site

bvnf.space sources
Log | Files | Refs

kalevala.html (662190B)


      1
      2
      3
      4
      5
      6
      7
      8
      9
     10
     11
     12
     13
     14
     15
     16
     17
     18
     19
     20
     21
     22
     23
     24
     25
     26
     27
     28
     29
     30
     31
     32
     33
     34
     35
     36
     37
     38
     39
     40
     41
     42
     43
     44
     45
     46
     47
     48
     49
     50
     51
     52
     53
     54
     55
     56
     57
     58
     59
     60
     61
     62
     63
     64
     65
     66
     67
     68
     69
     70
     71
     72
     73
     74
     75
     76
     77
     78
     79
     80
     81
     82
     83
     84
     85
     86
     87
     88
     89
     90
     91
     92
     93
     94
     95
     96
     97
     98
     99
    100
    101
    102
    103
    104
    105
    106
    107
    108
    109
    110
    111
    112
    113
    114
    115
    116
    117
    118
    119
    120
    121
    122
    123
    124
    125
    126
    127
    128
    129
    130
    131
    132
    133
    134
    135
    136
    137
    138
    139
    140
    141
    142
    143
    144
    145
    146
    147
    148
    149
    150
    151
    152
    153
    154
    155
    156
    157
    158
    159
    160
    161
    162
    163
    164
    165
    166
    167
    168
    169
    170
    171
    172
    173
    174
    175
    176
    177
    178
    179
    180
    181
    182
    183
    184
    185
    186
    187
    188
    189
    190
    191
    192
    193
    194
    195
    196
    197
    198
    199
    200
    201
    202
    203
    204
    205
    206
    207
    208
    209
    210
    211
    212
    213
    214
    215
    216
    217
    218
    219
    220
    221
    222
    223
    224
    225
    226
    227
    228
    229
    230
    231
    232
    233
    234
    235
    236
    237
    238
    239
    240
    241
    242
    243
    244
    245
    246
    247
    248
    249
    250
    251
    252
    253
    254
    255
    256
    257
    258
    259
    260
    261
    262
    263
    264
    265
    266
    267
    268
    269
    270
    271
    272
    273
    274
    275
    276
    277
    278
    279
    280
    281
    282
    283
    284
    285
    286
    287
    288
    289
    290
    291
    292
    293
    294
    295
    296
    297
    298
    299
    300
    301
    302
    303
    304
    305
    306
    307
    308
    309
    310
    311
    312
    313
    314
    315
    316
    317
    318
    319
    320
    321
    322
    323
    324
    325
    326
    327
    328
    329
    330
    331
    332
    333
    334
    335
    336
    337
    338
    339
    340
    341
    342
    343
    344
    345
    346
    347
    348
    349
    350
    351
    352
    353
    354
    355
    356
    357
    358
    359
    360
    361
    362
    363
    364
    365
    366
    367
    368
    369
    370
    371
    372
    373
    374
    375
    376
    377
    378
    379
    380
    381
    382
    383
    384
    385
    386
    387
    388
    389
    390
    391
    392
    393
    394
    395
    396
    397
    398
    399
    400
    401
    402
    403
    404
    405
    406
    407
    408
    409
    410
    411
    412
    413
    414
    415
    416
    417
    418
    419
    420
    421
    422
    423
    424
    425
    426
    427
    428
    429
    430
    431
    432
    433
    434
    435
    436
    437
    438
    439
    440
    441
    442
    443
    444
    445
    446
    447
    448
    449
    450
    451
    452
    453
    454
    455
    456
    457
    458
    459
    460
    461
    462
    463
    464
    465
    466
    467
    468
    469
    470
    471
    472
    473
    474
    475
    476
    477
    478
    479
    480
    481
    482
    483
    484
    485
    486
    487
    488
    489
    490
    491
    492
    493
    494
    495
    496
    497
    498
    499
    500
    501
    502
    503
    504
    505
    506
    507
    508
    509
    510
    511
    512
    513
    514
    515
    516
    517
    518
    519
    520
    521
    522
    523
    524
    525
    526
    527
    528
    529
    530
    531
    532
    533
    534
    535
    536
    537
    538
    539
    540
    541
    542
    543
    544
    545
    546
    547
    548
    549
    550
    551
    552
    553
    554
    555
    556
    557
    558
    559
    560
    561
    562
    563
    564
    565
    566
    567
    568
    569
    570
    571
    572
    573
    574
    575
    576
    577
    578
    579
    580
    581
    582
    583
    584
    585
    586
    587
    588
    589
    590
    591
    592
    593
    594
    595
    596
    597
    598
    599
    600
    601
    602
    603
    604
    605
    606
    607
    608
    609
    610
    611
    612
    613
    614
    615
    616
    617
    618
    619
    620
    621
    622
    623
    624
    625
    626
    627
    628
    629
    630
    631
    632
    633
    634
    635
    636
    637
    638
    639
    640
    641
    642
    643
    644
    645
    646
    647
    648
    649
    650
    651
    652
    653
    654
    655
    656
    657
    658
    659
    660
    661
    662
    663
    664
    665
    666
    667
    668
    669
    670
    671
    672
    673
    674
    675
    676
    677
    678
    679
    680
    681
    682
    683
    684
    685
    686
    687
    688
    689
    690
    691
    692
    693
    694
    695
    696
    697
    698
    699
    700
    701
    702
    703
    704
    705
    706
    707
    708
    709
    710
    711
    712
    713
    714
    715
    716
    717
    718
    719
    720
    721
    722
    723
    724
    725
    726
    727
    728
    729
    730
    731
    732
    733
    734
    735
    736
    737
    738
    739
    740
    741
    742
    743
    744
    745
    746
    747
    748
    749
    750
    751
    752
    753
    754
    755
    756
    757
    758
    759
    760
    761
    762
    763
    764
    765
    766
    767
    768
    769
    770
    771
    772
    773
    774
    775
    776
    777
    778
    779
    780
    781
    782
    783
    784
    785
    786
    787
    788
    789
    790
    791
    792
    793
    794
    795
    796
    797
    798
    799
    800
    801
    802
    803
    804
    805
    806
    807
    808
    809
    810
    811
    812
    813
    814
    815
    816
    817
    818
    819
    820
    821
    822
    823
    824
    825
    826
    827
    828
    829
    830
    831
    832
    833
    834
    835
    836
    837
    838
    839
    840
    841
    842
    843
    844
    845
    846
    847
    848
    849
    850
    851
    852
    853
    854
    855
    856
    857
    858
    859
    860
    861
    862
    863
    864
    865
    866
    867
    868
    869
    870
    871
    872
    873
    874
    875
    876
    877
    878
    879
    880
    881
    882
    883
    884
    885
    886
    887
    888
    889
    890
    891
    892
    893
    894
    895
    896
    897
    898
    899
    900
    901
    902
    903
    904
    905
    906
    907
    908
    909
    910
    911
    912
    913
    914
    915
    916
    917
    918
    919
    920
    921
    922
    923
    924
    925
    926
    927
    928
    929
    930
    931
    932
    933
    934
    935
    936
    937
    938
    939
    940
    941
    942
    943
    944
    945
    946
    947
    948
    949
    950
    951
    952
    953
    954
    955
    956
    957
    958
    959
    960
    961
    962
    963
    964
    965
    966
    967
    968
    969
    970
    971
    972
    973
    974
    975
    976
    977
    978
    979
    980
    981
    982
    983
    984
    985
    986
    987
    988
    989
    990
    991
    992
    993
    994
    995
    996
    997
    998
    999
   1000
   1001
   1002
   1003
   1004
   1005
   1006
   1007
   1008
   1009
   1010
   1011
   1012
   1013
   1014
   1015
   1016
   1017
   1018
   1019
   1020
   1021
   1022
   1023
   1024
   1025
   1026
   1027
   1028
   1029
   1030
   1031
   1032
   1033
   1034
   1035
   1036
   1037
   1038
   1039
   1040
   1041
   1042
   1043
   1044
   1045
   1046
   1047
   1048
   1049
   1050
   1051
   1052
   1053
   1054
   1055
   1056
   1057
   1058
   1059
   1060
   1061
   1062
   1063
   1064
   1065
   1066
   1067
   1068
   1069
   1070
   1071
   1072
   1073
   1074
   1075
   1076
   1077
   1078
   1079
   1080
   1081
   1082
   1083
   1084
   1085
   1086
   1087
   1088
   1089
   1090
   1091
   1092
   1093
   1094
   1095
   1096
   1097
   1098
   1099
   1100
   1101
   1102
   1103
   1104
   1105
   1106
   1107
   1108
   1109
   1110
   1111
   1112
   1113
   1114
   1115
   1116
   1117
   1118
   1119
   1120
   1121
   1122
   1123
   1124
   1125
   1126
   1127
   1128
   1129
   1130
   1131
   1132
   1133
   1134
   1135
   1136
   1137
   1138
   1139
   1140
   1141
   1142
   1143
   1144
   1145
   1146
   1147
   1148
   1149
   1150
   1151
   1152
   1153
   1154
   1155
   1156
   1157
   1158
   1159
   1160
   1161
   1162
   1163
   1164
   1165
   1166
   1167
   1168
   1169
   1170
   1171
   1172
   1173
   1174
   1175
   1176
   1177
   1178
   1179
   1180
   1181
   1182
   1183
   1184
   1185
   1186
   1187
   1188
   1189
   1190
   1191
   1192
   1193
   1194
   1195
   1196
   1197
   1198
   1199
   1200
   1201
   1202
   1203
   1204
   1205
   1206
   1207
   1208
   1209
   1210
   1211
   1212
   1213
   1214
   1215
   1216
   1217
   1218
   1219
   1220
   1221
   1222
   1223
   1224
   1225
   1226
   1227
   1228
   1229
   1230
   1231
   1232
   1233
   1234
   1235
   1236
   1237
   1238
   1239
   1240
   1241
   1242
   1243
   1244
   1245
   1246
   1247
   1248
   1249
   1250
   1251
   1252
   1253
   1254
   1255
   1256
   1257
   1258
   1259
   1260
   1261
   1262
   1263
   1264
   1265
   1266
   1267
   1268
   1269
   1270
   1271
   1272
   1273
   1274
   1275
   1276
   1277
   1278
   1279
   1280
   1281
   1282
   1283
   1284
   1285
   1286
   1287
   1288
   1289
   1290
   1291
   1292
   1293
   1294
   1295
   1296
   1297
   1298
   1299
   1300
   1301
   1302
   1303
   1304
   1305
   1306
   1307
   1308
   1309
   1310
   1311
   1312
   1313
   1314
   1315
   1316
   1317
   1318
   1319
   1320
   1321
   1322
   1323
   1324
   1325
   1326
   1327
   1328
   1329
   1330
   1331
   1332
   1333
   1334
   1335
   1336
   1337
   1338
   1339
   1340
   1341
   1342
   1343
   1344
   1345
   1346
   1347
   1348
   1349
   1350
   1351
   1352
   1353
   1354
   1355
   1356
   1357
   1358
   1359
   1360
   1361
   1362
   1363
   1364
   1365
   1366
   1367
   1368
   1369
   1370
   1371
   1372
   1373
   1374
   1375
   1376
   1377
   1378
   1379
   1380
   1381
   1382
   1383
   1384
   1385
   1386
   1387
   1388
   1389
   1390
   1391
   1392
   1393
   1394
   1395
   1396
   1397
   1398
   1399
   1400
   1401
   1402
   1403
   1404
   1405
   1406
   1407
   1408
   1409
   1410
   1411
   1412
   1413
   1414
   1415
   1416
   1417
   1418
   1419
   1420
   1421
   1422
   1423
   1424
   1425
   1426
   1427
   1428
   1429
   1430
   1431
   1432
   1433
   1434
   1435
   1436
   1437
   1438
   1439
   1440
   1441
   1442
   1443
   1444
   1445
   1446
   1447
   1448
   1449
   1450
   1451
   1452
   1453
   1454
   1455
   1456
   1457
   1458
   1459
   1460
   1461
   1462
   1463
   1464
   1465
   1466
   1467
   1468
   1469
   1470
   1471
   1472
   1473
   1474
   1475
   1476
   1477
   1478
   1479
   1480
   1481
   1482
   1483
   1484
   1485
   1486
   1487
   1488
   1489
   1490
   1491
   1492
   1493
   1494
   1495
   1496
   1497
   1498
   1499
   1500
   1501
   1502
   1503
   1504
   1505
   1506
   1507
   1508
   1509
   1510
   1511
   1512
   1513
   1514
   1515
   1516
   1517
   1518
   1519
   1520
   1521
   1522
   1523
   1524
   1525
   1526
   1527
   1528
   1529
   1530
   1531
   1532
   1533
   1534
   1535
   1536
   1537
   1538
   1539
   1540
   1541
   1542
   1543
   1544
   1545
   1546
   1547
   1548
   1549
   1550
   1551
   1552
   1553
   1554
   1555
   1556
   1557
   1558
   1559
   1560
   1561
   1562
   1563
   1564
   1565
   1566
   1567
   1568
   1569
   1570
   1571
   1572
   1573
   1574
   1575
   1576
   1577
   1578
   1579
   1580
   1581
   1582
   1583
   1584
   1585
   1586
   1587
   1588
   1589
   1590
   1591
   1592
   1593
   1594
   1595
   1596
   1597
   1598
   1599
   1600
   1601
   1602
   1603
   1604
   1605
   1606
   1607
   1608
   1609
   1610
   1611
   1612
   1613
   1614
   1615
   1616
   1617
   1618
   1619
   1620
   1621
   1622
   1623
   1624
   1625
   1626
   1627
   1628
   1629
   1630
   1631
   1632
   1633
   1634
   1635
   1636
   1637
   1638
   1639
   1640
   1641
   1642
   1643
   1644
   1645
   1646
   1647
   1648
   1649
   1650
   1651
   1652
   1653
   1654
   1655
   1656
   1657
   1658
   1659
   1660
   1661
   1662
   1663
   1664
   1665
   1666
   1667
   1668
   1669
   1670
   1671
   1672
   1673
   1674
   1675
   1676
   1677
   1678
   1679
   1680
   1681
   1682
   1683
   1684
   1685
   1686
   1687
   1688
   1689
   1690
   1691
   1692
   1693
   1694
   1695
   1696
   1697
   1698
   1699
   1700
   1701
   1702
   1703
   1704
   1705
   1706
   1707
   1708
   1709
   1710
   1711
   1712
   1713
   1714
   1715
   1716
   1717
   1718
   1719
   1720
   1721
   1722
   1723
   1724
   1725
   1726
   1727
   1728
   1729
   1730
   1731
   1732
   1733
   1734
   1735
   1736
   1737
   1738
   1739
   1740
   1741
   1742
   1743
   1744
   1745
   1746
   1747
   1748
   1749
   1750
   1751
   1752
   1753
   1754
   1755
   1756
   1757
   1758
   1759
   1760
   1761
   1762
   1763
   1764
   1765
   1766
   1767
   1768
   1769
   1770
   1771
   1772
   1773
   1774
   1775
   1776
   1777
   1778
   1779
   1780
   1781
   1782
   1783
   1784
   1785
   1786
   1787
   1788
   1789
   1790
   1791
   1792
   1793
   1794
   1795
   1796
   1797
   1798
   1799
   1800
   1801
   1802
   1803
   1804
   1805
   1806
   1807
   1808
   1809
   1810
   1811
   1812
   1813
   1814
   1815
   1816
   1817
   1818
   1819
   1820
   1821
   1822
   1823
   1824
   1825
   1826
   1827
   1828
   1829
   1830
   1831
   1832
   1833
   1834
   1835
   1836
   1837
   1838
   1839
   1840
   1841
   1842
   1843
   1844
   1845
   1846
   1847
   1848
   1849
   1850
   1851
   1852
   1853
   1854
   1855
   1856
   1857
   1858
   1859
   1860
   1861
   1862
   1863
   1864
   1865
   1866
   1867
   1868
   1869
   1870
   1871
   1872
   1873
   1874
   1875
   1876
   1877
   1878
   1879
   1880
   1881
   1882
   1883
   1884
   1885
   1886
   1887
   1888
   1889
   1890
   1891
   1892
   1893
   1894
   1895
   1896
   1897
   1898
   1899
   1900
   1901
   1902
   1903
   1904
   1905
   1906
   1907
   1908
   1909
   1910
   1911
   1912
   1913
   1914
   1915
   1916
   1917
   1918
   1919
   1920
   1921
   1922
   1923
   1924
   1925
   1926
   1927
   1928
   1929
   1930
   1931
   1932
   1933
   1934
   1935
   1936
   1937
   1938
   1939
   1940
   1941
   1942
   1943
   1944
   1945
   1946
   1947
   1948
   1949
   1950
   1951
   1952
   1953
   1954
   1955
   1956
   1957
   1958
   1959
   1960
   1961
   1962
   1963
   1964
   1965
   1966
   1967
   1968
   1969
   1970
   1971
   1972
   1973
   1974
   1975
   1976
   1977
   1978
   1979
   1980
   1981
   1982
   1983
   1984
   1985
   1986
   1987
   1988
   1989
   1990
   1991
   1992
   1993
   1994
   1995
   1996
   1997
   1998
   1999
   2000
   2001
   2002
   2003
   2004
   2005
   2006
   2007
   2008
   2009
   2010
   2011
   2012
   2013
   2014
   2015
   2016
   2017
   2018
   2019
   2020
   2021
   2022
   2023
   2024
   2025
   2026
   2027
   2028
   2029
   2030
   2031
   2032
   2033
   2034
   2035
   2036
   2037
   2038
   2039
   2040
   2041
   2042
   2043
   2044
   2045
   2046
   2047
   2048
   2049
   2050
   2051
   2052
   2053
   2054
   2055
   2056
   2057
   2058
   2059
   2060
   2061
   2062
   2063
   2064
   2065
   2066
   2067
   2068
   2069
   2070
   2071
   2072
   2073
   2074
   2075
   2076
   2077
   2078
   2079
   2080
   2081
   2082
   2083
   2084
   2085
   2086
   2087
   2088
   2089
   2090
   2091
   2092
   2093
   2094
   2095
   2096
   2097
   2098
   2099
   2100
   2101
   2102
   2103
   2104
   2105
   2106
   2107
   2108
   2109
   2110
   2111
   2112
   2113
   2114
   2115
   2116
   2117
   2118
   2119
   2120
   2121
   2122
   2123
   2124
   2125
   2126
   2127
   2128
   2129
   2130
   2131
   2132
   2133
   2134
   2135
   2136
   2137
   2138
   2139
   2140
   2141
   2142
   2143
   2144
   2145
   2146
   2147
   2148
   2149
   2150
   2151
   2152
   2153
   2154
   2155
   2156
   2157
   2158
   2159
   2160
   2161
   2162
   2163
   2164
   2165
   2166
   2167
   2168
   2169
   2170
   2171
   2172
   2173
   2174
   2175
   2176
   2177
   2178
   2179
   2180
   2181
   2182
   2183
   2184
   2185
   2186
   2187
   2188
   2189
   2190
   2191
   2192
   2193
   2194
   2195
   2196
   2197
   2198
   2199
   2200
   2201
   2202
   2203
   2204
   2205
   2206
   2207
   2208
   2209
   2210
   2211
   2212
   2213
   2214
   2215
   2216
   2217
   2218
   2219
   2220
   2221
   2222
   2223
   2224
   2225
   2226
   2227
   2228
   2229
   2230
   2231
   2232
   2233
   2234
   2235
   2236
   2237
   2238
   2239
   2240
   2241
   2242
   2243
   2244
   2245
   2246
   2247
   2248
   2249
   2250
   2251
   2252
   2253
   2254
   2255
   2256
   2257
   2258
   2259
   2260
   2261
   2262
   2263
   2264
   2265
   2266
   2267
   2268
   2269
   2270
   2271
   2272
   2273
   2274
   2275
   2276
   2277
   2278
   2279
   2280
   2281
   2282
   2283
   2284
   2285
   2286
   2287
   2288
   2289
   2290
   2291
   2292
   2293
   2294
   2295
   2296
   2297
   2298
   2299
   2300
   2301
   2302
   2303
   2304
   2305
   2306
   2307
   2308
   2309
   2310
   2311
   2312
   2313
   2314
   2315
   2316
   2317
   2318
   2319
   2320
   2321
   2322
   2323
   2324
   2325
   2326
   2327
   2328
   2329
   2330
   2331
   2332
   2333
   2334
   2335
   2336
   2337
   2338
   2339
   2340
   2341
   2342
   2343
   2344
   2345
   2346
   2347
   2348
   2349
   2350
   2351
   2352
   2353
   2354
   2355
   2356
   2357
   2358
   2359
   2360
   2361
   2362
   2363
   2364
   2365
   2366
   2367
   2368
   2369
   2370
   2371
   2372
   2373
   2374
   2375
   2376
   2377
   2378
   2379
   2380
   2381
   2382
   2383
   2384
   2385
   2386
   2387
   2388
   2389
   2390
   2391
   2392
   2393
   2394
   2395
   2396
   2397
   2398
   2399
   2400
   2401
   2402
   2403
   2404
   2405
   2406
   2407
   2408
   2409
   2410
   2411
   2412
   2413
   2414
   2415
   2416
   2417
   2418
   2419
   2420
   2421
   2422
   2423
   2424
   2425
   2426
   2427
   2428
   2429
   2430
   2431
   2432
   2433
   2434
   2435
   2436
   2437
   2438
   2439
   2440
   2441
   2442
   2443
   2444
   2445
   2446
   2447
   2448
   2449
   2450
   2451
   2452
   2453
   2454
   2455
   2456
   2457
   2458
   2459
   2460
   2461
   2462
   2463
   2464
   2465
   2466
   2467
   2468
   2469
   2470
   2471
   2472
   2473
   2474
   2475
   2476
   2477
   2478
   2479
   2480
   2481
   2482
   2483
   2484
   2485
   2486
   2487
   2488
   2489
   2490
   2491
   2492
   2493
   2494
   2495
   2496
   2497
   2498
   2499
   2500
   2501
   2502
   2503
   2504
   2505
   2506
   2507
   2508
   2509
   2510
   2511
   2512
   2513
   2514
   2515
   2516
   2517
   2518
   2519
   2520
   2521
   2522
   2523
   2524
   2525
   2526
   2527
   2528
   2529
   2530
   2531
   2532
   2533
   2534
   2535
   2536
   2537
   2538
   2539
   2540
   2541
   2542
   2543
   2544
   2545
   2546
   2547
   2548
   2549
   2550
   2551
   2552
   2553
   2554
   2555
   2556
   2557
   2558
   2559
   2560
   2561
   2562
   2563
   2564
   2565
   2566
   2567
   2568
   2569
   2570
   2571
   2572
   2573
   2574
   2575
   2576
   2577
   2578
   2579
   2580
   2581
   2582
   2583
   2584
   2585
   2586
   2587
   2588
   2589
   2590
   2591
   2592
   2593
   2594
   2595
   2596
   2597
   2598
   2599
   2600
   2601
   2602
   2603
   2604
   2605
   2606
   2607
   2608
   2609
   2610
   2611
   2612
   2613
   2614
   2615
   2616
   2617
   2618
   2619
   2620
   2621
   2622
   2623
   2624
   2625
   2626
   2627
   2628
   2629
   2630
   2631
   2632
   2633
   2634
   2635
   2636
   2637
   2638
   2639
   2640
   2641
   2642
   2643
   2644
   2645
   2646
   2647
   2648
   2649
   2650
   2651
   2652
   2653
   2654
   2655
   2656
   2657
   2658
   2659
   2660
   2661
   2662
   2663
   2664
   2665
   2666
   2667
   2668
   2669
   2670
   2671
   2672
   2673
   2674
   2675
   2676
   2677
   2678
   2679
   2680
   2681
   2682
   2683
   2684
   2685
   2686
   2687
   2688
   2689
   2690
   2691
   2692
   2693
   2694
   2695
   2696
   2697
   2698
   2699
   2700
   2701
   2702
   2703
   2704
   2705
   2706
   2707
   2708
   2709
   2710
   2711
   2712
   2713
   2714
   2715
   2716
   2717
   2718
   2719
   2720
   2721
   2722
   2723
   2724
   2725
   2726
   2727
   2728
   2729
   2730
   2731
   2732
   2733
   2734
   2735
   2736
   2737
   2738
   2739
   2740
   2741
   2742
   2743
   2744
   2745
   2746
   2747
   2748
   2749
   2750
   2751
   2752
   2753
   2754
   2755
   2756
   2757
   2758
   2759
   2760
   2761
   2762
   2763
   2764
   2765
   2766
   2767
   2768
   2769
   2770
   2771
   2772
   2773
   2774
   2775
   2776
   2777
   2778
   2779
   2780
   2781
   2782
   2783
   2784
   2785
   2786
   2787
   2788
   2789
   2790
   2791
   2792
   2793
   2794
   2795
   2796
   2797
   2798
   2799
   2800
   2801
   2802
   2803
   2804
   2805
   2806
   2807
   2808
   2809
   2810
   2811
   2812
   2813
   2814
   2815
   2816
   2817
   2818
   2819
   2820
   2821
   2822
   2823
   2824
   2825
   2826
   2827
   2828
   2829
   2830
   2831
   2832
   2833
   2834
   2835
   2836
   2837
   2838
   2839
   2840
   2841
   2842
   2843
   2844
   2845
   2846
   2847
   2848
   2849
   2850
   2851
   2852
   2853
   2854
   2855
   2856
   2857
   2858
   2859
   2860
   2861
   2862
   2863
   2864
   2865
   2866
   2867
   2868
   2869
   2870
   2871
   2872
   2873
   2874
   2875
   2876
   2877
   2878
   2879
   2880
   2881
   2882
   2883
   2884
   2885
   2886
   2887
   2888
   2889
   2890
   2891
   2892
   2893
   2894
   2895
   2896
   2897
   2898
   2899
   2900
   2901
   2902
   2903
   2904
   2905
   2906
   2907
   2908
   2909
   2910
   2911
   2912
   2913
   2914
   2915
   2916
   2917
   2918
   2919
   2920
   2921
   2922
   2923
   2924
   2925
   2926
   2927
   2928
   2929
   2930
   2931
   2932
   2933
   2934
   2935
   2936
   2937
   2938
   2939
   2940
   2941
   2942
   2943
   2944
   2945
   2946
   2947
   2948
   2949
   2950
   2951
   2952
   2953
   2954
   2955
   2956
   2957
   2958
   2959
   2960
   2961
   2962
   2963
   2964
   2965
   2966
   2967
   2968
   2969
   2970
   2971
   2972
   2973
   2974
   2975
   2976
   2977
   2978
   2979
   2980
   2981
   2982
   2983
   2984
   2985
   2986
   2987
   2988
   2989
   2990
   2991
   2992
   2993
   2994
   2995
   2996
   2997
   2998
   2999
   3000
   3001
   3002
   3003
   3004
   3005
   3006
   3007
   3008
   3009
   3010
   3011
   3012
   3013
   3014
   3015
   3016
   3017
   3018
   3019
   3020
   3021
   3022
   3023
   3024
   3025
   3026
   3027
   3028
   3029
   3030
   3031
   3032
   3033
   3034
   3035
   3036
   3037
   3038
   3039
   3040
   3041
   3042
   3043
   3044
   3045
   3046
   3047
   3048
   3049
   3050
   3051
   3052
   3053
   3054
   3055
   3056
   3057
   3058
   3059
   3060
   3061
   3062
   3063
   3064
   3065
   3066
   3067
   3068
   3069
   3070
   3071
   3072
   3073
   3074
   3075
   3076
   3077
   3078
   3079
   3080
   3081
   3082
   3083
   3084
   3085
   3086
   3087
   3088
   3089
   3090
   3091
   3092
   3093
   3094
   3095
   3096
   3097
   3098
   3099
   3100
   3101
   3102
   3103
   3104
   3105
   3106
   3107
   3108
   3109
   3110
   3111
   3112
   3113
   3114
   3115
   3116
   3117
   3118
   3119
   3120
   3121
   3122
   3123
   3124
   3125
   3126
   3127
   3128
   3129
   3130
   3131
   3132
   3133
   3134
   3135
   3136
   3137
   3138
   3139
   3140
   3141
   3142
   3143
   3144
   3145
   3146
   3147
   3148
   3149
   3150
   3151
   3152
   3153
   3154
   3155
   3156
   3157
   3158
   3159
   3160
   3161
   3162
   3163
   3164
   3165
   3166
   3167
   3168
   3169
   3170
   3171
   3172
   3173
   3174
   3175
   3176
   3177
   3178
   3179
   3180
   3181
   3182
   3183
   3184
   3185
   3186
   3187
   3188
   3189
   3190
   3191
   3192
   3193
   3194
   3195
   3196
   3197
   3198
   3199
   3200
   3201
   3202
   3203
   3204
   3205
   3206
   3207
   3208
   3209
   3210
   3211
   3212
   3213
   3214
   3215
   3216
   3217
   3218
   3219
   3220
   3221
   3222
   3223
   3224
   3225
   3226
   3227
   3228
   3229
   3230
   3231
   3232
   3233
   3234
   3235
   3236
   3237
   3238
   3239
   3240
   3241
   3242
   3243
   3244
   3245
   3246
   3247
   3248
   3249
   3250
   3251
   3252
   3253
   3254
   3255
   3256
   3257
   3258
   3259
   3260
   3261
   3262
   3263
   3264
   3265
   3266
   3267
   3268
   3269
   3270
   3271
   3272
   3273
   3274
   3275
   3276
   3277
   3278
   3279
   3280
   3281
   3282
   3283
   3284
   3285
   3286
   3287
   3288
   3289
   3290
   3291
   3292
   3293
   3294
   3295
   3296
   3297
   3298
   3299
   3300
   3301
   3302
   3303
   3304
   3305
   3306
   3307
   3308
   3309
   3310
   3311
   3312
   3313
   3314
   3315
   3316
   3317
   3318
   3319
   3320
   3321
   3322
   3323
   3324
   3325
   3326
   3327
   3328
   3329
   3330
   3331
   3332
   3333
   3334
   3335
   3336
   3337
   3338
   3339
   3340
   3341
   3342
   3343
   3344
   3345
   3346
   3347
   3348
   3349
   3350
   3351
   3352
   3353
   3354
   3355
   3356
   3357
   3358
   3359
   3360
   3361
   3362
   3363
   3364
   3365
   3366
   3367
   3368
   3369
   3370
   3371
   3372
   3373
   3374
   3375
   3376
   3377
   3378
   3379
   3380
   3381
   3382
   3383
   3384
   3385
   3386
   3387
   3388
   3389
   3390
   3391
   3392
   3393
   3394
   3395
   3396
   3397
   3398
   3399
   3400
   3401
   3402
   3403
   3404
   3405
   3406
   3407
   3408
   3409
   3410
   3411
   3412
   3413
   3414
   3415
   3416
   3417
   3418
   3419
   3420
   3421
   3422
   3423
   3424
   3425
   3426
   3427
   3428
   3429
   3430
   3431
   3432
   3433
   3434
   3435
   3436
   3437
   3438
   3439
   3440
   3441
   3442
   3443
   3444
   3445
   3446
   3447
   3448
   3449
   3450
   3451
   3452
   3453
   3454
   3455
   3456
   3457
   3458
   3459
   3460
   3461
   3462
   3463
   3464
   3465
   3466
   3467
   3468
   3469
   3470
   3471
   3472
   3473
   3474
   3475
   3476
   3477
   3478
   3479
   3480
   3481
   3482
   3483
   3484
   3485
   3486
   3487
   3488
   3489
   3490
   3491
   3492
   3493
   3494
   3495
   3496
   3497
   3498
   3499
   3500
   3501
   3502
   3503
   3504
   3505
   3506
   3507
   3508
   3509
   3510
   3511
   3512
   3513
   3514
   3515
   3516
   3517
   3518
   3519
   3520
   3521
   3522
   3523
   3524
   3525
   3526
   3527
   3528
   3529
   3530
   3531
   3532
   3533
   3534
   3535
   3536
   3537
   3538
   3539
   3540
   3541
   3542
   3543
   3544
   3545
   3546
   3547
   3548
   3549
   3550
   3551
   3552
   3553
   3554
   3555
   3556
   3557
   3558
   3559
   3560
   3561
   3562
   3563
   3564
   3565
   3566
   3567
   3568
   3569
   3570
   3571
   3572
   3573
   3574
   3575
   3576
   3577
   3578
   3579
   3580
   3581
   3582
   3583
   3584
   3585
   3586
   3587
   3588
   3589
   3590
   3591
   3592
   3593
   3594
   3595
   3596
   3597
   3598
   3599
   3600
   3601
   3602
   3603
   3604
   3605
   3606
   3607
   3608
   3609
   3610
   3611
   3612
   3613
   3614
   3615
   3616
   3617
   3618
   3619
   3620
   3621
   3622
   3623
   3624
   3625
   3626
   3627
   3628
   3629
   3630
   3631
   3632
   3633
   3634
   3635
   3636
   3637
   3638
   3639
   3640
   3641
   3642
   3643
   3644
   3645
   3646
   3647
   3648
   3649
   3650
   3651
   3652
   3653
   3654
   3655
   3656
   3657
   3658
   3659
   3660
   3661
   3662
   3663
   3664
   3665
   3666
   3667
   3668
   3669
   3670
   3671
   3672
   3673
   3674
   3675
   3676
   3677
   3678
   3679
   3680
   3681
   3682
   3683
   3684
   3685
   3686
   3687
   3688
   3689
   3690
   3691
   3692
   3693
   3694
   3695
   3696
   3697
   3698
   3699
   3700
   3701
   3702
   3703
   3704
   3705
   3706
   3707
   3708
   3709
   3710
   3711
   3712
   3713
   3714
   3715
   3716
   3717
   3718
   3719
   3720
   3721
   3722
   3723
   3724
   3725
   3726
   3727
   3728
   3729
   3730
   3731
   3732
   3733
   3734
   3735
   3736
   3737
   3738
   3739
   3740
   3741
   3742
   3743
   3744
   3745
   3746
   3747
   3748
   3749
   3750
   3751
   3752
   3753
   3754
   3755
   3756
   3757
   3758
   3759
   3760
   3761
   3762
   3763
   3764
   3765
   3766
   3767
   3768
   3769
   3770
   3771
   3772
   3773
   3774
   3775
   3776
   3777
   3778
   3779
   3780
   3781
   3782
   3783
   3784
   3785
   3786
   3787
   3788
   3789
   3790
   3791
   3792
   3793
   3794
   3795
   3796
   3797
   3798
   3799
   3800
   3801
   3802
   3803
   3804
   3805
   3806
   3807
   3808
   3809
   3810
   3811
   3812
   3813
   3814
   3815
   3816
   3817
   3818
   3819
   3820
   3821
   3822
   3823
   3824
   3825
   3826
   3827
   3828
   3829
   3830
   3831
   3832
   3833
   3834
   3835
   3836
   3837
   3838
   3839
   3840
   3841
   3842
   3843
   3844
   3845
   3846
   3847
   3848
   3849
   3850
   3851
   3852
   3853
   3854
   3855
   3856
   3857
   3858
   3859
   3860
   3861
   3862
   3863
   3864
   3865
   3866
   3867
   3868
   3869
   3870
   3871
   3872
   3873
   3874
   3875
   3876
   3877
   3878
   3879
   3880
   3881
   3882
   3883
   3884
   3885
   3886
   3887
   3888
   3889
   3890
   3891
   3892
   3893
   3894
   3895
   3896
   3897
   3898
   3899
   3900
   3901
   3902
   3903
   3904
   3905
   3906
   3907
   3908
   3909
   3910
   3911
   3912
   3913
   3914
   3915
   3916
   3917
   3918
   3919
   3920
   3921
   3922
   3923
   3924
   3925
   3926
   3927
   3928
   3929
   3930
   3931
   3932
   3933
   3934
   3935
   3936
   3937
   3938
   3939
   3940
   3941
   3942
   3943
   3944
   3945
   3946
   3947
   3948
   3949
   3950
   3951
   3952
   3953
   3954
   3955
   3956
   3957
   3958
   3959
   3960
   3961
   3962
   3963
   3964
   3965
   3966
   3967
   3968
   3969
   3970
   3971
   3972
   3973
   3974
   3975
   3976
   3977
   3978
   3979
   3980
   3981
   3982
   3983
   3984
   3985
   3986
   3987
   3988
   3989
   3990
   3991
   3992
   3993
   3994
   3995
   3996
   3997
   3998
   3999
   4000
   4001
   4002
   4003
   4004
   4005
   4006
   4007
   4008
   4009
   4010
   4011
   4012
   4013
   4014
   4015
   4016
   4017
   4018
   4019
   4020
   4021
   4022
   4023
   4024
   4025
   4026
   4027
   4028
   4029
   4030
   4031
   4032
   4033
   4034
   4035
   4036
   4037
   4038
   4039
   4040
   4041
   4042
   4043
   4044
   4045
   4046
   4047
   4048
   4049
   4050
   4051
   4052
   4053
   4054
   4055
   4056
   4057
   4058
   4059
   4060
   4061
   4062
   4063
   4064
   4065
   4066
   4067
   4068
   4069
   4070
   4071
   4072
   4073
   4074
   4075
   4076
   4077
   4078
   4079
   4080
   4081
   4082
   4083
   4084
   4085
   4086
   4087
   4088
   4089
   4090
   4091
   4092
   4093
   4094
   4095
   4096
   4097
   4098
   4099
   4100
   4101
   4102
   4103
   4104
   4105
   4106
   4107
   4108
   4109
   4110
   4111
   4112
   4113
   4114
   4115
   4116
   4117
   4118
   4119
   4120
   4121
   4122
   4123
   4124
   4125
   4126
   4127
   4128
   4129
   4130
   4131
   4132
   4133
   4134
   4135
   4136
   4137
   4138
   4139
   4140
   4141
   4142
   4143
   4144
   4145
   4146
   4147
   4148
   4149
   4150
   4151
   4152
   4153
   4154
   4155
   4156
   4157
   4158
   4159
   4160
   4161
   4162
   4163
   4164
   4165
   4166
   4167
   4168
   4169
   4170
   4171
   4172
   4173
   4174
   4175
   4176
   4177
   4178
   4179
   4180
   4181
   4182
   4183
   4184
   4185
   4186
   4187
   4188
   4189
   4190
   4191
   4192
   4193
   4194
   4195
   4196
   4197
   4198
   4199
   4200
   4201
   4202
   4203
   4204
   4205
   4206
   4207
   4208
   4209
   4210
   4211
   4212
   4213
   4214
   4215
   4216
   4217
   4218
   4219
   4220
   4221
   4222
   4223
   4224
   4225
   4226
   4227
   4228
   4229
   4230
   4231
   4232
   4233
   4234
   4235
   4236
   4237
   4238
   4239
   4240
   4241
   4242
   4243
   4244
   4245
   4246
   4247
   4248
   4249
   4250
   4251
   4252
   4253
   4254
   4255
   4256
   4257
   4258
   4259
   4260
   4261
   4262
   4263
   4264
   4265
   4266
   4267
   4268
   4269
   4270
   4271
   4272
   4273
   4274
   4275
   4276
   4277
   4278
   4279
   4280
   4281
   4282
   4283
   4284
   4285
   4286
   4287
   4288
   4289
   4290
   4291
   4292
   4293
   4294
   4295
   4296
   4297
   4298
   4299
   4300
   4301
   4302
   4303
   4304
   4305
   4306
   4307
   4308
   4309
   4310
   4311
   4312
   4313
   4314
   4315
   4316
   4317
   4318
   4319
   4320
   4321
   4322
   4323
   4324
   4325
   4326
   4327
   4328
   4329
   4330
   4331
   4332
   4333
   4334
   4335
   4336
   4337
   4338
   4339
   4340
   4341
   4342
   4343
   4344
   4345
   4346
   4347
   4348
   4349
   4350
   4351
   4352
   4353
   4354
   4355
   4356
   4357
   4358
   4359
   4360
   4361
   4362
   4363
   4364
   4365
   4366
   4367
   4368
   4369
   4370
   4371
   4372
   4373
   4374
   4375
   4376
   4377
   4378
   4379
   4380
   4381
   4382
   4383
   4384
   4385
   4386
   4387
   4388
   4389
   4390
   4391
   4392
   4393
   4394
   4395
   4396
   4397
   4398
   4399
   4400
   4401
   4402
   4403
   4404
   4405
   4406
   4407
   4408
   4409
   4410
   4411
   4412
   4413
   4414
   4415
   4416
   4417
   4418
   4419
   4420
   4421
   4422
   4423
   4424
   4425
   4426
   4427
   4428
   4429
   4430
   4431
   4432
   4433
   4434
   4435
   4436
   4437
   4438
   4439
   4440
   4441
   4442
   4443
   4444
   4445
   4446
   4447
   4448
   4449
   4450
   4451
   4452
   4453
   4454
   4455
   4456
   4457
   4458
   4459
   4460
   4461
   4462
   4463
   4464
   4465
   4466
   4467
   4468
   4469
   4470
   4471
   4472
   4473
   4474
   4475
   4476
   4477
   4478
   4479
   4480
   4481
   4482
   4483
   4484
   4485
   4486
   4487
   4488
   4489
   4490
   4491
   4492
   4493
   4494
   4495
   4496
   4497
   4498
   4499
   4500
   4501
   4502
   4503
   4504
   4505
   4506
   4507
   4508
   4509
   4510
   4511
   4512
   4513
   4514
   4515
   4516
   4517
   4518
   4519
   4520
   4521
   4522
   4523
   4524
   4525
   4526
   4527
   4528
   4529
   4530
   4531
   4532
   4533
   4534
   4535
   4536
   4537
   4538
   4539
   4540
   4541
   4542
   4543
   4544
   4545
   4546
   4547
   4548
   4549
   4550
   4551
   4552
   4553
   4554
   4555
   4556
   4557
   4558
   4559
   4560
   4561
   4562
   4563
   4564
   4565
   4566
   4567
   4568
   4569
   4570
   4571
   4572
   4573
   4574
   4575
   4576
   4577
   4578
   4579
   4580
   4581
   4582
   4583
   4584
   4585
   4586
   4587
   4588
   4589
   4590
   4591
   4592
   4593
   4594
   4595
   4596
   4597
   4598
   4599
   4600
   4601
   4602
   4603
   4604
   4605
   4606
   4607
   4608
   4609
   4610
   4611
   4612
   4613
   4614
   4615
   4616
   4617
   4618
   4619
   4620
   4621
   4622
   4623
   4624
   4625
   4626
   4627
   4628
   4629
   4630
   4631
   4632
   4633
   4634
   4635
   4636
   4637
   4638
   4639
   4640
   4641
   4642
   4643
   4644
   4645
   4646
   4647
   4648
   4649
   4650
   4651
   4652
   4653
   4654
   4655
   4656
   4657
   4658
   4659
   4660
   4661
   4662
   4663
   4664
   4665
   4666
   4667
   4668
   4669
   4670
   4671
   4672
   4673
   4674
   4675
   4676
   4677
   4678
   4679
   4680
   4681
   4682
   4683
   4684
   4685
   4686
   4687
   4688
   4689
   4690
   4691
   4692
   4693
   4694
   4695
   4696
   4697
   4698
   4699
   4700
   4701
   4702
   4703
   4704
   4705
   4706
   4707
   4708
   4709
   4710
   4711
   4712
   4713
   4714
   4715
   4716
   4717
   4718
   4719
   4720
   4721
   4722
   4723
   4724
   4725
   4726
   4727
   4728
   4729
   4730
   4731
   4732
   4733
   4734
   4735
   4736
   4737
   4738
   4739
   4740
   4741
   4742
   4743
   4744
   4745
   4746
   4747
   4748
   4749
   4750
   4751
   4752
   4753
   4754
   4755
   4756
   4757
   4758
   4759
   4760
   4761
   4762
   4763
   4764
   4765
   4766
   4767
   4768
   4769
   4770
   4771
   4772
   4773
   4774
   4775
   4776
   4777
   4778
   4779
   4780
   4781
   4782
   4783
   4784
   4785
   4786
   4787
   4788
   4789
   4790
   4791
   4792
   4793
   4794
   4795
   4796
   4797
   4798
   4799
   4800
   4801
   4802
   4803
   4804
   4805
   4806
   4807
   4808
   4809
   4810
   4811
   4812
   4813
   4814
   4815
   4816
   4817
   4818
   4819
   4820
   4821
   4822
   4823
   4824
   4825
   4826
   4827
   4828
   4829
   4830
   4831
   4832
   4833
   4834
   4835
   4836
   4837
   4838
   4839
   4840
   4841
   4842
   4843
   4844
   4845
   4846
   4847
   4848
   4849
   4850
   4851
   4852
   4853
   4854
   4855
   4856
   4857
   4858
   4859
   4860
   4861
   4862
   4863
   4864
   4865
   4866
   4867
   4868
   4869
   4870
   4871
   4872
   4873
   4874
   4875
   4876
   4877
   4878
   4879
   4880
   4881
   4882
   4883
   4884
   4885
   4886
   4887
   4888
   4889
   4890
   4891
   4892
   4893
   4894
   4895
   4896
   4897
   4898
   4899
   4900
   4901
   4902
   4903
   4904
   4905
   4906
   4907
   4908
   4909
   4910
   4911
   4912
   4913
   4914
   4915
   4916
   4917
   4918
   4919
   4920
   4921
   4922
   4923
   4924
   4925
   4926
   4927
   4928
   4929
   4930
   4931
   4932
   4933
   4934
   4935
   4936
   4937
   4938
   4939
   4940
   4941
   4942
   4943
   4944
   4945
   4946
   4947
   4948
   4949
   4950
   4951
   4952
   4953
   4954
   4955
   4956
   4957
   4958
   4959
   4960
   4961
   4962
   4963
   4964
   4965
   4966
   4967
   4968
   4969
   4970
   4971
   4972
   4973
   4974
   4975
   4976
   4977
   4978
   4979
   4980
   4981
   4982
   4983
   4984
   4985
   4986
   4987
   4988
   4989
   4990
   4991
   4992
   4993
   4994
   4995
   4996
   4997
   4998
   4999
   5000
   5001
   5002
   5003
   5004
   5005
   5006
   5007
   5008
   5009
   5010
   5011
   5012
   5013
   5014
   5015
   5016
   5017
   5018
   5019
   5020
   5021
   5022
   5023
   5024
   5025
   5026
   5027
   5028
   5029
   5030
   5031
   5032
   5033
   5034
   5035
   5036
   5037
   5038
   5039
   5040
   5041
   5042
   5043
   5044
   5045
   5046
   5047
   5048
   5049
   5050
   5051
   5052
   5053
   5054
   5055
   5056
   5057
   5058
   5059
   5060
   5061
   5062
   5063
   5064
   5065
   5066
   5067
   5068
   5069
   5070
   5071
   5072
   5073
   5074
   5075
   5076
   5077
   5078
   5079
   5080
   5081
   5082
   5083
   5084
   5085
   5086
   5087
   5088
   5089
   5090
   5091
   5092
   5093
   5094
   5095
   5096
   5097
   5098
   5099
   5100
   5101
   5102
   5103
   5104
   5105
   5106
   5107
   5108
   5109
   5110
   5111
   5112
   5113
   5114
   5115
   5116
   5117
   5118
   5119
   5120
   5121
   5122
   5123
   5124
   5125
   5126
   5127
   5128
   5129
   5130
   5131
   5132
   5133
   5134
   5135
   5136
   5137
   5138
   5139
   5140
   5141
   5142
   5143
   5144
   5145
   5146
   5147
   5148
   5149
   5150
   5151
   5152
   5153
   5154
   5155
   5156
   5157
   5158
   5159
   5160
   5161
   5162
   5163
   5164
   5165
   5166
   5167
   5168
   5169
   5170
   5171
   5172
   5173
   5174
   5175
   5176
   5177
   5178
   5179
   5180
   5181
   5182
   5183
   5184
   5185
   5186
   5187
   5188
   5189
   5190
   5191
   5192
   5193
   5194
   5195
   5196
   5197
   5198
   5199
   5200
   5201
   5202
   5203
   5204
   5205
   5206
   5207
   5208
   5209
   5210
   5211
   5212
   5213
   5214
   5215
   5216
   5217
   5218
   5219
   5220
   5221
   5222
   5223
   5224
   5225
   5226
   5227
   5228
   5229
   5230
   5231
   5232
   5233
   5234
   5235
   5236
   5237
   5238
   5239
   5240
   5241
   5242
   5243
   5244
   5245
   5246
   5247
   5248
   5249
   5250
   5251
   5252
   5253
   5254
   5255
   5256
   5257
   5258
   5259
   5260
   5261
   5262
   5263
   5264
   5265
   5266
   5267
   5268
   5269
   5270
   5271
   5272
   5273
   5274
   5275
   5276
   5277
   5278
   5279
   5280
   5281
   5282
   5283
   5284
   5285
   5286
   5287
   5288
   5289
   5290
   5291
   5292
   5293
   5294
   5295
   5296
   5297
   5298
   5299
   5300
   5301
   5302
   5303
   5304
   5305
   5306
   5307
   5308
   5309
   5310
   5311
   5312
   5313
   5314
   5315
   5316
   5317
   5318
   5319
   5320
   5321
   5322
   5323
   5324
   5325
   5326
   5327
   5328
   5329
   5330
   5331
   5332
   5333
   5334
   5335
   5336
   5337
   5338
   5339
   5340
   5341
   5342
   5343
   5344
   5345
   5346
   5347
   5348
   5349
   5350
   5351
   5352
   5353
   5354
   5355
   5356
   5357
   5358
   5359
   5360
   5361
   5362
   5363
   5364
   5365
   5366
   5367
   5368
   5369
   5370
   5371
   5372
   5373
   5374
   5375
   5376
   5377
   5378
   5379
   5380
   5381
   5382
   5383
   5384
   5385
   5386
   5387
   5388
   5389
   5390
   5391
   5392
   5393
   5394
   5395
   5396
   5397
   5398
   5399
   5400
   5401
   5402
   5403
   5404
   5405
   5406
   5407
   5408
   5409
   5410
   5411
   5412
   5413
   5414
   5415
   5416
   5417
   5418
   5419
   5420
   5421
   5422
   5423
   5424
   5425
   5426
   5427
   5428
   5429
   5430
   5431
   5432
   5433
   5434
   5435
   5436
   5437
   5438
   5439
   5440
   5441
   5442
   5443
   5444
   5445
   5446
   5447
   5448
   5449
   5450
   5451
   5452
   5453
   5454
   5455
   5456
   5457
   5458
   5459
   5460
   5461
   5462
   5463
   5464
   5465
   5466
   5467
   5468
   5469
   5470
   5471
   5472
   5473
   5474
   5475
   5476
   5477
   5478
   5479
   5480
   5481
   5482
   5483
   5484
   5485
   5486
   5487
   5488
   5489
   5490
   5491
   5492
   5493
   5494
   5495
   5496
   5497
   5498
   5499
   5500
   5501
   5502
   5503
   5504
   5505
   5506
   5507
   5508
   5509
   5510
   5511
   5512
   5513
   5514
   5515
   5516
   5517
   5518
   5519
   5520
   5521
   5522
   5523
   5524
   5525
   5526
   5527
   5528
   5529
   5530
   5531
   5532
   5533
   5534
   5535
   5536
   5537
   5538
   5539
   5540
   5541
   5542
   5543
   5544
   5545
   5546
   5547
   5548
   5549
   5550
   5551
   5552
   5553
   5554
   5555
   5556
   5557
   5558
   5559
   5560
   5561
   5562
   5563
   5564
   5565
   5566
   5567
   5568
   5569
   5570
   5571
   5572
   5573
   5574
   5575
   5576
   5577
   5578
   5579
   5580
   5581
   5582
   5583
   5584
   5585
   5586
   5587
   5588
   5589
   5590
   5591
   5592
   5593
   5594
   5595
   5596
   5597
   5598
   5599
   5600
   5601
   5602
   5603
   5604
   5605
   5606
   5607
   5608
   5609
   5610
   5611
   5612
   5613
   5614
   5615
   5616
   5617
   5618
   5619
   5620
   5621
   5622
   5623
   5624
   5625
   5626
   5627
   5628
   5629
   5630
   5631
   5632
   5633
   5634
   5635
   5636
   5637
   5638
   5639
   5640
   5641
   5642
   5643
   5644
   5645
   5646
   5647
   5648
   5649
   5650
   5651
   5652
   5653
   5654
   5655
   5656
   5657
   5658
   5659
   5660
   5661
   5662
   5663
   5664
   5665
   5666
   5667
   5668
   5669
   5670
   5671
   5672
   5673
   5674
   5675
   5676
   5677
   5678
   5679
   5680
   5681
   5682
   5683
   5684
   5685
   5686
   5687
   5688
   5689
   5690
   5691
   5692
   5693
   5694
   5695
   5696
   5697
   5698
   5699
   5700
   5701
   5702
   5703
   5704
   5705
   5706
   5707
   5708
   5709
   5710
   5711
   5712
   5713
   5714
   5715
   5716
   5717
   5718
   5719
   5720
   5721
   5722
   5723
   5724
   5725
   5726
   5727
   5728
   5729
   5730
   5731
   5732
   5733
   5734
   5735
   5736
   5737
   5738
   5739
   5740
   5741
   5742
   5743
   5744
   5745
   5746
   5747
   5748
   5749
   5750
   5751
   5752
   5753
   5754
   5755
   5756
   5757
   5758
   5759
   5760
   5761
   5762
   5763
   5764
   5765
   5766
   5767
   5768
   5769
   5770
   5771
   5772
   5773
   5774
   5775
   5776
   5777
   5778
   5779
   5780
   5781
   5782
   5783
   5784
   5785
   5786
   5787
   5788
   5789
   5790
   5791
   5792
   5793
   5794
   5795
   5796
   5797
   5798
   5799
   5800
   5801
   5802
   5803
   5804
   5805
   5806
   5807
   5808
   5809
   5810
   5811
   5812
   5813
   5814
   5815
   5816
   5817
   5818
   5819
   5820
   5821
   5822
   5823
   5824
   5825
   5826
   5827
   5828
   5829
   5830
   5831
   5832
   5833
   5834
   5835
   5836
   5837
   5838
   5839
   5840
   5841
   5842
   5843
   5844
   5845
   5846
   5847
   5848
   5849
   5850
   5851
   5852
   5853
   5854
   5855
   5856
   5857
   5858
   5859
   5860
   5861
   5862
   5863
   5864
   5865
   5866
   5867
   5868
   5869
   5870
   5871
   5872
   5873
   5874
   5875
   5876
   5877
   5878
   5879
   5880
   5881
   5882
   5883
   5884
   5885
   5886
   5887
   5888
   5889
   5890
   5891
   5892
   5893
   5894
   5895
   5896
   5897
   5898
   5899
   5900
   5901
   5902
   5903
   5904
   5905
   5906
   5907
   5908
   5909
   5910
   5911
   5912
   5913
   5914
   5915
   5916
   5917
   5918
   5919
   5920
   5921
   5922
   5923
   5924
   5925
   5926
   5927
   5928
   5929
   5930
   5931
   5932
   5933
   5934
   5935
   5936
   5937
   5938
   5939
   5940
   5941
   5942
   5943
   5944
   5945
   5946
   5947
   5948
   5949
   5950
   5951
   5952
   5953
   5954
   5955
   5956
   5957
   5958
   5959
   5960
   5961
   5962
   5963
   5964
   5965
   5966
   5967
   5968
   5969
   5970
   5971
   5972
   5973
   5974
   5975
   5976
   5977
   5978
   5979
   5980
   5981
   5982
   5983
   5984
   5985
   5986
   5987
   5988
   5989
   5990
   5991
   5992
   5993
   5994
   5995
   5996
   5997
   5998
   5999
   6000
   6001
   6002
   6003
   6004
   6005
   6006
   6007
   6008
   6009
   6010
   6011
   6012
   6013
   6014
   6015
   6016
   6017
   6018
   6019
   6020
   6021
   6022
   6023
   6024
   6025
   6026
   6027
   6028
   6029
   6030
   6031
   6032
   6033
   6034
   6035
   6036
   6037
   6038
   6039
   6040
   6041
   6042
   6043
   6044
   6045
   6046
   6047
   6048
   6049
   6050
   6051
   6052
   6053
   6054
   6055
   6056
   6057
   6058
   6059
   6060
   6061
   6062
   6063
   6064
   6065
   6066
   6067
   6068
   6069
   6070
   6071
   6072
   6073
   6074
   6075
   6076
   6077
   6078
   6079
   6080
   6081
   6082
   6083
   6084
   6085
   6086
   6087
   6088
   6089
   6090
   6091
   6092
   6093
   6094
   6095
   6096
   6097
   6098
   6099
   6100
   6101
   6102
   6103
   6104
   6105
   6106
   6107
   6108
   6109
   6110
   6111
   6112
   6113
   6114
   6115
   6116
   6117
   6118
   6119
   6120
   6121
   6122
   6123
   6124
   6125
   6126
   6127
   6128
   6129
   6130
   6131
   6132
   6133
   6134
   6135
   6136
   6137
   6138
   6139
   6140
   6141
   6142
   6143
   6144
   6145
   6146
   6147
   6148
   6149
   6150
   6151
   6152
   6153
   6154
   6155
   6156
   6157
   6158
   6159
   6160
   6161
   6162
   6163
   6164
   6165
   6166
   6167
   6168
   6169
   6170
   6171
   6172
   6173
   6174
   6175
   6176
   6177
   6178
   6179
   6180
   6181
   6182
   6183
   6184
   6185
   6186
   6187
   6188
   6189
   6190
   6191
   6192
   6193
   6194
   6195
   6196
   6197
   6198
   6199
   6200
   6201
   6202
   6203
   6204
   6205
   6206
   6207
   6208
   6209
   6210
   6211
   6212
   6213
   6214
   6215
   6216
   6217
   6218
   6219
   6220
   6221
   6222
   6223
   6224
   6225
   6226
   6227
   6228
   6229
   6230
   6231
   6232
   6233
   6234
   6235
   6236
   6237
   6238
   6239
   6240
   6241
   6242
   6243
   6244
   6245
   6246
   6247
   6248
   6249
   6250
   6251
   6252
   6253
   6254
   6255
   6256
   6257
   6258
   6259
   6260
   6261
   6262
   6263
   6264
   6265
   6266
   6267
   6268
   6269
   6270
   6271
   6272
   6273
   6274
   6275
   6276
   6277
   6278
   6279
   6280
   6281
   6282
   6283
   6284
   6285
   6286
   6287
   6288
   6289
   6290
   6291
   6292
   6293
   6294
   6295
   6296
   6297
   6298
   6299
   6300
   6301
   6302
   6303
   6304
   6305
   6306
   6307
   6308
   6309
   6310
   6311
   6312
   6313
   6314
   6315
   6316
   6317
   6318
   6319
   6320
   6321
   6322
   6323
   6324
   6325
   6326
   6327
   6328
   6329
   6330
   6331
   6332
   6333
   6334
   6335
   6336
   6337
   6338
   6339
   6340
   6341
   6342
   6343
   6344
   6345
   6346
   6347
   6348
   6349
   6350
   6351
   6352
   6353
   6354
   6355
   6356
   6357
   6358
   6359
   6360
   6361
   6362
   6363
   6364
   6365
   6366
   6367
   6368
   6369
   6370
   6371
   6372
   6373
   6374
   6375
   6376
   6377
   6378
   6379
   6380
   6381
   6382
   6383
   6384
   6385
   6386
   6387
   6388
   6389
   6390
   6391
   6392
   6393
   6394
   6395
   6396
   6397
   6398
   6399
   6400
   6401
   6402
   6403
   6404
   6405
   6406
   6407
   6408
   6409
   6410
   6411
   6412
   6413
   6414
   6415
   6416
   6417
   6418
   6419
   6420
   6421
   6422
   6423
   6424
   6425
   6426
   6427
   6428
   6429
   6430
   6431
   6432
   6433
   6434
   6435
   6436
   6437
   6438
   6439
   6440
   6441
   6442
   6443
   6444
   6445
   6446
   6447
   6448
   6449
   6450
   6451
   6452
   6453
   6454
   6455
   6456
   6457
   6458
   6459
   6460
   6461
   6462
   6463
   6464
   6465
   6466
   6467
   6468
   6469
   6470
   6471
   6472
   6473
   6474
   6475
   6476
   6477
   6478
   6479
   6480
   6481
   6482
   6483
   6484
   6485
   6486
   6487
   6488
   6489
   6490
   6491
   6492
   6493
   6494
   6495
   6496
   6497
   6498
   6499
   6500
   6501
   6502
   6503
   6504
   6505
   6506
   6507
   6508
   6509
   6510
   6511
   6512
   6513
   6514
   6515
   6516
   6517
   6518
   6519
   6520
   6521
   6522
   6523
   6524
   6525
   6526
   6527
   6528
   6529
   6530
   6531
   6532
   6533
   6534
   6535
   6536
   6537
   6538
   6539
   6540
   6541
   6542
   6543
   6544
   6545
   6546
   6547
   6548
   6549
   6550
   6551
   6552
   6553
   6554
   6555
   6556
   6557
   6558
   6559
   6560
   6561
   6562
   6563
   6564
   6565
   6566
   6567
   6568
   6569
   6570
   6571
   6572
   6573
   6574
   6575
   6576
   6577
   6578
   6579
   6580
   6581
   6582
   6583
   6584
   6585
   6586
   6587
   6588
   6589
   6590
   6591
   6592
   6593
   6594
   6595
   6596
   6597
   6598
   6599
   6600
   6601
   6602
   6603
   6604
   6605
   6606
   6607
   6608
   6609
   6610
   6611
   6612
   6613
   6614
   6615
   6616
   6617
   6618
   6619
   6620
   6621
   6622
   6623
   6624
   6625
   6626
   6627
   6628
   6629
   6630
   6631
   6632
   6633
   6634
   6635
   6636
   6637
   6638
   6639
   6640
   6641
   6642
   6643
   6644
   6645
   6646
   6647
   6648
   6649
   6650
   6651
   6652
   6653
   6654
   6655
   6656
   6657
   6658
   6659
   6660
   6661
   6662
   6663
   6664
   6665
   6666
   6667
   6668
   6669
   6670
   6671
   6672
   6673
   6674
   6675
   6676
   6677
   6678
   6679
   6680
   6681
   6682
   6683
   6684
   6685
   6686
   6687
   6688
   6689
   6690
   6691
   6692
   6693
   6694
   6695
   6696
   6697
   6698
   6699
   6700
   6701
   6702
   6703
   6704
   6705
   6706
   6707
   6708
   6709
   6710
   6711
   6712
   6713
   6714
   6715
   6716
   6717
   6718
   6719
   6720
   6721
   6722
   6723
   6724
   6725
   6726
   6727
   6728
   6729
   6730
   6731
   6732
   6733
   6734
   6735
   6736
   6737
   6738
   6739
   6740
   6741
   6742
   6743
   6744
   6745
   6746
   6747
   6748
   6749
   6750
   6751
   6752
   6753
   6754
   6755
   6756
   6757
   6758
   6759
   6760
   6761
   6762
   6763
   6764
   6765
   6766
   6767
   6768
   6769
   6770
   6771
   6772
   6773
   6774
   6775
   6776
   6777
   6778
   6779
   6780
   6781
   6782
   6783
   6784
   6785
   6786
   6787
   6788
   6789
   6790
   6791
   6792
   6793
   6794
   6795
   6796
   6797
   6798
   6799
   6800
   6801
   6802
   6803
   6804
   6805
   6806
   6807
   6808
   6809
   6810
   6811
   6812
   6813
   6814
   6815
   6816
   6817
   6818
   6819
   6820
   6821
   6822
   6823
   6824
   6825
   6826
   6827
   6828
   6829
   6830
   6831
   6832
   6833
   6834
   6835
   6836
   6837
   6838
   6839
   6840
   6841
   6842
   6843
   6844
   6845
   6846
   6847
   6848
   6849
   6850
   6851
   6852
   6853
   6854
   6855
   6856
   6857
   6858
   6859
   6860
   6861
   6862
   6863
   6864
   6865
   6866
   6867
   6868
   6869
   6870
   6871
   6872
   6873
   6874
   6875
   6876
   6877
   6878
   6879
   6880
   6881
   6882
   6883
   6884
   6885
   6886
   6887
   6888
   6889
   6890
   6891
   6892
   6893
   6894
   6895
   6896
   6897
   6898
   6899
   6900
   6901
   6902
   6903
   6904
   6905
   6906
   6907
   6908
   6909
   6910
   6911
   6912
   6913
   6914
   6915
   6916
   6917
   6918
   6919
   6920
   6921
   6922
   6923
   6924
   6925
   6926
   6927
   6928
   6929
   6930
   6931
   6932
   6933
   6934
   6935
   6936
   6937
   6938
   6939
   6940
   6941
   6942
   6943
   6944
   6945
   6946
   6947
   6948
   6949
   6950
   6951
   6952
   6953
   6954
   6955
   6956
   6957
   6958
   6959
   6960
   6961
   6962
   6963
   6964
   6965
   6966
   6967
   6968
   6969
   6970
   6971
   6972
   6973
   6974
   6975
   6976
   6977
   6978
   6979
   6980
   6981
   6982
   6983
   6984
   6985
   6986
   6987
   6988
   6989
   6990
   6991
   6992
   6993
   6994
   6995
   6996
   6997
   6998
   6999
   7000
   7001
   7002
   7003
   7004
   7005
   7006
   7007
   7008
   7009
   7010
   7011
   7012
   7013
   7014
   7015
   7016
   7017
   7018
   7019
   7020
   7021
   7022
   7023
   7024
   7025
   7026
   7027
   7028
   7029
   7030
   7031
   7032
   7033
   7034
   7035
   7036
   7037
   7038
   7039
   7040
   7041
   7042
   7043
   7044
   7045
   7046
   7047
   7048
   7049
   7050
   7051
   7052
   7053
   7054
   7055
   7056
   7057
   7058
   7059
   7060
   7061
   7062
   7063
   7064
   7065
   7066
   7067
   7068
   7069
   7070
   7071
   7072
   7073
   7074
   7075
   7076
   7077
   7078
   7079
   7080
   7081
   7082
   7083
   7084
   7085
   7086
   7087
   7088
   7089
   7090
   7091
   7092
   7093
   7094
   7095
   7096
   7097
   7098
   7099
   7100
   7101
   7102
   7103
   7104
   7105
   7106
   7107
   7108
   7109
   7110
   7111
   7112
   7113
   7114
   7115
   7116
   7117
   7118
   7119
   7120
   7121
   7122
   7123
   7124
   7125
   7126
   7127
   7128
   7129
   7130
   7131
   7132
   7133
   7134
   7135
   7136
   7137
   7138
   7139
   7140
   7141
   7142
   7143
   7144
   7145
   7146
   7147
   7148
   7149
   7150
   7151
   7152
   7153
   7154
   7155
   7156
   7157
   7158
   7159
   7160
   7161
   7162
   7163
   7164
   7165
   7166
   7167
   7168
   7169
   7170
   7171
   7172
   7173
   7174
   7175
   7176
   7177
   7178
   7179
   7180
   7181
   7182
   7183
   7184
   7185
   7186
   7187
   7188
   7189
   7190
   7191
   7192
   7193
   7194
   7195
   7196
   7197
   7198
   7199
   7200
   7201
   7202
   7203
   7204
   7205
   7206
   7207
   7208
   7209
   7210
   7211
   7212
   7213
   7214
   7215
   7216
   7217
   7218
   7219
   7220
   7221
   7222
   7223
   7224
   7225
   7226
   7227
   7228
   7229
   7230
   7231
   7232
   7233
   7234
   7235
   7236
   7237
   7238
   7239
   7240
   7241
   7242
   7243
   7244
   7245
   7246
   7247
   7248
   7249
   7250
   7251
   7252
   7253
   7254
   7255
   7256
   7257
   7258
   7259
   7260
   7261
   7262
   7263
   7264
   7265
   7266
   7267
   7268
   7269
   7270
   7271
   7272
   7273
   7274
   7275
   7276
   7277
   7278
   7279
   7280
   7281
   7282
   7283
   7284
   7285
   7286
   7287
   7288
   7289
   7290
   7291
   7292
   7293
   7294
   7295
   7296
   7297
   7298
   7299
   7300
   7301
   7302
   7303
   7304
   7305
   7306
   7307
   7308
   7309
   7310
   7311
   7312
   7313
   7314
   7315
   7316
   7317
   7318
   7319
   7320
   7321
   7322
   7323
   7324
   7325
   7326
   7327
   7328
   7329
   7330
   7331
   7332
   7333
   7334
   7335
   7336
   7337
   7338
   7339
   7340
   7341
   7342
   7343
   7344
   7345
   7346
   7347
   7348
   7349
   7350
   7351
   7352
   7353
   7354
   7355
   7356
   7357
   7358
   7359
   7360
   7361
   7362
   7363
   7364
   7365
   7366
   7367
   7368
   7369
   7370
   7371
   7372
   7373
   7374
   7375
   7376
   7377
   7378
   7379
   7380
   7381
   7382
   7383
   7384
   7385
   7386
   7387
   7388
   7389
   7390
   7391
   7392
   7393
   7394
   7395
   7396
   7397
   7398
   7399
   7400
   7401
   7402
   7403
   7404
   7405
   7406
   7407
   7408
   7409
   7410
   7411
   7412
   7413
   7414
   7415
   7416
   7417
   7418
   7419
   7420
   7421
   7422
   7423
   7424
   7425
   7426
   7427
   7428
   7429
   7430
   7431
   7432
   7433
   7434
   7435
   7436
   7437
   7438
   7439
   7440
   7441
   7442
   7443
   7444
   7445
   7446
   7447
   7448
   7449
   7450
   7451
   7452
   7453
   7454
   7455
   7456
   7457
   7458
   7459
   7460
   7461
   7462
   7463
   7464
   7465
   7466
   7467
   7468
   7469
   7470
   7471
   7472
   7473
   7474
   7475
   7476
   7477
   7478
   7479
   7480
   7481
   7482
   7483
   7484
   7485
   7486
   7487
   7488
   7489
   7490
   7491
   7492
   7493
   7494
   7495
   7496
   7497
   7498
   7499
   7500
   7501
   7502
   7503
   7504
   7505
   7506
   7507
   7508
   7509
   7510
   7511
   7512
   7513
   7514
   7515
   7516
   7517
   7518
   7519
   7520
   7521
   7522
   7523
   7524
   7525
   7526
   7527
   7528
   7529
   7530
   7531
   7532
   7533
   7534
   7535
   7536
   7537
   7538
   7539
   7540
   7541
   7542
   7543
   7544
   7545
   7546
   7547
   7548
   7549
   7550
   7551
   7552
   7553
   7554
   7555
   7556
   7557
   7558
   7559
   7560
   7561
   7562
   7563
   7564
   7565
   7566
   7567
   7568
   7569
   7570
   7571
   7572
   7573
   7574
   7575
   7576
   7577
   7578
   7579
   7580
   7581
   7582
   7583
   7584
   7585
   7586
   7587
   7588
   7589
   7590
   7591
   7592
   7593
   7594
   7595
   7596
   7597
   7598
   7599
   7600
   7601
   7602
   7603
   7604
   7605
   7606
   7607
   7608
   7609
   7610
   7611
   7612
   7613
   7614
   7615
   7616
   7617
   7618
   7619
   7620
   7621
   7622
   7623
   7624
   7625
   7626
   7627
   7628
   7629
   7630
   7631
   7632
   7633
   7634
   7635
   7636
   7637
   7638
   7639
   7640
   7641
   7642
   7643
   7644
   7645
   7646
   7647
   7648
   7649
   7650
   7651
   7652
   7653
   7654
   7655
   7656
   7657
   7658
   7659
   7660
   7661
   7662
   7663
   7664
   7665
   7666
   7667
   7668
   7669
   7670
   7671
   7672
   7673
   7674
   7675
   7676
   7677
   7678
   7679
   7680
   7681
   7682
   7683
   7684
   7685
   7686
   7687
   7688
   7689
   7690
   7691
   7692
   7693
   7694
   7695
   7696
   7697
   7698
   7699
   7700
   7701
   7702
   7703
   7704
   7705
   7706
   7707
   7708
   7709
   7710
   7711
   7712
   7713
   7714
   7715
   7716
   7717
   7718
   7719
   7720
   7721
   7722
   7723
   7724
   7725
   7726
   7727
   7728
   7729
   7730
   7731
   7732
   7733
   7734
   7735
   7736
   7737
   7738
   7739
   7740
   7741
   7742
   7743
   7744
   7745
   7746
   7747
   7748
   7749
   7750
   7751
   7752
   7753
   7754
   7755
   7756
   7757
   7758
   7759
   7760
   7761
   7762
   7763
   7764
   7765
   7766
   7767
   7768
   7769
   7770
   7771
   7772
   7773
   7774
   7775
   7776
   7777
   7778
   7779
   7780
   7781
   7782
   7783
   7784
   7785
   7786
   7787
   7788
   7789
   7790
   7791
   7792
   7793
   7794
   7795
   7796
   7797
   7798
   7799
   7800
   7801
   7802
   7803
   7804
   7805
   7806
   7807
   7808
   7809
   7810
   7811
   7812
   7813
   7814
   7815
   7816
   7817
   7818
   7819
   7820
   7821
   7822
   7823
   7824
   7825
   7826
   7827
   7828
   7829
   7830
   7831
   7832
   7833
   7834
   7835
   7836
   7837
   7838
   7839
   7840
   7841
   7842
   7843
   7844
   7845
   7846
   7847
   7848
   7849
   7850
   7851
   7852
   7853
   7854
   7855
   7856
   7857
   7858
   7859
   7860
   7861
   7862
   7863
   7864
   7865
   7866
   7867
   7868
   7869
   7870
   7871
   7872
   7873
   7874
   7875
   7876
   7877
   7878
   7879
   7880
   7881
   7882
   7883
   7884
   7885
   7886
   7887
   7888
   7889
   7890
   7891
   7892
   7893
   7894
   7895
   7896
   7897
   7898
   7899
   7900
   7901
   7902
   7903
   7904
   7905
   7906
   7907
   7908
   7909
   7910
   7911
   7912
   7913
   7914
   7915
   7916
   7917
   7918
   7919
   7920
   7921
   7922
   7923
   7924
   7925
   7926
   7927
   7928
   7929
   7930
   7931
   7932
   7933
   7934
   7935
   7936
   7937
   7938
   7939
   7940
   7941
   7942
   7943
   7944
   7945
   7946
   7947
   7948
   7949
   7950
   7951
   7952
   7953
   7954
   7955
   7956
   7957
   7958
   7959
   7960
   7961
   7962
   7963
   7964
   7965
   7966
   7967
   7968
   7969
   7970
   7971
   7972
   7973
   7974
   7975
   7976
   7977
   7978
   7979
   7980
   7981
   7982
   7983
   7984
   7985
   7986
   7987
   7988
   7989
   7990
   7991
   7992
   7993
   7994
   7995
   7996
   7997
   7998
   7999
   8000
   8001
   8002
   8003
   8004
   8005
   8006
   8007
   8008
   8009
   8010
   8011
   8012
   8013
   8014
   8015
   8016
   8017
   8018
   8019
   8020
   8021
   8022
   8023
   8024
   8025
   8026
   8027
   8028
   8029
   8030
   8031
   8032
   8033
   8034
   8035
   8036
   8037
   8038
   8039
   8040
   8041
   8042
   8043
   8044
   8045
   8046
   8047
   8048
   8049
   8050
   8051
   8052
   8053
   8054
   8055
   8056
   8057
   8058
   8059
   8060
   8061
   8062
   8063
   8064
   8065
   8066
   8067
   8068
   8069
   8070
   8071
   8072
   8073
   8074
   8075
   8076
   8077
   8078
   8079
   8080
   8081
   8082
   8083
   8084
   8085
   8086
   8087
   8088
   8089
   8090
   8091
   8092
   8093
   8094
   8095
   8096
   8097
   8098
   8099
   8100
   8101
   8102
   8103
   8104
   8105
   8106
   8107
   8108
   8109
   8110
   8111
   8112
   8113
   8114
   8115
   8116
   8117
   8118
   8119
   8120
   8121
   8122
   8123
   8124
   8125
   8126
   8127
   8128
   8129
   8130
   8131
   8132
   8133
   8134
   8135
   8136
   8137
   8138
   8139
   8140
   8141
   8142
   8143
   8144
   8145
   8146
   8147
   8148
   8149
   8150
   8151
   8152
   8153
   8154
   8155
   8156
   8157
   8158
   8159
   8160
   8161
   8162
   8163
   8164
   8165
   8166
   8167
   8168
   8169
   8170
   8171
   8172
   8173
   8174
   8175
   8176
   8177
   8178
   8179
   8180
   8181
   8182
   8183
   8184
   8185
   8186
   8187
   8188
   8189
   8190
   8191
   8192
   8193
   8194
   8195
   8196
   8197
   8198
   8199
   8200
   8201
   8202
   8203
   8204
   8205
   8206
   8207
   8208
   8209
   8210
   8211
   8212
   8213
   8214
   8215
   8216
   8217
   8218
   8219
   8220
   8221
   8222
   8223
   8224
   8225
   8226
   8227
   8228
   8229
   8230
   8231
   8232
   8233
   8234
   8235
   8236
   8237
   8238
   8239
   8240
   8241
   8242
   8243
   8244
   8245
   8246
   8247
   8248
   8249
   8250
   8251
   8252
   8253
   8254
   8255
   8256
   8257
   8258
   8259
   8260
   8261
   8262
   8263
   8264
   8265
   8266
   8267
   8268
   8269
   8270
   8271
   8272
   8273
   8274
   8275
   8276
   8277
   8278
   8279
   8280
   8281
   8282
   8283
   8284
   8285
   8286
   8287
   8288
   8289
   8290
   8291
   8292
   8293
   8294
   8295
   8296
   8297
   8298
   8299
   8300
   8301
   8302
   8303
   8304
   8305
   8306
   8307
   8308
   8309
   8310
   8311
   8312
   8313
   8314
   8315
   8316
   8317
   8318
   8319
   8320
   8321
   8322
   8323
   8324
   8325
   8326
   8327
   8328
   8329
   8330
   8331
   8332
   8333
   8334
   8335
   8336
   8337
   8338
   8339
   8340
   8341
   8342
   8343
   8344
   8345
   8346
   8347
   8348
   8349
   8350
   8351
   8352
   8353
   8354
   8355
   8356
   8357
   8358
   8359
   8360
   8361
   8362
   8363
   8364
   8365
   8366
   8367
   8368
   8369
   8370
   8371
   8372
   8373
   8374
   8375
   8376
   8377
   8378
   8379
   8380
   8381
   8382
   8383
   8384
   8385
   8386
   8387
   8388
   8389
   8390
   8391
   8392
   8393
   8394
   8395
   8396
   8397
   8398
   8399
   8400
   8401
   8402
   8403
   8404
   8405
   8406
   8407
   8408
   8409
   8410
   8411
   8412
   8413
   8414
   8415
   8416
   8417
   8418
   8419
   8420
   8421
   8422
   8423
   8424
   8425
   8426
   8427
   8428
   8429
   8430
   8431
   8432
   8433
   8434
   8435
   8436
   8437
   8438
   8439
   8440
   8441
   8442
   8443
   8444
   8445
   8446
   8447
   8448
   8449
   8450
   8451
   8452
   8453
   8454
   8455
   8456
   8457
   8458
   8459
   8460
   8461
   8462
   8463
   8464
   8465
   8466
   8467
   8468
   8469
   8470
   8471
   8472
   8473
   8474
   8475
   8476
   8477
   8478
   8479
   8480
   8481
   8482
   8483
   8484
   8485
   8486
   8487
   8488
   8489
   8490
   8491
   8492
   8493
   8494
   8495
   8496
   8497
   8498
   8499
   8500
   8501
   8502
   8503
   8504
   8505
   8506
   8507
   8508
   8509
   8510
   8511
   8512
   8513
   8514
   8515
   8516
   8517
   8518
   8519
   8520
   8521
   8522
   8523
   8524
   8525
   8526
   8527
   8528
   8529
   8530
   8531
   8532
   8533
   8534
   8535
   8536
   8537
   8538
   8539
   8540
   8541
   8542
   8543
   8544
   8545
   8546
   8547
   8548
   8549
   8550
   8551
   8552
   8553
   8554
   8555
   8556
   8557
   8558
   8559
   8560
   8561
   8562
   8563
   8564
   8565
   8566
   8567
   8568
   8569
   8570
   8571
   8572
   8573
   8574
   8575
   8576
   8577
   8578
   8579
   8580
   8581
   8582
   8583
   8584
   8585
   8586
   8587
   8588
   8589
   8590
   8591
   8592
   8593
   8594
   8595
   8596
   8597
   8598
   8599
   8600
   8601
   8602
   8603
   8604
   8605
   8606
   8607
   8608
   8609
   8610
   8611
   8612
   8613
   8614
   8615
   8616
   8617
   8618
   8619
   8620
   8621
   8622
   8623
   8624
   8625
   8626
   8627
   8628
   8629
   8630
   8631
   8632
   8633
   8634
   8635
   8636
   8637
   8638
   8639
   8640
   8641
   8642
   8643
   8644
   8645
   8646
   8647
   8648
   8649
   8650
   8651
   8652
   8653
   8654
   8655
   8656
   8657
   8658
   8659
   8660
   8661
   8662
   8663
   8664
   8665
   8666
   8667
   8668
   8669
   8670
   8671
   8672
   8673
   8674
   8675
   8676
   8677
   8678
   8679
   8680
   8681
   8682
   8683
   8684
   8685
   8686
   8687
   8688
   8689
   8690
   8691
   8692
   8693
   8694
   8695
   8696
   8697
   8698
   8699
   8700
   8701
   8702
   8703
   8704
   8705
   8706
   8707
   8708
   8709
   8710
   8711
   8712
   8713
   8714
   8715
   8716
   8717
   8718
   8719
   8720
   8721
   8722
   8723
   8724
   8725
   8726
   8727
   8728
   8729
   8730
   8731
   8732
   8733
   8734
   8735
   8736
   8737
   8738
   8739
   8740
   8741
   8742
   8743
   8744
   8745
   8746
   8747
   8748
   8749
   8750
   8751
   8752
   8753
   8754
   8755
   8756
   8757
   8758
   8759
   8760
   8761
   8762
   8763
   8764
   8765
   8766
   8767
   8768
   8769
   8770
   8771
   8772
   8773
   8774
   8775
   8776
   8777
   8778
   8779
   8780
   8781
   8782
   8783
   8784
   8785
   8786
   8787
   8788
   8789
   8790
   8791
   8792
   8793
   8794
   8795
   8796
   8797
   8798
   8799
   8800
   8801
   8802
   8803
   8804
   8805
   8806
   8807
   8808
   8809
   8810
   8811
   8812
   8813
   8814
   8815
   8816
   8817
   8818
   8819
   8820
   8821
   8822
   8823
   8824
   8825
   8826
   8827
   8828
   8829
   8830
   8831
   8832
   8833
   8834
   8835
   8836
   8837
   8838
   8839
   8840
   8841
   8842
   8843
   8844
   8845
   8846
   8847
   8848
   8849
   8850
   8851
   8852
   8853
   8854
   8855
   8856
   8857
   8858
   8859
   8860
   8861
   8862
   8863
   8864
   8865
   8866
   8867
   8868
   8869
   8870
   8871
   8872
   8873
   8874
   8875
   8876
   8877
   8878
   8879
   8880
   8881
   8882
   8883
   8884
   8885
   8886
   8887
   8888
   8889
   8890
   8891
   8892
   8893
   8894
   8895
   8896
   8897
   8898
   8899
   8900
   8901
   8902
   8903
   8904
   8905
   8906
   8907
   8908
   8909
   8910
   8911
   8912
   8913
   8914
   8915
   8916
   8917
   8918
   8919
   8920
   8921
   8922
   8923
   8924
   8925
   8926
   8927
   8928
   8929
   8930
   8931
   8932
   8933
   8934
   8935
   8936
   8937
   8938
   8939
   8940
   8941
   8942
   8943
   8944
   8945
   8946
   8947
   8948
   8949
   8950
   8951
   8952
   8953
   8954
   8955
   8956
   8957
   8958
   8959
   8960
   8961
   8962
   8963
   8964
   8965
   8966
   8967
   8968
   8969
   8970
   8971
   8972
   8973
   8974
   8975
   8976
   8977
   8978
   8979
   8980
   8981
   8982
   8983
   8984
   8985
   8986
   8987
   8988
   8989
   8990
   8991
   8992
   8993
   8994
   8995
   8996
   8997
   8998
   8999
   9000
   9001
   9002
   9003
   9004
   9005
   9006
   9007
   9008
   9009
   9010
   9011
   9012
   9013
   9014
   9015
   9016
   9017
   9018
   9019
   9020
   9021
   9022
   9023
   9024
   9025
   9026
   9027
   9028
   9029
   9030
   9031
   9032
   9033
   9034
   9035
   9036
   9037
   9038
   9039
   9040
   9041
   9042
   9043
   9044
   9045
   9046
   9047
   9048
   9049
   9050
   9051
   9052
   9053
   9054
   9055
   9056
   9057
   9058
   9059
   9060
   9061
   9062
   9063
   9064
   9065
   9066
   9067
   9068
   9069
   9070
   9071
   9072
   9073
   9074
   9075
   9076
   9077
   9078
   9079
   9080
   9081
   9082
   9083
   9084
   9085
   9086
   9087
   9088
   9089
   9090
   9091
   9092
   9093
   9094
   9095
   9096
   9097
   9098
   9099
   9100
   9101
   9102
   9103
   9104
   9105
   9106
   9107
   9108
   9109
   9110
   9111
   9112
   9113
   9114
   9115
   9116
   9117
   9118
   9119
   9120
   9121
   9122
   9123
   9124
   9125
   9126
   9127
   9128
   9129
   9130
   9131
   9132
   9133
   9134
   9135
   9136
   9137
   9138
   9139
   9140
   9141
   9142
   9143
   9144
   9145
   9146
   9147
   9148
   9149
   9150
   9151
   9152
   9153
   9154
   9155
   9156
   9157
   9158
   9159
   9160
   9161
   9162
   9163
   9164
   9165
   9166
   9167
   9168
   9169
   9170
   9171
   9172
   9173
   9174
   9175
   9176
   9177
   9178
   9179
   9180
   9181
   9182
   9183
   9184
   9185
   9186
   9187
   9188
   9189
   9190
   9191
   9192
   9193
   9194
   9195
   9196
   9197
   9198
   9199
   9200
   9201
   9202
   9203
   9204
   9205
   9206
   9207
   9208
   9209
   9210
   9211
   9212
   9213
   9214
   9215
   9216
   9217
   9218
   9219
   9220
   9221
   9222
   9223
   9224
   9225
   9226
   9227
   9228
   9229
   9230
   9231
   9232
   9233
   9234
   9235
   9236
   9237
   9238
   9239
   9240
   9241
   9242
   9243
   9244
   9245
   9246
   9247
   9248
   9249
   9250
   9251
   9252
   9253
   9254
   9255
   9256
   9257
   9258
   9259
   9260
   9261
   9262
   9263
   9264
   9265
   9266
   9267
   9268
   9269
   9270
   9271
   9272
   9273
   9274
   9275
   9276
   9277
   9278
   9279
   9280
   9281
   9282
   9283
   9284
   9285
   9286
   9287
   9288
   9289
   9290
   9291
   9292
   9293
   9294
   9295
   9296
   9297
   9298
   9299
   9300
   9301
   9302
   9303
   9304
   9305
   9306
   9307
   9308
   9309
   9310
   9311
   9312
   9313
   9314
   9315
   9316
   9317
   9318
   9319
   9320
   9321
   9322
   9323
   9324
   9325
   9326
   9327
   9328
   9329
   9330
   9331
   9332
   9333
   9334
   9335
   9336
   9337
   9338
   9339
   9340
   9341
   9342
   9343
   9344
   9345
   9346
   9347
   9348
   9349
   9350
   9351
   9352
   9353
   9354
   9355
   9356
   9357
   9358
   9359
   9360
   9361
   9362
   9363
   9364
   9365
   9366
   9367
   9368
   9369
   9370
   9371
   9372
   9373
   9374
   9375
   9376
   9377
   9378
   9379
   9380
   9381
   9382
   9383
   9384
   9385
   9386
   9387
   9388
   9389
   9390
   9391
   9392
   9393
   9394
   9395
   9396
   9397
   9398
   9399
   9400
   9401
   9402
   9403
   9404
   9405
   9406
   9407
   9408
   9409
   9410
   9411
   9412
   9413
   9414
   9415
   9416
   9417
   9418
   9419
   9420
   9421
   9422
   9423
   9424
   9425
   9426
   9427
   9428
   9429
   9430
   9431
   9432
   9433
   9434
   9435
   9436
   9437
   9438
   9439
   9440
   9441
   9442
   9443
   9444
   9445
   9446
   9447
   9448
   9449
   9450
   9451
   9452
   9453
   9454
   9455
   9456
   9457
   9458
   9459
   9460
   9461
   9462
   9463
   9464
   9465
   9466
   9467
   9468
   9469
   9470
   9471
   9472
   9473
   9474
   9475
   9476
   9477
   9478
   9479
   9480
   9481
   9482
   9483
   9484
   9485
   9486
   9487
   9488
   9489
   9490
   9491
   9492
   9493
   9494
   9495
   9496
   9497
   9498
   9499
   9500
   9501
   9502
   9503
   9504
   9505
   9506
   9507
   9508
   9509
   9510
   9511
   9512
   9513
   9514
   9515
   9516
   9517
   9518
   9519
   9520
   9521
   9522
   9523
   9524
   9525
   9526
   9527
   9528
   9529
   9530
   9531
   9532
   9533
   9534
   9535
   9536
   9537
   9538
   9539
   9540
   9541
   9542
   9543
   9544
   9545
   9546
   9547
   9548
   9549
   9550
   9551
   9552
   9553
   9554
   9555
   9556
   9557
   9558
   9559
   9560
   9561
   9562
   9563
   9564
   9565
   9566
   9567
   9568
   9569
   9570
   9571
   9572
   9573
   9574
   9575
   9576
   9577
   9578
   9579
   9580
   9581
   9582
   9583
   9584
   9585
   9586
   9587
   9588
   9589
   9590
   9591
   9592
   9593
   9594
   9595
   9596
   9597
   9598
   9599
   9600
   9601
   9602
   9603
   9604
   9605
   9606
   9607
   9608
   9609
   9610
   9611
   9612
   9613
   9614
   9615
   9616
   9617
   9618
   9619
   9620
   9621
   9622
   9623
   9624
   9625
   9626
   9627
   9628
   9629
   9630
   9631
   9632
   9633
   9634
   9635
   9636
   9637
   9638
   9639
   9640
   9641
   9642
   9643
   9644
   9645
   9646
   9647
   9648
   9649
   9650
   9651
   9652
   9653
   9654
   9655
   9656
   9657
   9658
   9659
   9660
   9661
   9662
   9663
   9664
   9665
   9666
   9667
   9668
   9669
   9670
   9671
   9672
   9673
   9674
   9675
   9676
   9677
   9678
   9679
   9680
   9681
   9682
   9683
   9684
   9685
   9686
   9687
   9688
   9689
   9690
   9691
   9692
   9693
   9694
   9695
   9696
   9697
   9698
   9699
   9700
   9701
   9702
   9703
   9704
   9705
   9706
   9707
   9708
   9709
   9710
   9711
   9712
   9713
   9714
   9715
   9716
   9717
   9718
   9719
   9720
   9721
   9722
   9723
   9724
   9725
   9726
   9727
   9728
   9729
   9730
   9731
   9732
   9733
   9734
   9735
   9736
   9737
   9738
   9739
   9740
   9741
   9742
   9743
   9744
   9745
   9746
   9747
   9748
   9749
   9750
   9751
   9752
   9753
   9754
   9755
   9756
   9757
   9758
   9759
   9760
   9761
   9762
   9763
   9764
   9765
   9766
   9767
   9768
   9769
   9770
   9771
   9772
   9773
   9774
   9775
   9776
   9777
   9778
   9779
   9780
   9781
   9782
   9783
   9784
   9785
   9786
   9787
   9788
   9789
   9790
   9791
   9792
   9793
   9794
   9795
   9796
   9797
   9798
   9799
   9800
   9801
   9802
   9803
   9804
   9805
   9806
   9807
   9808
   9809
   9810
   9811
   9812
   9813
   9814
   9815
   9816
   9817
   9818
   9819
   9820
   9821
   9822
   9823
   9824
   9825
   9826
   9827
   9828
   9829
   9830
   9831
   9832
   9833
   9834
   9835
   9836
   9837
   9838
   9839
   9840
   9841
   9842
   9843
   9844
   9845
   9846
   9847
   9848
   9849
   9850
   9851
   9852
   9853
   9854
   9855
   9856
   9857
   9858
   9859
   9860
   9861
   9862
   9863
   9864
   9865
   9866
   9867
   9868
   9869
   9870
   9871
   9872
   9873
   9874
   9875
   9876
   9877
   9878
   9879
   9880
   9881
   9882
   9883
   9884
   9885
   9886
   9887
   9888
   9889
   9890
   9891
   9892
   9893
   9894
   9895
   9896
   9897
   9898
   9899
   9900
   9901
   9902
   9903
   9904
   9905
   9906
   9907
   9908
   9909
   9910
   9911
   9912
   9913
   9914
   9915
   9916
   9917
   9918
   9919
   9920
   9921
   9922
   9923
   9924
   9925
   9926
   9927
   9928
   9929
   9930
   9931
   9932
   9933
   9934
   9935
   9936
   9937
   9938
   9939
   9940
   9941
   9942
   9943
   9944
   9945
   9946
   9947
   9948
   9949
   9950
   9951
   9952
   9953
   9954
   9955
   9956
   9957
   9958
   9959
   9960
   9961
   9962
   9963
   9964
   9965
   9966
   9967
   9968
   9969
   9970
   9971
   9972
   9973
   9974
   9975
   9976
   9977
   9978
   9979
   9980
   9981
   9982
   9983
   9984
   9985
   9986
   9987
   9988
   9989
   9990
   9991
   9992
   9993
   9994
   9995
   9996
   9997
   9998
   9999
  10000
  10001
  10002
  10003
  10004
  10005
  10006
  10007
  10008
  10009
  10010
  10011
  10012
  10013
  10014
  10015
  10016
  10017
  10018
  10019
  10020
  10021
  10022
  10023
  10024
  10025
  10026
  10027
  10028
  10029
  10030
  10031
  10032
  10033
  10034
  10035
  10036
  10037
  10038
  10039
  10040
  10041
  10042
  10043
  10044
  10045
  10046
  10047
  10048
  10049
  10050
  10051
  10052
  10053
  10054
  10055
  10056
  10057
  10058
  10059
  10060
  10061
  10062
  10063
  10064
  10065
  10066
  10067
  10068
  10069
  10070
  10071
  10072
  10073
  10074
  10075
  10076
  10077
  10078
  10079
  10080
  10081
  10082
  10083
  10084
  10085
  10086
  10087
  10088
  10089
  10090
  10091
  10092
  10093
  10094
  10095
  10096
  10097
  10098
  10099
  10100
  10101
  10102
  10103
  10104
  10105
  10106
  10107
  10108
  10109
  10110
  10111
  10112
  10113
  10114
  10115
  10116
  10117
  10118
  10119
  10120
  10121
  10122
  10123
  10124
  10125
  10126
  10127
  10128
  10129
  10130
  10131
  10132
  10133
  10134
  10135
  10136
  10137
  10138
  10139
  10140
  10141
  10142
  10143
  10144
  10145
  10146
  10147
  10148
  10149
  10150
  10151
  10152
  10153
  10154
  10155
  10156
  10157
  10158
  10159
  10160
  10161
  10162
  10163
  10164
  10165
  10166
  10167
  10168
  10169
  10170
  10171
  10172
  10173
  10174
  10175
  10176
  10177
  10178
  10179
  10180
  10181
  10182
  10183
  10184
  10185
  10186
  10187
  10188
  10189
  10190
  10191
  10192
  10193
  10194
  10195
  10196
  10197
  10198
  10199
  10200
  10201
  10202
  10203
  10204
  10205
  10206
  10207
  10208
  10209
  10210
  10211
  10212
  10213
  10214
  10215
  10216
  10217
  10218
  10219
  10220
  10221
  10222
  10223
  10224
  10225
  10226
  10227
  10228
  10229
  10230
  10231
  10232
  10233
  10234
  10235
  10236
  10237
  10238
  10239
  10240
  10241
  10242
  10243
  10244
  10245
  10246
  10247
  10248
  10249
  10250
  10251
  10252
  10253
  10254
  10255
  10256
  10257
  10258
  10259
  10260
  10261
  10262
  10263
  10264
  10265
  10266
  10267
  10268
  10269
  10270
  10271
  10272
  10273
  10274
  10275
  10276
  10277
  10278
  10279
  10280
  10281
  10282
  10283
  10284
  10285
  10286
  10287
  10288
  10289
  10290
  10291
  10292
  10293
  10294
  10295
  10296
  10297
  10298
  10299
  10300
  10301
  10302
  10303
  10304
  10305
  10306
  10307
  10308
  10309
  10310
  10311
  10312
  10313
  10314
  10315
  10316
  10317
  10318
  10319
  10320
  10321
  10322
  10323
  10324
  10325
  10326
  10327
  10328
  10329
  10330
  10331
  10332
  10333
  10334
  10335
  10336
  10337
  10338
  10339
  10340
  10341
  10342
  10343
  10344
  10345
  10346
  10347
  10348
  10349
  10350
  10351
  10352
  10353
  10354
  10355
  10356
  10357
  10358
  10359
  10360
  10361
  10362
  10363
  10364
  10365
  10366
  10367
  10368
  10369
  10370
  10371
  10372
  10373
  10374
  10375
  10376
  10377
  10378
  10379
  10380
  10381
  10382
  10383
  10384
  10385
  10386
  10387
  10388
  10389
  10390
  10391
  10392
  10393
  10394
  10395
  10396
  10397
  10398
  10399
  10400
  10401
  10402
  10403
  10404
  10405
  10406
  10407
  10408
  10409
  10410
  10411
  10412
  10413
  10414
  10415
  10416
  10417
  10418
  10419
  10420
  10421
  10422
  10423
  10424
  10425
  10426
  10427
  10428
  10429
  10430
  10431
  10432
  10433
  10434
  10435
  10436
  10437
  10438
  10439
  10440
  10441
  10442
  10443
  10444
  10445
  10446
  10447
  10448
  10449
  10450
  10451
  10452
  10453
  10454
  10455
  10456
  10457
  10458
  10459
  10460
  10461
  10462
  10463
  10464
  10465
  10466
  10467
  10468
  10469
  10470
  10471
  10472
  10473
  10474
  10475
  10476
  10477
  10478
  10479
  10480
  10481
  10482
  10483
  10484
  10485
  10486
  10487
  10488
  10489
  10490
  10491
  10492
  10493
  10494
  10495
  10496
  10497
  10498
  10499
  10500
  10501
  10502
  10503
  10504
  10505
  10506
  10507
  10508
  10509
  10510
  10511
  10512
  10513
  10514
  10515
  10516
  10517
  10518
  10519
  10520
  10521
  10522
  10523
  10524
  10525
  10526
  10527
  10528
  10529
  10530
  10531
  10532
  10533
  10534
  10535
  10536
  10537
  10538
  10539
  10540
  10541
  10542
  10543
  10544
  10545
  10546
  10547
  10548
  10549
  10550
  10551
  10552
  10553
  10554
  10555
  10556
  10557
  10558
  10559
  10560
  10561
  10562
  10563
  10564
  10565
  10566
  10567
  10568
  10569
  10570
  10571
  10572
  10573
  10574
  10575
  10576
  10577
  10578
  10579
  10580
  10581
  10582
  10583
  10584
  10585
  10586
  10587
  10588
  10589
  10590
  10591
  10592
  10593
  10594
  10595
  10596
  10597
  10598
  10599
  10600
  10601
  10602
  10603
  10604
  10605
  10606
  10607
  10608
  10609
  10610
  10611
  10612
  10613
  10614
  10615
  10616
  10617
  10618
  10619
  10620
  10621
  10622
  10623
  10624
  10625
  10626
  10627
  10628
  10629
  10630
  10631
  10632
  10633
  10634
  10635
  10636
  10637
  10638
  10639
  10640
  10641
  10642
  10643
  10644
  10645
  10646
  10647
  10648
  10649
  10650
  10651
  10652
  10653
  10654
  10655
  10656
  10657
  10658
  10659
  10660
  10661
  10662
  10663
  10664
  10665
  10666
  10667
  10668
  10669
  10670
  10671
  10672
  10673
  10674
  10675
  10676
  10677
  10678
  10679
  10680
  10681
  10682
  10683
  10684
  10685
  10686
  10687
  10688
  10689
  10690
  10691
  10692
  10693
  10694
  10695
  10696
  10697
  10698
  10699
  10700
  10701
  10702
  10703
  10704
  10705
  10706
  10707
  10708
  10709
  10710
  10711
  10712
  10713
  10714
  10715
  10716
  10717
  10718
  10719
  10720
  10721
  10722
  10723
  10724
  10725
  10726
  10727
  10728
  10729
  10730
  10731
  10732
  10733
  10734
  10735
  10736
  10737
  10738
  10739
  10740
  10741
  10742
  10743
  10744
  10745
  10746
  10747
  10748
  10749
  10750
  10751
  10752
  10753
  10754
  10755
  10756
  10757
  10758
  10759
  10760
  10761
  10762
  10763
  10764
  10765
  10766
  10767
  10768
  10769
  10770
  10771
  10772
  10773
  10774
  10775
  10776
  10777
  10778
  10779
  10780
  10781
  10782
  10783
  10784
  10785
  10786
  10787
  10788
  10789
  10790
  10791
  10792
  10793
  10794
  10795
  10796
  10797
  10798
  10799
  10800
  10801
  10802
  10803
  10804
  10805
  10806
  10807
  10808
  10809
  10810
  10811
  10812
  10813
  10814
  10815
  10816
  10817
  10818
  10819
  10820
  10821
  10822
  10823
  10824
  10825
  10826
  10827
  10828
  10829
  10830
  10831
  10832
  10833
  10834
  10835
  10836
  10837
  10838
  10839
  10840
  10841
  10842
  10843
  10844
  10845
  10846
  10847
  10848
  10849
  10850
  10851
  10852
  10853
  10854
  10855
  10856
  10857
  10858
  10859
  10860
  10861
  10862
  10863
  10864
  10865
  10866
  10867
  10868
  10869
  10870
  10871
  10872
  10873
  10874
  10875
  10876
  10877
  10878
  10879
  10880
  10881
  10882
  10883
  10884
  10885
  10886
  10887
  10888
  10889
  10890
  10891
  10892
  10893
  10894
  10895
  10896
  10897
  10898
  10899
  10900
  10901
  10902
  10903
  10904
  10905
  10906
  10907
  10908
  10909
  10910
  10911
  10912
  10913
  10914
  10915
  10916
  10917
  10918
  10919
  10920
  10921
  10922
  10923
  10924
  10925
  10926
  10927
  10928
  10929
  10930
  10931
  10932
  10933
  10934
  10935
  10936
  10937
  10938
  10939
  10940
  10941
  10942
  10943
  10944
  10945
  10946
  10947
  10948
  10949
  10950
  10951
  10952
  10953
  10954
  10955
  10956
  10957
  10958
  10959
  10960
  10961
  10962
  10963
  10964
  10965
  10966
  10967
  10968
  10969
  10970
  10971
  10972
  10973
  10974
  10975
  10976
  10977
  10978
  10979
  10980
  10981
  10982
  10983
  10984
  10985
  10986
  10987
  10988
  10989
  10990
  10991
  10992
  10993
  10994
  10995
  10996
  10997
  10998
  10999
  11000
  11001
  11002
  11003
  11004
  11005
  11006
  11007
  11008
  11009
  11010
  11011
  11012
  11013
  11014
  11015
  11016
  11017
  11018
  11019
  11020
  11021
  11022
  11023
  11024
  11025
  11026
  11027
  11028
  11029
  11030
  11031
  11032
  11033
  11034
  11035
  11036
  11037
  11038
  11039
  11040
  11041
  11042
  11043
  11044
  11045
  11046
  11047
  11048
  11049
  11050
  11051
  11052
  11053
  11054
  11055
  11056
  11057
  11058
  11059
  11060
  11061
  11062
  11063
  11064
  11065
  11066
  11067
  11068
  11069
  11070
  11071
  11072
  11073
  11074
  11075
  11076
  11077
  11078
  11079
  11080
  11081
  11082
  11083
  11084
  11085
  11086
  11087
  11088
  11089
  11090
  11091
  11092
  11093
  11094
  11095
  11096
  11097
  11098
  11099
  11100
  11101
  11102
  11103
  11104
  11105
  11106
  11107
  11108
  11109
  11110
  11111
  11112
  11113
  11114
  11115
  11116
  11117
  11118
  11119
  11120
  11121
  11122
  11123
  11124
  11125
  11126
  11127
  11128
  11129
  11130
  11131
  11132
  11133
  11134
  11135
  11136
  11137
  11138
  11139
  11140
  11141
  11142
  11143
  11144
  11145
  11146
  11147
  11148
  11149
  11150
  11151
  11152
  11153
  11154
  11155
  11156
  11157
  11158
  11159
  11160
  11161
  11162
  11163
  11164
  11165
  11166
  11167
  11168
  11169
  11170
  11171
  11172
  11173
  11174
  11175
  11176
  11177
  11178
  11179
  11180
  11181
  11182
  11183
  11184
  11185
  11186
  11187
  11188
  11189
  11190
  11191
  11192
  11193
  11194
  11195
  11196
  11197
  11198
  11199
  11200
  11201
  11202
  11203
  11204
  11205
  11206
  11207
  11208
  11209
  11210
  11211
  11212
  11213
  11214
  11215
  11216
  11217
  11218
  11219
  11220
  11221
  11222
  11223
  11224
  11225
  11226
  11227
  11228
  11229
  11230
  11231
  11232
  11233
  11234
  11235
  11236
  11237
  11238
  11239
  11240
  11241
  11242
  11243
  11244
  11245
  11246
  11247
  11248
  11249
  11250
  11251
  11252
  11253
  11254
  11255
  11256
  11257
  11258
  11259
  11260
  11261
  11262
  11263
  11264
  11265
  11266
  11267
  11268
  11269
  11270
  11271
  11272
  11273
  11274
  11275
  11276
  11277
  11278
  11279
  11280
  11281
  11282
  11283
  11284
  11285
  11286
  11287
  11288
  11289
  11290
  11291
  11292
  11293
  11294
  11295
  11296
  11297
  11298
  11299
  11300
  11301
  11302
  11303
  11304
  11305
  11306
  11307
  11308
  11309
  11310
  11311
  11312
  11313
  11314
  11315
  11316
  11317
  11318
  11319
  11320
  11321
  11322
  11323
  11324
  11325
  11326
  11327
  11328
  11329
  11330
  11331
  11332
  11333
  11334
  11335
  11336
  11337
  11338
  11339
  11340
  11341
  11342
  11343
  11344
  11345
  11346
  11347
  11348
  11349
  11350
  11351
  11352
  11353
  11354
  11355
  11356
  11357
  11358
  11359
  11360
  11361
  11362
  11363
  11364
  11365
  11366
  11367
  11368
  11369
  11370
  11371
  11372
  11373
  11374
  11375
  11376
  11377
  11378
  11379
  11380
  11381
  11382
  11383
  11384
  11385
  11386
  11387
  11388
  11389
  11390
  11391
  11392
  11393
  11394
  11395
  11396
  11397
  11398
  11399
  11400
  11401
  11402
  11403
  11404
  11405
  11406
  11407
  11408
  11409
  11410
  11411
  11412
  11413
  11414
  11415
  11416
  11417
  11418
  11419
  11420
  11421
  11422
  11423
  11424
  11425
  11426
  11427
  11428
  11429
  11430
  11431
  11432
  11433
  11434
  11435
  11436
  11437
  11438
  11439
  11440
  11441
  11442
  11443
  11444
  11445
  11446
  11447
  11448
  11449
  11450
  11451
  11452
  11453
  11454
  11455
  11456
  11457
  11458
  11459
  11460
  11461
  11462
  11463
  11464
  11465
  11466
  11467
  11468
  11469
  11470
  11471
  11472
  11473
  11474
  11475
  11476
  11477
  11478
  11479
  11480
  11481
  11482
  11483
  11484
  11485
  11486
  11487
  11488
  11489
  11490
  11491
  11492
  11493
  11494
  11495
  11496
  11497
  11498
  11499
  11500
  11501
  11502
  11503
  11504
  11505
  11506
  11507
  11508
  11509
  11510
  11511
  11512
  11513
  11514
  11515
  11516
  11517
  11518
  11519
  11520
  11521
  11522
  11523
  11524
  11525
  11526
  11527
  11528
  11529
  11530
  11531
  11532
  11533
  11534
  11535
  11536
  11537
  11538
  11539
  11540
  11541
  11542
  11543
  11544
  11545
  11546
  11547
  11548
  11549
  11550
  11551
  11552
  11553
  11554
  11555
  11556
  11557
  11558
  11559
  11560
  11561
  11562
  11563
  11564
  11565
  11566
  11567
  11568
  11569
  11570
  11571
  11572
  11573
  11574
  11575
  11576
  11577
  11578
  11579
  11580
  11581
  11582
  11583
  11584
  11585
  11586
  11587
  11588
  11589
  11590
  11591
  11592
  11593
  11594
  11595
  11596
  11597
  11598
  11599
  11600
  11601
  11602
  11603
  11604
  11605
  11606
  11607
  11608
  11609
  11610
  11611
  11612
  11613
  11614
  11615
  11616
  11617
  11618
  11619
  11620
  11621
  11622
  11623
  11624
  11625
  11626
  11627
  11628
  11629
  11630
  11631
  11632
  11633
  11634
  11635
  11636
  11637
  11638
  11639
  11640
  11641
  11642
  11643
  11644
  11645
  11646
  11647
  11648
  11649
  11650
  11651
  11652
  11653
  11654
  11655
  11656
  11657
  11658
  11659
  11660
  11661
  11662
  11663
  11664
  11665
  11666
  11667
  11668
  11669
  11670
  11671
  11672
  11673
  11674
  11675
  11676
  11677
  11678
  11679
  11680
  11681
  11682
  11683
  11684
  11685
  11686
  11687
  11688
  11689
  11690
  11691
  11692
  11693
  11694
  11695
  11696
  11697
  11698
  11699
  11700
  11701
  11702
  11703
  11704
  11705
  11706
  11707
  11708
  11709
  11710
  11711
  11712
  11713
  11714
  11715
  11716
  11717
  11718
  11719
  11720
  11721
  11722
  11723
  11724
  11725
  11726
  11727
  11728
  11729
  11730
  11731
  11732
  11733
  11734
  11735
  11736
  11737
  11738
  11739
  11740
  11741
  11742
  11743
  11744
  11745
  11746
  11747
  11748
  11749
  11750
  11751
  11752
  11753
  11754
  11755
  11756
  11757
  11758
  11759
  11760
  11761
  11762
  11763
  11764
  11765
  11766
  11767
  11768
  11769
  11770
  11771
  11772
  11773
  11774
  11775
  11776
  11777
  11778
  11779
  11780
  11781
  11782
  11783
  11784
  11785
  11786
  11787
  11788
  11789
  11790
  11791
  11792
  11793
  11794
  11795
  11796
  11797
  11798
  11799
  11800
  11801
  11802
  11803
  11804
  11805
  11806
  11807
  11808
  11809
  11810
  11811
  11812
  11813
  11814
  11815
  11816
  11817
  11818
  11819
  11820
  11821
  11822
  11823
  11824
  11825
  11826
  11827
  11828
  11829
  11830
  11831
  11832
  11833
  11834
  11835
  11836
  11837
  11838
  11839
  11840
  11841
  11842
  11843
  11844
  11845
  11846
  11847
  11848
  11849
  11850
  11851
  11852
  11853
  11854
  11855
  11856
  11857
  11858
  11859
  11860
  11861
  11862
  11863
  11864
  11865
  11866
  11867
  11868
  11869
  11870
  11871
  11872
  11873
  11874
  11875
  11876
  11877
  11878
  11879
  11880
  11881
  11882
  11883
  11884
  11885
  11886
  11887
  11888
  11889
  11890
  11891
  11892
  11893
  11894
  11895
  11896
  11897
  11898
  11899
  11900
  11901
  11902
  11903
  11904
  11905
  11906
  11907
  11908
  11909
  11910
  11911
  11912
  11913
  11914
  11915
  11916
  11917
  11918
  11919
  11920
  11921
  11922
  11923
  11924
  11925
  11926
  11927
  11928
  11929
  11930
  11931
  11932
  11933
  11934
  11935
  11936
  11937
  11938
  11939
  11940
  11941
  11942
  11943
  11944
  11945
  11946
  11947
  11948
  11949
  11950
  11951
  11952
  11953
  11954
  11955
  11956
  11957
  11958
  11959
  11960
  11961
  11962
  11963
  11964
  11965
  11966
  11967
  11968
  11969
  11970
  11971
  11972
  11973
  11974
  11975
  11976
  11977
  11978
  11979
  11980
  11981
  11982
  11983
  11984
  11985
  11986
  11987
  11988
  11989
  11990
  11991
  11992
  11993
  11994
  11995
  11996
  11997
  11998
  11999
  12000
  12001
  12002
  12003
  12004
  12005
  12006
  12007
  12008
  12009
  12010
  12011
  12012
  12013
  12014
  12015
  12016
  12017
  12018
  12019
  12020
  12021
  12022
  12023
  12024
  12025
  12026
  12027
  12028
  12029
  12030
  12031
  12032
  12033
  12034
  12035
  12036
  12037
  12038
  12039
  12040
  12041
  12042
  12043
  12044
  12045
  12046
  12047
  12048
  12049
  12050
  12051
  12052
  12053
  12054
  12055
  12056
  12057
  12058
  12059
  12060
  12061
  12062
  12063
  12064
  12065
  12066
  12067
  12068
  12069
  12070
  12071
  12072
  12073
  12074
  12075
  12076
  12077
  12078
  12079
  12080
  12081
  12082
  12083
  12084
  12085
  12086
  12087
  12088
  12089
  12090
  12091
  12092
  12093
  12094
  12095
  12096
  12097
  12098
  12099
  12100
  12101
  12102
  12103
  12104
  12105
  12106
  12107
  12108
  12109
  12110
  12111
  12112
  12113
  12114
  12115
  12116
  12117
  12118
  12119
  12120
  12121
  12122
  12123
  12124
  12125
  12126
  12127
  12128
  12129
  12130
  12131
  12132
  12133
  12134
  12135
  12136
  12137
  12138
  12139
  12140
  12141
  12142
  12143
  12144
  12145
  12146
  12147
  12148
  12149
  12150
  12151
  12152
  12153
  12154
  12155
  12156
  12157
  12158
  12159
  12160
  12161
  12162
  12163
  12164
  12165
  12166
  12167
  12168
  12169
  12170
  12171
  12172
  12173
  12174
  12175
  12176
  12177
  12178
  12179
  12180
  12181
  12182
  12183
  12184
  12185
  12186
  12187
  12188
  12189
  12190
  12191
  12192
  12193
  12194
  12195
  12196
  12197
  12198
  12199
  12200
  12201
  12202
  12203
  12204
  12205
  12206
  12207
  12208
  12209
  12210
  12211
  12212
  12213
  12214
  12215
  12216
  12217
  12218
  12219
  12220
  12221
  12222
  12223
  12224
  12225
  12226
  12227
  12228
  12229
  12230
  12231
  12232
  12233
  12234
  12235
  12236
  12237
  12238
  12239
  12240
  12241
  12242
  12243
  12244
  12245
  12246
  12247
  12248
  12249
  12250
  12251
  12252
  12253
  12254
  12255
  12256
  12257
  12258
  12259
  12260
  12261
  12262
  12263
  12264
  12265
  12266
  12267
  12268
  12269
  12270
  12271
  12272
  12273
  12274
  12275
  12276
  12277
  12278
  12279
  12280
  12281
  12282
  12283
  12284
  12285
  12286
  12287
  12288
  12289
  12290
  12291
  12292
  12293
  12294
  12295
  12296
  12297
  12298
  12299
  12300
  12301
  12302
  12303
  12304
  12305
  12306
  12307
  12308
  12309
  12310
  12311
  12312
  12313
  12314
  12315
  12316
  12317
  12318
  12319
  12320
  12321
  12322
  12323
  12324
  12325
  12326
  12327
  12328
  12329
  12330
  12331
  12332
  12333
  12334
  12335
  12336
  12337
  12338
  12339
  12340
  12341
  12342
  12343
  12344
  12345
  12346
  12347
  12348
  12349
  12350
  12351
  12352
  12353
  12354
  12355
  12356
  12357
  12358
  12359
  12360
  12361
  12362
  12363
  12364
  12365
  12366
  12367
  12368
  12369
  12370
  12371
  12372
  12373
  12374
  12375
  12376
  12377
  12378
  12379
  12380
  12381
  12382
  12383
  12384
  12385
  12386
  12387
  12388
  12389
  12390
  12391
  12392
  12393
  12394
  12395
  12396
  12397
  12398
  12399
  12400
  12401
  12402
  12403
  12404
  12405
  12406
  12407
  12408
  12409
  12410
  12411
  12412
  12413
  12414
  12415
  12416
  12417
  12418
  12419
  12420
  12421
  12422
  12423
  12424
  12425
  12426
  12427
  12428
  12429
  12430
  12431
  12432
  12433
  12434
  12435
  12436
  12437
  12438
  12439
  12440
  12441
  12442
  12443
  12444
  12445
  12446
  12447
  12448
  12449
  12450
  12451
  12452
  12453
  12454
  12455
  12456
  12457
  12458
  12459
  12460
  12461
  12462
  12463
  12464
  12465
  12466
  12467
  12468
  12469
  12470
  12471
  12472
  12473
  12474
  12475
  12476
  12477
  12478
  12479
  12480
  12481
  12482
  12483
  12484
  12485
  12486
  12487
  12488
  12489
  12490
  12491
  12492
  12493
  12494
  12495
  12496
  12497
  12498
  12499
  12500
  12501
  12502
  12503
  12504
  12505
  12506
  12507
  12508
  12509
  12510
  12511
  12512
  12513
  12514
  12515
  12516
  12517
  12518
  12519
  12520
  12521
  12522
  12523
  12524
  12525
  12526
  12527
  12528
  12529
  12530
  12531
  12532
  12533
  12534
  12535
  12536
  12537
  12538
  12539
  12540
  12541
  12542
  12543
  12544
  12545
  12546
  12547
  12548
  12549
  12550
  12551
  12552
  12553
  12554
  12555
  12556
  12557
  12558
  12559
  12560
  12561
  12562
  12563
  12564
  12565
  12566
  12567
  12568
  12569
  12570
  12571
  12572
  12573
  12574
  12575
  12576
  12577
  12578
  12579
  12580
  12581
  12582
  12583
  12584
  12585
  12586
  12587
  12588
  12589
  12590
  12591
  12592
  12593
  12594
  12595
  12596
  12597
  12598
  12599
  12600
  12601
  12602
  12603
  12604
  12605
  12606
  12607
  12608
  12609
  12610
  12611
  12612
  12613
  12614
  12615
  12616
  12617
  12618
  12619
  12620
  12621
  12622
  12623
  12624
  12625
  12626
  12627
  12628
  12629
  12630
  12631
  12632
  12633
  12634
  12635
  12636
  12637
  12638
  12639
  12640
  12641
  12642
  12643
  12644
  12645
  12646
  12647
  12648
  12649
  12650
  12651
  12652
  12653
  12654
  12655
  12656
  12657
  12658
  12659
  12660
  12661
  12662
  12663
  12664
  12665
  12666
  12667
  12668
  12669
  12670
  12671
  12672
  12673
  12674
  12675
  12676
  12677
  12678
  12679
  12680
  12681
  12682
  12683
  12684
  12685
  12686
  12687
  12688
  12689
  12690
  12691
  12692
  12693
  12694
  12695
  12696
  12697
  12698
  12699
  12700
  12701
  12702
  12703
  12704
  12705
  12706
  12707
  12708
  12709
  12710
  12711
  12712
  12713
  12714
  12715
  12716
  12717
  12718
  12719
  12720
  12721
  12722
  12723
  12724
  12725
  12726
  12727
  12728
  12729
  12730
  12731
  12732
  12733
  12734
  12735
  12736
  12737
  12738
  12739
  12740
  12741
  12742
  12743
  12744
  12745
  12746
  12747
  12748
  12749
  12750
  12751
  12752
  12753
  12754
  12755
  12756
  12757
  12758
  12759
  12760
  12761
  12762
  12763
  12764
  12765
  12766
  12767
  12768
  12769
  12770
  12771
  12772
  12773
  12774
  12775
  12776
  12777
  12778
  12779
  12780
  12781
  12782
  12783
  12784
  12785
  12786
  12787
  12788
  12789
  12790
  12791
  12792
  12793
  12794
  12795
  12796
  12797
  12798
  12799
  12800
  12801
  12802
  12803
  12804
  12805
  12806
  12807
  12808
  12809
  12810
  12811
  12812
  12813
  12814
  12815
  12816
  12817
  12818
  12819
  12820
  12821
  12822
  12823
  12824
  12825
  12826
  12827
  12828
  12829
  12830
  12831
  12832
  12833
  12834
  12835
  12836
  12837
  12838
  12839
  12840
  12841
  12842
  12843
  12844
  12845
  12846
  12847
  12848
  12849
  12850
  12851
  12852
  12853
  12854
  12855
  12856
  12857
  12858
  12859
  12860
  12861
  12862
  12863
  12864
  12865
  12866
  12867
  12868
  12869
  12870
  12871
  12872
  12873
  12874
  12875
  12876
  12877
  12878
  12879
  12880
  12881
  12882
  12883
  12884
  12885
  12886
  12887
  12888
  12889
  12890
  12891
  12892
  12893
  12894
  12895
  12896
  12897
  12898
  12899
  12900
  12901
  12902
  12903
  12904
  12905
  12906
  12907
  12908
  12909
  12910
  12911
  12912
  12913
  12914
  12915
  12916
  12917
  12918
  12919
  12920
  12921
  12922
  12923
  12924
  12925
  12926
  12927
  12928
  12929
  12930
  12931
  12932
  12933
  12934
  12935
  12936
  12937
  12938
  12939
  12940
  12941
  12942
  12943
  12944
  12945
  12946
  12947
  12948
  12949
  12950
  12951
  12952
  12953
  12954
  12955
  12956
  12957
  12958
  12959
  12960
  12961
  12962
  12963
  12964
  12965
  12966
  12967
  12968
  12969
  12970
  12971
  12972
  12973
  12974
  12975
  12976
  12977
  12978
  12979
  12980
  12981
  12982
  12983
  12984
  12985
  12986
  12987
  12988
  12989
  12990
  12991
  12992
  12993
  12994
  12995
  12996
  12997
  12998
  12999
  13000
  13001
  13002
  13003
  13004
  13005
  13006
  13007
  13008
  13009
  13010
  13011
  13012
  13013
  13014
  13015
  13016
  13017
  13018
  13019
  13020
  13021
  13022
  13023
  13024
  13025
  13026
  13027
  13028
  13029
  13030
  13031
  13032
  13033
  13034
  13035
  13036
  13037
  13038
  13039
  13040
  13041
  13042
  13043
  13044
  13045
  13046
  13047
  13048
  13049
  13050
  13051
  13052
  13053
  13054
  13055
  13056
  13057
  13058
  13059
  13060
  13061
  13062
  13063
  13064
  13065
  13066
  13067
  13068
  13069
  13070
  13071
  13072
  13073
  13074
  13075
  13076
  13077
  13078
  13079
  13080
  13081
  13082
  13083
  13084
  13085
  13086
  13087
  13088
  13089
  13090
  13091
  13092
  13093
  13094
  13095
  13096
  13097
  13098
  13099
  13100
  13101
  13102
  13103
  13104
  13105
  13106
  13107
  13108
  13109
  13110
  13111
  13112
  13113
  13114
  13115
  13116
  13117
  13118
  13119
  13120
  13121
  13122
  13123
  13124
  13125
  13126
  13127
  13128
  13129
  13130
  13131
  13132
  13133
  13134
  13135
  13136
  13137
  13138
  13139
  13140
  13141
  13142
  13143
  13144
  13145
  13146
  13147
  13148
  13149
  13150
  13151
  13152
  13153
  13154
  13155
  13156
  13157
  13158
  13159
  13160
  13161
  13162
  13163
  13164
  13165
  13166
  13167
  13168
  13169
  13170
  13171
  13172
  13173
  13174
  13175
  13176
  13177
  13178
  13179
  13180
  13181
  13182
  13183
  13184
  13185
  13186
  13187
  13188
  13189
  13190
  13191
  13192
  13193
  13194
  13195
  13196
  13197
  13198
  13199
  13200
  13201
  13202
  13203
  13204
  13205
  13206
  13207
  13208
  13209
  13210
  13211
  13212
  13213
  13214
  13215
  13216
  13217
  13218
  13219
  13220
  13221
  13222
  13223
  13224
  13225
  13226
  13227
  13228
  13229
  13230
  13231
  13232
  13233
  13234
  13235
  13236
  13237
  13238
  13239
  13240
  13241
  13242
  13243
  13244
  13245
  13246
  13247
  13248
  13249
  13250
  13251
  13252
  13253
  13254
  13255
  13256
  13257
  13258
  13259
  13260
  13261
  13262
  13263
  13264
  13265
  13266
  13267
  13268
  13269
  13270
  13271
  13272
  13273
  13274
  13275
  13276
  13277
  13278
  13279
  13280
  13281
  13282
  13283
  13284
  13285
  13286
  13287
  13288
  13289
  13290
  13291
  13292
  13293
  13294
  13295
  13296
  13297
  13298
  13299
  13300
  13301
  13302
  13303
  13304
  13305
  13306
  13307
  13308
  13309
  13310
  13311
  13312
  13313
  13314
  13315
  13316
  13317
  13318
  13319
  13320
  13321
  13322
  13323
  13324
  13325
  13326
  13327
  13328
  13329
  13330
  13331
  13332
  13333
  13334
  13335
  13336
  13337
  13338
  13339
  13340
  13341
  13342
  13343
  13344
  13345
  13346
  13347
  13348
  13349
  13350
  13351
  13352
  13353
  13354
  13355
  13356
  13357
  13358
  13359
  13360
  13361
  13362
  13363
  13364
  13365
  13366
  13367
  13368
  13369
  13370
  13371
  13372
  13373
  13374
  13375
  13376
  13377
  13378
  13379
  13380
  13381
  13382
  13383
  13384
  13385
  13386
  13387
  13388
  13389
  13390
  13391
  13392
  13393
  13394
  13395
  13396
  13397
  13398
  13399
  13400
  13401
  13402
  13403
  13404
  13405
  13406
  13407
  13408
  13409
  13410
  13411
  13412
  13413
  13414
  13415
  13416
  13417
  13418
  13419
  13420
  13421
  13422
  13423
  13424
  13425
  13426
  13427
  13428
  13429
  13430
  13431
  13432
  13433
  13434
  13435
  13436
  13437
  13438
  13439
  13440
  13441
  13442
  13443
  13444
  13445
  13446
  13447
  13448
  13449
  13450
  13451
  13452
  13453
  13454
  13455
  13456
  13457
  13458
  13459
  13460
  13461
  13462
  13463
  13464
  13465
  13466
  13467
  13468
  13469
  13470
  13471
  13472
  13473
  13474
  13475
  13476
  13477
  13478
  13479
  13480
  13481
  13482
  13483
  13484
  13485
  13486
  13487
  13488
  13489
  13490
  13491
  13492
  13493
  13494
  13495
  13496
  13497
  13498
  13499
  13500
  13501
  13502
  13503
  13504
  13505
  13506
  13507
  13508
  13509
  13510
  13511
  13512
  13513
  13514
  13515
  13516
  13517
  13518
  13519
  13520
  13521
  13522
  13523
  13524
  13525
  13526
  13527
  13528
  13529
  13530
  13531
  13532
  13533
  13534
  13535
  13536
  13537
  13538
  13539
  13540
  13541
  13542
  13543
  13544
  13545
  13546
  13547
  13548
  13549
  13550
  13551
  13552
  13553
  13554
  13555
  13556
  13557
  13558
  13559
  13560
  13561
  13562
  13563
  13564
  13565
  13566
  13567
  13568
  13569
  13570
  13571
  13572
  13573
  13574
  13575
  13576
  13577
  13578
  13579
  13580
  13581
  13582
  13583
  13584
  13585
  13586
  13587
  13588
  13589
  13590
  13591
  13592
  13593
  13594
  13595
  13596
  13597
  13598
  13599
  13600
  13601
  13602
  13603
  13604
  13605
  13606
  13607
  13608
  13609
  13610
  13611
  13612
  13613
  13614
  13615
  13616
  13617
  13618
  13619
  13620
  13621
  13622
  13623
  13624
  13625
  13626
  13627
  13628
  13629
  13630
  13631
  13632
  13633
  13634
  13635
  13636
  13637
  13638
  13639
  13640
  13641
  13642
  13643
  13644
  13645
  13646
  13647
  13648
  13649
  13650
  13651
  13652
  13653
  13654
  13655
  13656
  13657
  13658
  13659
  13660
  13661
  13662
  13663
  13664
  13665
  13666
  13667
  13668
  13669
  13670
  13671
  13672
  13673
  13674
  13675
  13676
  13677
  13678
  13679
  13680
  13681
  13682
  13683
  13684
  13685
  13686
  13687
  13688
  13689
  13690
  13691
  13692
  13693
  13694
  13695
  13696
  13697
  13698
  13699
  13700
  13701
  13702
  13703
  13704
  13705
  13706
  13707
  13708
  13709
  13710
  13711
  13712
  13713
  13714
  13715
  13716
  13717
  13718
  13719
  13720
  13721
  13722
  13723
  13724
  13725
  13726
  13727
  13728
  13729
  13730
  13731
  13732
  13733
  13734
  13735
  13736
  13737
  13738
  13739
  13740
  13741
  13742
  13743
  13744
  13745
  13746
  13747
  13748
  13749
  13750
  13751
  13752
  13753
  13754
  13755
  13756
  13757
  13758
  13759
  13760
  13761
  13762
  13763
  13764
  13765
  13766
  13767
  13768
  13769
  13770
  13771
  13772
  13773
  13774
  13775
  13776
  13777
  13778
  13779
  13780
  13781
  13782
  13783
  13784
  13785
  13786
  13787
  13788
  13789
  13790
  13791
  13792
  13793
  13794
  13795
  13796
  13797
  13798
  13799
  13800
  13801
  13802
  13803
  13804
  13805
  13806
  13807
  13808
  13809
  13810
  13811
  13812
  13813
  13814
  13815
  13816
  13817
  13818
  13819
  13820
  13821
  13822
  13823
  13824
  13825
  13826
  13827
  13828
  13829
  13830
  13831
  13832
  13833
  13834
  13835
  13836
  13837
  13838
  13839
  13840
  13841
  13842
  13843
  13844
  13845
  13846
  13847
  13848
  13849
  13850
  13851
  13852
  13853
  13854
  13855
  13856
  13857
  13858
  13859
  13860
  13861
  13862
  13863
  13864
  13865
  13866
  13867
  13868
  13869
  13870
  13871
  13872
  13873
  13874
  13875
  13876
  13877
  13878
  13879
  13880
  13881
  13882
  13883
  13884
  13885
  13886
  13887
  13888
  13889
  13890
  13891
  13892
  13893
  13894
  13895
  13896
  13897
  13898
  13899
  13900
  13901
  13902
  13903
  13904
  13905
  13906
  13907
  13908
  13909
  13910
  13911
  13912
  13913
  13914
  13915
  13916
  13917
  13918
  13919
  13920
  13921
  13922
  13923
  13924
  13925
  13926
  13927
  13928
  13929
  13930
  13931
  13932
  13933
  13934
  13935
  13936
  13937
  13938
  13939
  13940
  13941
  13942
  13943
  13944
  13945
  13946
  13947
  13948
  13949
  13950
  13951
  13952
  13953
  13954
  13955
  13956
  13957
  13958
  13959
  13960
  13961
  13962
  13963
  13964
  13965
  13966
  13967
  13968
  13969
  13970
  13971
  13972
  13973
  13974
  13975
  13976
  13977
  13978
  13979
  13980
  13981
  13982
  13983
  13984
  13985
  13986
  13987
  13988
  13989
  13990
  13991
  13992
  13993
  13994
  13995
  13996
  13997
  13998
  13999
  14000
  14001
  14002
  14003
  14004
  14005
  14006
  14007
  14008
  14009
  14010
  14011
  14012
  14013
  14014
  14015
  14016
  14017
  14018
  14019
  14020
  14021
  14022
  14023
  14024
  14025
  14026
  14027
  14028
  14029
  14030
  14031
  14032
  14033
  14034
  14035
  14036
  14037
  14038
  14039
  14040
  14041
  14042
  14043
  14044
  14045
  14046
  14047
  14048
  14049
  14050
  14051
  14052
  14053
  14054
  14055
  14056
  14057
  14058
  14059
  14060
  14061
  14062
  14063
  14064
  14065
  14066
  14067
  14068
  14069
  14070
  14071
  14072
  14073
  14074
  14075
  14076
  14077
  14078
  14079
  14080
  14081
  14082
  14083
  14084
  14085
  14086
  14087
  14088
  14089
  14090
  14091
  14092
  14093
  14094
  14095
  14096
  14097
  14098
  14099
  14100
  14101
  14102
  14103
  14104
  14105
  14106
  14107
  14108
  14109
  14110
  14111
  14112
  14113
  14114
  14115
  14116
  14117
  14118
  14119
  14120
  14121
  14122
  14123
  14124
  14125
  14126
  14127
  14128
  14129
  14130
  14131
  14132
  14133
  14134
  14135
  14136
  14137
  14138
  14139
  14140
  14141
  14142
  14143
  14144
  14145
  14146
  14147
  14148
  14149
  14150
  14151
  14152
  14153
  14154
  14155
  14156
  14157
  14158
  14159
  14160
  14161
  14162
  14163
  14164
  14165
  14166
  14167
  14168
  14169
  14170
  14171
  14172
  14173
  14174
  14175
  14176
  14177
  14178
  14179
  14180
  14181
  14182
  14183
  14184
  14185
  14186
  14187
  14188
  14189
  14190
  14191
  14192
  14193
  14194
  14195
  14196
  14197
  14198
  14199
  14200
  14201
  14202
  14203
  14204
  14205
  14206
  14207
  14208
  14209
  14210
  14211
  14212
  14213
  14214
  14215
  14216
  14217
  14218
  14219
  14220
  14221
  14222
  14223
  14224
  14225
  14226
  14227
  14228
  14229
  14230
  14231
  14232
  14233
  14234
  14235
  14236
  14237
  14238
  14239
  14240
  14241
  14242
  14243
  14244
  14245
  14246
  14247
  14248
  14249
  14250
  14251
  14252
  14253
  14254
  14255
  14256
  14257
  14258
  14259
  14260
  14261
  14262
  14263
  14264
  14265
  14266
  14267
  14268
  14269
  14270
  14271
  14272
  14273
  14274
  14275
  14276
  14277
  14278
  14279
  14280
  14281
  14282
  14283
  14284
  14285
  14286
  14287
  14288
  14289
  14290
  14291
  14292
  14293
  14294
  14295
  14296
  14297
  14298
  14299
  14300
  14301
  14302
  14303
  14304
  14305
  14306
  14307
  14308
  14309
  14310
  14311
  14312
  14313
  14314
  14315
  14316
  14317
  14318
  14319
  14320
  14321
  14322
  14323
  14324
  14325
  14326
  14327
  14328
  14329
  14330
  14331
  14332
  14333
  14334
  14335
  14336
  14337
  14338
  14339
  14340
  14341
  14342
  14343
  14344
  14345
  14346
  14347
  14348
  14349
  14350
  14351
  14352
  14353
  14354
  14355
  14356
  14357
  14358
  14359
  14360
  14361
  14362
  14363
  14364
  14365
  14366
  14367
  14368
  14369
  14370
  14371
  14372
  14373
  14374
  14375
  14376
  14377
  14378
  14379
  14380
  14381
  14382
  14383
  14384
  14385
  14386
  14387
  14388
  14389
  14390
  14391
  14392
  14393
  14394
  14395
  14396
  14397
  14398
  14399
  14400
  14401
  14402
  14403
  14404
  14405
  14406
  14407
  14408
  14409
  14410
  14411
  14412
  14413
  14414
  14415
  14416
  14417
  14418
  14419
  14420
  14421
  14422
  14423
  14424
  14425
  14426
  14427
  14428
  14429
  14430
  14431
  14432
  14433
  14434
  14435
  14436
  14437
  14438
  14439
  14440
  14441
  14442
  14443
  14444
  14445
  14446
  14447
  14448
  14449
  14450
  14451
  14452
  14453
  14454
  14455
  14456
  14457
  14458
  14459
  14460
  14461
  14462
  14463
  14464
  14465
  14466
  14467
  14468
  14469
  14470
  14471
  14472
  14473
  14474
  14475
  14476
  14477
  14478
  14479
  14480
  14481
  14482
  14483
  14484
  14485
  14486
  14487
  14488
  14489
  14490
  14491
  14492
  14493
  14494
  14495
  14496
  14497
  14498
  14499
  14500
  14501
  14502
  14503
  14504
  14505
  14506
  14507
  14508
  14509
  14510
  14511
  14512
  14513
  14514
  14515
  14516
  14517
  14518
  14519
  14520
  14521
  14522
  14523
  14524
  14525
  14526
  14527
  14528
  14529
  14530
  14531
  14532
  14533
  14534
  14535
  14536
  14537
  14538
  14539
  14540
  14541
  14542
  14543
  14544
  14545
  14546
  14547
  14548
  14549
  14550
  14551
  14552
  14553
  14554
  14555
  14556
  14557
  14558
  14559
  14560
  14561
  14562
  14563
  14564
  14565
  14566
  14567
  14568
  14569
  14570
  14571
  14572
  14573
  14574
  14575
  14576
  14577
  14578
  14579
  14580
  14581
  14582
  14583
  14584
  14585
  14586
  14587
  14588
  14589
  14590
  14591
  14592
  14593
  14594
  14595
  14596
  14597
  14598
  14599
  14600
  14601
  14602
  14603
  14604
  14605
  14606
  14607
  14608
  14609
  14610
  14611
  14612
  14613
  14614
  14615
  14616
  14617
  14618
  14619
  14620
  14621
  14622
  14623
  14624
  14625
  14626
  14627
  14628
  14629
  14630
  14631
  14632
  14633
  14634
  14635
  14636
  14637
  14638
  14639
  14640
  14641
  14642
  14643
  14644
  14645
  14646
  14647
  14648
  14649
  14650
  14651
  14652
  14653
  14654
  14655
  14656
  14657
  14658
  14659
  14660
  14661
  14662
  14663
  14664
  14665
  14666
  14667
  14668
  14669
  14670
  14671
  14672
  14673
  14674
  14675
  14676
  14677
  14678
  14679
  14680
  14681
  14682
  14683
  14684
  14685
  14686
  14687
  14688
  14689
  14690
  14691
  14692
  14693
  14694
  14695
  14696
  14697
  14698
  14699
  14700
  14701
  14702
  14703
  14704
  14705
  14706
  14707
  14708
  14709
  14710
  14711
  14712
  14713
  14714
  14715
  14716
  14717
  14718
  14719
  14720
  14721
  14722
  14723
  14724
  14725
  14726
  14727
  14728
  14729
  14730
  14731
  14732
  14733
  14734
  14735
  14736
  14737
  14738
  14739
  14740
  14741
  14742
  14743
  14744
  14745
  14746
  14747
  14748
  14749
  14750
  14751
  14752
  14753
  14754
  14755
  14756
  14757
  14758
  14759
  14760
  14761
  14762
  14763
  14764
  14765
  14766
  14767
  14768
  14769
  14770
  14771
  14772
  14773
  14774
  14775
  14776
  14777
  14778
  14779
  14780
  14781
  14782
  14783
  14784
  14785
  14786
  14787
  14788
  14789
  14790
  14791
  14792
  14793
  14794
  14795
  14796
  14797
  14798
  14799
  14800
  14801
  14802
  14803
  14804
  14805
  14806
  14807
  14808
  14809
  14810
  14811
  14812
  14813
  14814
  14815
  14816
  14817
  14818
  14819
  14820
  14821
  14822
  14823
  14824
  14825
  14826
  14827
  14828
  14829
  14830
  14831
  14832
  14833
  14834
  14835
  14836
  14837
  14838
  14839
  14840
  14841
  14842
  14843
  14844
  14845
  14846
  14847
  14848
  14849
  14850
  14851
  14852
  14853
  14854
  14855
  14856
  14857
  14858
  14859
  14860
  14861
  14862
  14863
  14864
  14865
  14866
  14867
  14868
  14869
  14870
  14871
  14872
  14873
  14874
  14875
  14876
  14877
  14878
  14879
  14880
  14881
  14882
  14883
  14884
  14885
  14886
  14887
  14888
  14889
  14890
  14891
  14892
  14893
  14894
  14895
  14896
  14897
  14898
  14899
  14900
  14901
  14902
  14903
  14904
  14905
  14906
  14907
  14908
  14909
  14910
  14911
  14912
  14913
  14914
  14915
  14916
  14917
  14918
  14919
  14920
  14921
  14922
  14923
  14924
  14925
  14926
  14927
  14928
  14929
  14930
  14931
  14932
  14933
  14934
  14935
  14936
  14937
  14938
  14939
  14940
  14941
  14942
  14943
  14944
  14945
  14946
  14947
  14948
  14949
  14950
  14951
  14952
  14953
  14954
  14955
  14956
  14957
  14958
  14959
  14960
  14961
  14962
  14963
  14964
  14965
  14966
  14967
  14968
  14969
  14970
  14971
  14972
  14973
  14974
  14975
  14976
  14977
  14978
  14979
  14980
  14981
  14982
  14983
  14984
  14985
  14986
  14987
  14988
  14989
  14990
  14991
  14992
  14993
  14994
  14995
  14996
  14997
  14998
  14999
  15000
  15001
  15002
  15003
  15004
  15005
  15006
  15007
  15008
  15009
  15010
  15011
  15012
  15013
  15014
  15015
  15016
  15017
  15018
  15019
  15020
  15021
  15022
  15023
  15024
  15025
  15026
  15027
  15028
  15029
  15030
  15031
  15032
  15033
  15034
  15035
  15036
  15037
  15038
  15039
  15040
  15041
  15042
  15043
  15044
  15045
  15046
  15047
  15048
  15049
  15050
  15051
  15052
  15053
  15054
  15055
  15056
  15057
  15058
  15059
  15060
  15061
  15062
  15063
  15064
  15065
  15066
  15067
  15068
  15069
  15070
  15071
  15072
  15073
  15074
  15075
  15076
  15077
  15078
  15079
  15080
  15081
  15082
  15083
  15084
  15085
  15086
  15087
  15088
  15089
  15090
  15091
  15092
  15093
  15094
  15095
  15096
  15097
  15098
  15099
  15100
  15101
  15102
  15103
  15104
  15105
  15106
  15107
  15108
  15109
  15110
  15111
  15112
  15113
  15114
  15115
  15116
  15117
  15118
  15119
  15120
  15121
  15122
  15123
  15124
  15125
  15126
  15127
  15128
  15129
  15130
  15131
  15132
  15133
  15134
  15135
  15136
  15137
  15138
  15139
  15140
  15141
  15142
  15143
  15144
  15145
  15146
  15147
  15148
  15149
  15150
  15151
  15152
  15153
  15154
  15155
  15156
  15157
  15158
  15159
  15160
  15161
  15162
  15163
  15164
  15165
  15166
  15167
  15168
  15169
  15170
  15171
  15172
  15173
  15174
  15175
  15176
  15177
  15178
  15179
  15180
  15181
  15182
  15183
  15184
  15185
  15186
  15187
  15188
  15189
  15190
  15191
  15192
  15193
  15194
  15195
  15196
  15197
  15198
  15199
  15200
  15201
  15202
  15203
  15204
  15205
  15206
  15207
  15208
  15209
  15210
  15211
  15212
  15213
  15214
  15215
  15216
  15217
  15218
  15219
  15220
  15221
  15222
  15223
  15224
  15225
  15226
  15227
  15228
  15229
  15230
  15231
  15232
  15233
  15234
  15235
  15236
  15237
  15238
  15239
  15240
  15241
  15242
  15243
  15244
  15245
  15246
  15247
  15248
  15249
  15250
  15251
  15252
  15253
  15254
  15255
  15256
  15257
  15258
  15259
  15260
  15261
  15262
  15263
  15264
  15265
  15266
  15267
  15268
  15269
  15270
  15271
  15272
  15273
  15274
  15275
  15276
  15277
  15278
  15279
  15280
  15281
  15282
  15283
  15284
  15285
  15286
  15287
  15288
  15289
  15290
  15291
  15292
  15293
  15294
  15295
  15296
  15297
  15298
  15299
  15300
  15301
  15302
  15303
  15304
  15305
  15306
  15307
  15308
  15309
  15310
  15311
  15312
  15313
  15314
  15315
  15316
  15317
  15318
  15319
  15320
  15321
  15322
  15323
  15324
  15325
  15326
  15327
  15328
  15329
  15330
  15331
  15332
  15333
  15334
  15335
  15336
  15337
  15338
  15339
  15340
  15341
  15342
  15343
  15344
  15345
  15346
  15347
  15348
  15349
  15350
  15351
  15352
  15353
  15354
  15355
  15356
  15357
  15358
  15359
  15360
  15361
  15362
  15363
  15364
  15365
  15366
  15367
  15368
  15369
  15370
  15371
  15372
  15373
  15374
  15375
  15376
  15377
  15378
  15379
  15380
  15381
  15382
  15383
  15384
  15385
  15386
  15387
  15388
  15389
  15390
  15391
  15392
  15393
  15394
  15395
  15396
  15397
  15398
  15399
  15400
  15401
  15402
  15403
  15404
  15405
  15406
  15407
  15408
  15409
  15410
  15411
  15412
  15413
  15414
  15415
  15416
  15417
  15418
  15419
  15420
  15421
  15422
  15423
  15424
  15425
  15426
  15427
  15428
  15429
  15430
  15431
  15432
  15433
  15434
  15435
  15436
  15437
  15438
  15439
  15440
  15441
  15442
  15443
  15444
  15445
  15446
  15447
  15448
  15449
  15450
  15451
  15452
  15453
  15454
  15455
  15456
  15457
  15458
  15459
  15460
  15461
  15462
  15463
  15464
  15465
  15466
  15467
  15468
  15469
  15470
  15471
  15472
  15473
  15474
  15475
  15476
  15477
  15478
  15479
  15480
  15481
  15482
  15483
  15484
  15485
  15486
  15487
  15488
  15489
  15490
  15491
  15492
  15493
  15494
  15495
  15496
  15497
  15498
  15499
  15500
  15501
  15502
  15503
  15504
  15505
  15506
  15507
  15508
  15509
  15510
  15511
  15512
  15513
  15514
  15515
  15516
  15517
  15518
  15519
  15520
  15521
  15522
  15523
  15524
  15525
  15526
  15527
  15528
  15529
  15530
  15531
  15532
  15533
  15534
  15535
  15536
  15537
  15538
  15539
  15540
  15541
  15542
  15543
  15544
  15545
  15546
  15547
  15548
  15549
  15550
  15551
  15552
  15553
  15554
  15555
  15556
  15557
  15558
  15559
  15560
  15561
  15562
  15563
  15564
  15565
  15566
  15567
  15568
  15569
  15570
  15571
  15572
  15573
  15574
  15575
  15576
  15577
  15578
  15579
  15580
  15581
  15582
  15583
  15584
  15585
  15586
  15587
  15588
  15589
  15590
  15591
  15592
  15593
  15594
  15595
  15596
  15597
  15598
  15599
  15600
  15601
  15602
  15603
  15604
  15605
  15606
  15607
  15608
  15609
  15610
  15611
  15612
  15613
  15614
  15615
  15616
  15617
  15618
  15619
  15620
  15621
  15622
  15623
  15624
  15625
  15626
  15627
  15628
  15629
  15630
  15631
  15632
  15633
  15634
  15635
  15636
  15637
  15638
  15639
  15640
  15641
  15642
  15643
  15644
  15645
  15646
  15647
  15648
  15649
  15650
  15651
  15652
  15653
  15654
  15655
  15656
  15657
  15658
  15659
  15660
  15661
  15662
  15663
  15664
  15665
  15666
  15667
  15668
  15669
  15670
  15671
  15672
  15673
  15674
  15675
  15676
  15677
  15678
  15679
  15680
  15681
  15682
  15683
  15684
  15685
  15686
  15687
  15688
  15689
  15690
  15691
  15692
  15693
  15694
  15695
  15696
  15697
  15698
  15699
  15700
  15701
  15702
  15703
  15704
  15705
  15706
  15707
  15708
  15709
  15710
  15711
  15712
  15713
  15714
  15715
  15716
  15717
  15718
  15719
  15720
  15721
  15722
  15723
  15724
  15725
  15726
  15727
  15728
  15729
  15730
  15731
  15732
  15733
  15734
  15735
  15736
  15737
  15738
  15739
  15740
  15741
  15742
  15743
  15744
  15745
  15746
  15747
  15748
  15749
  15750
  15751
  15752
  15753
  15754
  15755
  15756
  15757
  15758
  15759
  15760
  15761
  15762
  15763
  15764
  15765
  15766
  15767
  15768
  15769
  15770
  15771
  15772
  15773
  15774
  15775
  15776
  15777
  15778
  15779
  15780
  15781
  15782
  15783
  15784
  15785
  15786
  15787
  15788
  15789
  15790
  15791
  15792
  15793
  15794
  15795
  15796
  15797
  15798
  15799
  15800
  15801
  15802
  15803
  15804
  15805
  15806
  15807
  15808
  15809
  15810
  15811
  15812
  15813
  15814
  15815
  15816
  15817
  15818
  15819
  15820
  15821
  15822
  15823
  15824
  15825
  15826
  15827
  15828
  15829
  15830
  15831
  15832
  15833
  15834
  15835
  15836
  15837
  15838
  15839
  15840
  15841
  15842
  15843
  15844
  15845
  15846
  15847
  15848
  15849
  15850
  15851
  15852
  15853
  15854
  15855
  15856
  15857
  15858
  15859
  15860
  15861
  15862
  15863
  15864
  15865
  15866
  15867
  15868
  15869
  15870
  15871
  15872
  15873
  15874
  15875
  15876
  15877
  15878
  15879
  15880
  15881
  15882
  15883
  15884
  15885
  15886
  15887
  15888
  15889
  15890
  15891
  15892
  15893
  15894
  15895
  15896
  15897
  15898
  15899
  15900
  15901
  15902
  15903
  15904
  15905
  15906
  15907
  15908
  15909
  15910
  15911
  15912
  15913
  15914
  15915
  15916
  15917
  15918
  15919
  15920
  15921
  15922
  15923
  15924
  15925
  15926
  15927
  15928
  15929
  15930
  15931
  15932
  15933
  15934
  15935
  15936
  15937
  15938
  15939
  15940
  15941
  15942
  15943
  15944
  15945
  15946
  15947
  15948
  15949
  15950
  15951
  15952
  15953
  15954
  15955
  15956
  15957
  15958
  15959
  15960
  15961
  15962
  15963
  15964
  15965
  15966
  15967
  15968
  15969
  15970
  15971
  15972
  15973
  15974
  15975
  15976
  15977
  15978
  15979
  15980
  15981
  15982
  15983
  15984
  15985
  15986
  15987
  15988
  15989
  15990
  15991
  15992
  15993
  15994
  15995
  15996
  15997
  15998
  15999
  16000
  16001
  16002
  16003
  16004
  16005
  16006
  16007
  16008
  16009
  16010
  16011
  16012
  16013
  16014
  16015
  16016
  16017
  16018
  16019
  16020
  16021
  16022
  16023
  16024
  16025
  16026
  16027
  16028
  16029
  16030
  16031
  16032
  16033
  16034
  16035
  16036
  16037
  16038
  16039
  16040
  16041
  16042
  16043
  16044
  16045
  16046
  16047
  16048
  16049
  16050
  16051
  16052
  16053
  16054
  16055
  16056
  16057
  16058
  16059
  16060
  16061
  16062
  16063
  16064
  16065
  16066
  16067
  16068
  16069
  16070
  16071
  16072
  16073
  16074
  16075
  16076
  16077
  16078
  16079
  16080
  16081
  16082
  16083
  16084
  16085
  16086
  16087
  16088
  16089
  16090
  16091
  16092
  16093
  16094
  16095
  16096
  16097
  16098
  16099
  16100
  16101
  16102
  16103
  16104
  16105
  16106
  16107
  16108
  16109
  16110
  16111
  16112
  16113
  16114
  16115
  16116
  16117
  16118
  16119
  16120
  16121
  16122
  16123
  16124
  16125
  16126
  16127
  16128
  16129
  16130
  16131
  16132
  16133
  16134
  16135
  16136
  16137
  16138
  16139
  16140
  16141
  16142
  16143
  16144
  16145
  16146
  16147
  16148
  16149
  16150
  16151
  16152
  16153
  16154
  16155
  16156
  16157
  16158
  16159
  16160
  16161
  16162
  16163
  16164
  16165
  16166
  16167
  16168
  16169
  16170
  16171
  16172
  16173
  16174
  16175
  16176
  16177
  16178
  16179
  16180
  16181
  16182
  16183
  16184
  16185
  16186
  16187
  16188
  16189
  16190
  16191
  16192
  16193
  16194
  16195
  16196
  16197
  16198
  16199
  16200
  16201
  16202
  16203
  16204
  16205
  16206
  16207
  16208
  16209
  16210
  16211
  16212
  16213
  16214
  16215
  16216
  16217
  16218
  16219
  16220
  16221
  16222
  16223
  16224
  16225
  16226
  16227
  16228
  16229
  16230
  16231
  16232
  16233
  16234
  16235
  16236
  16237
  16238
  16239
  16240
  16241
  16242
  16243
  16244
  16245
  16246
  16247
  16248
  16249
  16250
  16251
  16252
  16253
  16254
  16255
  16256
  16257
  16258
  16259
  16260
  16261
  16262
  16263
  16264
  16265
  16266
  16267
  16268
  16269
  16270
  16271
  16272
  16273
  16274
  16275
  16276
  16277
  16278
  16279
  16280
  16281
  16282
  16283
  16284
  16285
  16286
  16287
  16288
  16289
  16290
  16291
  16292
  16293
  16294
  16295
  16296
  16297
  16298
  16299
  16300
  16301
  16302
  16303
  16304
  16305
  16306
  16307
  16308
  16309
  16310
  16311
  16312
  16313
  16314
  16315
  16316
  16317
  16318
  16319
  16320
  16321
  16322
  16323
  16324
  16325
  16326
  16327
  16328
  16329
  16330
  16331
  16332
  16333
  16334
  16335
  16336
  16337
  16338
  16339
  16340
  16341
  16342
  16343
  16344
  16345
  16346
  16347
  16348
  16349
  16350
  16351
  16352
  16353
  16354
  16355
  16356
  16357
  16358
  16359
  16360
  16361
  16362
  16363
  16364
  16365
  16366
  16367
  16368
  16369
  16370
  16371
  16372
  16373
  16374
  16375
  16376
  16377
  16378
  16379
  16380
  16381
  16382
  16383
  16384
  16385
  16386
  16387
  16388
  16389
  16390
  16391
  16392
  16393
  16394
  16395
  16396
  16397
  16398
  16399
  16400
  16401
  16402
  16403
  16404
  16405
  16406
  16407
  16408
  16409
  16410
  16411
  16412
  16413
  16414
  16415
  16416
  16417
  16418
  16419
  16420
  16421
  16422
  16423
  16424
  16425
  16426
  16427
  16428
  16429
  16430
  16431
  16432
  16433
  16434
  16435
  16436
  16437
  16438
  16439
  16440
  16441
  16442
  16443
  16444
  16445
  16446
  16447
  16448
  16449
  16450
  16451
  16452
  16453
  16454
  16455
  16456
  16457
  16458
  16459
  16460
  16461
  16462
  16463
  16464
  16465
  16466
  16467
  16468
  16469
  16470
  16471
  16472
  16473
  16474
  16475
  16476
  16477
  16478
  16479
  16480
  16481
  16482
  16483
  16484
  16485
  16486
  16487
  16488
  16489
  16490
  16491
  16492
  16493
  16494
  16495
  16496
  16497
  16498
  16499
  16500
  16501
  16502
  16503
  16504
  16505
  16506
  16507
  16508
  16509
  16510
  16511
  16512
  16513
  16514
  16515
  16516
  16517
  16518
  16519
  16520
  16521
  16522
  16523
  16524
  16525
  16526
  16527
  16528
  16529
  16530
  16531
  16532
  16533
  16534
  16535
  16536
  16537
  16538
  16539
  16540
  16541
  16542
  16543
  16544
  16545
  16546
  16547
  16548
  16549
  16550
  16551
  16552
  16553
  16554
  16555
  16556
  16557
  16558
  16559
  16560
  16561
  16562
  16563
  16564
  16565
  16566
  16567
  16568
  16569
  16570
  16571
  16572
  16573
  16574
  16575
  16576
  16577
  16578
  16579
  16580
  16581
  16582
  16583
  16584
  16585
  16586
  16587
  16588
  16589
  16590
  16591
  16592
  16593
  16594
  16595
  16596
  16597
  16598
  16599
  16600
  16601
  16602
  16603
  16604
  16605
  16606
  16607
  16608
  16609
  16610
  16611
  16612
  16613
  16614
  16615
  16616
  16617
  16618
  16619
  16620
  16621
  16622
  16623
  16624
  16625
  16626
  16627
  16628
  16629
  16630
  16631
  16632
  16633
  16634
  16635
  16636
  16637
  16638
  16639
  16640
  16641
  16642
  16643
  16644
  16645
  16646
  16647
  16648
  16649
  16650
  16651
  16652
  16653
  16654
  16655
  16656
  16657
  16658
  16659
  16660
  16661
  16662
  16663
  16664
  16665
  16666
  16667
  16668
  16669
  16670
  16671
  16672
  16673
  16674
  16675
  16676
  16677
  16678
  16679
  16680
  16681
  16682
  16683
  16684
  16685
  16686
  16687
  16688
  16689
  16690
  16691
  16692
  16693
  16694
  16695
  16696
  16697
  16698
  16699
  16700
  16701
  16702
  16703
  16704
  16705
  16706
  16707
  16708
  16709
  16710
  16711
  16712
  16713
  16714
  16715
  16716
  16717
  16718
  16719
  16720
  16721
  16722
  16723
  16724
  16725
  16726
  16727
  16728
  16729
  16730
  16731
  16732
  16733
  16734
  16735
  16736
  16737
  16738
  16739
  16740
  16741
  16742
  16743
  16744
  16745
  16746
  16747
  16748
  16749
  16750
  16751
  16752
  16753
  16754
  16755
  16756
  16757
  16758
  16759
  16760
  16761
  16762
  16763
  16764
  16765
  16766
  16767
  16768
  16769
  16770
  16771
  16772
  16773
  16774
  16775
  16776
  16777
  16778
  16779
  16780
  16781
  16782
  16783
  16784
  16785
  16786
  16787
  16788
  16789
  16790
  16791
  16792
  16793
  16794
  16795
  16796
  16797
  16798
  16799
  16800
  16801
  16802
  16803
  16804
  16805
  16806
  16807
  16808
  16809
  16810
  16811
  16812
  16813
  16814
  16815
  16816
  16817
  16818
  16819
  16820
  16821
  16822
  16823
  16824
  16825
  16826
  16827
  16828
  16829
  16830
  16831
  16832
  16833
  16834
  16835
  16836
  16837
  16838
  16839
  16840
  16841
  16842
  16843
  16844
  16845
  16846
  16847
  16848
  16849
  16850
  16851
  16852
  16853
  16854
  16855
  16856
  16857
  16858
  16859
  16860
  16861
  16862
  16863
  16864
  16865
  16866
  16867
  16868
  16869
  16870
  16871
  16872
  16873
  16874
  16875
  16876
  16877
  16878
  16879
  16880
  16881
  16882
  16883
  16884
  16885
  16886
  16887
  16888
  16889
  16890
  16891
  16892
  16893
  16894
  16895
  16896
  16897
  16898
  16899
  16900
  16901
  16902
  16903
  16904
  16905
  16906
  16907
  16908
  16909
  16910
  16911
  16912
  16913
  16914
  16915
  16916
  16917
  16918
  16919
  16920
  16921
  16922
  16923
  16924
  16925
  16926
  16927
  16928
  16929
  16930
  16931
  16932
  16933
  16934
  16935
  16936
  16937
  16938
  16939
  16940
  16941
  16942
  16943
  16944
  16945
  16946
  16947
  16948
  16949
  16950
  16951
  16952
  16953
  16954
  16955
  16956
  16957
  16958
  16959
  16960
  16961
  16962
  16963
  16964
  16965
  16966
  16967
  16968
  16969
  16970
  16971
  16972
  16973
  16974
  16975
  16976
  16977
  16978
  16979
  16980
  16981
  16982
  16983
  16984
  16985
  16986
  16987
  16988
  16989
  16990
  16991
  16992
  16993
  16994
  16995
  16996
  16997
  16998
  16999
  17000
  17001
  17002
  17003
  17004
  17005
  17006
  17007
  17008
  17009
  17010
  17011
  17012
  17013
  17014
  17015
  17016
  17017
  17018
  17019
  17020
  17021
  17022
  17023
  17024
  17025
  17026
  17027
  17028
  17029
  17030
  17031
  17032
  17033
  17034
  17035
  17036
  17037
  17038
  17039
  17040
  17041
  17042
  17043
  17044
  17045
  17046
  17047
  17048
  17049
  17050
  17051
  17052
  17053
  17054
  17055
  17056
  17057
  17058
  17059
  17060
  17061
  17062
  17063
  17064
  17065
  17066
  17067
  17068
  17069
  17070
  17071
  17072
  17073
  17074
  17075
  17076
  17077
  17078
  17079
  17080
  17081
  17082
  17083
  17084
  17085
  17086
  17087
  17088
  17089
  17090
  17091
  17092
  17093
  17094
  17095
  17096
  17097
  17098
  17099
  17100
  17101
  17102
  17103
  17104
  17105
  17106
  17107
  17108
  17109
  17110
  17111
  17112
  17113
  17114
  17115
  17116
  17117
  17118
  17119
  17120
  17121
  17122
  17123
  17124
  17125
  17126
  17127
  17128
  17129
  17130
  17131
  17132
  17133
  17134
  17135
  17136
  17137
  17138
  17139
  17140
  17141
  17142
  17143
  17144
  17145
  17146
  17147
  17148
  17149
  17150
  17151
  17152
  17153
  17154
  17155
  17156
  17157
  17158
  17159
  17160
  17161
  17162
  17163
  17164
  17165
  17166
  17167
  17168
  17169
  17170
  17171
  17172
  17173
  17174
  17175
  17176
  17177
  17178
  17179
  17180
  17181
  17182
  17183
  17184
  17185
  17186
  17187
  17188
  17189
  17190
  17191
  17192
  17193
  17194
  17195
  17196
  17197
  17198
  17199
  17200
  17201
  17202
  17203
  17204
  17205
  17206
  17207
  17208
  17209
  17210
  17211
  17212
  17213
  17214
  17215
  17216
  17217
  17218
  17219
  17220
  17221
  17222
  17223
  17224
  17225
  17226
  17227
  17228
  17229
  17230
  17231
  17232
  17233
  17234
  17235
  17236
  17237
  17238
  17239
  17240
  17241
  17242
  17243
  17244
  17245
  17246
  17247
  17248
  17249
  17250
  17251
  17252
  17253
  17254
  17255
  17256
  17257
  17258
  17259
  17260
  17261
  17262
  17263
  17264
  17265
  17266
  17267
  17268
  17269
  17270
  17271
  17272
  17273
  17274
  17275
  17276
  17277
  17278
  17279
  17280
  17281
  17282
  17283
  17284
  17285
  17286
  17287
  17288
  17289
  17290
  17291
  17292
  17293
  17294
  17295
  17296
  17297
  17298
  17299
  17300
  17301
  17302
  17303
  17304
  17305
  17306
  17307
  17308
  17309
  17310
  17311
  17312
  17313
  17314
  17315
  17316
  17317
  17318
  17319
  17320
  17321
  17322
  17323
  17324
  17325
  17326
  17327
  17328
  17329
  17330
  17331
  17332
  17333
  17334
  17335
  17336
  17337
  17338
  17339
  17340
  17341
  17342
  17343
  17344
  17345
  17346
  17347
  17348
  17349
  17350
  17351
  17352
  17353
  17354
  17355
  17356
  17357
  17358
  17359
  17360
  17361
  17362
  17363
  17364
  17365
  17366
  17367
  17368
  17369
  17370
  17371
  17372
  17373
  17374
  17375
  17376
  17377
  17378
  17379
  17380
  17381
  17382
  17383
  17384
  17385
  17386
  17387
  17388
  17389
  17390
  17391
  17392
  17393
  17394
  17395
  17396
  17397
  17398
  17399
  17400
  17401
  17402
  17403
  17404
  17405
  17406
  17407
  17408
  17409
  17410
  17411
  17412
  17413
  17414
  17415
  17416
  17417
  17418
  17419
  17420
  17421
  17422
  17423
  17424
  17425
  17426
  17427
  17428
  17429
  17430
  17431
  17432
  17433
  17434
  17435
  17436
  17437
  17438
  17439
  17440
  17441
  17442
  17443
  17444
  17445
  17446
  17447
  17448
  17449
  17450
  17451
  17452
  17453
  17454
  17455
  17456
  17457
  17458
  17459
  17460
  17461
  17462
  17463
  17464
  17465
  17466
  17467
  17468
  17469
  17470
  17471
  17472
  17473
  17474
  17475
  17476
  17477
  17478
  17479
  17480
  17481
  17482
  17483
  17484
  17485
  17486
  17487
  17488
  17489
  17490
  17491
  17492
  17493
  17494
  17495
  17496
  17497
  17498
  17499
  17500
  17501
  17502
  17503
  17504
  17505
  17506
  17507
  17508
  17509
  17510
  17511
  17512
  17513
  17514
  17515
  17516
  17517
  17518
  17519
  17520
  17521
  17522
  17523
  17524
  17525
  17526
  17527
  17528
  17529
  17530
  17531
  17532
  17533
  17534
  17535
  17536
  17537
  17538
  17539
  17540
  17541
  17542
  17543
  17544
  17545
  17546
  17547
  17548
  17549
  17550
  17551
  17552
  17553
  17554
  17555
  17556
  17557
  17558
  17559
  17560
  17561
  17562
  17563
  17564
  17565
  17566
  17567
  17568
  17569
  17570
  17571
  17572
  17573
  17574
  17575
  17576
  17577
  17578
  17579
  17580
  17581
  17582
  17583
  17584
  17585
  17586
  17587
  17588
  17589
  17590
  17591
  17592
  17593
  17594
  17595
  17596
  17597
  17598
  17599
  17600
  17601
  17602
  17603
  17604
  17605
  17606
  17607
  17608
  17609
  17610
  17611
  17612
  17613
  17614
  17615
  17616
  17617
  17618
  17619
  17620
  17621
  17622
  17623
  17624
  17625
  17626
  17627
  17628
  17629
  17630
  17631
  17632
  17633
  17634
  17635
  17636
  17637
  17638
  17639
  17640
  17641
  17642
  17643
  17644
  17645
  17646
  17647
  17648
  17649
  17650
  17651
  17652
  17653
  17654
  17655
  17656
  17657
  17658
  17659
  17660
  17661
  17662
  17663
  17664
  17665
  17666
  17667
  17668
  17669
  17670
  17671
  17672
  17673
  17674
  17675
  17676
  17677
  17678
  17679
  17680
  17681
  17682
  17683
  17684
  17685
  17686
  17687
  17688
  17689
  17690
  17691
  17692
  17693
  17694
  17695
  17696
  17697
  17698
  17699
  17700
  17701
  17702
  17703
  17704
  17705
  17706
  17707
  17708
  17709
  17710
  17711
  17712
  17713
  17714
  17715
  17716
  17717
  17718
  17719
  17720
  17721
  17722
  17723
  17724
  17725
  17726
  17727
  17728
  17729
  17730
  17731
  17732
  17733
  17734
  17735
  17736
  17737
  17738
  17739
  17740
  17741
  17742
  17743
  17744
  17745
  17746
  17747
  17748
  17749
  17750
  17751
  17752
  17753
  17754
  17755
  17756
  17757
  17758
  17759
  17760
  17761
  17762
  17763
  17764
  17765
  17766
  17767
  17768
  17769
  17770
  17771
  17772
  17773
  17774
  17775
  17776
  17777
  17778
  17779
  17780
  17781
  17782
  17783
  17784
  17785
  17786
  17787
  17788
  17789
  17790
  17791
  17792
  17793
  17794
  17795
  17796
  17797
  17798
  17799
  17800
  17801
  17802
  17803
  17804
  17805
  17806
  17807
  17808
  17809
  17810
  17811
  17812
  17813
  17814
  17815
  17816
  17817
  17818
  17819
  17820
  17821
  17822
  17823
  17824
  17825
  17826
  17827
  17828
  17829
  17830
  17831
  17832
  17833
  17834
  17835
  17836
  17837
  17838
  17839
  17840
  17841
  17842
  17843
  17844
  17845
  17846
  17847
  17848
  17849
  17850
  17851
  17852
  17853
  17854
  17855
  17856
  17857
  17858
  17859
  17860
  17861
  17862
  17863
  17864
  17865
  17866
  17867
  17868
  17869
  17870
  17871
  17872
  17873
  17874
  17875
  17876
  17877
  17878
  17879
  17880
  17881
  17882
  17883
  17884
  17885
  17886
  17887
  17888
  17889
  17890
  17891
  17892
  17893
  17894
  17895
  17896
  17897
  17898
  17899
  17900
  17901
  17902
  17903
  17904
  17905
  17906
  17907
  17908
  17909
  17910
  17911
  17912
  17913
  17914
  17915
  17916
  17917
  17918
  17919
  17920
  17921
  17922
  17923
  17924
  17925
  17926
  17927
  17928
  17929
  17930
  17931
  17932
  17933
  17934
  17935
  17936
  17937
  17938
  17939
  17940
  17941
  17942
  17943
  17944
  17945
  17946
  17947
  17948
  17949
  17950
  17951
  17952
  17953
  17954
  17955
  17956
  17957
  17958
  17959
  17960
  17961
  17962
  17963
  17964
  17965
  17966
  17967
  17968
  17969
  17970
  17971
  17972
  17973
  17974
  17975
  17976
  17977
  17978
  17979
  17980
  17981
  17982
  17983
  17984
  17985
  17986
  17987
  17988
  17989
  17990
  17991
  17992
  17993
  17994
  17995
  17996
  17997
  17998
  17999
  18000
  18001
  18002
  18003
  18004
  18005
  18006
  18007
  18008
  18009
  18010
  18011
  18012
  18013
  18014
  18015
  18016
  18017
  18018
  18019
  18020
  18021
  18022
  18023
  18024
  18025
  18026
  18027
  18028
  18029
  18030
  18031
  18032
  18033
  18034
  18035
  18036
  18037
  18038
  18039
  18040
  18041
  18042
  18043
  18044
  18045
  18046
  18047
  18048
  18049
  18050
  18051
  18052
  18053
  18054
  18055
  18056
  18057
  18058
  18059
  18060
  18061
  18062
  18063
  18064
  18065
  18066
  18067
  18068
  18069
  18070
  18071
  18072
  18073
  18074
  18075
  18076
  18077
  18078
  18079
  18080
  18081
  18082
  18083
  18084
  18085
  18086
  18087
  18088
  18089
  18090
  18091
  18092
  18093
  18094
  18095
  18096
  18097
  18098
  18099
  18100
  18101
  18102
  18103
  18104
  18105
  18106
  18107
  18108
  18109
  18110
  18111
  18112
  18113
  18114
  18115
  18116
  18117
  18118
  18119
  18120
  18121
  18122
  18123
  18124
  18125
  18126
  18127
  18128
  18129
  18130
  18131
  18132
  18133
  18134
  18135
  18136
  18137
  18138
  18139
  18140
  18141
  18142
  18143
  18144
  18145
  18146
  18147
  18148
  18149
  18150
  18151
  18152
  18153
  18154
  18155
  18156
  18157
  18158
  18159
  18160
  18161
  18162
  18163
  18164
  18165
  18166
  18167
  18168
  18169
  18170
  18171
  18172
  18173
  18174
  18175
  18176
  18177
  18178
  18179
  18180
  18181
  18182
  18183
  18184
  18185
  18186
  18187
  18188
  18189
  18190
  18191
  18192
  18193
  18194
  18195
  18196
  18197
  18198
  18199
  18200
  18201
  18202
  18203
  18204
  18205
  18206
  18207
  18208
  18209
  18210
  18211
  18212
  18213
  18214
  18215
  18216
  18217
  18218
  18219
  18220
  18221
  18222
  18223
  18224
  18225
  18226
  18227
  18228
  18229
  18230
  18231
  18232
  18233
  18234
  18235
  18236
  18237
  18238
  18239
  18240
  18241
  18242
  18243
  18244
  18245
  18246
  18247
  18248
  18249
  18250
  18251
  18252
  18253
  18254
  18255
  18256
  18257
  18258
  18259
  18260
  18261
  18262
  18263
  18264
  18265
  18266
  18267
  18268
  18269
  18270
  18271
  18272
  18273
  18274
  18275
  18276
  18277
  18278
  18279
  18280
  18281
  18282
  18283
  18284
  18285
  18286
  18287
  18288
  18289
  18290
  18291
  18292
  18293
  18294
  18295
  18296
  18297
  18298
  18299
  18300
  18301
  18302
  18303
  18304
  18305
  18306
  18307
  18308
  18309
  18310
  18311
  18312
  18313
  18314
  18315
  18316
  18317
  18318
  18319
  18320
  18321
  18322
  18323
  18324
  18325
  18326
  18327
  18328
  18329
  18330
  18331
  18332
  18333
  18334
  18335
  18336
  18337
  18338
  18339
  18340
  18341
  18342
  18343
  18344
  18345
  18346
  18347
  18348
  18349
  18350
  18351
  18352
  18353
  18354
  18355
  18356
  18357
  18358
  18359
  18360
  18361
  18362
  18363
  18364
  18365
  18366
  18367
  18368
  18369
  18370
  18371
  18372
  18373
  18374
  18375
  18376
  18377
  18378
  18379
  18380
  18381
  18382
  18383
  18384
  18385
  18386
  18387
  18388
  18389
  18390
  18391
  18392
  18393
  18394
  18395
  18396
  18397
  18398
  18399
  18400
  18401
  18402
  18403
  18404
  18405
  18406
  18407
  18408
  18409
  18410
  18411
  18412
  18413
  18414
  18415
  18416
  18417
  18418
  18419
  18420
  18421
  18422
  18423
  18424
  18425
  18426
  18427
  18428
  18429
  18430
  18431
  18432
  18433
  18434
  18435
  18436
  18437
  18438
  18439
  18440
  18441
  18442
  18443
  18444
  18445
  18446
  18447
  18448
  18449
  18450
  18451
  18452
  18453
  18454
  18455
  18456
  18457
  18458
  18459
  18460
  18461
  18462
  18463
  18464
  18465
  18466
  18467
  18468
  18469
  18470
  18471
  18472
  18473
  18474
  18475
  18476
  18477
  18478
  18479
  18480
  18481
  18482
  18483
  18484
  18485
  18486
  18487
  18488
  18489
  18490
  18491
  18492
  18493
  18494
  18495
  18496
  18497
  18498
  18499
  18500
  18501
  18502
  18503
  18504
  18505
  18506
  18507
  18508
  18509
  18510
  18511
  18512
  18513
  18514
  18515
  18516
  18517
  18518
  18519
  18520
  18521
  18522
  18523
  18524
  18525
  18526
  18527
  18528
  18529
  18530
  18531
  18532
  18533
  18534
  18535
  18536
  18537
  18538
  18539
  18540
  18541
  18542
  18543
  18544
  18545
  18546
  18547
  18548
  18549
  18550
  18551
  18552
  18553
  18554
  18555
  18556
  18557
  18558
  18559
  18560
  18561
  18562
  18563
  18564
  18565
  18566
  18567
  18568
  18569
  18570
  18571
  18572
  18573
  18574
  18575
  18576
  18577
  18578
  18579
  18580
  18581
  18582
  18583
  18584
  18585
  18586
  18587
  18588
  18589
  18590
  18591
  18592
  18593
  18594
  18595
  18596
  18597
  18598
  18599
  18600
  18601
  18602
  18603
  18604
  18605
  18606
  18607
  18608
  18609
  18610
  18611
  18612
  18613
  18614
  18615
  18616
  18617
  18618
  18619
  18620
  18621
  18622
  18623
  18624
  18625
  18626
  18627
  18628
  18629
  18630
  18631
  18632
  18633
  18634
  18635
  18636
  18637
  18638
  18639
  18640
  18641
  18642
  18643
  18644
  18645
  18646
  18647
  18648
  18649
  18650
  18651
  18652
  18653
  18654
  18655
  18656
  18657
  18658
  18659
  18660
  18661
  18662
  18663
  18664
  18665
  18666
  18667
  18668
  18669
  18670
  18671
  18672
  18673
  18674
  18675
  18676
  18677
  18678
  18679
  18680
  18681
  18682
  18683
  18684
  18685
  18686
  18687
  18688
  18689
  18690
  18691
  18692
  18693
  18694
  18695
  18696
  18697
  18698
  18699
  18700
  18701
  18702
  18703
  18704
  18705
  18706
  18707
  18708
  18709
  18710
  18711
  18712
  18713
  18714
  18715
  18716
  18717
  18718
  18719
  18720
  18721
  18722
  18723
  18724
  18725
  18726
  18727
  18728
  18729
  18730
  18731
  18732
  18733
  18734
  18735
  18736
  18737
  18738
  18739
  18740
  18741
  18742
  18743
  18744
  18745
  18746
  18747
  18748
  18749
  18750
  18751
  18752
  18753
  18754
  18755
  18756
  18757
  18758
  18759
  18760
  18761
  18762
  18763
  18764
  18765
  18766
  18767
  18768
  18769
  18770
  18771
  18772
  18773
  18774
  18775
  18776
  18777
  18778
  18779
  18780
  18781
  18782
  18783
  18784
  18785
  18786
  18787
  18788
  18789
  18790
  18791
  18792
  18793
  18794
  18795
  18796
  18797
  18798
  18799
  18800
  18801
  18802
  18803
  18804
  18805
  18806
  18807
  18808
  18809
  18810
  18811
  18812
  18813
  18814
  18815
  18816
  18817
  18818
  18819
  18820
  18821
  18822
  18823
  18824
  18825
  18826
  18827
  18828
  18829
  18830
  18831
  18832
  18833
  18834
  18835
  18836
  18837
  18838
  18839
  18840
  18841
  18842
  18843
  18844
  18845
  18846
  18847
  18848
  18849
  18850
  18851
  18852
  18853
  18854
  18855
  18856
  18857
  18858
  18859
  18860
  18861
  18862
  18863
  18864
  18865
  18866
  18867
  18868
  18869
  18870
  18871
  18872
  18873
  18874
  18875
  18876
  18877
  18878
  18879
  18880
  18881
  18882
  18883
  18884
  18885
  18886
  18887
  18888
  18889
  18890
  18891
  18892
  18893
  18894
  18895
  18896
  18897
  18898
  18899
  18900
  18901
  18902
  18903
  18904
  18905
  18906
  18907
  18908
  18909
  18910
  18911
  18912
  18913
  18914
  18915
  18916
  18917
  18918
  18919
  18920
  18921
  18922
  18923
  18924
  18925
  18926
  18927
  18928
  18929
  18930
  18931
  18932
  18933
  18934
  18935
  18936
  18937
  18938
  18939
  18940
  18941
  18942
  18943
  18944
  18945
  18946
  18947
  18948
  18949
  18950
  18951
  18952
  18953
  18954
  18955
  18956
  18957
  18958
  18959
  18960
  18961
  18962
  18963
  18964
  18965
  18966
  18967
  18968
  18969
  18970
  18971
  18972
  18973
  18974
  18975
  18976
  18977
  18978
  18979
  18980
  18981
  18982
  18983
  18984
  18985
  18986
  18987
  18988
  18989
  18990
  18991
  18992
  18993
  18994
  18995
  18996
  18997
  18998
  18999
  19000
  19001
  19002
  19003
  19004
  19005
  19006
  19007
  19008
  19009
  19010
  19011
  19012
  19013
  19014
  19015
  19016
  19017
  19018
  19019
  19020
  19021
  19022
  19023
  19024
  19025
  19026
  19027
  19028
  19029
  19030
  19031
  19032
  19033
  19034
  19035
  19036
  19037
  19038
  19039
  19040
  19041
  19042
  19043
  19044
  19045
  19046
  19047
  19048
  19049
  19050
  19051
  19052
  19053
  19054
  19055
  19056
  19057
  19058
  19059
  19060
  19061
  19062
  19063
  19064
  19065
  19066
  19067
  19068
  19069
  19070
  19071
  19072
  19073
  19074
  19075
  19076
  19077
  19078
  19079
  19080
  19081
  19082
  19083
  19084
  19085
  19086
  19087
  19088
  19089
  19090
  19091
  19092
  19093
  19094
  19095
  19096
  19097
  19098
  19099
  19100
  19101
  19102
  19103
  19104
  19105
  19106
  19107
  19108
  19109
  19110
  19111
  19112
  19113
  19114
  19115
  19116
  19117
  19118
  19119
  19120
  19121
  19122
  19123
  19124
  19125
  19126
  19127
  19128
  19129
  19130
  19131
  19132
  19133
  19134
  19135
  19136
  19137
  19138
  19139
  19140
  19141
  19142
  19143
  19144
  19145
  19146
  19147
  19148
  19149
  19150
  19151
  19152
  19153
  19154
  19155
  19156
  19157
  19158
  19159
  19160
  19161
  19162
  19163
  19164
  19165
  19166
  19167
  19168
  19169
  19170
  19171
  19172
  19173
  19174
  19175
  19176
  19177
  19178
  19179
  19180
  19181
  19182
  19183
  19184
  19185
  19186
  19187
  19188
  19189
  19190
  19191
  19192
  19193
  19194
  19195
  19196
  19197
  19198
  19199
  19200
  19201
  19202
  19203
  19204
  19205
  19206
  19207
  19208
  19209
  19210
  19211
  19212
  19213
  19214
  19215
  19216
  19217
  19218
  19219
  19220
  19221
  19222
  19223
  19224
  19225
  19226
  19227
  19228
  19229
  19230
  19231
  19232
  19233
  19234
  19235
  19236
  19237
  19238
  19239
  19240
  19241
  19242
  19243
  19244
  19245
  19246
  19247
  19248
  19249
  19250
  19251
  19252
  19253
  19254
  19255
  19256
  19257
  19258
  19259
  19260
  19261
  19262
  19263
  19264
  19265
  19266
  19267
  19268
  19269
  19270
  19271
  19272
  19273
  19274
  19275
  19276
  19277
  19278
  19279
  19280
  19281
  19282
  19283
  19284
  19285
  19286
  19287
  19288
  19289
  19290
  19291
  19292
  19293
  19294
  19295
  19296
  19297
  19298
  19299
  19300
  19301
  19302
  19303
  19304
  19305
  19306
  19307
  19308
  19309
  19310
  19311
  19312
  19313
  19314
  19315
  19316
  19317
  19318
  19319
  19320
  19321
  19322
  19323
  19324
  19325
  19326
  19327
  19328
  19329
  19330
  19331
  19332
  19333
  19334
  19335
  19336
  19337
  19338
  19339
  19340
  19341
  19342
  19343
  19344
  19345
  19346
  19347
  19348
  19349
  19350
  19351
  19352
  19353
  19354
  19355
  19356
  19357
  19358
  19359
  19360
  19361
  19362
  19363
  19364
  19365
  19366
  19367
  19368
  19369
  19370
  19371
  19372
  19373
  19374
  19375
  19376
  19377
  19378
  19379
  19380
  19381
  19382
  19383
  19384
  19385
  19386
  19387
  19388
  19389
  19390
  19391
  19392
  19393
  19394
  19395
  19396
  19397
  19398
  19399
  19400
  19401
  19402
  19403
  19404
  19405
  19406
  19407
  19408
  19409
  19410
  19411
  19412
  19413
  19414
  19415
  19416
  19417
  19418
  19419
  19420
  19421
  19422
  19423
  19424
  19425
  19426
  19427
  19428
  19429
  19430
  19431
  19432
  19433
  19434
  19435
  19436
  19437
  19438
  19439
  19440
  19441
  19442
  19443
  19444
  19445
  19446
  19447
  19448
  19449
  19450
  19451
  19452
  19453
  19454
  19455
  19456
  19457
  19458
  19459
  19460
  19461
  19462
  19463
  19464
  19465
  19466
  19467
  19468
  19469
  19470
  19471
  19472
  19473
  19474
  19475
  19476
  19477
  19478
  19479
  19480
  19481
  19482
  19483
  19484
  19485
  19486
  19487
  19488
  19489
  19490
  19491
  19492
  19493
  19494
  19495
  19496
  19497
  19498
  19499
  19500
  19501
  19502
  19503
  19504
  19505
  19506
  19507
  19508
  19509
  19510
  19511
  19512
  19513
  19514
  19515
  19516
  19517
  19518
  19519
  19520
  19521
  19522
  19523
  19524
  19525
  19526
  19527
  19528
  19529
  19530
  19531
  19532
  19533
  19534
  19535
  19536
  19537
  19538
  19539
  19540
  19541
  19542
  19543
  19544
  19545
  19546
  19547
  19548
  19549
  19550
  19551
  19552
  19553
  19554
  19555
  19556
  19557
  19558
  19559
  19560
  19561
  19562
  19563
  19564
  19565
  19566
  19567
  19568
  19569
  19570
  19571
  19572
  19573
  19574
  19575
  19576
  19577
  19578
  19579
  19580
  19581
  19582
  19583
  19584
  19585
  19586
  19587
  19588
  19589
  19590
  19591
  19592
  19593
  19594
  19595
  19596
  19597
  19598
  19599
  19600
  19601
  19602
  19603
  19604
  19605
  19606
  19607
  19608
  19609
  19610
  19611
  19612
  19613
  19614
  19615
  19616
  19617
  19618
  19619
  19620
  19621
  19622
  19623
  19624
  19625
  19626
  19627
  19628
  19629
  19630
  19631
  19632
  19633
  19634
  19635
  19636
  19637
  19638
  19639
  19640
  19641
  19642
  19643
  19644
  19645
  19646
  19647
  19648
  19649
  19650
  19651
  19652
  19653
  19654
  19655
  19656
  19657
  19658
  19659
  19660
  19661
  19662
  19663
  19664
  19665
  19666
  19667
  19668
  19669
  19670
  19671
  19672
  19673
  19674
  19675
  19676
  19677
  19678
  19679
  19680
  19681
  19682
  19683
  19684
  19685
  19686
  19687
  19688
  19689
  19690
  19691
  19692
  19693
  19694
  19695
  19696
  19697
  19698
  19699
  19700
  19701
  19702
  19703
  19704
  19705
  19706
  19707
  19708
  19709
  19710
  19711
  19712
  19713
  19714
  19715
  19716
  19717
  19718
  19719
  19720
  19721
  19722
  19723
  19724
  19725
  19726
  19727
  19728
  19729
  19730
  19731
  19732
  19733
  19734
  19735
  19736
  19737
  19738
  19739
  19740
  19741
  19742
  19743
  19744
  19745
  19746
  19747
  19748
  19749
  19750
  19751
  19752
  19753
  19754
  19755
  19756
  19757
  19758
  19759
  19760
  19761
  19762
  19763
  19764
  19765
  19766
  19767
  19768
  19769
  19770
  19771
  19772
  19773
  19774
  19775
  19776
  19777
  19778
  19779
  19780
  19781
  19782
  19783
  19784
  19785
  19786
  19787
  19788
  19789
  19790
  19791
  19792
  19793
  19794
  19795
  19796
  19797
  19798
  19799
  19800
  19801
  19802
  19803
  19804
  19805
  19806
  19807
  19808
  19809
  19810
  19811
  19812
  19813
  19814
  19815
  19816
  19817
  19818
  19819
  19820
  19821
  19822
  19823
  19824
  19825
  19826
  19827
  19828
  19829
  19830
  19831
  19832
  19833
  19834
  19835
  19836
  19837
  19838
  19839
  19840
  19841
  19842
  19843
  19844
  19845
  19846
  19847
  19848
  19849
  19850
  19851
  19852
  19853
  19854
  19855
  19856
  19857
  19858
  19859
  19860
  19861
  19862
  19863
  19864
  19865
  19866
  19867
  19868
  19869
  19870
  19871
  19872
  19873
  19874
  19875
  19876
  19877
  19878
  19879
  19880
  19881
  19882
  19883
  19884
  19885
  19886
  19887
  19888
  19889
  19890
  19891
  19892
  19893
  19894
  19895
  19896
  19897
  19898
  19899
  19900
  19901
  19902
  19903
  19904
  19905
  19906
  19907
  19908
  19909
  19910
  19911
  19912
  19913
  19914
  19915
  19916
  19917
  19918
  19919
  19920
  19921
  19922
  19923
  19924
  19925
  19926
  19927
  19928
  19929
  19930
  19931
  19932
  19933
  19934
  19935
  19936
  19937
  19938
  19939
  19940
  19941
  19942
  19943
  19944
  19945
  19946
  19947
  19948
  19949
  19950
  19951
  19952
  19953
  19954
  19955
  19956
  19957
  19958
  19959
  19960
  19961
  19962
  19963
  19964
  19965
  19966
  19967
  19968
  19969
  19970
  19971
  19972
  19973
  19974
  19975
  19976
  19977
  19978
  19979
  19980
  19981
  19982
  19983
  19984
  19985
  19986
  19987
  19988
  19989
  19990
  19991
  19992
  19993
  19994
  19995
  19996
  19997
  19998
  19999
  20000
  20001
  20002
  20003
  20004
  20005
  20006
  20007
  20008
  20009
  20010
  20011
  20012
  20013
  20014
  20015
  20016
  20017
  20018
  20019
  20020
  20021
  20022
  20023
  20024
  20025
  20026
  20027
  20028
  20029
  20030
  20031
  20032
  20033
  20034
  20035
  20036
  20037
  20038
  20039
  20040
  20041
  20042
  20043
  20044
  20045
  20046
  20047
  20048
  20049
  20050
  20051
  20052
  20053
  20054
  20055
  20056
  20057
  20058
  20059
  20060
  20061
  20062
  20063
  20064
  20065
  20066
  20067
  20068
  20069
  20070
  20071
  20072
  20073
  20074
  20075
  20076
  20077
  20078
  20079
  20080
  20081
  20082
  20083
  20084
  20085
  20086
  20087
  20088
  20089
  20090
  20091
  20092
  20093
  20094
  20095
  20096
  20097
  20098
  20099
  20100
  20101
  20102
  20103
  20104
  20105
  20106
  20107
  20108
  20109
  20110
  20111
  20112
  20113
  20114
  20115
  20116
  20117
  20118
  20119
  20120
  20121
  20122
  20123
  20124
  20125
  20126
  20127
  20128
  20129
  20130
  20131
  20132
  20133
  20134
  20135
  20136
  20137
  20138
  20139
  20140
  20141
  20142
  20143
  20144
  20145
  20146
  20147
  20148
  20149
  20150
  20151
  20152
  20153
  20154
  20155
  20156
  20157
  20158
  20159
  20160
  20161
  20162
  20163
  20164
  20165
  20166
  20167
  20168
  20169
  20170
  20171
  20172
  20173
  20174
  20175
  20176
  20177
  20178
  20179
  20180
  20181
  20182
  20183
  20184
  20185
  20186
  20187
  20188
  20189
  20190
  20191
  20192
  20193
  20194
  20195
  20196
  20197
  20198
  20199
  20200
  20201
  20202
  20203
  20204
  20205
  20206
  20207
  20208
  20209
  20210
  20211
  20212
  20213
  20214
  20215
  20216
  20217
  20218
  20219
  20220
  20221
  20222
  20223
  20224
  20225
  20226
  20227
  20228
  20229
  20230
  20231
  20232
  20233
  20234
  20235
  20236
  20237
  20238
  20239
  20240
  20241
  20242
  20243
  20244
  20245
  20246
  20247
  20248
  20249
  20250
  20251
  20252
  20253
  20254
  20255
  20256
  20257
  20258
  20259
  20260
  20261
  20262
  20263
  20264
  20265
  20266
  20267
  20268
  20269
  20270
  20271
  20272
  20273
  20274
  20275
  20276
  20277
  20278
  20279
  20280
  20281
  20282
  20283
  20284
  20285
  20286
  20287
  20288
  20289
  20290
  20291
  20292
  20293
  20294
  20295
  20296
  20297
  20298
  20299
  20300
  20301
  20302
  20303
  20304
  20305
  20306
  20307
  20308
  20309
  20310
  20311
  20312
  20313
  20314
  20315
  20316
  20317
  20318
  20319
  20320
  20321
  20322
  20323
  20324
  20325
  20326
  20327
  20328
  20329
  20330
  20331
  20332
  20333
  20334
  20335
  20336
  20337
  20338
  20339
  20340
  20341
  20342
  20343
  20344
  20345
  20346
  20347
  20348
  20349
  20350
  20351
  20352
  20353
  20354
  20355
  20356
  20357
  20358
  20359
  20360
  20361
  20362
  20363
  20364
  20365
  20366
  20367
  20368
  20369
  20370
  20371
  20372
  20373
  20374
  20375
  20376
  20377
  20378
  20379
  20380
  20381
  20382
  20383
  20384
  20385
  20386
  20387
  20388
  20389
  20390
  20391
  20392
  20393
  20394
  20395
  20396
  20397
  20398
  20399
  20400
  20401
  20402
  20403
  20404
  20405
  20406
  20407
  20408
  20409
  20410
  20411
  20412
  20413
  20414
  20415
  20416
  20417
  20418
  20419
  20420
  20421
  20422
  20423
  20424
  20425
  20426
  20427
  20428
  20429
  20430
  20431
  20432
  20433
  20434
  20435
  20436
  20437
  20438
  20439
  20440
  20441
  20442
  20443
  20444
  20445
  20446
  20447
  20448
  20449
  20450
  20451
  20452
  20453
  20454
  20455
  20456
  20457
  20458
  20459
  20460
  20461
  20462
  20463
  20464
  20465
  20466
  20467
  20468
  20469
  20470
  20471
  20472
  20473
  20474
  20475
  20476
  20477
  20478
  20479
  20480
  20481
  20482
  20483
  20484
  20485
  20486
  20487
  20488
  20489
  20490
  20491
  20492
  20493
  20494
  20495
  20496
  20497
  20498
  20499
  20500
  20501
  20502
  20503
  20504
  20505
  20506
  20507
  20508
  20509
  20510
  20511
  20512
  20513
  20514
  20515
  20516
  20517
  20518
  20519
  20520
  20521
  20522
  20523
  20524
  20525
  20526
  20527
  20528
  20529
  20530
  20531
  20532
  20533
  20534
  20535
  20536
  20537
  20538
  20539
  20540
  20541
  20542
  20543
  20544
  20545
  20546
  20547
  20548
  20549
  20550
  20551
  20552
  20553
  20554
  20555
  20556
  20557
  20558
  20559
  20560
  20561
  20562
  20563
  20564
  20565
  20566
  20567
  20568
  20569
  20570
  20571
  20572
  20573
  20574
  20575
  20576
  20577
  20578
  20579
  20580
  20581
  20582
  20583
  20584
  20585
  20586
  20587
  20588
  20589
  20590
  20591
  20592
  20593
  20594
  20595
  20596
  20597
  20598
  20599
  20600
  20601
  20602
  20603
  20604
  20605
  20606
  20607
  20608
  20609
  20610
  20611
  20612
  20613
  20614
  20615
  20616
  20617
  20618
  20619
  20620
  20621
  20622
  20623
  20624
  20625
  20626
  20627
  20628
  20629
  20630
  20631
  20632
  20633
  20634
  20635
  20636
  20637
  20638
  20639
  20640
  20641
  20642
  20643
  20644
  20645
  20646
  20647
  20648
  20649
  20650
  20651
  20652
  20653
  20654
  20655
  20656
  20657
  20658
  20659
  20660
  20661
  20662
  20663
  20664
  20665
  20666
  20667
  20668
  20669
  20670
  20671
  20672
  20673
  20674
  20675
  20676
  20677
  20678
  20679
  20680
  20681
  20682
  20683
  20684
  20685
  20686
  20687
  20688
  20689
  20690
  20691
  20692
  20693
  20694
  20695
  20696
  20697
  20698
  20699
  20700
  20701
  20702
  20703
  20704
  20705
  20706
  20707
  20708
  20709
  20710
  20711
  20712
  20713
  20714
  20715
  20716
  20717
  20718
  20719
  20720
  20721
  20722
  20723
  20724
  20725
  20726
  20727
  20728
  20729
  20730
  20731
  20732
  20733
  20734
  20735
  20736
  20737
  20738
  20739
  20740
  20741
  20742
  20743
  20744
  20745
  20746
  20747
  20748
  20749
  20750
  20751
  20752
  20753
  20754
  20755
  20756
  20757
  20758
  20759
  20760
  20761
  20762
  20763
  20764
  20765
  20766
  20767
  20768
  20769
  20770
  20771
  20772
  20773
  20774
  20775
  20776
  20777
  20778
  20779
  20780
  20781
  20782
  20783
  20784
  20785
  20786
  20787
  20788
  20789
  20790
  20791
  20792
  20793
  20794
  20795
  20796
  20797
  20798
  20799
  20800
  20801
  20802
  20803
  20804
  20805
  20806
  20807
  20808
  20809
  20810
  20811
  20812
  20813
  20814
  20815
  20816
  20817
  20818
  20819
  20820
  20821
  20822
  20823
  20824
  20825
  20826
  20827
  20828
  20829
  20830
  20831
  20832
  20833
  20834
  20835
  20836
  20837
  20838
  20839
  20840
  20841
  20842
  20843
  20844
  20845
  20846
  20847
  20848
  20849
  20850
  20851
  20852
  20853
  20854
  20855
  20856
  20857
  20858
  20859
  20860
  20861
  20862
  20863
  20864
  20865
  20866
  20867
  20868
  20869
  20870
  20871
  20872
  20873
  20874
  20875
  20876
  20877
  20878
  20879
  20880
  20881
  20882
  20883
  20884
  20885
  20886
  20887
  20888
  20889
  20890
  20891
  20892
  20893
  20894
  20895
  20896
  20897
  20898
  20899
  20900
  20901
  20902
  20903
  20904
  20905
  20906
  20907
  20908
  20909
  20910
  20911
  20912
  20913
  20914
  20915
  20916
  20917
  20918
  20919
  20920
  20921
  20922
  20923
  20924
  20925
  20926
  20927
  20928
  20929
  20930
  20931
  20932
  20933
  20934
  20935
  20936
  20937
  20938
  20939
  20940
  20941
  20942
  20943
  20944
  20945
  20946
  20947
  20948
  20949
  20950
  20951
  20952
  20953
  20954
  20955
  20956
  20957
  20958
  20959
  20960
  20961
  20962
  20963
  20964
  20965
  20966
  20967
  20968
  20969
  20970
  20971
  20972
  20973
  20974
  20975
  20976
  20977
  20978
  20979
  20980
  20981
  20982
  20983
  20984
  20985
  20986
  20987
  20988
  20989
  20990
  20991
  20992
  20993
  20994
  20995
  20996
  20997
  20998
  20999
  21000
  21001
  21002
  21003
  21004
  21005
  21006
  21007
  21008
  21009
  21010
  21011
  21012
  21013
  21014
  21015
  21016
  21017
  21018
  21019
  21020
  21021
  21022
  21023
  21024
  21025
  21026
  21027
  21028
  21029
  21030
  21031
  21032
  21033
  21034
  21035
  21036
  21037
  21038
  21039
  21040
  21041
  21042
  21043
  21044
  21045
  21046
  21047
  21048
  21049
  21050
  21051
  21052
  21053
  21054
  21055
  21056
  21057
  21058
  21059
  21060
  21061
  21062
  21063
  21064
  21065
  21066
  21067
  21068
  21069
  21070
  21071
  21072
  21073
  21074
  21075
  21076
  21077
  21078
  21079
  21080
  21081
  21082
  21083
  21084
  21085
  21086
  21087
  21088
  21089
  21090
  21091
  21092
  21093
  21094
  21095
  21096
  21097
  21098
  21099
  21100
  21101
  21102
  21103
  21104
  21105
  21106
  21107
  21108
  21109
  21110
  21111
  21112
  21113
  21114
  21115
  21116
  21117
  21118
  21119
  21120
  21121
  21122
  21123
  21124
  21125
  21126
  21127
  21128
  21129
  21130
  21131
  21132
  21133
  21134
  21135
  21136
  21137
  21138
  21139
  21140
  21141
  21142
  21143
  21144
  21145
  21146
  21147
  21148
  21149
  21150
  21151
  21152
  21153
  21154
  21155
  21156
  21157
  21158
  21159
  21160
  21161
  21162
  21163
  21164
  21165
  21166
  21167
  21168
  21169
  21170
  21171
  21172
  21173
  21174
  21175
  21176
  21177
  21178
  21179
  21180
  21181
  21182
  21183
  21184
  21185
  21186
  21187
  21188
  21189
  21190
  21191
  21192
  21193
  21194
  21195
  21196
  21197
  21198
  21199
  21200
  21201
  21202
  21203
  21204
  21205
  21206
  21207
  21208
  21209
  21210
  21211
  21212
  21213
  21214
  21215
  21216
  21217
  21218
  21219
  21220
  21221
  21222
  21223
  21224
  21225
  21226
  21227
  21228
  21229
  21230
  21231
  21232
  21233
  21234
  21235
  21236
  21237
  21238
  21239
  21240
  21241
  21242
  21243
  21244
  21245
  21246
  21247
  21248
  21249
  21250
  21251
  21252
  21253
  21254
  21255
  21256
  21257
  21258
  21259
  21260
  21261
  21262
  21263
  21264
  21265
  21266
  21267
  21268
  21269
  21270
  21271
  21272
  21273
  21274
  21275
  21276
  21277
  21278
  21279
  21280
  21281
  21282
  21283
  21284
  21285
  21286
  21287
  21288
  21289
  21290
  21291
  21292
  21293
  21294
  21295
  21296
  21297
  21298
  21299
  21300
  21301
  21302
  21303
  21304
  21305
  21306
  21307
  21308
  21309
  21310
  21311
  21312
  21313
  21314
  21315
  21316
  21317
  21318
  21319
  21320
  21321
  21322
  21323
  21324
  21325
  21326
  21327
  21328
  21329
  21330
  21331
  21332
  21333
  21334
  21335
  21336
  21337
  21338
  21339
  21340
  21341
  21342
  21343
  21344
  21345
  21346
  21347
  21348
  21349
  21350
  21351
  21352
  21353
  21354
  21355
  21356
  21357
  21358
  21359
  21360
  21361
  21362
  21363
  21364
  21365
  21366
  21367
  21368
  21369
  21370
  21371
  21372
  21373
  21374
  21375
  21376
  21377
  21378
  21379
  21380
  21381
  21382
  21383
  21384
  21385
  21386
  21387
  21388
  21389
  21390
  21391
  21392
  21393
  21394
  21395
  21396
  21397
  21398
  21399
  21400
  21401
  21402
  21403
  21404
  21405
  21406
  21407
  21408
  21409
  21410
  21411
  21412
  21413
  21414
  21415
  21416
  21417
  21418
  21419
  21420
  21421
  21422
  21423
  21424
  21425
  21426
  21427
  21428
  21429
  21430
  21431
  21432
  21433
  21434
  21435
  21436
  21437
  21438
  21439
  21440
  21441
  21442
  21443
  21444
  21445
  21446
  21447
  21448
  21449
  21450
  21451
  21452
  21453
  21454
  21455
  21456
  21457
  21458
  21459
  21460
  21461
  21462
  21463
  21464
  21465
  21466
  21467
  21468
  21469
  21470
  21471
  21472
  21473
  21474
  21475
  21476
  21477
  21478
  21479
  21480
  21481
  21482
  21483
  21484
  21485
  21486
  21487
  21488
  21489
  21490
  21491
  21492
  21493
  21494
  21495
  21496
  21497
  21498
  21499
  21500
  21501
  21502
  21503
  21504
  21505
  21506
  21507
  21508
  21509
  21510
  21511
  21512
  21513
  21514
  21515
  21516
  21517
  21518
  21519
  21520
  21521
  21522
  21523
  21524
  21525
  21526
  21527
  21528
  21529
  21530
  21531
  21532
  21533
  21534
  21535
  21536
  21537
  21538
  21539
  21540
  21541
  21542
  21543
  21544
  21545
  21546
  21547
  21548
  21549
  21550
  21551
  21552
  21553
  21554
  21555
  21556
  21557
  21558
  21559
  21560
  21561
  21562
  21563
  21564
  21565
  21566
  21567
  21568
  21569
  21570
  21571
  21572
  21573
  21574
  21575
  21576
  21577
  21578
  21579
  21580
  21581
  21582
  21583
  21584
  21585
  21586
  21587
  21588
  21589
  21590
  21591
  21592
  21593
  21594
  21595
  21596
  21597
  21598
  21599
  21600
  21601
  21602
  21603
  21604
  21605
  21606
  21607
  21608
  21609
  21610
  21611
  21612
  21613
  21614
  21615
  21616
  21617
  21618
  21619
  21620
  21621
  21622
  21623
  21624
  21625
  21626
  21627
  21628
  21629
  21630
  21631
  21632
  21633
  21634
  21635
  21636
  21637
  21638
  21639
  21640
  21641
  21642
  21643
  21644
  21645
  21646
  21647
  21648
  21649
  21650
  21651
  21652
  21653
  21654
  21655
  21656
  21657
  21658
  21659
  21660
  21661
  21662
  21663
  21664
  21665
  21666
  21667
  21668
  21669
  21670
  21671
  21672
  21673
  21674
  21675
  21676
  21677
  21678
  21679
  21680
  21681
  21682
  21683
  21684
  21685
  21686
  21687
  21688
  21689
  21690
  21691
  21692
  21693
  21694
  21695
  21696
  21697
  21698
  21699
  21700
  21701
  21702
  21703
  21704
  21705
  21706
  21707
  21708
  21709
  21710
  21711
  21712
  21713
  21714
  21715
  21716
  21717
  21718
  21719
  21720
  21721
  21722
  21723
  21724
  21725
  21726
  21727
  21728
  21729
  21730
  21731
  21732
  21733
  21734
  21735
  21736
  21737
  21738
  21739
  21740
  21741
  21742
  21743
  21744
  21745
  21746
  21747
  21748
  21749
  21750
  21751
  21752
  21753
  21754
  21755
  21756
  21757
  21758
  21759
  21760
  21761
  21762
  21763
  21764
  21765
  21766
  21767
  21768
  21769
  21770
  21771
  21772
  21773
  21774
  21775
  21776
  21777
  21778
  21779
  21780
  21781
  21782
  21783
  21784
  21785
  21786
  21787
  21788
  21789
  21790
  21791
  21792
  21793
  21794
  21795
  21796
  21797
  21798
  21799
  21800
  21801
  21802
  21803
  21804
  21805
  21806
  21807
  21808
  21809
  21810
  21811
  21812
  21813
  21814
  21815
  21816
  21817
  21818
  21819
  21820
  21821
  21822
  21823
  21824
  21825
  21826
  21827
  21828
  21829
  21830
  21831
  21832
  21833
  21834
  21835
  21836
  21837
  21838
  21839
  21840
  21841
  21842
  21843
  21844
  21845
  21846
  21847
  21848
  21849
  21850
  21851
  21852
  21853
  21854
  21855
  21856
  21857
  21858
  21859
  21860
  21861
  21862
  21863
  21864
  21865
  21866
  21867
  21868
  21869
  21870
  21871
  21872
  21873
  21874
  21875
  21876
  21877
  21878
  21879
  21880
  21881
  21882
  21883
  21884
  21885
  21886
  21887
  21888
  21889
  21890
  21891
  21892
  21893
  21894
  21895
  21896
  21897
  21898
  21899
  21900
  21901
  21902
  21903
  21904
  21905
  21906
  21907
  21908
  21909
  21910
  21911
  21912
  21913
  21914
  21915
  21916
  21917
  21918
  21919
  21920
  21921
  21922
  21923
  21924
  21925
  21926
  21927
  21928
  21929
  21930
  21931
  21932
  21933
  21934
  21935
  21936
  21937
  21938
  21939
  21940
  21941
  21942
  21943
  21944
  21945
  21946
  21947
  21948
  21949
  21950
  21951
  21952
  21953
  21954
  21955
  21956
  21957
  21958
  21959
  21960
  21961
  21962
  21963
  21964
  21965
  21966
  21967
  21968
  21969
  21970
  21971
  21972
  21973
  21974
  21975
  21976
  21977
  21978
  21979
  21980
  21981
  21982
  21983
  21984
  21985
  21986
  21987
  21988
  21989
  21990
  21991
  21992
  21993
  21994
  21995
  21996
  21997
  21998
  21999
  22000
  22001
  22002
  22003
  22004
  22005
  22006
  22007
  22008
  22009
  22010
  22011
  22012
  22013
  22014
  22015
  22016
  22017
  22018
  22019
  22020
  22021
  22022
  22023
  22024
  22025
  22026
  22027
  22028
  22029
  22030
  22031
  22032
  22033
  22034
  22035
  22036
  22037
  22038
  22039
  22040
  22041
  22042
  22043
  22044
  22045
  22046
  22047
  22048
  22049
  22050
  22051
  22052
  22053
  22054
  22055
  22056
  22057
  22058
  22059
  22060
  22061
  22062
  22063
  22064
  22065
  22066
  22067
  22068
  22069
  22070
  22071
  22072
  22073
  22074
  22075
  22076
  22077
  22078
  22079
  22080
  22081
  22082
  22083
  22084
  22085
  22086
  22087
  22088
  22089
  22090
  22091
  22092
  22093
  22094
  22095
  22096
  22097
  22098
  22099
  22100
  22101
  22102
  22103
  22104
  22105
  22106
  22107
  22108
  22109
  22110
  22111
  22112
  22113
  22114
  22115
  22116
  22117
  22118
  22119
  22120
  22121
  22122
  22123
  22124
  22125
  22126
  22127
  22128
  22129
  22130
  22131
  22132
  22133
  22134
  22135
  22136
  22137
  22138
  22139
  22140
  22141
  22142
  22143
  22144
  22145
  22146
  22147
  22148
  22149
  22150
  22151
  22152
  22153
  22154
  22155
  22156
  22157
  22158
  22159
  22160
  22161
  22162
  22163
  22164
  22165
  22166
  22167
  22168
  22169
  22170
  22171
  22172
  22173
  22174
  22175
  22176
  22177
  22178
  22179
  22180
  22181
  22182
  22183
  22184
  22185
  22186
  22187
  22188
  22189
  22190
  22191
  22192
  22193
  22194
  22195
  22196
  22197
  22198
  22199
  22200
  22201
  22202
  22203
  22204
  22205
  22206
  22207
  22208
  22209
  22210
  22211
  22212
  22213
  22214
  22215
  22216
  22217
  22218
  22219
  22220
  22221
  22222
  22223
  22224
  22225
  22226
  22227
  22228
  22229
  22230
  22231
  22232
  22233
  22234
  22235
  22236
  22237
  22238
  22239
  22240
  22241
  22242
  22243
  22244
  22245
  22246
  22247
  22248
  22249
  22250
  22251
  22252
  22253
  22254
  22255
  22256
  22257
  22258
  22259
  22260
  22261
  22262
  22263
  22264
  22265
  22266
  22267
  22268
  22269
  22270
  22271
  22272
  22273
  22274
  22275
  22276
  22277
  22278
  22279
  22280
  22281
  22282
  22283
  22284
  22285
  22286
  22287
  22288
  22289
  22290
  22291
  22292
  22293
  22294
  22295
  22296
  22297
  22298
  22299
  22300
  22301
  22302
  22303
  22304
  22305
  22306
  22307
  22308
  22309
  22310
  22311
  22312
  22313
  22314
  22315
  22316
  22317
  22318
  22319
  22320
  22321
  22322
  22323
  22324
  22325
  22326
  22327
  22328
  22329
  22330
  22331
  22332
  22333
  22334
  22335
  22336
  22337
  22338
  22339
  22340
  22341
  22342
  22343
  22344
  22345
  22346
  22347
  22348
  22349
  22350
  22351
  22352
  22353
  22354
  22355
  22356
  22357
  22358
  22359
  22360
  22361
  22362
  22363
  22364
  22365
  22366
  22367
  22368
  22369
  22370
  22371
  22372
  22373
  22374
  22375
  22376
  22377
  22378
  22379
  22380
  22381
  22382
  22383
  22384
  22385
  22386
  22387
  22388
  22389
  22390
  22391
  22392
  22393
  22394
  22395
  22396
  22397
  22398
  22399
  22400
  22401
  22402
  22403
  22404
  22405
  22406
  22407
  22408
  22409
  22410
  22411
  22412
  22413
  22414
  22415
  22416
  22417
  22418
  22419
  22420
  22421
  22422
  22423
  22424
  22425
  22426
  22427
  22428
  22429
  22430
  22431
  22432
  22433
  22434
  22435
  22436
  22437
  22438
  22439
  22440
  22441
  22442
  22443
  22444
  22445
  22446
  22447
  22448
  22449
  22450
  22451
  22452
  22453
  22454
  22455
  22456
  22457
  22458
  22459
  22460
  22461
  22462
  22463
  22464
  22465
  22466
  22467
  22468
  22469
  22470
  22471
  22472
  22473
  22474
  22475
  22476
  22477
  22478
  22479
  22480
  22481
  22482
  22483
  22484
  22485
  22486
  22487
  22488
  22489
  22490
  22491
  22492
  22493
  22494
  22495
  22496
  22497
  22498
  22499
  22500
  22501
  22502
  22503
  22504
  22505
  22506
  22507
  22508
  22509
  22510
  22511
  22512
  22513
  22514
  22515
  22516
  22517
  22518
  22519
  22520
  22521
  22522
  22523
  22524
  22525
  22526
  22527
  22528
  22529
  22530
  22531
  22532
  22533
  22534
  22535
  22536
  22537
  22538
  22539
  22540
  22541
  22542
  22543
  22544
  22545
  22546
  22547
  22548
  22549
  22550
  22551
  22552
  22553
  22554
  22555
  22556
  22557
  22558
  22559
  22560
  22561
  22562
  22563
  22564
  22565
  22566
  22567
  22568
  22569
  22570
  22571
  22572
  22573
  22574
  22575
  22576
  22577
  22578
  22579
  22580
  22581
  22582
  22583
  22584
  22585
  22586
  22587
  22588
  22589
  22590
  22591
  22592
  22593
  22594
  22595
  22596
  22597
  22598
  22599
  22600
  22601
  22602
  22603
  22604
  22605
  22606
  22607
  22608
  22609
  22610
  22611
  22612
  22613
  22614
  22615
  22616
  22617
  22618
  22619
  22620
  22621
  22622
  22623
  22624
  22625
  22626
  22627
  22628
  22629
  22630
  22631
  22632
  22633
  22634
  22635
  22636
  22637
  22638
  22639
  22640
  22641
  22642
  22643
  22644
  22645
  22646
  22647
  22648
  22649
  22650
  22651
  22652
  22653
  22654
  22655
  22656
  22657
  22658
  22659
  22660
  22661
  22662
  22663
  22664
  22665
  22666
  22667
  22668
  22669
  22670
  22671
  22672
  22673
  22674
  22675
  22676
  22677
  22678
  22679
  22680
  22681
  22682
  22683
  22684
  22685
  22686
  22687
  22688
  22689
  22690
  22691
  22692
  22693
  22694
  22695
  22696
  22697
  22698
  22699
  22700
  22701
  22702
  22703
  22704
  22705
  22706
  22707
  22708
  22709
  22710
  22711
  22712
  22713
  22714
  22715
  22716
  22717
  22718
  22719
  22720
  22721
  22722
  22723
  22724
  22725
  22726
  22727
  22728
  22729
  22730
  22731
  22732
  22733
  22734
  22735
  22736
  22737
  22738
  22739
  22740
  22741
  22742
  22743
  22744
  22745
  22746
  22747
  22748
  22749
  22750
  22751
  22752
  22753
  22754
  22755
  22756
  22757
  22758
  22759
  22760
  22761
  22762
  22763
  22764
  22765
  22766
  22767
  22768
  22769
  22770
  22771
  22772
  22773
  22774
  22775
  22776
  22777
  22778
  22779
  22780
  22781
  22782
  22783
  22784
  22785
  22786
  22787
  22788
  22789
  22790
  22791
  22792
  22793
  22794
  22795
  22796
  22797
  22798
  22799
  22800
  22801
  22802
  22803
  22804
  22805
  22806
  22807
  22808
  22809
  22810
  22811
  22812
  22813
  22814
  22815
  22816
  22817
  22818
  22819
  22820
  22821
  22822
  22823
  22824
  22825
  22826
  22827
  22828
  22829
  22830
  22831
  22832
  22833
  22834
  22835
  22836
  22837
  22838
  22839
  22840
  22841
  22842
  22843
  22844
  22845
  22846
  22847
  22848
  22849
  22850
  22851
  22852
  22853
  22854
  22855
  22856
  22857
  22858
  22859
  22860
  22861
  22862
  22863
  22864
  22865
  22866
  22867
  22868
  22869
  22870
  22871
  22872
  22873
  22874
  22875
  22876
  22877
  22878
  22879
  22880
  22881
  22882
  22883
  22884
  22885
  22886
  22887
  22888
  22889
  22890
  22891
  22892
  22893
  22894
  22895
  22896
  22897
  22898
  22899
  22900
  22901
  22902
  22903
  22904
  22905
  22906
  22907
  22908
  22909
  22910
  22911
  22912
  22913
  22914
  22915
  22916
  22917
  22918
  22919
  22920
  22921
  22922
  22923
  22924
  22925
  22926
  22927
  22928
  22929
  22930
  22931
  22932
  22933
  22934
  22935
  22936
  22937
  22938
  22939
  22940
  22941
  22942
  22943
  22944
  22945
  22946
  22947
  22948
  22949
  22950
  22951
  22952
  22953
  22954
  22955
  22956
  22957
  22958
  22959
  22960
  22961
  22962
  22963
  22964
  22965
  22966
  22967
  22968
  22969
  22970
  22971
  22972
  22973
  22974
  22975
  22976
  22977
  22978
  22979
  22980
  22981
  22982
  22983
  22984
  22985
  22986
  22987
  22988
  22989
  22990
  22991
  22992
  22993
  22994
  22995
  22996
  22997
  22998
  22999
  23000
  23001
  23002
  23003
  23004
  23005
  23006
  23007
  23008
  23009
  23010
  23011
  23012
  23013
  23014
  23015
  23016
  23017
  23018
  23019
  23020
  23021
  23022
  23023
  23024
  23025
  23026
  23027
  23028
  23029
  23030
  23031
  23032
  23033
  23034
  23035
  23036
  23037
  23038
  23039
  23040
  23041
  23042
  23043
  23044
  23045
  23046
  23047
  23048
  23049
  23050
  23051
  23052
  23053
  23054
  23055
  23056
  23057
  23058
  23059
  23060
  23061
  23062
  23063
  23064
  23065
  23066
  23067
  23068
  23069
  23070
  23071
  23072
  23073
  23074
  23075
  23076
  23077
  23078
  23079
  23080
  23081
  23082
  23083
  23084
  23085
  23086
  23087
  23088
  23089
  23090
  23091
  23092
  23093
  23094
  23095
  23096
  23097
  23098
  23099
  23100
  23101
  23102
  23103
  23104
  23105
  23106
  23107
  23108
  23109
  23110
  23111
  23112
  23113
  23114
  23115
  23116
  23117
  23118
  23119
  23120
  23121
  23122
  23123
  23124
  23125
  23126
  23127
  23128
  23129
  23130
  23131
  23132
  23133
  23134
  23135
  23136
  23137
  23138
  23139
  23140
  23141
  23142
  23143
  23144
  23145
  23146
  23147
  23148
  23149
  23150
  23151
  23152
  23153
  23154
  23155
  23156
  23157
  23158
  23159
  23160
  23161
  23162
  23163
  23164
  23165
  23166
  23167
  23168
  23169
  23170
  23171
  23172
  23173
  23174
  23175
  23176
  23177
  23178
  23179
  23180
  23181
  23182
  23183
  23184
  23185
  23186
  23187
  23188
  23189
  23190
  23191
  23192
  23193
  23194
  23195
  23196
  23197
  23198
  23199
  23200
  23201
  23202
  23203
  23204
  23205
  23206
  23207
  23208
  23209
  23210
  23211
  23212
  23213
  23214
  23215
  23216
  23217
  23218
  23219
  23220
  23221
  23222
  23223
  23224
  23225
  23226
  23227
  23228
  23229
  23230
  23231
  23232
  23233
  23234
  23235
  23236
  23237
<!DOCTYPE html>
<html lang="fi">
<head>
	<meta charset="utf-8" />
	<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1" />
	<link rel="stylesheet" href="../style.css" type="text/css" />
	<link rel="icon" href=""/>
	<title>KALEVALA - LÖNNROT</title>
	<style type="text/css">
		hr {
			width: 80%;
			margin-top: 2em;
			margin-bottom: 2em;
		}
		body {
			font-family: serif;
		}
	</style>
</head>
<body>
	<header><nav>
	<a href="../">[Home]</a>
	<a href="../blog/">[Blog]</a>
	<a href="//git.bvnf.space/">[Git]</a>
	<a href="./">[Books]</a>
	</nav></header>

<h1>Kalevala</h1>
<h2>Elias Lönnrot</h2>

<a href="kalevala.txt">plain text version</a>
<h3>Contents</h3>
<div style="font-family: monospace">
<a href='#1'>1</a>
<a href='#2'>2</a>
<a href='#3'>3</a>
<a href='#4'>4</a>
<a href='#5'>5</a>
<a href='#6'>6</a>
<a href='#7'>7</a>
<a href='#8'>8</a>
<a href='#9'>9</a>
<a href='#10'>10</a>
<a href='#11'>11</a>
<a href='#12'>12</a>
<a href='#13'>13</a>
<a href='#14'>14</a>
<a href='#15'>15</a>
<a href='#16'>16</a>
<a href='#17'>17</a>
<a href='#18'>18</a>
<a href='#19'>19</a>
<a href='#20'>20</a>
<a href='#21'>21</a>
<a href='#22'>22</a>
<a href='#23'>23</a>
<a href='#24'>24</a>
<a href='#25'>25</a>
<a href='#26'>26</a>
<a href='#27'>27</a>
<a href='#28'>28</a>
<a href='#29'>29</a>
<a href='#30'>30</a>
<a href='#31'>31</a>
<a href='#32'>32</a>
<a href='#33'>33</a>
<a href='#34'>34</a>
<a href='#35'>35</a>
<a href='#36'>36</a>
<a href='#37'>37</a>
<a href='#38'>38</a>
<a href='#39'>39</a>
<a href='#40'>40</a>
<a href='#41'>41</a>
<a href='#42'>42</a>
<a href='#43'>43</a>
<a href='#44'>44</a>
<a href='#45'>45</a>
<a href='#46'>46</a>
<a href='#47'>47</a>
<a href='#48'>48</a>
<a href='#49'>49</a>
<a href='#50'>50</a>
</div>

<hr />

<h3 id="1">Ensimmäinen runo</h3>

Mieleni minun tekevi,<br>
aivoni ajattelevi<br>
lähteäni laulamahan,<br>
saa'ani sanelemahan,<br>
sukuvirttä suoltamahan,<br>
lajivirttä laulamahan.<br>
Sanat suussani sulavat,<br>
puhe'et putoelevat,<br>
kielelleni kerkiävät,<br>
hampahilleni hajoovat.<br>
Veli kulta, veikkoseni,<br>
kaunis kasvinkumppalini!<br>
Lähe nyt kanssa laulamahan,<br>
saa kera sanelemahan<br>
yhtehen yhyttyämme,<br>
kahta'alta käytyämme!<br>
Harvoin yhtehen yhymme,<br>
saamme toinen toisihimme<br>
näillä raukoilla rajoilla,<br>
poloisilla Pohjan mailla.<br>
Lyökämme käsi kätehen,<br>
sormet sormien lomahan,<br>
lauloaksemme hyviä,<br>
parahia pannaksemme,<br>
kuulla noien kultaisien,<br>
tietä mielitehtoisien,<br>
nuorisossa nousevassa,<br>
kansassa kasuavassa:<br>
noita saamia sanoja,<br>
virsiä virittämiä<br>
vyöltä vanhan Väinämöisen,<br>
alta ahjon Ilmarisen,<br>
päästä kalvan Kaukomielen,<br>
Joukahaisen jousen tiestä,<br>
Pohjan peltojen periltä,<br>
Kalevalan kankahilta.<br>
Niit' ennen isoni lauloi<br>
kirvesvartta vuollessansa;<br>
niitä äitini opetti<br>
väätessänsä värttinätä,<br>
minun lasna lattialla<br>
eessä polven pyöriessä,<br>
maitopartana pahaisna,<br>
piimäsuuna pikkaraisna.<br>
Sampo ei puuttunut sanoja<br>
eikä Louhi luottehia:<br>
vanheni sanoihin sampo,<br>
katoi Louhi luottehisin,<br>
virsihin Vipunen kuoli,<br>
Lemminkäinen leikkilöihin.<br>
Viel' on muitaki sanoja,<br>
ongelmoita oppimia:<br>
tieohesta tempomia,<br>
kanervoista katkomia,<br>
risukoista riipomia,<br>
vesoista vetelemiä,<br>
päästä heinän hieromia,<br>
raitiolta ratkomia,<br>
paimenessa käyessäni,<br>
lasna karjanlaitumilla,<br>
metisillä mättähillä,<br>
kultaisilla kunnahilla,<br>
mustan Muurikin jälessä,<br>
Kimmon kirjavan keralla.<br>
Vilu mulle virttä virkkoi,<br>
sae saatteli runoja.<br>
Virttä toista tuulet toivat,<br>
meren aaltoset ajoivat.<br>
Linnut liitteli sanoja,<br>
puien latvat lausehia.<br>
Ne minä kerälle käärin,<br>
sovittelin sommelolle.<br>
Kerän pistin kelkkahani,<br>
sommelon rekoseheni;<br>
ve'in kelkalla kotihin,<br>
rekosella riihen luoksi;<br>
panin aitan parven päähän<br>
vaskisehen vakkasehen.<br>
Viikon on virteni vilussa,<br>
kauan kaihossa sijaisnut.<br>
Veänkö vilusta virret,<br>
lapan laulut pakkasesta,<br>
tuon tupahan vakkaseni,<br>
rasian rahin nenähän,<br>
alle kuulun kurkihirren,<br>
alle kaunihin katoksen,<br>
aukaisen sanaisen arkun,<br>
virsilippahan viritän,<br>
kerittelen pään kerältä,<br>
suorin solmun sommelolta?<br>
Niin laulan hyvänki virren,<br>
kaunihinki kalkuttelen<br>
ruoalta rukihiselta,<br>
oluelta ohraiselta.<br>
Kun ei tuotane olutta,<br>
tarittane taarivettä,<br>
laulan suulta laihemmalta,<br>
vetoselta vierettelen<br>
tämän iltamme iloksi,<br>
päivän kuulun kunniaksi,<br>
vaiko huomenen huviksi,<br>
uuen aamun alkeheksi.<br>


Noin kuulin saneltavaksi,<br>
tiesin virttä tehtäväksi:<br>
yksin meillä yöt tulevat,<br>
yksin päivät valkeavat;<br>
yksin syntyi Väinämöinen,<br>
ilmestyi ikirunoja<br>
kapehesta kantajasta,<br>
Ilmattaresta emosta.<br>
Olipa impi, ilman tyttö,<br>
kave luonnotar korea.<br>
Piti viikoista pyhyyttä,<br>
iän kaiken impeyttä<br>
ilman pitkillä pihoilla,<br>
tasaisilla tanterilla.<br>
Ikävystyi aikojansa,<br>
ouostui elämätänsä,<br>
aina yksin ollessansa,<br>
impenä eläessänsä<br>
ilman pitkillä pihoilla,<br>
avaroilla autioilla.<br>
Jop' on astuiksen alemma,<br>
laskeusi lainehille,<br>
meren selvälle selälle,<br>
ulapalle aukealle.<br>
Tuli suuri tuulen puuska,<br>
iästä vihainen ilma;<br>
meren kuohuille kohotti,<br>
lainehille laikahutti.<br>
Tuuli neittä tuuitteli,<br>
aalto impeä ajeli<br>
ympäri selän sinisen,<br>
lakkipäien lainehien:<br>
tuuli tuuli kohtuiseksi,<br>
meri paksuksi panevi.<br>
Kantoi kohtua kovoa,<br>
vatsantäyttä vaikeata<br>
vuotta seitsemän satoa,<br>
yheksän yrön ikeä;<br>
eikä synny syntyminen,<br>
luovu luomatoin sikiö.<br>
Vieri impi veen emona.<br>
Uipi iät, uipi lännet,<br>
uipi luotehet, etelät,<br>
uipi kaikki ilman rannat<br>
tuskissa tulisen synnyn,<br>
vatsanvaivoissa kovissa;<br>
eikä synny syntyminen,<br>
luovu luomatoin sikiö.<br>
Itkeä hyryttelevi;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi poloinen, päiviäni,<br>
lapsi kurja, kulkuani!<br>
Jo olen joutunut johonki:<br>
iäkseni ilman alle,<br>
tuulen tuuiteltavaksi,<br>
aaltojen ajeltavaksi<br>
näillä väljillä vesillä,<br>
lake'illa lainehilla!<br>
"Parempi olisi ollut<br>
ilman impenä eleä,<br>
kuin on nyt tätä nykyä<br>
vierähellä veen emona:<br>
vilu tääll' on ollakseni,<br>
vaiva värjätelläkseni,<br>
aalloissa asuakseni,<br>
veessä vierielläkseni.<br>
"Oi Ukko, ylijumala,<br>
ilman kaiken kannattaja!<br>
Tule tänne tarvittaissa,<br>
käy tänne kutsuttaessa!<br>
Päästä piika pintehestä,<br>
vaimo vatsanvääntehestä!<br>
Käy pian, välehen jou'u,<br>
välehemmin tarvitahan!"<br>
Kului aikoa vähäisen,<br>
pirahteli pikkaraisen.<br>
Tuli sotka, suora lintu;<br>
lenteä lekuttelevi<br>
etsien pesän sijoa,<br>
asuinmaata arvaellen.<br>
Lenti iät, lenti lännet,<br>
lenti luotehet, etelät.<br>
Ei löyä tiloa tuota,<br>
paikkoa pahintakana,<br>
kuhun laatisi pesänsä,<br>
ottaisi olosijansa.<br>
Liitelevi, laatelevi;<br>
arvelee, ajattelevi:<br>
"Teenkö tuulehen tupani,<br>
aalloillen asuinsijani?<br>
Tuuli kaatavi tupasen,<br>
aalto vie asuinsijani."<br>
Niin silloin ve'en emonen,<br>
veen emonen, ilman impi,<br>
nosti polvea merestä,<br>
lapaluuta lainehesta<br>
sotkalle pesän sijaksi,<br>
asuinmaaksi armahaksi.<br>
Tuo sotka, sorea lintu,<br>
liiteleikse, laateleikse.<br>
Keksi polven veen emosen<br>
sinerväisellä selällä;<br>
luuli heinämättähäksi,<br>
tuoreheksi turpeheksi.<br>
Lentelevi, liitelevi,<br>
päähän polven laskeuvi.<br>
Siihen laativi pesänsä,<br>
muni kultaiset munansa:<br>
kuusi kultaista munoa,<br>
rautamunan seitsemännen.<br>
Alkoi hautoa munia,<br>
päätä polven lämmitellä.<br>
Hautoi päivän, hautoi toisen,<br>
hautoi kohta kolmannenki.<br>
Jopa tuosta veen emonen,<br>
veen emonen, ilman impi,<br>
tuntevi tulistuvaksi,<br>
hipiänsä hiiltyväksi;<br>
luuli polvensa palavan,<br>
kaikki suonensa sulavan.<br>
Vavahutti polveansa,<br>
järkytti jäseniänsä:<br>
munat vierähti vetehen,<br>
meren aaltohon ajaikse;<br>
karskahti munat muruiksi,<br>
katkieli kappaleiksi.<br>
Ei munat mutahan joua,<br>
siepalehet veen sekahan.<br>
Muuttuivat murut hyviksi,<br>
kappalehet kaunoisiksi:<br>
munasen alainen puoli<br>
alaiseksi maaemäksi,<br>
munasen yläinen puoli<br>
yläiseksi taivahaksi;<br>
yläpuoli ruskeaista<br>
päivöseksi paistamahan,<br>
yläpuoli valkeaista,<br>
se kuuksi kumottamahan;<br>
mi munassa kirjavaista,<br>
ne tähiksi taivahalle,<br>
mi munassa mustukaista,<br>
nepä ilman pilvilöiksi.<br>
Ajat eellehen menevät,<br>
vuoet tuota tuonnemmaksi<br>
uuen päivän paistaessa,<br>
uuen kuun kumottaessa.<br>
Aina uipi veen emonen,<br>
veen emonen, ilman impi,<br>
noilla vienoilla vesillä,<br>
utuisilla lainehilla,<br>
eessänsä vesi vetelä,<br>
takanansa taivas selvä.<br>
Jo vuonna yheksäntenä,<br>
kymmenentenä kesänä<br>
nosti päätänsä merestä,<br>
kohottavi kokkoansa.<br>
Alkoi luoa luomiansa,<br>
saautella saamiansa<br>
selvällä meren selällä,<br>
ulapalla aukealla.<br>
Kussa kättä käännähytti,<br>
siihen niemet siivoeli;<br>
kussa pohjasi jalalla,<br>
kalahauat kaivaeli;<br>
kussa ilman kuplistihe,<br>
siihen syöverit syventi.<br>
Kylin maahan kääntelihe:<br>
siihen sai sileät rannat;<br>
jaloin maahan kääntelihe:<br>
siihen loi lohiapajat;<br>
pä'in päätyi maata vasten:<br>
siihen laitteli lahelmat.<br>
Ui siitä ulomma maasta,<br>
seisattelihe selälle:<br>
luopi luotoja merehen,<br>
kasvatti salakaria<br>
laivan laskemasijaksi,<br>
merimiesten pään menoksi.<br>
Jo oli saaret siivottuna,<br>
luotu luotoset merehen,<br>
ilman pielet pistettynä,<br>
maat ja manteret sanottu,<br>
kirjattu kivihin kirjat,<br>
veetty viivat kallioihin.<br>
Viel' ei synny Väinämöinen,<br>
ilmau ikirunoja.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
kulki äitinsä kohussa<br>
kolmekymmentä keseä,<br>
yhen verran talviaki,<br>
noilla vienoilla vesillä,<br>
utuisilla lainehilla.<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
miten olla, kuin eleä<br>
pimeässä piilossansa,<br>
asunnossa ahtahassa,<br>
kuss' ei konsa kuuta nähnyt<br>
eikä päiveä havainnut.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Kuu, keritä, päivyt, päästä,<br>
otava, yhä opeta<br>
miestä ouoilta ovilta,<br>
veräjiltä vierahilta,<br>
näiltä pieniltä pesiltä,<br>
asunnoilta ahtahilta!<br>
Saata maalle matkamiestä,<br>
ilmoillen inehmon lasta,<br>
kuuta taivon katsomahan,<br>
päiveä ihoamahan,<br>
otavaista oppimahan,<br>
tähtiä tähyämähän!"<br>
Kun ei kuu kerittänynnä<br>
eikä päivyt päästänynnä,<br>
ouosteli aikojansa,<br>
tuskastui elämätänsä:<br>
liikahutti linnan portin<br>
sormella nimettömällä,<br>
lukon luisen luikahutti<br>
vasemmalla varpahalla;<br>
tuli kynsin kynnykseltä,<br>
polvin porstuan ovelta.<br>
Siitä suistui suin merehen,<br>
käsin kääntyi lainehesen;<br>
jääpi mies meren varahan,<br>
uros aaltojen sekahan.<br>
Virui siellä viisi vuotta,<br>
sekä viisi jotta kuusi,<br>
vuotta seitsemän, kaheksan.<br>
Seisottui selälle viimein,<br>
niemelle nimettömälle,<br>
manterelle puuttomalle.<br>
Polvin maasta ponnistihe,<br>
käsivarsin käännältihe.<br>
Nousi kuuta katsomahan,<br>
päiveä ihoamahan,<br>
otavaista oppimahan,<br>
tähtiä tähyämähän.<br>
Se oli synty Väinämöisen,<br>
rotu rohkean runojan<br>
kapehesta kantajasta,<br>
Ilmattaresta emosta.<br>



<hr/>
<h3 id="2">Toinen runo</h3>


Nousi siitä Väinämöinen<br>
jalan kahen kankahalle<br>
saarehen selällisehen,<br>
manterehen puuttomahan.<br>
Viipyi siitä vuotta monta,<br>
aina eellehen eleli<br>
saaressa sanattomassa,<br>
manteressa puuttomassa.<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
pitkin päätänsä pitävi:<br>
kenpä maita kylvämähän,<br>
toukoja tihittämähän?<br>
Pellervoinen, pellon poika,<br>
Sampsa poika pikkarainen,<br>
sep' on maita kylvämähän,<br>
toukoja tihittämähän!<br>
Kylvi maita kyyhätteli,<br>
kylvi maita, kylvi soita,<br>
kylvi auhtoja ahoja,<br>
panettavi paasikoita.<br>
Mäet kylvi männiköiksi,<br>
kummut kylvi kuusikoiksi,<br>
kankahat kanervikoiksi,<br>
notkot nuoriksi vesoiksi.<br>
Noromaille koivut kylvi,<br>
lepät maille leyhke'ille,<br>
tuomet kylvi tuorehille,<br>
raiat maille raikkahille,<br>
pihlajat pyhille maille,<br>
pajut maille paisuville,<br>
katajat karuille maille,<br>
tammet virran vieremille.<br>
Läksi puut ylenemähän,<br>
vesat nuoret nousemahan.<br>
Kasvoi kuuset kukkalatvat,<br>
lautui lakkapäät petäjät.<br>
Nousi koivupuut noroilla,<br>
lepät mailla leyhke'illä,<br>
tuomet mailla tuorehilla,<br>
katajat karuilla mailla,<br>
katajahan kaunis marja,<br>
tuomehen hyvä he'elmä.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
kävi tuota katsomahan<br>
Sampsan siemenen aloa,<br>
Pellervoisen kylvämiä.<br>
Näki puut ylenneheksi,<br>
vesat nuoret nousneheksi;<br>
yks' on tammi taimimatta,<br>
juurtumatta puu Jumalan.<br>
Heitti herjan valloillensa,<br>
olevillen onnillensa;<br>
vuotti vielä yötä kolme,<br>
saman verran päiviäki.<br>
Kävi siitä katsomahan<br>
viikon päästä viimeistäki:<br>
ei ole tammi kasvanunna,<br>
juurtununna puu Jumalan.<br>
Niin näkevi neljä neittä,<br>
viisi veen on morsianta.<br>
Ne oli nurmen niitännässä,<br>
kastekorren katkonnassa<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen;<br>
mink' on niitti, sen haravoi,<br>
kaikki karhille veteli.<br>
Tulipa merestä Tursas,<br>
uros aalloista yleni.<br>
Tunki heinäset tulehen,<br>
ilmivalkean väkehen;<br>
ne kaikki poroksi poltti,<br>
kypeniksi kyyetteli.<br>
Tuli tuhkia läjänen,<br>
koko kuivia poroja.<br>
Saip' on siihen lemmen lehti,<br>
lemmen lehti, tammen terho,<br>
josta kasvoi kaunis taimi,<br>
yleni vihanta virpi;<br>
nousi maasta mansikkaisna,<br>
kasvoi kaksihaarukkaisna.<br>
Ojenteli oksiansa,<br>
levitteli lehviänsä.<br>
Latva täytti taivahalle,<br>
lehvät ilmoille levisi:<br>
piätti pilvet juoksemasta,<br>
hattarat hasertamasta,<br>
päivän peitti paistamasta,<br>
kuuhuen kumottamasta.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
arvelee, ajattelevi:<br>
oisko tammen taittajata,<br>
puun sorean sortajata?<br>
Ikävä inehmon olla,<br>
kamala kalojen uia<br>
ilman päivän paistamatta,<br>
kuuhuen kumottamatta.<br>
Ei ole sitä urosta<br>
eikä miestä urheata,<br>
joka taisi tammen kaata,<br>
satalatvan langettoa.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kave äiti, kantajani,<br>
luonnotar, ylentäjäni!<br>
Laitapa ve'en väkeä<br>
- veessä on väkeä paljo -<br>
tämä tammi taittamahan,<br>
puu paha hävittämähän<br>
eestä päivän paistavaisen,<br>
tieltä kuun kumottavaisen!"<br>
Nousipa merestä miesi,<br>
uros aallosta yleni.<br>
Ei tuo ollut suuren suuri<br>
eikä aivan pienen pieni:<br>
miehen peukalon pituinen,<br>
vaimon vaaksan korkeuinen.<br>
Vaski- oli hattu hartioilla,<br>
vaskisaappahat jalassa,<br>
vaskikintahat käessä,<br>
vaskikirjat kintahissa,<br>
vaskivyöhyt vyölle vyötty,<br>
vaskikirves vyön takana:<br>
varsi peukalon pituinen,<br>
terä kynnen korkeuinen.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
arvelee, ajattelevi:<br>
on miesi näkemiänsä,<br>
uros silmänluontiansa,<br>
pystyn peukalon pituinen,<br>
härän kynnen korkunainen!<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Mi sinä olet miehiäsi,<br>
ku, kurja, urohiasi?<br>
Vähän kuollutta parempi,<br>
katonutta kaunihimpi!"<br>
Sanoi pikku mies merestä,<br>
uros aallon vastaeli:<br>
"Olen mie mokoma miesi,<br>
uros pieni, veen väkeä.<br>
Tulin tammen taittamahan,<br>
puun murskan murentamahan."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei liene sinua luotu,<br>
eipä luotu eikä suotu<br>
ison tammen taittajaksi,<br>
puun kamalan kaatajaksi."<br>
Sai toki sanoneheksi;<br>
katsahtavi vielä kerran:<br>
näki miehen muuttunehen,<br>
uuistunehen urohon!<br>
Jalka maassa teutaroivi,<br>
päähyt pilviä pitävi;<br>
parta on eessä polven päällä,<br>
hivus kannoilla takana;<br>
syltä oli silmien välitse,<br>
syltä housut lahkehesta,<br>
puoltatoista polven päästä,<br>
kahta kaation rajasta.<br>
Hivelevi kirvestänsä,<br>
tahkaisi tasatereä<br>
kuutehen kovasimehen,<br>
seitsemähän sieran päähän.<br>
Astua lykyttelevi,<br>
käyä kulleroittelevi<br>
lave'illa lahkehilla,<br>
leve'illä liehuimilla.<br>
Astui kerran keikahutti<br>
hienoiselle hietikolle,<br>
astui toisen torkahutti<br>
maalle maksankarvaiselle,<br>
kolmannenki koikahutti<br>
juurelle tulisen tammen.<br>
Iski puuta kirvehellä,<br>
tarpaisi tasaterällä.<br>
Iski kerran, iski toisen,<br>
kohta kolmannen yritti;<br>
tuli tuiski kirvehestä,<br>
panu tammesta pakeni:<br>
tahtoi tammi kallistua,<br>
lysmyä rutimoraita.<br>
Niin kerralla kolmannella<br>
jopa taisi tammen kaata,<br>
ruhtoa rutimoraian,<br>
satalatvan lasketella.<br>
Tyven työnnytti itähän,<br>
latvan laski luotehesen,<br>
lehvät suurehen suvehen,<br>
oksat puolin pohjosehen.<br>
Kenpä siitä oksan otti,<br>
se otti ikuisen onnen;<br>
kenpä siitä latvan taittoi,<br>
se taittoi ikuisen taian;<br>
kenpä lehvän leikkaeli,<br>
se leikkoi ikuisen lemmen.<br>
Mi oli lastuja pirannut,<br>
pälähellyt pälkäreitä<br>
selvälle meren selälle,<br>
lake'ille lainehille,<br>
noita tuuli tuuitteli,<br>
meren läikkä läikytteli<br>
venosina veen selällä,<br>
laivasina lainehilla.<br>
Kantoi tuuli Pohjolahan.<br>
Pohjan piika pikkarainen<br>
huntujahan huuhtelevi,<br>
virutteli vaattehia<br>
rannalla vesikivellä<br>
pitkän niemyen nenässä.<br>
Näki lastun lainehilla;<br>
tuon kokosi konttihinsa,<br>
kantoi kontilla kotihin,<br>
pitkäkielellä piha'an,<br>
tehä noian nuoliansa,<br>
ampujan asehiansa.<br>
Kun oli tammi taittununna,<br>
kaatununna puu katala,<br>
pääsi päivät paistamahan,<br>
pääsi kuut kumottamahan,<br>
pilvet pitkin juoksemahan,<br>
taivon kaaret kaartamahan<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen.<br>
Siit' alkoi salot silota,<br>
metsät mielin kasvaella,<br>
lehti puuhun, ruoho maahan,<br>
linnut puuhun laulamahan,<br>
rastahat iloitsemahan,<br>
käki päällä kukkumahan.<br>
Kasvoi maahan marjanvarret,<br>
kukat kultaiset keolle;<br>
ruohot kasvoi kaikenlaiset,<br>
monenmuotoiset sikesi.<br>
Ohra on yksin nousematta,<br>
touko kallis kasvamatta.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
astuvi, ajattelevi<br>
rannalla selän sinisen,<br>
ve'en vankan vieremillä.<br>
Löyti kuusia jyviä,<br>
seitsemiä siemeniä<br>
rannalta merelliseltä,<br>
hienoiselta hietiköltä;<br>
kätki nää'än nahkasehen,<br>
koipehen kesäoravan.<br>
Läksi maata kylvämähän,<br>
siementä sirottamahan<br>
vierehen Kalevan kaivon,<br>
Osmon pellon penkerehen.<br>
Tirskuipa tiainen puusta:<br>
"Eipä nouse Osmon ohra,<br>
ei kasva Kalevan kaura<br>
ilman maan alistamatta,<br>
ilman kasken kaatamatta,<br>
tuon tulella polttamatta."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
teetti kirvehen terävän.<br>
Siitä kaatoi kasken suuren,<br>
mahottoman maan alisti.<br>
Kaikki sorti puut soreat;<br>
yhen jätti koivahaisen<br>
lintujen leposijaksi,<br>
käkösen kukuntapuuksi.<br>
Lenti kokko halki taivon,<br>
lintunen ylitse ilman.<br>
Tuli tuota katsomahan:<br>
"Miksipä on tuo jätetty<br>
koivahainen kaatamatta,<br>
puu sorea sortamatta?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Siksipä on tuo jätetty:<br>
lintujen lepeämiksi,<br>
kokon ilman istumiksi."<br>
Sanoi kokko, ilman lintu:<br>
"Hyvinpä sinäki laait:<br>
heitit koivun kasvamahan,<br>
puun sorean seisomahan<br>
linnuille lepeämiksi,<br>
itselleni istumiksi."<br>
Tulta iski ilman lintu,<br>
valahutti valkeaista.<br>
Pohjaistuuli kasken poltti,<br>
koillinen kovin porotti:<br>
poltti kaikki puut poroksi,<br>
kypeniksi kyyetteli.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
otti kuusia jyviä,<br>
seitsemiä siemeniä<br>
yhen nää'än nahkasesta,<br>
koivesta kesäoravan,<br>
kesäkärpän kämmenestä.<br>
Läksi maata kylvämähän,<br>
siementä sirottamahan.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Minä kylvän kyyhättelen<br>
Luojan sormien lomitse,<br>
käen kautta kaikkivallan<br>
tälle maalle kasvavalle,<br>
ahollen ylenevälle.<br>
"Akka manteren-alainen,<br>
mannun eukko, maan emäntä!<br>
Pane nyt turve tunkemahan,<br>
maa väkevä vääntämähän!<br>
Eip' on maa väkeä puutu<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kun lie armo antajista,<br>
lupa luonnon tyttäristä.<br>
"Nouse, maa, makoamasta,<br>
Luojan nurmi, nukkumasta!<br>
Pane korret korttumahan<br>
sekä varret varttumahan!<br>
Tuhansin neniä nosta,<br>
saoin haaroja hajota<br>
kynnöstäni, kylvöstäni,<br>
varsin vaivani näöstä!<br>
"Oi Ukko, ylijumala<br>
tahi taatto taivahinen,<br>
vallan pilvissä pitäjä,<br>
hattarojen hallitsija!<br>
Piä pilvissä keräjät,<br>
sekehissä neuvot selvät!<br>
Iätä iästä pilvi,<br>
nosta lonka luotehesta,<br>
toiset lännestä lähetä,<br>
etelästä ennättele!<br>
Vihmo vettä taivosesta,<br>
mettä pilvistä pirota<br>
orahille nouseville,<br>
touoille tohiseville!"<br>
Tuo Ukko, ylijumala,<br>
taatto taivon valtiainen,<br>
piti pilvissä keräjät,<br>
sekehissä neuvot selvät.<br>
Iätti iästä pilven,<br>
nosti longan luotehesta,<br>
toisen lännestä lähetti,<br>
etelästä ennätteli;<br>
syrjin yhtehen sysäsi,<br>
lomituksin loukahutti.<br>
Vihmoi vettä taivosesta,<br>
mettä pilvistä pirotti<br>
orahille kasvaville,<br>
touoille tohiseville.<br>
Nousipa oras okinen,<br>
kannonkarvainen yleni<br>
maasta pellon pehmeästä,<br>
Väinämöisen raatamasta.<br>
Jopa tuosta toisna päänä,<br>
kahen, kolmen yön perästä,<br>
viikon päästä viimeistäki<br>
vaka vanha Väinämöinen<br>
kävi tuota katsomahan<br>
kyntöänsä, kylvöänsä,<br>
varsin vaivansa näköä:<br>
kasvoi ohra mieltä myöten,<br>
tähkät kuuella taholla,<br>
korret kolmisolmuisena.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
katseleikse, käänteleikse.<br>
Niin tuli kevätkäkönen,<br>
näki koivun kasvavaksi:<br>
"Miksipä on tuo jätetty<br>
koivahainen kaatamatta?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Siksipä on tuo jätetty<br>
koivahainen kasvamahan:<br>
sinulle kukuntapuuksi.<br>
Siinä kukkuos, käkönen,<br>
helkyttele, hietarinta,<br>
hoiloa, hopearinta,<br>
tinarinta, riukuttele!<br>
Kuku illoin, kuku aamuin,<br>
kerran keskipäivälläki,<br>
ihanoiksi ilmojani,<br>
mieluisiksi metsiäni,<br>
rahaisiksi rantojani,<br>
viljaisiksi vieriäni!"<br>



<hr/>
<h3 id="3">Kolmas runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
elelevi aikojansa<br>
noilla Väinölän ahoilla,<br>
Kalevalan kankahilla.<br>
Laulelevi virsiänsä,<br>
laulelevi, taitelevi.<br>
Lauloi päivät pääksytysten,<br>
yhytysten yöt saneli<br>
muinaisia muisteloita,<br>
noita syntyjä syviä,<br>
joit' ei laula kaikki lapset,<br>
ymmärrä yhet urohot<br>
tällä inhalla iällä,<br>
katovalla kannikalla.<br>
Kauas kuuluvi sanoma,<br>
ulos viestit vierähtävät<br>
Väinämöisen laulannasta,<br>
urohon osoannasta.<br>
Viestit vierähti suvehen,<br>
sai sanomat Pohjolahan.<br>
Olipa nuori Joukahainen,<br>
laiha poika lappalainen.<br>
Se kävi kylässä kerran;<br>
kuuli kummia sanoja,<br>
lauluja laeltavaksi,<br>
parempia pantavaksi<br>
noilla Väinölän ahoilla,<br>
Kalevalan kankahilla,<br>
kuin mitä itseki tiesi,<br>
oli oppinut isolta.<br>
Tuo tuosta kovin pahastui,<br>
kaiken aikansa kaehti<br>
Väinämöistä laulajaksi<br>
paremmaksi itseänsä.<br>
Jo tuli emonsa luoksi,<br>
luoksi valtavanhempansa.<br>
Lähteäksensä käkesi,<br>
tullaksensa toivotteli<br>
noille Väinölän tuville<br>
kera Väinön voitteloille.<br>
Iso kielti poikoansa,<br>
iso kielti, emo epäsi<br>
lähtemästä Väinölähän<br>
kera Väinön voitteloille:<br>
"Siellä silma lauletahan,<br>
lauletahan, lausitahan<br>
suin lumehen, päin vitihin,<br>
kourin ilmahan kovahan,<br>
käsin kääntymättömäksi,<br>
jaloin liikkumattomaksi."<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Hyväpä isoni tieto,<br>
emoni sitäi parempi,<br>
oma tietoni ylinnä.<br>
Jos tahon tasalle panna,<br>
miesten verroille vetäitä,<br>
itse laulan laulajani,<br>
sanelen sanelijani:<br>
laulan laulajan parahan<br>
pahimmaksi laulajaksi,<br>
jalkahan kiviset kengät,<br>
puksut puiset lantehille,<br>
kiviriipan rinnan päälle,<br>
kiviharkon hartioille,<br>
kivihintahat kätehen,<br>
päähän paatisen kypärän."<br>
Siitä läksi, ei totellut.<br>
Otti ruunansa omansa,<br>
jonka turpa tulta iski,<br>
säkeniä säärivarret;<br>
valjasti tulisen ruunan<br>
korjan kultaisen etehen.<br>
Itse istuvi rekehen,<br>
kohennaikse korjahansa,<br>
iski virkkua vitsalla,<br>
heitti helmiruoskasella.<br>
Läksi virkku vieremähän,<br>
hevonen helettämähän.<br>
Ajoa suhuttelevi.<br>
Ajoi päivän, ajoi toisen,<br>
ajoi kohta kolmannenki.<br>
Jo päivänä kolmantena<br>
päätyi Väinölän ahoille,<br>
Kalevalan kankahille.<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
oli teittensä ajaja,<br>
matkojensa mittelijä<br>
noilla Väinölän ahoilla,<br>
Kalevalan kankahilla.<br>
Tuli nuori Joukahainen,<br>
ajoi tiellä vastatusten:<br>
tarttui aisa aisan päähän,<br>
rahe rahkehen takistui,<br>
länget puuttui länkilöihin,<br>
vemmel vempelen nenähän.<br>
Siitä siinä seisotahan,<br>
seisotahan, mietitähän...<br>
vesi vuoti vempelestä,<br>
usva aisoista usisi.<br>
Kysyi vanha Väinämöinen:<br>
"Kuit' olet sinä sukua,<br>
kun tulit tuhmasti etehen,<br>
vastahan varattomasti?<br>
Säret länget länkäpuiset,<br>
vesapuiset vempelehet,<br>
korjani pilastehiksi,<br>
rämäksi re'en retukan!"<br>
Silloin nuori Joukahainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mie olen nuori Joukahainen.<br>
Vaan sano oma sukusi:<br>
kuit' olet sinä sukua,<br>
kuta, kurja, joukkioa?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
jo tuossa nimittelihe.<br>
Sai siitä sanoneheksi:<br>
"Kun liet nuori Joukahainen,<br>
veäite syrjähän vähäisen!<br>
Sie olet nuorempi minua."<br>
Silloin nuori Joukahainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vähä on miehen nuoruuesta,<br>
nuoruuesta, vanhuuesta!<br>
Kumpi on tieolta parempi,<br>
muistannalta mahtavampi,<br>
sep' on tiellä seisokahan,<br>
toinen tieltä siirtykähän.<br>
Lienet vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
ruvetkamme laulamahan,<br>
saakamme sanelemahan,<br>
mies on miestä oppimahan,<br>
toinen toista voittamahan!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mitäpä minusta onpi<br>
laulajaksi, taitajaksi!<br>
Ain' olen aikani elellyt<br>
näillä yksillä ahoilla,<br>
kotipellon pientarilla<br>
kuunnellut kotikäkeä.<br>
Vaan kuitenki kaikitenki<br>
sano korvin kuullakseni:<br>
mitä sie enintä tieät,<br>
yli muien ymmärtelet?"<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Tieänpä minä jotaki!<br>
Sen on tieän selvällehen,<br>
tajuelen tarkoillehen:<br>
reppänä on liki lakea,<br>
liki lieska kiukoata.<br>
"Hyvä on hylkehen eleä,<br>
ve'en koiran viehkuroia:<br>
luotansa lohia syöpi,<br>
sivultansa siikasia.<br>
"Siiall' on sileät pellot,<br>
lohella laki tasainen.<br>
Hauki hallalla kutevi,<br>
kuolasuu kovalla säällä.<br>
Ahven arka, kyrmyniska<br>
sykysyt syvillä uipi,<br>
kesät kuivilla kutevi,<br>
rantasilla rapsehtivi.<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
vielä tieän muunki tieon,<br>
arvoan yhen asian:<br>
pohjola porolla kynti,<br>
etelä emähevolla,<br>
takalappi tarvahalla.<br>
Tieän puut Pisan mäellä,<br>
hongat Hornan kalliolla:<br>
pitkät on puut Pisan mäellä,<br>
hongat Hornan kalliolla.<br>
"Kolme on koskea kovoa,<br>
kolme järveä jaloa,<br>
kolme vuorta korkeata<br>
tämän ilman kannen alla:<br>
Hämehess' on Hälläpyörä,<br>
Kaatrakoski Karjalassa;<br>
ei ole Vuoksen voittanutta,<br>
yli käynyttä Imatran."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Lapsen tieto, naisen muisti,<br>
ei ole partasuun urohon<br>
eikä miehen naisekkahan!<br>
Sano syntyjä syviä,<br>
asioita ainoisia!"<br>
Se on nuori Joukahainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tieän mä tiaisen synnyn,<br>
tieän linnuksi tiaisen,<br>
kyyn viherän käärmeheksi,<br>
kiiskisen ve'en kalaksi.<br>
Rauan tieän raukeaksi,<br>
mustan mullan muikeaksi,<br>
varin veen on vaikeaksi,<br>
tulen polttaman pahaksi.<br>
"Vesi on vanhin voitehista,<br>
kosken kuohu katsehista,<br>
itse Luoja loitsijoista,<br>
Jumala parantajista.<br>
"Vuoresta on vetosen synty,<br>
tulen synty taivosesta,<br>
alku rauan ruostehesta,<br>
vasken kanta kalliosta.<br>
"Mätäs on märkä maita vanhin,<br>
paju puita ensimäinen,<br>
hongan juuri huonehia,<br>
paatonen patarania."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Muistatko mitä enemmin,<br>
vain jo loppuivat lorusi?"<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Muistan vieläki vähäisen!<br>
Muistanpa ajan mokoman,<br>
kun olin merta kyntämässä,<br>
meren kolkot kuokkimassa,<br>
kalahauat kaivamassa,<br>
syänveet syventämässä,<br>
lampiveet on laskemassa,<br>
mäet mylleröittämässä,<br>
louhet luomassa kokohon.<br>
"Viel' olin miesnä kuuentena,<br>
seitsemäntenä urosna<br>
tätä maata saataessa,<br>
ilmoa suettaessa,<br>
ilman pieltä pistämässä,<br>
taivon kaarta kantamassa,<br>
kuuhutta kulettamassa,<br>
aurinkoa auttamassa,<br>
otavaa ojentamassa,<br>
taivoa tähittämässä."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Sen varsin valehtelitki!<br>
Ei sinua silloin nähty,<br>
kun on merta kynnettihin,<br>
meren kolkot kuokittihin,<br>
kalahauat kaivettihin,<br>
syänveet syvennettihin,<br>
lampiveet on laskettihin,<br>
mäet mylleröitettihin,<br>
louhet luotihin kokohon.<br>
"Eikä lie sinua nähty,<br>
ei lie nähty eikä kuultu<br>
tätä maata saataessa,<br>
ilmoa suettaessa,<br>
ilman pieltä pistettäissä,<br>
taivon kaarta kannettaissa,<br>
kuuhutta kuletettaissa,<br>
aurinkoa autettaissa,<br>
otavaa ojennettaissa,<br>
taivoa tähitettäissä."<br>
Se on nuori Joukahainen<br>
tuosta tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kun ei lie minulla mieltä,<br>
kysyn mieltä miekaltani.<br>
Oi on vanha Väinämöinen,<br>
laulaja laveasuinen!<br>
Lähe miekan mittelöhön,<br>
käypä kalvan katselohon!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"En noita pahoin pelänne<br>
miekkojasi, mieliäsi,<br>
tuuriasi, tuumiasi.<br>
Vaan kuitenki kaikitenki<br>
lähe en miekan mittelöhön<br>
sinun kanssasi, katala,<br>
kerallasi, kehno raukka."<br>
Siinä nuori Joukahainen<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ken ei käy miekan mittelöhön,<br>
lähe ei kalvan katselohon,<br>
sen minä siaksi laulan,<br>
alakärsäksi asetan.<br>
Panen semmoiset urohot<br>
sen sikäli, tuon täkäli,<br>
sorran sontatunkiohon,<br>
läävän nurkkahan nutistan."<br>
Siitä suuttui Väinämöinen,<br>
siitä suuttui ja häpesi.<br>
Itse loihe laulamahan,<br>
sai itse sanelemahan:<br>
ei ole laulut lasten laulut,<br>
lasten laulut, naisten naurut,<br>
ne on partasuun urohon,<br>
joit' ei laula kaikki lapset<br>
eikä pojat puoletkana,<br>
kolmannetkana kosijat<br>
tällä inhalla iällä,<br>
katovalla kannikalla.<br>

Lauloi vanha Väinämöinen:<br>
järvet läikkyi, maa järisi,<br>
vuoret vaskiset vapisi,<br>
paaet vahvat paukahteli,<br>
kalliot kaheksi lenti,<br>
kivet rannoilla rakoili.<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen:<br>
vesat lauloi vempelehen,<br>
pajupehkon länkilöihin,<br>
raiat rahkehen nenähän.<br>
Lauloi korjan kultalaian:<br>
lauloi lampihin haoiksi;<br>
lauloi ruoskan helmiletkun<br>
meren rantaruokosiksi;<br>
lauloi laukkipään hevosen<br>
kosken rannalle kiviksi.<br>
Lauloi miekan kultakahvan<br>
salamoiksi taivahalle,<br>
siitä jousen kirjavarren<br>
kaariksi vesien päälle,<br>
siitä nuolensa sulitut<br>
havukoiksi kiitäviksi,<br>
siitä koiran koukkuleuan,<br>
sen on maahan maakiviksi.<br>
Lakin lauloi miehen päästä<br>
pilven pystypää kokaksi;<br>
lauloi kintahat käestä<br>
umpilammin lumpehiksi,<br>
siitä haljakan sinisen<br>
hattaroiksi taivahalle,<br>
vyöltä ussakan utuisen<br>
halki taivahan tähiksi.<br>
Itsen lauloi Joukahaisen:<br>
lauloi suohon suonivöistä,<br>
niittyhyn nivuslihoista,<br>
kankahasen kainaloista.<br>
Jo nyt nuori Joukahainen<br>
jopa tiesi jotta tunsi:<br>
tiesi tielle tullehensa,<br>
matkallen osannehensa<br>
voittelohon, laulelohon<br>
kera vanhan Väinämöisen.<br>
Jaksoitteli jalkoansa:<br>
eipä jaksa jalka nousta;<br>
toki toistakin yritti:<br>
siin' oli kivinen kenkä.<br>
Siitä nuoren Joukahaisen<br>
jopa tuskaksi tulevi,<br>
läylemmäksi lankeavi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi on viisas Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen!<br>
Pyörrytä pyhät sanasi,<br>
peräytä lausehesi!<br>
Päästä tästä pälkähästä,<br>
tästä seikasta selitä!<br>
Panenpa parahan makson,<br>
annan lunnahat lujimmat."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Niin mitä minullen annat,<br>
jos pyörrän pyhät sanani,<br>
peräytän lauseheni,<br>
päästän siitä pälkähästä,<br>
siitä seikasta selitän?"<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Onp' on mulla kaarta kaksi,<br>
jousta kaksi kaunokaista;<br>
yks' on lyömähän riveä,<br>
toinen tarkka ammunnalle.<br>
Ota niistä jompikumpi!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Huoli en, hurja, jousistasi,<br>
en, katala, kaaristasi!<br>
On noita itselläniki<br>
joka seinä seisoteltu,<br>
joka vaarnanen varottu:<br>
miehittä metsässä käyvät,<br>
urohitta ulkotöillä."<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen,<br>
lauloi siitäki syvemmä.<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Onp' on mulla purtta kaksi,<br>
kaksi kaunoista venoa;<br>
yks' on kiistassa kepeä,<br>
toinen paljo kannattava.<br>
Ota niistä jompikumpi!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Enp' on huoli pursistasi,<br>
venehistäsi valita!<br>
On noita itselläniki<br>
joka tela tempaeltu,<br>
joka lahtema laottu,<br>
mikä tuulella tukeva,<br>
mikä vastasään menijä."<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen,<br>
lauloi siitäki syvemmä.<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"On mulla oritta kaksi,<br>
kaksi kaunoista hepoa;<br>
yks' on juoksulle jalompi,<br>
toinen raisu rahkehille.<br>
Ota niistä jompikumpi!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"En huoli hevosiasi,<br>
sure en sukkajalkojasi!<br>
On noita itselläniki<br>
joka soimi solmieltu,<br>
joka tanhua taluttu:<br>
vesi selvä selkäluilla,<br>
rasvalampi lautasilla."<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen,<br>
lauloi siitäki syvemmä.<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Oi on vanha Väinämöinen!<br>
Pyörrytä pyhät sanasi,<br>
peräytä lausehesi!<br>
Annan kultia kypärin,<br>
hope'ita huovan täyen,<br>
isoni soasta saamat,<br>
taluttamat tappelosta."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"En huoli hope'itasi,<br>
kysy en, kurja, kultiasi!<br>
On noita itselläniki<br>
joka aitta ahtaeltu,<br>
joka vakkanen varottu:<br>
ne on kullat kuun-ikuiset,<br>
päivän-polviset hopeat."<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen,<br>
lauloi siitäki syvemmä.<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Oi on vanha Väinämöinen!<br>
Päästä tästä pälkähästä,<br>
tästä seikasta selitä!<br>
Annan aumani kotoiset,<br>
heitän hietapeltoseni<br>
oman pääni päästimeksi,<br>
itseni lunastimeksi."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"En halaja aumojasi,<br>
herjä, hietapeltojasi!<br>
On noita itselläniki,<br>
peltoja joka perällä,<br>
aumoja joka aholla.<br>
Omat on paremmat pellot,<br>
omat aumat armahammat."<br>
Lauloi nuoren Joukahaisen,<br>
lauloi ainakin alemma.<br>
Siitä nuori Joukahainen<br>
toki viimein tuskautui,<br>
kun oli leuan liettehessä,<br>
parran paikassa pahassa,<br>
suun on suossa, sammalissa,<br>
hampahin haon perässä.<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Oi on viisas Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen!<br>
Laula jo laulusi takaisin,<br>
heitä vielä heikko henki,<br>
laske täältä pois minua!<br>
Virta jo jalkoa vetävi,<br>
hiekka silmiä hiovi.<br>
"Kun pyörrät pyhät sanasi,<br>
luovuttelet luottehesi,<br>
annan Aino siskoseni,<br>
lainoan emoni lapsen<br>
sulle pirtin pyyhkijäksi,<br>
lattian lakaisijaksi,<br>
hulikkojen huuhtojaksi,<br>
vaippojen viruttajaksi,<br>
kutojaksi kultavaipan,<br>
mesileivän leipojaksi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
ihastui ikihyväksi,<br>
kun sai neion Joukahaisen<br>
vanhan päivänsä varaksi.<br>
Istuiksen ilokivelle,<br>
laulupaaelle paneikse.<br>
Lauloi kotvan, lauloi toisen,<br>
lauloi kotvan kolmannenki:<br>
pyörti pois pyhät sanansa,<br>
perin laski lausehensa.<br>
Pääsi nuori Joukahainen,<br>
pääsi leuan liettehestä,<br>
parran paikasta pahasta,<br>
hevonen kosken kivestä,<br>
reki rannalta haosta,<br>
ruoska rannan ruokosesta.<br>
Kohoeli korjahansa,<br>
reutoihe rekosehensa;<br>
läksi mielellä pahalla,<br>
syämellä synkeällä<br>
luoksi armahan emonsa,<br>
tykö valtavanhempansa.<br>
Ajoa karittelevi.<br>
Ajoi kummasti kotihin:<br>
rikki riihe'en rekensä,<br>
aisat poikki portahasen.<br>
Alkoi äiti arvaella,<br>
isonen sanan sanovi:<br>
"Suottapa rikoit rekesi,<br>
tahallasi aisan taitoit!<br>
Mitäpä kummasti kuletki,<br>
tulet tuhmasti kotihin?"<br>
Tuossa nuori Joukahainen<br>
itkeä vetistelevi<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin<br>
sekä huulin hyypynyisin,<br>
nenän suulle langennuisen.<br>
Emo ennätti kysyä,<br>
vaivan nähnyt vaaitella:<br>
"Mitä itket, poikueni,<br>
nuorna saamani, nureksit,<br>
olet huulin hyypynyisin,<br>
nenän suulle langennuisen?"<br>
Sanoi nuori Joukahainen:<br>
"Oi on maammo, kantajani!<br>
Jo on syytä syntynynnä,<br>
taikoja tapahtununna,<br>
syytä kyllin itkeäni,<br>
taikoja nureksiani!<br>
Tuot' itken tämän ikäni,<br>
puhki polveni murehin:<br>
annoin Aino siskoseni,<br>
lupasin emoni lapsen<br>
Väinämöiselle varaksi,<br>
laulajalle puolisoksi,<br>
turvaksi tutisevalle,<br>
suojaksi sopenkululle."<br>
Emo kahta kämmentänsä<br>
hykersi molempiansa;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Elä itke, poikueni!<br>
Ei ole itkettäviä,<br>
suuresti surettavia:<br>
tuota toivoin tuon ikäni,<br>
puhki polveni halasin<br>
sukuhuni suurta miestä,<br>
rotuhuni rohkeata,<br>
vävykseni Väinämöistä,<br>
laulajata langokseni."<br>
Sisar nuoren Joukahaisen<br>
itse itkullen apeutui.<br>
Itki päivän, itki toisen<br>
poikkipuolin portahalla;<br>
itki suuresta surusta,<br>
apeasta miel'alasta.<br>
Sai emo sanelemahan:<br>
"Mitä itket, Ainoseni,<br>
kun olet saava suuren sulhon,<br>
miehen korkean kotihin<br>
ikkunoillen istujaksi,<br>
lautsoille lavertajaksi?"<br>
Tuon tytär sanoiksi virkki:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Itkenpä minä jotaki:<br>
itken kassan kauneutta,<br>
tukan nuoren tuuheutta,<br>
hivuksien hienoutta,<br>
jos ne piennä peitetähän,<br>
katetahan kasvavana.<br>
"Tuotapa ikäni itken,<br>
tuota päivän armautta,<br>
suloutta kuun komean,<br>
ihanuutta ilman kaiken,<br>
jos oisi nuorna jättäminen,<br>
lapsena unohtaminen<br>
veikon veistotanterille,<br>
ison ikkunan aloille."<br>
Sanovi emo tytölle,<br>
lausui vanhin lapsellensa:<br>
"Mene, huima, huolinesi,<br>
epäkelpo, itkuinesi!<br>
Ei ole syytä synkistyä,<br>
aihetta apeutua.<br>
Paistavi Jumalan päivä<br>
muuallaki maailmassa,<br>
ei isosi ikkunoilla,<br>
veikkosi veräjän suulla.<br>
Myös on marjoja mäellä,<br>
ahomailla mansikoita<br>
poimia sinun poloisen<br>
ilmassa etempänäki,<br>
ei aina ison ahoilla,<br>
veikon viertokankahilla."<br>



<hr/>
<h3 id="4">Neljäs runo</h3>


Tuopa Aino, neito nuori,<br>
sisar nuoren Joukahaisen,<br>
läksi luutoa lehosta,<br>
vastaksia varvikosta.<br>
Taittoi vastan taatollensa,<br>
toisen taittoi maammollensa,<br>
kokoeli kolmannenki<br>
verevälle veijollensa.<br>
Jo astui kohin kotia,<br>
lepikköä leuhautti.<br>
Tuli vanha Väinämöinen;<br>
näki neitosen lehossa,<br>
hienohelman heinikössä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Eläpä muille, neiti nuori,<br>
kuin minulle, neiti nuori,<br>
kanna kaulanhelmilöitä,<br>
rinnanristiä rakenna,<br>
pane päätä palmikolle,<br>
sio silkillä hivusta!"<br>
Neiti tuon sanoiksi virkki:<br>
"En sinulle enkä muille<br>
kanna rinnanristilöitä,<br>
päätä silkillä sitaise.<br>
Huoli on haahen haljakoista,<br>
vehnän viploista valita;<br>
asun kaioissa sovissa,<br>
kasvan leivän kannikoissa<br>
tykönä hyvän isoni,<br>
kanssa armahan emoni."<br>
Riisti ristin rinnaltansa,<br>
sormukset on sormestansa,<br>
helmet kaulasta karisti,<br>
punalangat päänsä päältä,<br>
jätti maalle maan hyviksi,<br>
lehtohon lehon hyviksi.<br>
Meni itkien kotihin,<br>
kallotellen kartanolle.<br>
Iso istui ikkunalla,<br>
kirvesvartta kirjoavi:<br>
"Mitä itket, tyttö raukka,<br>
tyttö raukka, neito nuori?"<br>
"Onpa syytä itkeäni,<br>
vaivoja valittoani!<br>
Sitä itken, taattoseni,<br>
sitä itken ja valitan:<br>
kirpoi risti rinnaltani,<br>
kaune vyöstäni karisi,<br>
rinnalta hopearisti,<br>
vaskilangat vyöni päästä."<br>
Veljensä veräjän suulla<br>
vemmelpuuta veistelevi:<br>
"Mitä itket, sisko raukka,<br>
sisko raukka, neito nuori?"<br>
"Onpa syytä itkeäni,<br>
vaivoja valittoani!<br>
Sitä itken, veikko rukka,<br>
sitä itken ja valitan:<br>
kirpoi sormus sormestani,<br>
helmet kaulasta katosi,<br>
kullansormus sormestani,<br>
kaulasta hopeahelmet."<br>
Sisko sillan korvasella<br>
vyötä kullaista kutovi:<br>
"Mitä itket, sisko raukka,<br>
sisko raukka, neito nuori?"<br>
"Onpa syytä itkijällä,<br>
vaivoja vetistäjällä!<br>
Sitä itken, sisko rukka,<br>
sitä itken ja valitan:<br>
kirpoi kullat kulmiltani,<br>
hopeat hivuksiltani,<br>
sinisilkit silmiltäni,<br>
punanauhat pääni päältä."<br>
Emo aitan portahalla<br>
kuoretta kokoelevi:<br>
"Mitä itket, tytti raukka,<br>
tyttö raukka, neito nuori?"<br>

"Oi on maammo, kantajani,<br>
oi emo, imettäjäni!<br>
Onp' on syitä synke'itä,<br>
apeita ani pahoja!<br>
Sitä itken, äiti rukka,<br>
sitä, maammoni, valitan:<br>
läksin luutoa lehosta,<br>
vastanpäitä varvikosta.<br>
Taitoin vastan taatolleni,<br>
toisen taitoin maammolleni,<br>
kokoelin kolmannenki<br>
verevälle veijolleni.<br>
Aloin astua kotihin;<br>
astuinpa läpi ahosta:<br>
Osmoinen orosta virkkoi,<br>
Kalevainen kaskesmaalta:<br>
'Eläpä muille, neiti rukka,<br>
kuin minulle, neiti rukka,<br>
kanna kaulanhelmilöitä,<br>
rinnanristiä rakenna,<br>
pane päätä palmikolle,<br>
sio silkillä hivusta!'<br>
"Riistin ristin rinnaltani,<br>
helmet kaulasta karistin,<br>
sinilangat silmiltäni,<br>
punalangat pääni päältä,<br>
heitin maalle maan hyviksi,<br>
lehtohon lehon hyviksi.<br>
Itse tuon sanoiksi virkin:<br>
'En sinulle enkä muille<br>
kanna rinnanristiäni,<br>
päätä silkillä sitaise.<br>
Huoli en haahen haljakoista,<br>
vehnän viploista valita;<br>
asun kaioissa sovissa,<br>
kasvan leivän kannikoissa<br>
tykönä hyvän isoni,<br>
kanssa armahan emoni.'"<br>
Emo tuon sanoiksi virkki,<br>
lausui vanhin lapsellensa:<br>
"Elä itke, tyttäreni,<br>
nuorna saamani, nureksi!<br>
Syö vuosi suloa voita:<br>
tulet muita vuolahampi;<br>
toinen syö sianlihoa:<br>
tulet muita sirkeämpi;<br>
kolmas kuorekokkaroita:<br>
tulet muita kaunihimpi.<br>
Astu aittahan mäelle<br>
- aukaise parahin aitta - !<br>
Siell' on arkku arkun päällä,<br>
lipas lippahan lomassa.<br>
Aukaise parahin arkku,<br>
kansi kirjo kimmahuta:<br>
siin' on kuusi kultavyötä,<br>
seitsemän sinihamoista.<br>
Ne on Kuuttaren kutomat,<br>
Päivättären päättelemät.<br>
"Ennen neinnä ollessani,<br>
impenä eläessäni<br>
läksin marjahan metsälle,<br>
alle vaaran vaapukkahan.<br>
Kuulin Kuuttaren kutovan,<br>
Päivättären kehreävän<br>
sinisen salon sivulla,<br>
lehon lemmen liepehellä.<br>
"Minä luoksi luontelime,<br>
likelle lähentelime.<br>
Aloinpa anella noita,<br>
itse virkin ja sanelin:<br>
'Anna, Kuutar, kultiasi,<br>
Päivätär, hope'itasi<br>
tälle tyhjälle tytölle,<br>
lapsellen anelijalle!'<br>
"Antoi Kuutar kultiansa,<br>
Päivätär hope'itansa.<br>
Minä kullat kulmilleni,<br>
päälleni hyvät hopeat!<br>
Tulin kukkana kotihin,<br>
ilona ison pihoille.<br>
"Kannoin päivän, kannoin toisen.<br>
Jo päivänä kolmantena<br>
riisuin kullat kulmiltani,<br>
päältäni hyvät hopeat,<br>
vein ne aittahan mäelle,<br>
panin arkun kannen alle:<br>
siit' on asti siellä ollut<br>
ajan kaiken katsomatta.<br>
"Sio nyt silkit silmillesi,<br>
kullat kulmille kohota,<br>
kaulahan heleät helmet,<br>
kullanristit rinnoillesi!<br>
Pane paita palttinainen,<br>
liitä liinan-aivinainen,<br>
Hame verkainen vetäise,<br>
senp' on päälle silkkivyöhyt,<br>
sukat sulkkuiset koreat,<br>
kautokengät kaunokaiset!<br>
Pääsi kääri palmikolle,<br>
silkkinauhoilla sitaise,<br>
sormet kullansormuksihin,<br>
käet kullankäärylöihin!<br>
"Niin tulet tupahan tuolta,<br>
astut aitasta sisälle<br>
sukukuntasi suloksi,<br>
koko heimon hempeäksi:<br>
kulet kukkana kujilla,<br>
vaapukkaisena vaellat,<br>
ehompana entistäsi,<br>
parempana muinaistasi."<br>
Sen emo sanoiksi virkki,<br>
senp' on lausui lapsellensa.<br>
Ei tytär totellut tuota,<br>
ei kuullut emon sanoja;<br>
meni itkien pihalle,<br>
kaihoellen kartanolle.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Miten on mieli miekkoisien,<br>
autuaallisten ajatus?<br>
Niinp' on mieli miekkoisien,<br>
autuaallisten ajatus,<br>
kuin on vellova vetonen<br>
eli aalto altahassa.<br>
Mitenpä poloisten mieli,<br>
kuten allien ajatus?<br>
Niinpä on poloisten mieli,<br>
niinpä allien ajatus,<br>
kuin on hanki harjun alla,<br>
vesi kaivossa syvässä.<br>
"Usein nyt minun utuisen,<br>
use'in, utuisen lapsen,<br>
mieli kulkevi kulossa,<br>
vesakoissa viehkuroivi,<br>
nurmessa nuhaelevi,<br>
pensahassa piehtaroivi;<br>
mieli ei tervoa parempi,<br>
syän ei syttä valkeampi.<br>
"Parempi minun olisi,<br>
parempi olisi ollut<br>
syntymättä, kasvamatta,<br>
suureksi sukeumatta<br>
näille päiville pahoille,<br>
ilmoille ilottomille.<br>
Oisin kuollut kuusiöisnä,<br>
kaonnut kaheksanöisnä,<br>
oisi en paljoa pitänyt:<br>
vaaksan palttinapaloa,<br>
pikkaraisen pientaretta,<br>
emon itkua vähäisen,<br>
ison vieläki vähemmän,<br>
veikon ei väheäkänä."<br>
Itki päivän, itki toisen.<br>
Sai emo kyselemähän:<br>
"Mitä itket, impi rukka,<br>
kuta, vaivainen, valitat?"<br>
"Sitä itken, impi rukka,<br>
kaiken aikani valitan,<br>
kun annoit minun poloisen,<br>
oman lapsesi lupasit,<br>
käskit vanhalle varaksi,<br>
ikäpuolelle iloksi,<br>
turvaksi tutisevalle,<br>
suojaksi sopenkululle.<br>
Oisit ennen käskenynnä<br>
alle aaltojen syvien<br>
sisareksi siikasille,<br>
veikoksi ve'en kaloille!<br>
Parempi meressä olla,<br>
alla aaltojen asua<br>
sisarena siikasilla,<br>
veikkona ve'en kaloilla,<br>
kuin on vanhalla varana,<br>
turvana tutisijalla,<br>
sukkahansa suistujalla,<br>
karahkahan kaatujalla."<br>
Siitä astui aittamäelle,<br>
astui aittahan sisälle.<br>
Aukaisi parahan arkun,<br>
kannen kirjo kimmahutti:<br>
löysi kuusi kultavyötä,<br>
seitsemän sinihametta;<br>
ne on päällensä pukevi,<br>
varrellensa valmistavi.<br>
Pani kullat kulmillensa,<br>
hopeat hivuksillensa,<br>
sinisilkit silmillensä,<br>
punalangat päänsä päälle.<br>
Läksi siitä astumahan<br>
ahon poikki, toisen pitkin;<br>
vieri soita, vieri maita,<br>
vieri synkkiä saloja.<br>
Itse lauloi mennessänsä,<br>
virkki vieriellessänsä:<br>
"Syäntäni tuimelevi,<br>
päätäni kivistelevi.<br>
Eikä tuima tuimemmasti,<br>
kipeämmästi kivistä,<br>
jotta, koito, kuolisinki,<br>
katkeaisinki, katala,<br>
näiltä suurilta suruilta,<br>
ape'ilta miel'aloilta.<br>
"Jo oisi minulla aika<br>
näiltä ilmoilta eritä,<br>
aikani Manalle mennä,<br>
ikä tulla Tuonelahan:<br>
ei mua isoni itke,<br>
ei emo pane pahaksi,<br>
ei kastu sisaren kasvot,<br>
veikon silmät vettä vuoa,<br>
vaikka vierisin vetehen,<br>
kaatuisin kalamerehen<br>
alle aaltojen syvien,<br>
päälle mustien murien."<br>
Astui päivän, astui toisen,<br>
päivänäpä kolmantena<br>
ennätti meri etehen,<br>
ruokoranta vastahansa:<br>
tuohon yöhyt yllättävi,<br>
pimeä piättelevi.<br>
Siinä itki impi illan,<br>
kaikerteli kaiken yötä<br>
rannalla vesikivellä,<br>
laajalla lahen perällä.<br>
Aamulla ani varahin<br>
katsoi tuonne niemen päähän:<br>
kolme oli neittä niemen päässä ...<br>
ne on merta kylpemässä!<br>
Aino neiti neljänneksi,<br>
vitsan varpa viienneksi!<br>
Heitti paitansa pajulle,<br>
hamehensa haapaselle,<br>
sukkansa sulalle maalle,<br>
kenkänsä vesikivelle,<br>
helmet hietarantaselle,<br>
sormukset somerikolle.<br>
Kivi oli kirjava selällä,<br>
paasi kullan paistavainen:<br>
kiistasi kivellen uia,<br>
tahtoi paaelle paeta.<br>
Sitte sinne saatuansa<br>
asetaiksen istumahan<br>
kirjavaiselle kivelle,<br>
paistavalle paaterelle:<br>
kilahti kivi vetehen,<br>
paasi pohjahan pakeni,<br>
neitonen kiven keralla,<br>
Aino paaen palleassa.<br>
Siihenpä kana katosi,<br>
siihen kuoli impi rukka.<br>
Sanoi kerran kuollessansa,<br>
virkki vielä vierressänsä:<br>
"Menin merta kylpemähän,<br>
sainp' on uimahan selälle;<br>
sinne mä, kana, katosin,<br>
lintu, kuolin liian surman:<br>
elköhön minun isoni<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
vetäkö ve'en kaloja<br>
tältä suurelta selältä!<br>
"Läksin rannalle pesohon,<br>
menin merta kylpemähän;<br>
sinne mä, kana, katosin,<br>
lintu, kuolin liian surman:<br>
elköhön minun emoni<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
panko vettä taikinahan<br>
laajalta kotilahelta!<br>
"Läksin rannalle pesohon,<br>
menin merta kylpemähän;<br>
sinne mä, kana, katosin,<br>
lintu, kuolin liian surman:<br>
elköhönp' on veikkoseni<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
juottako sotaoritta<br>
rannalta merelliseltä!<br>
"Läksin rannalle pesohon,<br>
menin merta kylpemähän;<br>
sinne mä, kana, katosin,<br>
lintu, kuolin liian surman:<br>
elköhönp' on siskoseni<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
peskö tästä silmiänsä<br>
kotilahen laiturilta!<br>
Mikäli meren vesiä,<br>
sikäli minun veriä;<br>
mikäli meren kaloja,<br>
sikäli minun lihoja;<br>
mikä rannalla risuja,<br>
se on kurjan kylkiluita;<br>
mikä rannan heinäsiä,<br>
se hivusta hierottua."<br>
Se oli surma nuoren neien,<br>
loppu kaunihin kanasen...<br>
Kukas nyt sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon?<br>
Karhu sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan!<br>
Ei karhu sanoa saata:<br>
lehmikarjahan katosi.<br>
Kukas sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon?<br>
Susi sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan!<br>
Ei susi sanoa saata:<br>
lammaskarjahan katosi.<br>
Kukas sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon?<br>
Repo sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan!<br>
Ei repo sanoa saata:<br>
hanhikarjahan katosi.<br>
Kukas sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon?<br>
Jänö sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan!<br>
Jänis varman vastaeli:<br>
"Sana ei miehe'en katoa!"<br>
Läksi jänis juoksemahan,<br>
pitkäkorva piippomahan,<br>
vääräsääri vääntämähän,<br>
ristisuu ripottamahan<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon.<br>
Juoksi saunan kynnykselle;<br>
kyykistäikse kynnykselle:<br>
sauna täynnä neitosia,<br>
vasta käessä vastoavat:<br>
"Saitko, kiero, keittimiksi,<br>
paltsasilmä, paistimiksi,<br>
isännällen iltaseksi,<br>
emännällen eineheksi,<br>
tyttären välipaloiksi,<br>
pojan puolipäiväseksi?"<br>
Jänis saattavi sanoa,<br>
kehräsilmä kerskaella:<br>
"Liepä lempo lähtenynnä<br>
kattiloihin kiehumahan!<br>
Läksin sanan saatantahan,<br>
kielikerran kerrontahan:<br>
jop' on kaunis kaatununna,<br>
tinarinta riutununna,<br>
sortunna hopeasolki,<br>
vyö vaski valahtanunna:<br>
mennyt lietohon merehen,<br>
alle aavojen syvien,<br>
sisareksi siikasille,<br>
veikoksi ve'en kaloille."<br>
Emo tuosta itkemähän,<br>
kyynelvierus vieremähän.<br>
Sai siitä sanelemahan,<br>
vaivainen valittamahan:<br>
"Elkätte, emot poloiset,<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
tuuitelko tyttäriä,<br>
lapsianne liekutelko<br>
vastoin mieltä miehelähän,<br>
niinkuin mie, emo poloinen,<br>
tuuittelin tyttöjäni,<br>
kasvatin kanasiani!"<br>
Emo itki, kyynel vieri:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
sinisistä silmistänsä<br>
poloisille poskillensa.<br>
Vieri kyynel, vieri toinen:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
poloisilta poskipäiltä<br>
ripe'ille rinnoillensa.<br>
Vieri kyynel, vieri toinen:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
ripe'iltä rinnoiltansa<br>
hienoisille helmoillensa.<br>
Vieri kyynel, vieri toinen:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
hienoisilta helmoiltansa<br>
punasuille sukkasille.<br>
Vieri kyynel, vieri toinen:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
punasuilta sukkasilta<br>
kultakengän kautosille.<br>
Vieri kyynel, vieri toinen:<br>
vieri vetrehet vetensä<br>
kultakengän kautosilta<br>
maahan alle jalkojensa;<br>
vieri maahan maan hyväksi,<br>
vetehen ve'en hyväksi.<br>
Ve'et maahan tultuansa<br>
alkoivat jokena juosta:<br>
kasvoipa jokea kolme<br>
itkemistänsä vesistä,<br>
läpi päänsä lähtemistä,<br>
alta kulman kulkemista.<br>
Kasvoipa joka jokehen<br>
kolme koskea tulista,<br>
joka kosken kuohumalle<br>
kolme luotoa kohosi,<br>
joka luo'on partahalle<br>
kunnas kultainen yleni;<br>
kunki kunnahan kukulle<br>
kasvoi kolme koivahaista,<br>
kunki koivun latvasehen<br>
kolme kullaista käkeä.<br>
Sai käköset kukkumahan.<br>
Yksi kukkui: "lemmen, lemmen!"<br>
Toinen kukkui: "sulhon, sulhon!"<br>
Kolmas kukkui: "auvon, auvon!"<br>
Kuka kukkui: "lemmen, lemmen!"<br>
Sep' on kukkui kuuta kolme<br>
lemmettömälle tytölle,<br>
meressä makoavalle.<br>
Kuka kukkui: "sulhon, sulhon!"<br>
Sep' on kukkui kuusi kuuta<br>
sulholle sulottomalle,<br>
ikävissä istuvalle.<br>
Kuka kukkui: "auvon, auvon!"<br>
Se kukkui ikänsä kaiken<br>
auvottomalle emolle,<br>
iän päivät itkevälle.<br>
Niin emo sanoiksi virkki<br>
kuunnellessansa käkeä:<br>
"Elköhön emo poloinen<br>
kauan kuunnelko käkeä!<br>
Kun käki kukahtelevi,<br>
niin syän sykähtelevi,<br>
itku silmähän tulevi,<br>
ve'et poskille valuvi,<br>
hereämmät herne-aarta,<br>
paksummat pavun jyveä:<br>
kyynärän ikä kuluvi,<br>
vaaksan varsi vanhenevi,<br>
koko ruumis runnahtavi<br>
kuultua kevätkäkösen."<br>



<hr/>
<h3 id="5">Viides runo</h3>


Jo oli sanoma saatu,<br>
viety viesti tuonnemmaksi<br>
neien nuoren nukkumasta,<br>
kaunihin katoamasta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tuo tuosta pahoin pahastui:<br>
itki illat, itki aamut,<br>
yöhyet enemmin itki,<br>
kun oli kaunis kaatununna,<br>
neitonen nukahtanunna,<br>
mennyt lietohon merehen,<br>
alle aaltojen syvien.<br>
Astui huollen, huokaellen,<br>
syämellä synkeällä<br>
rannalle meren sinisen.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sano nyt, Untamo, unesi,<br>
maku'usi, maan venyjä:<br>
missä Ahtola asuvi,<br>
neiot Vellamon venyvi?"<br>
Sanoipa Untamo unensa,<br>
maku'unsa maan venyjä:<br>
"Tuolla Ahtola asuvi,<br>
neiot Vellamon venyvi.<br>
Nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen<br>
alla aaltojen syvien,<br>
päällä mustien mutien.<br>
"Siellä Ahtola asuvi,<br>
neiot Vellamon venyvi<br>
pikkuisessa pirttisessä,<br>
kamarissa kaitaisessa,<br>
kiven kirjavan kylessä,<br>
paaen paksun kainalossa."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
vetihe venesijoille.<br>
Silmeävi siimojansa,<br>
katselevi onkiansa;<br>
otti ongen taskuhunsa,<br>
väkärauan väskyhynsä.<br>
Soutoa melastelevi,<br>
päähän saaren saauttavi,<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen.<br>
Siin' oli ongella olija,<br>
aina siimalla asuja,<br>
käeksellä kääntelijä.<br>
Laski launihin merelle,<br>
ongitteli, orhitteli:<br>
vapa vaskinen vapisi,<br>
hope'inen siima siukui,<br>
nuora kultainen kulisi.<br>
Jo päivänä muutamana,<br>
huomenna moniahana<br>
kala otti onkehensa,<br>
taimen takrarautahansa.<br>
Sen veti venosehensa,<br>
talui talkapohjahansa.<br>
Katselevi, kääntelevi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onp' on tuo kala kalanen,<br>
kun en tuota tunnekana!<br>
Sileähk' on siikaseksi,<br>
kuleahka kuujaseksi,<br>
haleahka haukiseksi,<br>
evätöin emäkalaksi;<br>
ihala imehnoksiki,<br>
päärivatoin neitoseksi,<br>
vyötöin veen on tyttöseksi,<br>
korvitoin kotikanaksi:<br>
luopuisin meriloheksi,<br>
syvän aallon ahveneksi."<br>
Vyöll' on veitsi Väinämöisen,<br>
pää hopea huotrasessa.<br>
Veti veitsen viereltänsä,<br>
huotrastansa pää hopean<br>
kalan palstoin pannaksensa,<br>
lohen leikkaellaksensa<br>
aamuisiksi atrioiksi,<br>
murkinaisiksi muruiksi,<br>
lohisiksi lounahiksi,<br>
iltaruoiksi isoiksi.<br>
Alkoi lohta leikkaella,<br>
veitsen viilteä kaloa:<br>
lohi loimahti merehen,<br>
kala kirjo kimmeltihe<br>
pohjasta punaisen purren,<br>
venehestä Väinämöisen.<br>
Äsken päätänsä ylenti,<br>
oikeata olkapäätä<br>
vihurilla viiennellä,<br>
kupahalla kuuennella;<br>
nosti kättä oikeata,<br>
näytti jalkoa vasenta<br>
seitsemännellä selällä,<br>
yheksännen aallon päällä.<br>
Sieltä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Oi sie vanha Väinämöinen!<br>
En ollut minä tuleva<br>
lohi leikkaellaksesi,<br>
kala palstoin pannaksesi,<br>
aamuisiksi atrioiksi,<br>
murkinaisiksi muruiksi,<br>
lohisiksi lounahiksi,<br>
iltaruoiksi isoiksi."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Miksi sie olit tuleva?"<br>
"Olinpa minä tuleva<br>
kainaloiseksi kanaksi,<br>
ikuiseksi istujaksi,<br>
polviseksi puolisoksi,<br>
sijasi levittäjäksi,<br>
päänalaisen laskijaksi,<br>
pirtin pienen pyyhkijäksi,<br>
lattian lakaisijaksi,<br>
tulen tuojaksi tupahan,<br>
valkean virittäjäksi,<br>
leivän paksun paistajaksi,<br>
mesileivän leipojaksi,<br>
olutkannun kantajaksi,<br>
atrian asettajaksi.<br>
"En ollut merilohia,<br>
syvän aallon ahvenia:<br>
olin kapo, neiti nuori,<br>
sisar nuoren Joukahaisen,<br>
kuta pyyit kuun ikäsi,<br>
puhki polvesi halasit.<br>
"Ohoh, sinua, ukko utra,<br>
vähämieli Väinämöinen,<br>
kun et tuntenut piteä<br>
Vellamon vetistä neittä,<br>
ahon lasta ainokaista!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen<br>
alla päin, pahoilla mielin:<br>
"Oi on sisar Joukahaisen!<br>
Toki tullos toinen kerta!"<br>
Eip' on toiste tullutkana,<br>
ei toiste sinä ikänä:<br>
jo vetihe, vierähtihe,<br>
ve'en kalvosta katosi<br>
kiven kirjavan sisähän,<br>
maksankarvaisen malohon.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuo on tuossa arvelevi,<br>
miten olla, kuin eleä.<br>
Jo kutaisi sulkkunuotan,<br>
veti vettä ristin rastin,<br>
salmen pitkin, toisen poikki;<br>
veti vienoja vesiä,<br>
lohiluotojen lomia,<br>
noita Väinölän vesiä,<br>
Kalevalan kannaksia,<br>
synkkiä syväntehiä,<br>
suuria selän napoja,<br>
Joukolan jokivesiä,<br>
Lapin lahtirantasia.<br>
Sai kyllin kaloja muita,<br>
kaikkia ve'en kaloja,<br>
ei saanut sitä kalaista,<br>
mitä mielensä pitävi:<br>
Vellamon vetistä neittä,<br>
ahon lasta ainokaista.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh, hullu, hulluuttani,<br>
vähämieli, miehuuttani!<br>
Olipa minulla mieltä,<br>
ajatusta annettuna,<br>
syäntä suurta survottuna,<br>
oli ennen aikoinansa.<br>
Vaanpa nyt tätä nykyä,<br>
tällä inhalla iällä,<br>
puuttuvalla polveksella<br>
kaikki on mieli melkeässä,<br>
ajatukset arvoisessa,<br>
kaikki toimi toisialla.<br>
"Kuta vuotin kuun ikäni,<br>
kuta puolen polveani,<br>
Vellamon vetistä neittä,<br>
veen on viimeistä tytärtä<br>
ikuiseksi ystäväksi,<br>
polviseksi puolisoksi,<br>
se osasi onkeheni,<br>
vierähti venoseheni:<br>
minä en tuntenut piteä,<br>
en kotihin korjaella,<br>
laskin jälle lainehisin,<br>
alle aaltojen syvien!"<br>
Meni matkoa vähäisen,<br>
astui huollen, huokaellen;<br>
kulkevi kotia kohti.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kukkui muinaiset käkeni,<br>
entiset ilokäkeni,<br>
kukkui ennen illoin, aamuin,<br>
kerran keskipäivälläki:<br>
mikä nyt sorti suuren äänen,<br>
äänen kaunihin kaotti?<br>
Suru sorti suuren äänen,<br>
huoli armahan alenti;<br>
sill' ei kuulu kukkuvaksi,<br>
päivän laskun laulavaksi<br>
minun iltani iloksi,<br>
huomeneni huopeheksi.<br>
"Enkä nyt tuota tieäkänä<br>
miten olla, kuin eleä,<br>
tällä ilmalla asua,<br>
näillä mailla matkaella.<br>
Oisiko emo elossa,<br>
vanhempani valvehella,<br>
sepä saattaisi sanoa,<br>
miten pystössä pysyä,<br>
murehisin murtumatta,<br>
huolihin katoamatta<br>
näissä päivissä pahoissa,<br>
ape'issa miel'aloissa!"<br>
Emo hauasta havasi,<br>
alta aallon vastaeli:<br>
"Viel' onpi emo elossa,<br>
vanhempasi valvehella,<br>
joka saattavi sanoa,<br>
miten olla oikeana,<br>
murehisin murtumatta,<br>
huolihin katoamatta<br>
niissä päivissä pahoissa,<br>
ape'issa miel'aloissa:<br>
mene Pohjan tyttärihin!<br>
Siell' on tyttäret somemmat,<br>
neiet kahta kaunihimmat,<br>
viittä, kuutta virkeämmät,<br>
ei Joukon jorottaria,<br>
Lapin lapsilönttäreitä.<br>
"Sieltä naios, poikaseni,<br>
paras Pohjan tyttäristä,<br>
jok' on sievä silmiltänsä,<br>
kaunis katsannoisiltansa,<br>
aina joutuisa jalalta<br>
sekä liukas liikunnolta!"<br>



<hr/>
<h3 id="6">Kuudes runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
lähteäksensä käkesi<br>
tuonne kylmähän kylähän,<br>
pimeähän Pohjolahan.<br>
Otti olkisen orihin,<br>
hernevartisen hevosen,<br>
pisti suitset kullan suuhun,<br>
päitsensä hopean päähän:<br>
itse istuvi selälle,<br>
löihe reisin ratsahille.<br>
Ajoa hyryttelevi,<br>
matkoansa mittelevi<br>
orihilla olkisella,<br>
hernevarrella hevolla.<br>
Ajoi Väinölän ahoja,<br>
Kalevalan kankahia:<br>
hepo juoksi, matka joutui,<br>
koti jääpi, tie lyheni.<br>
Jo ajoi meren selälle,<br>
ulapalle aukealle<br>
kapioisen kastumatta,<br>
vuohisen vajoumatta.<br>
Olipa nuori Joukahainen,<br>
laiha poika lappalainen.<br>
Piti viikoista vihoa,<br>
ylen kauaista kaetta<br>
kera vanhan Väinämöisen,<br>
päälle laulajan ikuisen.<br>
Laativi tulisen jousen,<br>
jalon kaaren kaunistavi:<br>
kaaren rauasta rakenti,<br>
vaskesta selän valavi;<br>
noita on kullalla kuvaili,<br>
hopealla huolitteli.<br>
Mistä siihen nauhan saapi,<br>
kusta jäntehen tapasi?<br>
Hiien hirven suoniloista,<br>
Lemmon liinanuorasista!<br>
Sai kaaren kanineheksi,<br>
jousen varsin valmihiksi.<br>
Kaari on kaunihin näköinen,<br>
jousi jonki maksavainen:<br>
hevonen selällä seisoi,<br>
varsa juoksi vartta myöten,<br>
kapo kaarella makasi,<br>
jänö jäntimen sijassa.<br>
Vuoli piiliä pinosen,<br>
kolmisulkia kokosen:<br>
varret tammesta vanuvi,<br>
päät tekevi tervaksesta.<br>
Minkä saapi valmihiksi,<br>
sen sitte sulittelevi<br>
pääskyn pienillä sulilla,<br>
varpusen vivustimilla.<br>
Karkaeli nuoliansa,<br>
puretteli piiliänsä<br>
maon mustissa mujuissa,<br>
käärmehen kähyverissä.<br>
Sai vasamat valmihiksi,<br>
jousen jänniteltäväksi.<br>
Siitä vuotti Väinämöistä,<br>
saavaksi suvantolaista;<br>
vuotti illan, vuotti aamun,<br>
vuotti kerran keskipäivän.<br>
Viikon vuotti Väinämöistä,<br>
viikon vuotti, ei väsynyt,<br>
istuellen ikkunoissa,<br>
valvoen vajojen päissä,<br>
kuunnellen kujan perällä,<br>
vahtaellen vainiolla,<br>
viini nuolia selässä,<br>
hyvä kaari kainalossa.<br>
Vuotteli ulompanaki,<br>
talon toisen tuolla puolla:<br>
nenässä tulisen niemen,<br>
tulikaiskun kainalossa,<br>
korvalla tulisen kosken,<br>
pyhän virran viertimellä.<br>
Niin päivänä muutamana,<br>
huomenna moniahana<br>
loi silmänsä luotehelle,<br>
käänti päätä päivän alle;<br>
keksi mustasen merellä,<br>
sinerväisen lainehilla:<br>
"Onko se iässä pilvi,<br>
päivän koite koillisessa?"<br>
Ei ollut iässä pilvi,<br>
päivän koite koillisessa:<br>
oli vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
matkoava Pohjolahan,<br>
kulkeva Pimentolahan<br>
orihilla olkisella,<br>
hernevarrella hevolla.<br>
Tuop' on nuori Joukahainen,<br>
laiha poika lappalainen,<br>
jou'utti tulisen jousen,<br>
koppoi kaaren kaunihimman<br>
pään varalle Väinämöisen,<br>
surmaksi suvantolaisen.<br>
Ennätti emo kysyä,<br>
vanhempansa tutkaella:<br>
"Kellen jousta jouahutat,<br>
kaarta rauta rauahutat?"<br>
Tuop' on nuori Joukahainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuohon jousta jouahutan,<br>
kaarta rauta rauahutan:<br>
pään varalle Väinämöisen,<br>
surmaksi suvantolaisen.<br>
Ammun vanhan Väinämöisen,<br>
lasken laulajan ikuisen<br>
läpi syämen, maksan kautta,<br>
halki hartiolihojen."<br>
Emo kielti ampumasta,<br>
emo kielti ja epäsi:<br>
"Elä ammu Väinämöistä,<br>
kaota kalevalaista!<br>
Väinö on sukua suurta:<br>
lankoni sisaren poika.<br>
"Ampuisitko Väinämöisen,<br>
kaataisit kalevalaisen,<br>
ilo ilmalta katoisi,<br>
laulu maalta lankeaisi.<br>
Ilo on ilmalla parempi,<br>
laulu maalla laatuisampi,<br>
kuin onpi Manalan mailla,<br>
noilla Tuonelan tuvilla."<br>
Tuossa nuori Joukahainen<br>
jo vähän ajattelevi,<br>
pikkuisen piättelevi:<br>
käsi käski ampumahan,<br>
käsi käski, toinen kielti,<br>
sormet suoniset pakotti.<br>
Virkki viimeinki sanoiksi,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kaotkohot jos kahesti<br>
kaikki ilmaiset ilomme,<br>
kaikki laulut langetkohot!<br>
Varsin ammun, en varanne."<br>
Jännitti tulisen jousen,<br>
veti vaskisen vekaran<br>
vasten polvea vasenta,<br>
jalan alta oikeansa.<br>
Veti viinestä vasaman,<br>
sulan kolmikoipisesta,<br>
otti nuolen orhe'imman,<br>
valitsi parahan varren;<br>
tuon on juonelle asetti,<br>
liitti liinajäntehelle.<br>
Oikaisi tulisen jousen<br>
olallehen oikealle,<br>
asetaiksen ampumahan,<br>
ampumahan Väinämöistä.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Iske nyt, koivuinen sakara,<br>
petäjäinen selkä, lyö'ös,<br>
jänne liina, lippaellos!<br>
Min käsi alentanehe,<br>
sen nuoli ylentäköhön;<br>
min käsi ylentänehe,<br>
sen nuoli alentakohon!"<br>
Lekahutti liipaisinta,<br>
ampui nuolen ensimäisen:<br>
se meni kovan ylätse,<br>
päältä pään on taivahalle,<br>
pilvihin pirajavihin,<br>
hattaroihin pyörivihin.<br>
Toki ampui, ei totellut.<br>
Ampui toisen nuoliansa:<br>
se meni kovan alatse,<br>
alaisehen maa-emähän;<br>
tahtoi maa manalle mennä,<br>
hietaharju halkiella.<br>
Ampui kohta kolmannenki:<br>
kävi kohti kolmannesti,<br>
sapsohon sinisen hirven<br>
alta vanhan Väinämöisen;<br>
ampui olkisen orihin,<br>
hernevartisen hevosen<br>
läpi länkiluun lihoista,<br>
kautta kainalon vasemman.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
sormin suistuvi sulahan,<br>
käsin kääntyi lainehesen,<br>
kourin kuohu'un kohahti<br>
selästä sinisen hirven,<br>
hernevartisen hevosen.<br>
Nousi siitä suuri tuuli,<br>
aalto ankara merellä;<br>
kantoi vanhan Väinämöisen,<br>
uitteli ulomma maasta<br>
noille väljille vesille,<br>
ulapoille auke'ille.<br>
Siinä nuori Joukahainen<br>
itse kielin kerskaeli:<br>
"Et sinä, vanha Väinämöinen,<br>
enämpi elävin silmin<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
astu Väinölän ahoja,<br>
Kalevalan kankahia!<br>
"Kupli nyt siellä kuusi vuotta,<br>
seuro seitsemän kesyttä,<br>
karehi kaheksan vuotta<br>
noilla väljillä vesillä,<br>
lake'illa lainehilla:<br>
vuotta kuusi kuusipuuna,<br>
seitsemän petäjäpuuna,<br>
kannon pölkkynä kaheksan!"<br>
Siitä pistihe sisälle.<br>
Sai emo kysyneheksi:<br>
"Joko ammuit Väinämöisen,<br>
kaotit Kalevan poian?"<br>
Tuop' on nuori Joukahainen<br>
sanan vastahan sanovi:<br>
"Jo nyt ammuin Väinämöisen<br>
ja kaaoin kalevalaisen,<br>
loin on merta luutimahan,<br>
lainetta lakaisemahan.<br>
Tuohon lietohon merehen,<br>
aivan aaltojen sekahan<br>
sortui ukko sormillehen,<br>
kääntyi kämmenyisillehen;<br>
siitä kyykertyi kylelle,<br>
selällehen seisottihe<br>
meren aaltojen ajella,<br>
meren tyrskyn tyyräellä."<br>
Tuon emo sanoiksi virkki:<br>
"Pahoin teit sinä poloinen,<br>
kun on ammuit Väinämöisen,<br>
kaotit kalevalaisen,<br>
Suvantolan suuren miehen,<br>
Kalevalan kaunihimman!"<br>



<hr/>
<h3 id="7">Seitsemäs runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
uipi aavoja syviä;<br>
kulki kuusisna hakona,<br>
petäjäisnä pehkiönä<br>
kuusi päiveä kesäistä,<br>
kuusi yötä järkiähän,<br>
eessänsä vesi vetelä,<br>
takanansa taivas selvä.<br>
Uip' on vielä yötä kaksi,<br>
kaksi päiveä pisintä.<br>
Niin yönä yheksäntenä,<br>
kaheksannen päivän päästä<br>
toki tuskaksi tulevi,<br>
painuvi pakolliseksi.<br>
Kun ei ole kynttä varpahissa<br>
eikä sormissa niveltä.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Voi minä poloinen poika,<br>
voi poika polon-alainen,<br>
kun läksin omilta mailta,<br>
elomailta entisiltä<br>
iäkseni ilman alle,<br>
kuuksi päiväksi kululle,<br>
tuulten tuuiteltavaksi,<br>
aaltojen ajeltavaksi<br>
näillä väljillä vesillä,<br>
ulapoilla auke'illa!<br>
Vilu on täällä ollakseni,<br>
vaiva värjätelläkseni,<br>
aina aalloissa asua,<br>
veen selällä seurustella.<br>
"Enkä tuota tieäkänä,<br>
miten olla, kuin eleä<br>
tällä inhalla iällä,<br>
katovalla kannikalla:<br>
tuulehenko teen tupani,<br>
vetehenkö pirtin veistän?<br>
"Teen mä tuulehen tupani:<br>
ei ole tuulessa tukea;<br>
veistän pirttini vetehen:<br>
vesi viepi veistokseni."<br>
Lenti lintunen Lapista,<br>
kokkolintu koillisesta.<br>
Ei ole kokko suuren suuri<br>
eikä kokko pienen pieni:<br>
yksi siipi vettä viisti,<br>
toinen taivasta lakaisi,<br>
pursto merta pyyhätteli,<br>
nokka luotoja lotaisi.<br>
Lenteleikse, liiteleikse,<br>
katseleikse, käänteleikse.<br>
Näki vanhan Väinämöisen<br>
selällä meren sinisen:<br>
"Mit' olet meressä, miesi,<br>
uros, aaltojen seassa?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sit' olen meressä miesi,<br>
uros aaltojen varassa:<br>
läksin neittä Pohjolasta,<br>
impeä Pimentolasta.<br>
"Ajoa karautime<br>
suloa meryttä myöten.<br>
Niin päivänä muutamana,<br>
huomenna moniahana<br>
tulin Luotolan lahelle,<br>
Joukolan jokivesille:<br>
hepo alta ammuttihin,<br>
itseäni mielittihin.<br>
"Siitä vierähin vetehen,<br>
sorruin sormin lainehesen<br>
tuulen tuuiteltavaksi,<br>
aaltojen ajeltavaksi.<br>
"Tulipa tuuli luotehesta,<br>
iästä iso vihuri;<br>
se mun kauas kannatteli,<br>
uitteli ulomma maasta.<br>
Mont' olen päiveä pälynnyt,<br>
monta yötä uiksennellut<br>
näitä väljiä vesiä,<br>
ulapoita auke'ita;<br>
enk' on tuota tunnekana,<br>
arvoa, älyäkänä,<br>
kumpi kuoloksi tulevi,<br>
kumpi ennen ennättävi:<br>
nälkähänkö nääntyminen,<br>
vai vetehen vaipuminen."<br>
Sanoi kokko, ilman lintu:<br>
"Ellös olko milläskänä!<br>
Seisotaite selkähäni,<br>
nouse kynkkäluun nenille!<br>
Mie sinun merestä kannan,<br>
minne mielesi tekevi.<br>
Vielä muistan muunki päivän,<br>
arvoan ajan paremman,<br>
kun ajoit Kalevan kasken,<br>
Osmolan salon sivallit:<br>
heitit koivun kasvamahan,<br>
puun sorean seisomahan<br>
linnuille lepeämiksi,<br>
itselleni istumiksi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
kohottavi kokkoansa;<br>
mies on nousevi merestä,<br>
uros aallosta ajaikse,<br>
siiville sijoitteleikse,<br>
kokon kynkkäluun nenille.<br>
Tuop' on kokko, ilman lintu,<br>
kantoi vanhan Väinämöisen,<br>
viepi tuulen tietä myöten,<br>
ahavan ratoa myöten<br>
Pohjan pitkähän perähän,<br>
summahan Sariolahan.<br>
Siihen heitti Väinämöisen,<br>
itse ilmahan kohosi.<br>
Siinä itki Väinämöinen,<br>
siinä itki ja urisi<br>
rannalla merellisellä,<br>
nimen tietämättömällä,<br>
sata haavoa sivulla,<br>
tuhat tuulen pieksemätä,<br>
partaki pahoin kulunut,<br>
tukka mennyt tuuhakaksi.<br>
Itki yötä kaksi, kolme,<br>
saman verran päiviäki;<br>
eikä tiennyt tietä käyä,<br>
outo, matkoa osannut<br>
palataksensa kotihin,<br>
mennä maille tuttaville,<br>
noille syntymäsijoille,<br>
elomaillen entisille.<br>
Pohjan piika pikkarainen,<br>
vaimo valkeanverinen,<br>
teki liiton päivän kanssa,<br>
päivän kanssa, kuun keralla<br>
yhen ajan noustaksensa<br>
ja yhen havataksensa:<br>
itse ennen ennätteli,<br>
ennen kuuta, aurinkoa,<br>
kukonki kurahtamatta,<br>
kanan lapsen laulamatta.<br>
Viisi villoa keritsi,<br>
kuusi lammasta savitsi,<br>
villat saatteli saraksi,<br>
kaikki vatvoi vaattehiksi<br>
ennen päivän nousemista,<br>
auringon ylenemistä.<br>
Pesi siitä pitkät pöyät,<br>
laajat lattiat lakaisi<br>
vastasella varpaisella,<br>
luutasella lehtisellä.<br>
Ammueli rikkasensa<br>
vaskisehen vakkasehen;<br>
vei ne ulos usta myöten,<br>
pellolle pihoa myöten,<br>
perimäisen pellon päähän,<br>
alimaisen aian suuhun.<br>
Seisattelihe rikoille,<br>
kuuntelihe, kääntelihe:<br>
kuulevi mereltä itkun,<br>
poikki joen juorotuksen.<br>
Juosten joutuvi takaisin,<br>
pian pirttihin menevi;<br>
sanoi tuonne saatuansa,<br>
toimitteli tultuansa:<br>
"Kuulin mie mereltä itkun,<br>
poikki joen juorotuksen."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
pian pistihe pihalle,<br>
vierähti veräjän suuhun;<br>
siinä korvin kuunteleikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei ole itku lapsen itku<br>
eikä vaimojen valitus;<br>
itku on partasuun urohon,<br>
jouhileuan juorottama."<br>
Työnnälti venon vesille,<br>
kolmilaian lainehille;<br>
itse loihe soutamahan.<br>
Sekä souti jotta joutui:<br>
souti luoksi Väinämöisen,<br>
luoksi itkevän urohon.<br>
Siinä itki Väinämöinen,<br>
urisi Uvannon sulho<br>
pahalla pajupurolla,<br>
tiheällä tuomikolla:<br>
suu liikkui, järisi parta,<br>
vaan ei leuka lonkaellut.<br>
Sanoi Pohjolan emäntä,<br>
puhutteli, lausutteli:<br>
"Ohoh sinua, ukko utra!<br>
Jo olet maalla vierahalla."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
päätänsä kohottelevi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo ma tuon itseki tieän:<br>
olen maalla vierahalla,<br>
tuiki tuntemattomalla.<br>
Maallani olin parempi,<br>
kotonani korkeampi."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Saisiko sanoakseni,<br>
oisiko lupa kysyä,<br>
mi sinä olet miehiäsi<br>
ja kuka urohiasi?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mainittihinpa minua,<br>
arveltihin aikoinansa<br>
illoilla iloitsijaksi,<br>
joka laakson laulajaksi<br>
noilla Väinölän ahoilla,<br>
Kalevalan kankahilla.<br>
Mi jo lienenki katala,<br>
tuskin tunnen itsekänä."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Nouse jo norosta, miesi,<br>
uros, uuelle uralle,<br>
haikeasi haastamahan,<br>
satuja sanelemahan!"<br>
Otti miehen itkemästä,<br>
urohon urisemasta;<br>
saattoi siitä purtehensa,<br>
istutti venon perähän.<br>
Itse airoille asettui,<br>
soutimille suorittihe;<br>
souti poikki Pohjolahan,<br>
viepi vierahan tupahan.<br>
Syötteli nälästynehen,<br>
kastunehen kuivaeli;<br>
siitä viikon hierelevi,<br>
hierelevi, hautelevi:<br>
teki miehen terveheksi,<br>
urohon paranneheksi.<br>
Kysytteli, lausutteli,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Mitä itkit, Väinämöinen,<br>
uikutit, uvantolainen,<br>
tuolla paikalla pahalla,<br>
rannalla meryttä vasten?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onpa syytä itkeäni,<br>
vaivoja valittoani!<br>
Kauan oon meriä uinut,<br>
lapioinnut lainehia<br>
noilla väljillä vesillä,<br>
ulapoilla auke'illa.<br>
"Tuota itken tuon ikäni,<br>
puhki polveni murehin,<br>
kun ma uin omilta mailta,<br>
tulin mailta tuttavilta<br>
näille ouoille oville,<br>
veräjille vierahille.<br>
Kaikki täällä puut purevi,<br>
kaikki havut hakkoavi,<br>
joka koivu koikkoavi,<br>
joka leppä leikkoavi:<br>
yks' on tuuli tuttuani,<br>
päivä ennen nähtyäni<br>
näillä mailla vierahilla,<br>
äkkiouoilla ovilla."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
siitä tuon sanoiksi saatti:<br>
"Elä itke, Väinämöinen,<br>
uikuta, uvantolainen!<br>
Hyvä tääll' on ollaksesi,<br>
armas aikaellaksesi,<br>
syöä lohta luotaselta,<br>
sivulta sianlihoa."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kylkehen kyläinen syönti<br>
hyvissäki vierahissa;<br>
mies on maallansa parempi,<br>
kotonansa korkeampi.<br>
Soisipa sula Jumala,<br>
antaisipa armoluoja:<br>
pääsisin omille maille,<br>
elomaillen entisille!<br>
Parempi omalla maalla<br>
vetonenki virsun alta,<br>
kuin on maalla vierahalla<br>
kultamaljasta metonen."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Niin mitä minullen annat,<br>
kun saatan omille maille,<br>
oman peltosi perille,<br>
kotisaunan saapuville?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Mitäpä kysyt minulta,<br>
jos saatat omille maille,<br>
oman peltoni perille,<br>
oman käen kukkumille,<br>
oman linnun laulamille!<br>
Otatko kultia kypärin,<br>
hope'ita huovallisen?"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ohoh viisas Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen!<br>
En kysele kultiasi,<br>
halaja hope'itasi:<br>
kullat on lasten kukkasia,<br>
hopeat hevon helyjä.<br>
Taiatko takoa sammon,<br>
kirjokannen kalkutella<br>
joutsenen kynän nenästä,<br>
maholehmän maitosesta,<br>
yhen ohrasen jyvästä,<br>
yhen uuhen villasesta,<br>
niin annan tytön sinulle,<br>
panen neien palkastasi,<br>
saatan sun omille maille,<br>
oman linnun laulamille,<br>
oman kukon kuulumille,<br>
oman peltosi perille."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Taia en sampoa takoa,<br>
kirjokantta kirjoitella.<br>
Saata mie omille maille:<br>
työnnän seppo Ilmarisen,<br>
joka samposi takovi,<br>
kirjokannet kalkuttavi,<br>
neitosi lepyttelevi,<br>
tyttäresi tyy'yttävi.<br>
"Se on seppo sen mokoma,<br>
ylen taitava takoja,<br>
jok' on taivoa takonut,<br>
ilman kantta kalkutellut:<br>
ei tunnu vasaran jälki<br>
eikä pihtien pitämät."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sille työnnän tyttäreni,<br>
sille lapseni lupoan,<br>
joka sampuen takovi,<br>
kannen kirjo kirjoittavi<br>
joutsenen kynän nenästä,<br>
maholehmän maitosesta,<br>
yhen ohrasen jyvästä,<br>
yhen uuhen untuvasta."<br>
Pani varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen;<br>
saattoi vanhan Väinämöisen,<br>
istutti oron rekehen.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Elä päätäsi ylennä,<br>
kohottele kokkoasi,<br>
kun ei uupune oronen,<br>
tahi ei ilta ennättäne:<br>
josp' on päätäsi ylennät,<br>
kohottelet kokkoasi,<br>
jo toki tuho tulevi,<br>
paha päivä päälle saapi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
löi orosen juoksemahan,<br>
harjan liina liikkumahan.<br>
Ajoa karittelevi<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta.<br>



<hr/>
<h3 id="8">Kahdeksas runo</h3>


Tuo oli kaunis Pohjan neiti,<br>
maan kuulu, ve'en valio.<br>
Istui ilman vempelellä,<br>
taivon kaarella kajotti<br>
pukehissa puhta'issa,<br>
valke'issa vaattehissa;<br>
kultakangasta kutovi,<br>
hope'ista huolittavi<br>
kultaisesta sukkulasta,<br>
pirralla hope'isella.<br>
Suihki sukkula piossa,<br>
käämi käessä kääperöitsi,<br>
niiet vaskiset vatisi,<br>
hope'inen pirta piukki<br>
neien kangasta kutoissa,<br>
hope'ista huolittaissa.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
ajoa karittelevi<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta.<br>
Ajoi matkoa palasen,<br>
pikkaraisen piirrätteli:<br>
kuuli sukkulan surinan<br>
ylähältä päänsä päältä.<br>
Tuossa päätänsä kohotti,<br>
katsahtavi taivahalle:<br>
kaari on kaunis taivahalla,<br>
neiti kaaren kannikalla,<br>
kultakangasta kutovi,<br>
hope'ista helkyttävi.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
heti seisatti hevosen.<br>
Tuossa tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Tule, neiti, korjahani,<br>
laskeite rekoseheni!"<br>
Neiti tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja kysyvi:<br>
"Miksi neittä korjahasi,<br>
tyttöä rekosehesi?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuop' on tuohon vastaeli:<br>
"Siksi neittä korjahani,<br>
tyttöä rekoseheni:<br>
mesileivän leipojaksi,<br>
oluen osoajaksi,<br>
joka lautsan laulajaksi,<br>
ikkunan iloitsijaksi<br>
noilla Väinölän tiloilla,<br>
Kalevalan kartanoilla."<br>
Neiti tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Kun kävin mataramaalla,<br>
keikuin keltakankahalla<br>
eilen iltamyöhäsellä,<br>
aletessa aurinkoisen,<br>
lintu lauleli lehossa,<br>
kyntörastas raksutteli:<br>
lauleli tytärten mielen<br>
ja lauloi miniän mielen.<br>
"Mie tuota sanelemahan,<br>
linnulta kyselemähän:<br>
'Oi sie kyntörastahainen!<br>
Laula korvin kuullakseni:<br>
kumman on parempi olla,<br>
kumman olla kuuluisampi,<br>
tyttärenkö taattolassa<br>
vai miniän miehelässä?'<br>
"Tiainenpa tieon antoi,<br>
kyntörastas raksahutti:<br>
'Valkea kesäinen päivä,<br>
neitivalta valkeampi;<br>
vilu on rauta pakkasessa,<br>
vilumpi miniävalta.<br>
Niin on neiti taattolassa,<br>
kuin marja hyvällä maalla,<br>
niin miniä miehelässä,<br>
kuin on koira kahlehissa.<br>
Harvoin saapi orja lemmen,<br>
ei miniä milloinkana.'"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tyhjiä tiaisen virret,<br>
rastahaisen raksutukset!<br>
Lapsi on tytär kotona,<br>
vasta on neiti naituansa.<br>
Tule, neiti, korjahani,<br>
laskeite rekoseheni!<br>
En ole mitätön miesi,<br>
uros muita untelompi."<br>
Neiti taiten vastaeli,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sitte sun mieheksi sanoisin,<br>
urohoksi arveleisin,<br>
jospa jouhen halkaiseisit<br>
veitsellä kärettömällä,<br>
munan solmuhun vetäisit<br>
solmun tuntumattomaksi."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
jouhen halki halkaisevi<br>
veitsellä kärettömällä,<br>
aivan tutkaimettomalla;<br>
munan solmuhun vetävi<br>
solmun tuntumattomaksi.<br>
Käski neittä korjahansa,<br>
tyttöä rekosehensa.<br>
Neiti taiten vastaeli:<br>
"Ehkäpä tulen sinulle,<br>
kun kiskot kivestä tuohta,<br>
säret jäästä aiaksia<br>
ilman palan pakkumatta,<br>
pilkkehen pirahtamatta."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
ei tuosta kovin hätäile:<br>
kiskoipa kivestä tuohta,<br>
särki jäästä aiaksia<br>
ilman palan pakkumatta,<br>
pilkkehen pirahtamatta.<br>
Kutsui neittä korjahansa,<br>
tyttöä rekosehensa.<br>
Neiti taiten vastoavi,<br>
sanovi sanalla tuolla:<br>
"Sillenpä minä menisin,<br>
kenp' on veistäisi venosen<br>
kehrävarteni muruista,<br>
kalpimeni kappaleista,<br>
työntäisi venon vesille,<br>
uuen laivan lainehille<br>
ilman polven polkematta,<br>
ilman kouran koskematta,<br>
käsivarren kääntämättä,<br>
olkapään ojentamatta."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Liene ei maassa, maailmassa,<br>
koko ilman kannen alla<br>
mointa laivan laatijata,<br>
vertoani veistäjätä."<br>
Otti värttinän muruja,<br>
kehrävarren kiertimiä;<br>
läksi veistohon venosen,<br>
satalauan laittelohon<br>
vuorelle teräksiselle,<br>
rautaiselle kalliolle.<br>
Veikaten venettä veisti,<br>
purtta puista uhkaellen.<br>
Veisti päivän, veisti toisen,<br>
veisti kohta kolmannenki:<br>
ei kirves kivehen koske,<br>
kasa ei kalka kalliohon.<br>
Niin päivällä kolmannella<br>
Hiisi pontta pyörähytti,<br>
Lempo tempasi tereä,<br>
Paha vartta vaapahutti.<br>
Kävipä kivehen kirves,<br>
kasa kalkkoi kalliohon;<br>
kirves kilpistyi kivestä,<br>
terä liuskahti liha'an,<br>
polvehen pojan pätöisen,<br>
varpahasen Väinämöisen.<br>
Sen Lempo lihoille liitti,<br>
Hiisi suonille sovitti:<br>
veri pääsi vuotamahan,<br>
hurme huppelehtamahan.<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki,<br>
noin on lausui ja pakisi:<br>
"Oi sie kirves kikkanokka,<br>
tasaterä tapparainen!<br>
Luulitko puuta purrehesi,<br>
honkoa hotaisnehesi,<br>
petäjätä pannehesi,<br>
koivua kohannehesi,<br>
kun sa lipsahit liha'an,<br>
solahutit suonilleni?"<br>
Loihe siitä loitsimahan,<br>
sai itse sanelemahan.<br>
Luki synnyt syitä myöten,<br>
luottehet lomia myöten,<br>
mutt' ei muista muutamia<br>
rauan suuria sanoja,<br>
joista salpa saataisihin,<br>
luja lukko tuotaisihin<br>
noille rauan ratkomille,<br>
suu sinervän silpomille.<br>
Jo veri jokena juoksi,<br>
hurme koskena kohisi:<br>
peitti maassa marjan varret,<br>
kanervaiset kankahalla.<br>
Eik' ollut sitä mätästä,<br>
jok' ei tullut tulvillehen<br>
noita liikoja veriä,<br>
hurmehia huurovia<br>
polvesta pojan totisen,<br>
varpahasta Väinämöisen.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
ketti villoja kiveltä,<br>
otti suolta sammalia,<br>
maasta mättähän repäisi<br>
tukkeheksi tuiman reiän,<br>
paikaksi pahan veräjän;<br>
ei vääjä vähäistäkänä,<br>
pikkuistakana piätä.<br>
Jopa tuskaksi tulevi,<br>
läylemmäksi lankeavi.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse itkuhun hyräytyi;<br>
pani varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen,<br>
siitä reuoikse rekehen,<br>
kohennaikse korjahansa.<br>
Laski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmisvyöllä;<br>
virkku juoksi, matka joutui,<br>
reki vieri, tie lyheni.<br>
Jo kohta kylä tulevi:<br>
kolme tietä kohtoavi.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
ajavi alinta tietä<br>
alimaisehen talohon.<br>
Yli kynnyksen kysyvi:<br>
"Oisiko talossa tässä<br>
rauan raannan katsojata,<br>
uron tuskan tuntijata,<br>
vammojen vakittajata?"<br>
Olipa lapsi lattialla,<br>
poika pieni pankon päässä.<br>
Tuop' on tuohon vastoavi:<br>
"Ei ole talossa tässä<br>
rauan raannan katsojata,<br>
uron tuskan tuntijata,<br>
kivun kiinniottajata,<br>
vammojen vakittajata;<br>
onpi toisessa talossa:<br>
aja toisehen talohon!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
laski virkkua vitsalla,<br>
ajoa suhuttelevi.<br>
Ajoi matkoa palasen,<br>
keskimäistä tietä myöten<br>
keskimäisehen talohon.<br>
Kysyi kynnyksen takoa,<br>
anoi alta ikkunaisen:<br>
"Oisiko talossa tässä<br>
rauan raannan katsojata,<br>
salpoa verisatehen,<br>
suonikosken sortajata?"<br>
Akka oli vanha vaipan alla,<br>
kielipalku pankon päässä.<br>
Akka varsin vastaeli,<br>
hammas kolmi kolkkaeli:<br>
"Ei ole talossa tässä<br>
rauan raannan katsojata,<br>
verisynnyn tietäjätä,<br>
kivun kiinniottajata;<br>
onpi toisessa talossa:<br>
aja toisehen talohon!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
laski virkkua vitsalla,<br>
ajoa suhuttelevi.<br>
Ajoi matkoa palasen,<br>
ylimäistä tietä myöten<br>
ylimäisehen talohon.<br>
Yli kynnyksen kysyvi,<br>
lausui lakkapuun takoa:<br>
"Oisiko talossa tässä<br>
rauan raannan katsojata,<br>
tämän tulvan tukkijata,<br>
veren summan sulkijata?"<br>
Ukko oli uunilla asuva,<br>
halliparta harjun alla.<br>
Ukko uunilta urahti,<br>
halliparta paukutteli:<br>
"On sulettu suuremmatki,<br>
jalommatki jaksettuna<br>
Luojan kolmella sanalla,<br>
syvän synnyn säätämällä:<br>
joet suista, järvet päistä,<br>
virrat niskalta vihaiset,<br>
lahet niemien nenistä,<br>
kannakset kape'immilta."<br>



<hr/>
<h3 id="9">Yhdeksäs runo</h3>


Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse korjasta kohosi,<br>
nousi reestä nostamatta,<br>
yleni ylentämättä;<br>
tuosta pirttihin tulevi,<br>
alle kattojen ajaikse.<br>
Tuoahan hopeatuoppi,<br>
kultakannu kannetahan:<br>
ei veä vähäistäkänä,<br>
pikkuistakana piätä<br>
verta vanhan Väinämöisen,<br>
hurmetta jalon urohon.<br>
Ukko uunilta urahti,<br>
halliparta paukutteli:<br>
"Mi sinä lienet miehiäsi<br>
ja kuka urohiasi?<br>
Verta on seitsemän venettä,<br>
kantokorvoa kaheksan<br>
sun, poloinen, polvestasi<br>
lattialle laskettuna!<br>
Muut on muistaisin sanaset,<br>
vaan en arvoa alusta,<br>
mist' on rauta syntynynnä,<br>
kasvanunna koito kuona."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Itse tieän rauan synnyn,<br>
arvoan alun teräksen:<br>
ilma on emoja ensin,<br>
vesi vanhin veljeksiä,<br>
rauta nuorin veljeksiä,<br>
tuli kerran keskimäinen.<br>
"Tuo Ukko, ylinen luoja,<br>
itse ilmojen jumala,<br>
ilmasta ve'en eroitti,<br>
veestä maati manterehen.<br>
Rauta on raukka syntymättä,<br>
syntymättä, kasvamatta.<br>
"Ukko, ilmoinen jumala,<br>
hieroi kahta kämmentänsä,<br>
mykelti molempiansa<br>
vasemmassa polven päässä.<br>
Siitä syntyi kolme neittä,<br>
koko kolme luonnotarta<br>
rauan ruostehen emoiksi,<br>
suu sinervän siittäjiksi.<br>
"Neiet käyä notkutteli,<br>
astui immet pilven äärtä<br>
utarilla uhkuvilla,<br>
nännillä pakottavilla.<br>
Lypsit maalle maitojansa,<br>
uhkutit utariansa;<br>
lypsit maille, lypsit soille,<br>
lypsit vienoille vesille.<br>
"Yksi lypsi mustan maion:<br>
vanhimpainen neitosia;<br>
toinen valkean valutti:<br>
keskimäinen neitosia;<br>
kolmas puikutti punaisen:<br>
nuorimpainen neitosia.<br>
"Ku on lypsi mustan maion,<br>
siitä syntyi meltorauta;<br>
ku on valkean valutti,<br>
siit' on tehtynä teräkset;<br>
ku on puikutti punaisen,<br>
siit' on saatu rääkyrauta.<br>
"Olipa aikoa vähäinen.<br>
Rauta tahteli tavata<br>
vanhempata veikkoansa,<br>
käyä tulta tuntemahan.<br>
"Tuli tuhmaksi rupesi,<br>
kasvoi aivan kauheaksi:<br>
oli polttoa poloisen,<br>
rauta raukan, veikkosensa.<br>
"Rauta pääsi piilemähän,<br>
piilemähän, säilymähän<br>
tuon tuiman tulen käsistä,<br>
suusta valkean vihaisen.<br>
"Siitä sitte rauta piili,<br>
sekä piili jotta säilyi<br>
heiluvassa hettehessä,<br>
läikkyvässä lähtehessä,<br>
suurimmalla suon selällä,<br>
tuiman tunturin laella,<br>
jossa joutsenet munivat,<br>
hanhi poiat hautelevi.<br>
"Rauta suossa soikottavi,<br>
veteläisessä venyvi;<br>
piili vuoen, piili toisen,<br>
piili kohta kolmannenki<br>
kahen kantosen välissä,<br>
koivun kolmen juuren alla.<br>
Ei toki pakohon pääsnyt<br>
tulen tuimista käsistä;<br>
piti tulla toisen kerran,<br>
lähteä tulen tuville<br>
astalaksi tehtäessä,<br>
miekaksi taottaessa.<br>
"Susi juoksi suota myöten,<br>
karhu kangasta samosi;<br>
suo liikkui suen jälessä,<br>
kangas karhun kämmenissä:<br>
siihen nousi rautaruoste<br>
ja kasvoi teräskaranko<br>
suen sorkkien sijoille,<br>
karhun kannan kaivamille.<br>
"Syntyi seppo Ilmarinen,<br>
sekä syntyi jotta kasvoi.<br>
Se syntyi sysimäellä,<br>
kasvoi hiilikankahalla<br>
vaskinen vasara käessä,<br>
pihet pikkuiset piossa.<br>
"Yöllä syntyi Ilmarinen,<br>
päivällä pajasen laati.<br>
Etsi paikkoa pajalle,<br>
levitystä lietsimille.<br>
Näki suota salmekkehen,<br>
maata märkeä vähäisen,<br>
läksi tuota katsomahan,<br>
likeltä tähyämähän:<br>
tuohon painoi palkehensa,<br>
tuohon ahjonsa asetti.<br>
"Jo joutui suen jälille,<br>
karhun kantapään sijoille;<br>
näki rautaiset orahat,<br>
teräksiset tierottimet<br>
suen suurilla jälillä,<br>
karhun kämmenen tiloilla.<br>
"Sanovi sanalla tuolla:<br>
'Voi sinua, rauta raukka,<br>
kun olet kurjassa tilassa,<br>
alahaisessa asussa,<br>
suolla sorkissa sutosen,<br>
aina karhun askelissa!'<br>
"Arvelee, ajattelevi:<br>
'Mitä tuostaki tulisi,<br>
josp' on tunkisin tulehen,<br>
ahjohon asettelisin?'<br>
"Rauta raukka säpsähtihe,<br>
säpsähtihe, säikähtihe,<br>
kun kuuli tulen sanomat,<br>
tulen tuimat maininnaiset.<br>
"Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
'Ellös olko milläskänä!<br>
Tuli ei polta tuttuansa,<br>
herjaele heimoansa.<br>
Kun tulet tulen tuville,<br>
valkean varustimille,<br>
siellä kasvat kaunihiksi,<br>
ylenet ylen ehoksi:<br>
miesten miekoiksi hyviksi,<br>
naisten nauhan päättimiksi.'<br>
"Senp' on päivyen perästä<br>
rauta suosta sotkettihin,<br>
vetelästä vellottihin,<br>
tuotihin sepon pajahan.<br>
"Tuon seppo tulehen tunki,<br>
alle ahjonsa ajeli.<br>
Lietsoi kerran, lietsoi toisen,<br>
lietsoi kerran kolmannenki:<br>
rauta vellinä viruvi,<br>
kuonana kohaelevi,<br>
venyi vehnäisnä tahasna,<br>
rukihisna taikinana<br>
sepon suurissa tulissa,<br>
ilmivalkean väessä.<br>
"Siinä huuti rauta raukka:<br>
'Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Ota pois minua täältä<br>
tuskista tulen punaisen!'<br>
"Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
'Jos otan sinun tulesta,<br>
ehkä kasvat kauheaksi,<br>
kovin raivoksi rupeat,<br>
vielä veistät veljeäsi,<br>
lastuat emosi lasta.'<br>
"Siinä vannoi rauta raukka,<br>
vannoi vaikean valansa<br>
ahjolla, alasimella,<br>
vasaroilla, valkkamilla;<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
'Onpa puuta purrakseni,<br>
kiven syäntä syöäkseni,<br>
etten veistä veikkoani,<br>
lastua emoni lasta.<br>
Parempi on ollakseni,<br>
eleäkseni ehompi<br>
kulkijalla kumppalina,<br>
käyvällä käsiasenna,<br>
kuin syöä omaa sukua,<br>
heimoani herjaella.'<br>
"Silloin seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
rauan tempasi tulesta,<br>
asetti alasimelle;<br>
rakentavi raukeaksi,<br>
tekevi teräkaluiksi,<br>
keihä'iksi, kirvehiksi,<br>
kaikenlaisiksi kaluiksi.<br>
"Viel' oli pikkuista vajalla,<br>
rauta raukka tarpehessa:<br>
eipä kiehu rauan kieli,<br>
ei sukeu suu teräksen,<br>
rauta ei kasva karkeaksi<br>
ilman veessä kastumatta.<br>
"Siitä seppo Ilmarinen<br>
itse tuota arvelevi.<br>
Laati pikkuisen poroa,<br>
lipeäistä liuotteli<br>
teräksenteko-mujuiksi,<br>
rauankarkaisu-vesiksi.<br>
"Koitti seppo kielellänsä,<br>
hyvin maistoi mielellänsä;<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
'Ei nämät hyvät minulle<br>
teräksenteko-vesiksi,<br>
rautojen rakentomaiksi.'<br>
"Mehiläinen maasta nousi,<br>
sinisiipi mättähästä.<br>
Lentelevi, liitelevi<br>
ympäri sepon pajoa.<br>
"Niin seppo sanoiksi virkki:<br>
'Mehiläinen, mies kepeä!<br>
Tuo simoa siivessäsi,<br>
kanna mettä kielessäsi<br>
kuuen kukkasen nenästä,<br>
seitsemän on heinän päästä<br>
teräksille tehtäville,<br>
rauoille rakettaville!'<br>
"Herhiläinen, Hiien lintu,<br>
katselevi, kuuntelevi,<br>
katseli katon rajasta,<br>
alta tuohen tuijotteli<br>
rautoja rakettavia,<br>
teräksiä tehtäviä.<br>
"Lenteä hyrähtelevi;<br>
viskoi Hiien hirmuloita,<br>
kantoi käärmehen kähyjä,<br>
maon mustia mujuja,<br>
kusiaisen kutkelmoita,<br>
sammakon salavihoja<br>
teräksenteko-mujuihin,<br>
rauankarkaisu-vetehen.<br>
"Itse seppo Ilmarinen,<br>
takoja alinomainen,<br>
luulevi, ajattelevi<br>
mehiläisen tulleheksi,<br>
tuon on mettä tuoneheksi,<br>
kantaneheksi simoa.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
'Kas nämät hyvät minulle<br>
teräksenteko-vesiksi,<br>
rautojen rakentamiksi!'<br>
"Siihen tempasi teräksen,<br>
siihen kasti rauta raukan<br>
pois tulesta tuotaessa,<br>
ahjosta otettaessa.<br>
"Sai siitä teräs pahaksi,<br>
rauta raivoksi rupesi,<br>
petti, vaivainen, valansa,<br>
söi kuin koira kunniansa:<br>
veisti, raukka, veljeänsä,<br>
sukuansa suin piteli,<br>
veren päästi vuotamahan,<br>
hurmehen hurahtamahan."<br>
Ukko uunilta urahti,<br>
parta lauloi, pää järähti:<br>
"Jo nyt tieän rauan synnyn,<br>
tajuan tavat teräksen.<br>
"Ohoh sinua, rauta raukka,<br>
rauta raukka, koito kuona,<br>
teräs tenhon-päivällinen!<br>
Siitäkö sinä sikesit,<br>
siitä kasvoit kauheaksi,<br>
ylen suureksi sukesit?<br>
"Et sä silloin suuri ollut<br>
etkä suuri etkä pieni,<br>
et kovin koreakana<br>
etkä äijältä äkäinen,<br>
kun sa maitona makasit,<br>
rieskasena riuottelit<br>
nuoren neitosen nisissä,<br>
kasvoit immen kainalossa<br>
pitkän pilven rannan päällä,<br>
alla taivahan tasaisen.<br>
"Etkä silloin suuri ollut,<br>
et ollut suuri etkä pieni,<br>
kun sa liejuna lepäsit,<br>
seisoit selvänä vetenä<br>
suurimmalla suon selällä,<br>
tuiman tunturin laella,<br>
muutuit tuolla maan muraksi,<br>
ruostemullaksi rupesit.<br>
"Etkä silloin suuri ollut,<br>
et ollut suuri etkä pieni,<br>
kun sua hirvet suolla hieroi,<br>
peurat pieksi kankahalla,<br>
susi sotki sorkillansa,<br>
karhu kämmenyisillänsä.<br>
"Etkä silloin suuri ollut,<br>
et ollut suuri etkä pieni,<br>
kun sa suosta sotkettihin,<br>
maan muasta muokattihin,<br>
vietihin sepon pajahan,<br>
alle ahjon Ilmarisen.<br>
"Etkä silloin suuri ollut,<br>
et ollut suuri etkä pieni,<br>
kun sa kuonana kohisit,<br>
läikyit lämminnä vetenä<br>
tuimissa tulisijoissa,<br>
vannoit vaikean valasi<br>
ahjolla, alasimella,<br>
vasaroilla, valkkamilla,<br>
sepon seisontasijoilla,<br>
takehinta-tanterilla.<br>
"Joko nyt suureksi sukenit,<br>
äreäksi ärtelihit,<br>
rikoit, vaivainen, valasi,<br>
söit kuin koira kunniasi,<br>
kun sa syrjit syntyäsi,<br>
sukuasi suin pitelit?<br>
"Ku käski pahalle työlle,<br>
kenp' on kehnolle kehoitti?<br>
Isosiko vai emosi<br>
vaiko vanhin veljiäsi<br>
vai nuorin sisariasi<br>
vaiko muu sukusi suuri?<br>
"Ei isosi, ei emosi<br>
eikä vanhin veljiäsi,<br>
ei nuorin sisariasi<br>
eikä muu sukusi suuri:<br>
itse teit tihua työtä,<br>
katkoit kalmankarvallista.<br>
"Tule nyt työsi tuntemahan,<br>
pahasi parantamahan,<br>
ennenkuin sanon emolle,<br>
vanhemmallesi valitan!<br>
Enemp' on emolla työtä,<br>
vaiva suuri vanhemmalla,<br>
kun poika pahoin tekevi,<br>
lapsi tuhmin turmelevi.<br>
"Piäty, veri, vuotamasta,<br>
hurme, huppelehtamasta,<br>
päälleni päräjämästä,<br>
riuskumasta rinnoilleni!<br>
Veri, seiso kuni seinä,<br>
asu, hurme, kuni aita,<br>
kuin miekka meressä seiso,<br>
saraheinä sammalessa,<br>
paasi pellon pientaressa,<br>
kivi koskessa kovassa!<br>
"Vaan jos mieli laatinevi<br>
liikkua lipeämmästi,<br>
niin sä liikkuos lihassa<br>
sekä luissa luistaellos!<br>
Sisässä sinun parempi,<br>
alla kalvon kaunihimpi,<br>
suonissa sorottamassa<br>
sekä luissa luistamassa,<br>
kuin on maahan vuotamassa,<br>
rikoille ripajamassa.<br>
"Et sä, maito, maahan joua,<br>
nurmehen, veri viatoin,<br>
miesten hempu, heinikkohon,<br>
kumpuhun, urosten kulta.<br>
Syämessä sinun sijasi,<br>
alla keuhkon kellarisi;<br>
sinne siirräite välehen,<br>
sinne juoskos joutuisasti!<br>
Et ole joki juoksemahan<br>
etkä lampi laskemahan,<br>
suohete solottamahan,<br>
venelotti vuotamahan.<br>
"Tyy'y nyt, tyyris, tippumasta,<br>
punainen, putoamasta!<br>
Kun et tyy'y, niin tyrehy!<br>
Tyytyi ennen Tyrjän koski,<br>
joki Tuonelan tyrehtyi,<br>
meri kuivi, taivas kuivi<br>
sinä suurna poutavuonna,<br>
tulivuonna voimatoinna.<br>
"Jos et tuostana totelle,<br>
viel' on muita muistetahan,<br>
uuet keinot keksitähän:<br>
huuan Hiiestä patoa,<br>
jolla verta keitetähän,<br>
hurmetta varistetahan,<br>
ilman tilkan tippumatta,<br>
punaisen putoamatta,<br>
veren maahan vuotamatta,<br>
hurmehen hurajamatta.<br>
"Kun ei lie minussa miestä,<br>
urosta Ukon pojassa<br>
tämän tulvan tukkijaksi,<br>
suonikosken sortajaksi,<br>
onp' on taatto taivahinen,<br>
pilven-päällinen jumala,<br>
joka miehistä pätevi,<br>
urohista kelpoavi<br>
veren suuta sulkemahan,<br>
tulevata tukkimahan.<br>
"Oi Ukko, ylinen luoja,<br>
taivahallinen jumala!<br>
Tule tänne tarvittaissa,<br>
käy tänne kutsuttaessa!<br>
Tunge turpea kätesi,<br>
paina paksu peukalosi<br>
tukkeheksi tuiman reiän,<br>
paikaksi pahan veräjän!<br>
Veä päälle lemmen lehti,<br>
kultalumme luikahuta<br>
veren tielle telkkimeksi,<br>
tulevalle tukkeheksi,<br>
jottei parsku parralleni,<br>
valu vaaterievuilleni!"<br>
Sillä sulki suun vereltä,<br>
tien on telkki hurmehelta.<br>
Pani poikansa pajahan<br>
tekemähän voitehia<br>
noista heinän helpehistä,<br>
tuhatlatvan tutkaimista,<br>
me'en maahan vuotajista,<br>
simatilkan tippujista.<br>
Poikanen meni pajahan,<br>
läksi voitehen tekohon;<br>
tuli tammi vastahansa.<br>
Kysytteli tammeltansa:<br>
"Onko mettä oksillasi,<br>
alla kuoresi simoa?"<br>
Tammi taiten vastoavi:<br>
"Päivänäpä eilisenä<br>
sima tippui oksilleni,<br>
mesi latvalle rapatti<br>
pilvistä pirisevistä,<br>
hattaroista haihtuvista."<br>
Otti tammen lastuloita,<br>
puun murskan murenemia;<br>
otti heiniä hyviä,<br>
ruohoja monennäköjä,<br>
joit' ei nähä näillä mailla<br>
kaikin paikoin kasvaviksi.<br>
Panevi pa'an tulelle,<br>
laitti keiton kiehumahan<br>
täynnä tammen kuoriloita,<br>
heiniä hyvännäköjä.<br>
Pata kiehui paukutteli<br>
kokonaista kolme yötä,<br>
kolme päiveä keväistä.<br>
Siitä katsoi voitehia,<br>
onko voitehet vakaiset,<br>
katsehet alinomaiset.<br>
Ei ole voitehet vakaiset,<br>
katsehet alinomaiset.<br>
Pani heiniä lisäksi,<br>
ruohoa monennäöistä,<br>
kut oli tuotu toisialta,<br>
sa'an taipalen takoa<br>
yheksältä loitsijalta,<br>
kaheksalta katsojalta.<br>
Keitti vielä yötä kolme,<br>
ynnähän yheksän yötä.<br>
Nostavi pa'an tulelta,<br>
katselevi voitehia,<br>
onko voitehet vakaiset,<br>
katsehet alinomaiset.<br>
Olipa haapa haaraniekka,<br>
kasvoi pellon pientarella.<br>
Tuon murha murenti poikki,<br>
kaikki kahtia hajotti;<br>
voiti niillä voitehilla,<br>
katsoi niillä katsehilla.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kun lie näissä voitehissa<br>
vian päälle vietävätä,<br>
vammoille valettavata,<br>
haapa, yhtehen paratkos<br>
ehommaksi entistäsi!"<br>
Haapa yhtehen parani<br>
ehommaksi entistänsä,<br>
kasvoi päältä kaunihiksi,<br>
alta aivan terveheksi.<br>
Siitä koitti voitehia,<br>
katselevi katsehia,<br>
koitteli kiven koloihin,<br>
paasien pakahtumihin:<br>
jo kivet kivihin tarttui,<br>
paaet paatehen rupesi.<br>
Tuli poikanen pajasta<br>
tekemästä voitehia,<br>
rasvoja rakentamasta;<br>
ne työnti ukon kätehen:<br>
"Siin' on voitehet vakaiset,<br>
katsehet alinomaiset,<br>
vaikka vuoret voitelisit,<br>
kaikki kalliot yheksi."<br>
Koki ukko kielellänsä,<br>
maistoi suullansa sulalla,<br>
tunsi katsehet hyviksi,<br>
voitehet vaka'isiksi.<br>
Siitä voiti Väinämöistä,<br>
pahoin-tullutta paranti,<br>
voiti alta, voiti päältä,<br>
kerta keskeä sivalti.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"En liiku omin lihoini,<br>
liikun Luojani lihoilla,<br>
en väiky omin väkini,<br>
väikyn väellä kaikkivallan,<br>
en puhu omalla suulla,<br>
puhelen Jumalan suulla.<br>
Josp' on mulla suu suloinen,<br>
suloisempi suu Jumalan,<br>
jospa on kaunoinen käteni,<br>
käsi Luojan kaunihimpi."<br>
Kun oli voie päälle pantu,<br>
nuot on katsehet vakaiset,<br>
murti se puolipyörryksihin,<br>
Väinämöisen väännyksihin:<br>
lyökse sinne, lyökse tänne,<br>
vaan ei löytänyt lepoa.<br>
Niin ukko kipuja kiisti,<br>
työnti tuosta tuskapäitä<br>
keskelle Kipumäkeä,<br>
Kipuvuoren kukkulalle<br>
kiviä kivistämähän,<br>
paasia pakottamahan.<br>
Tukun silkkiä sivalti,<br>
senpä leikkeli levyiksi,<br>
senp' on katkoi kappaleiksi,<br>
sitehiksi suoritteli.<br>
Sitoi niillä silkillänsä,<br>
kapaloivi kaunoisilla<br>
polvea pojan pätöisen,<br>
varpahia Väinämöisen.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Siteheksi Luojan silkki,<br>
Luojan kaapu katteheksi<br>
tälle polvelle hyvälle,<br>
vakaisille varpahille!<br>
Katso nyt, kaunoinen Jumala,<br>
varjele, vakainen Luoja,<br>
jottei vietäisi vioille,<br>
vammoille veällettäisi!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
jo tunsi avun totisen.<br>
Pian pääsi terveheksi;<br>
liha kasvoi kaunihiksi,<br>
alta aivan terveheksi,<br>
keskeä kivuttomaksi,<br>
vieriltä viattomaksi,<br>
päältä päärmehettömäksi,<br>
ehommaksi entistänsä,<br>
paremmaksi tuonoistansa.<br>
Jo nyt jaksoi jalka käyä,<br>
polvi polkea kykeni;<br>
ei nuuru nimeksikänä<br>
vaikerra vähäistäkänä.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
siirti silmänsä ylemmä,<br>
katsahtavi kaunihisti<br>
päälle pään on taivosehen;<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tuoltapa aina armot käyvät,<br>
turvat tuttavat tulevat<br>
ylähältä taivahasta,<br>
luota Luojan kaikkivallan.<br>
"Ole nyt kiitetty, Jumala,<br>
ylistetty, Luoja, yksin,<br>
kun annoit avun minulle,<br>
tuotit turvan tuttavasti<br>
noissa tuskissa kovissa,<br>
terän rauan raatamissa!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
vielä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Elkätte, etinen kansa,<br>
kansa vasta kasvavainen,<br>
veikaten venettä tehkö,<br>
uhkaellen kaartakana!<br>
Jumalass' on juoksun määrä,<br>
Luojassa lopun asetus,<br>
ei uron osoannassa,<br>
vallassa väkevänkänä."<br>



<hr/>
<h3 id="10">Kymmenes runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
otti ruskean orihin,<br>
pani varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen;<br>
itse reuoikse rekehen,<br>
kohennaikse korjahansa.<br>
Laski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmisvyöllä;<br>
virkku juoksi, matka joutui,<br>
reki vieri, tie lyheni,<br>
jalas koivuinen kolasi,<br>
vemmel piukki pihlajainen.<br>
Ajavi karettelevi.<br>
Ajoi soita, ajoi maita,<br>
ajoi aavoja ahoja.<br>
Kulki päivän, kulki toisen,<br>
niin päivällä kolmannella<br>
tuli pitkän sillan päähän,<br>
Kalevalan kankahalle,<br>
Osmon pellon pientarelle.<br>
Siinä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Syö, susi, unennäkijä,<br>
tapa, tauti, lappalainen!<br>
Sanoi ei saavani kotihin<br>
enämpi elävin silmin<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
näille Väinölän ahoille,<br>
Kalevalan kankahille."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laulelevi, taitelevi:<br>
lauloi kuusen kukkalatvan,<br>
kukkalatvan, kultalehvän;<br>
latvan työnti taivahalle,<br>
puhki pilvien kohotti,<br>
lehvät ilmoille levitti,<br>
halki taivahan hajotti.<br>
Laulelevi, taitelevi:<br>
lauloi kuun kumottamahan<br>
kultalatva-kuusosehen,<br>
lauloi oksillen otavan.<br>
Ajavi karettelevi<br>
kohti kullaista kotia,<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin,<br>
kun oli seppo Ilmarisen,<br>
takojan iän-ikuisen,<br>
luvannut lunastimeksi,<br>
oman päänsä päästimeksi<br>
pimeähän Pohjolahan,<br>
summahan Sariolahan.<br>
Jop' on seisottui oronen<br>
Osmon uuen pellon päähän.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
päätä korjasta kohotti:<br>
kuuluvi pajasta pauke,<br>
hilke hiilihuonehesta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse pistihe pajahan.<br>
Siell' on seppo Ilmarinen:<br>
takoa taputtelevi.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Oi sie vanha Väinämöinen!<br>
Miss' olet viikon viipynynnä,<br>
kaiken aikasi asunut?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tuoll' olen viikon viipynynnä,<br>
kaiken aikani elellyt<br>
pimeässä Pohjolassa,<br>
summassa Sariolassa,<br>
liukunut Lapin lauilla,<br>
tietomiesten tienohilla."<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi sie vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen!<br>
Mitä lausut matkoiltasi<br>
tultua kotituville?"<br>
Virkki vanha Väinämöinen:<br>
"Äijä on mulla lausumista:<br>
onp' on neiti Pohjolassa,<br>
impi kylmässä kylässä,<br>
jok' ei suostu sulhosihin,<br>
mielly miehi'in hyvihin.<br>
Kiitti puoli Pohjan maata,<br>
kun onpi kovin korea:<br>
kuuhut paistoi kulmaluilta,<br>
päivä rinnoilta risotti,<br>
otavainen olkapäiltä,<br>
seitsentähtinen selältä.<br>
"Sinä, seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
lähe neittä noutamahan,<br>
päätä kassa katsomahan!<br>
Kun saatat takoa sammon,<br>
kirjokannen kirjaella,<br>
niin saat neion palkastasi,<br>
työstäsi tytön ihanan."<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Ohoh vanha Väinämöinen!<br>
Joko sie minun lupasit<br>
pimeähän Pohjolahan<br>
oman pääsi päästimeksi,<br>
itsesi lunastimeksi?<br>
En sinä pitkänä ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
lähe Pohjolan tuville,<br>
Sariolan salvoksille,<br>
miesten syöjille sijoille,<br>
urosten upottajille."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Viel' on kumma toinen kumma:<br>
onp' on kuusi kukkalatva,<br>
kukkalatva, kultalehvä<br>
Osmon pellon pientarella;<br>
kuuhut latvassa kumotti,<br>
oksilla otava seisoi."<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"En usko toeksi tuota,<br>
kun en käyne katsomahan,<br>
nähne näillä silmilläni."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Kun et usko kuitenkana,<br>
lähtekämme katsomahan,<br>
onko totta vai valetta!"<br>
Lähettihin katsomahan<br>
tuota kuusta kukkapäätä,<br>
yksi vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen.<br>
Sitte tuonne tultuansa<br>
Osmon pellon pientarelle<br>
seppo seisovi likellä,<br>
uutta kuusta kummeksivi,<br>
kun oli oksilla otava,<br>
kuuhut kuusen latvasessa.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Nyt sinä, seppo veikkoseni,<br>
nouse kuuta noutamahan,<br>
otavaista ottamahan<br>
kultalatva-kuusosesta!"<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
nousi puuhun korkealle,<br>
ylähäksi taivahalle,<br>
nousi kuuta noutamahan,<br>
otavaista ottamahan<br>
kultalatva-kuusosesta.<br>
Virkki kuusi kukkalatva,<br>
lausui lakkapää petäjä:<br>
"Voipa miestä mieletöintä,<br>
äkkioutoa urosta!<br>
Nousit, outo, oksilleni,<br>
lapsen-mieli, latvahani<br>
kuvakuun on nouantahan,<br>
valetähtyen varahan!"<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
lauloa hyrähtelevi:<br>
lauloi tuulen tuppurihin,<br>
ilman raivohon rakenti;<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Ota, tuuli, purtehesi,<br>
ahava, venosehesi<br>
vieä vieretelläksesi<br>
pimeähän Pohjolahan!"<br>
Nousi tuuli tuppurihin,<br>
ilma raivohon rakentui,<br>
otti seppo Ilmarisen<br>
vieä viiletelläksensä<br>
pimeähän Pohjolahan,<br>
summahan Sariolahan.<br>
Siinä seppo Ilmarinen<br>
jopa kulki jotta joutui!<br>
Kulki tuulen tietä myöten,<br>
ahavan ratoa myöten,<br>
yli kuun, alatse päivän,<br>
otavaisten olkapäitse;<br>
päätyi Pohjolan pihalle,<br>
Sariolan saunatielle,<br>
eikä häntä koirat kuullut<br>
eikä haukkujat havainnut.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas<br>
tuop' on päätyvi pihalle.<br>
Itse ennätti sanoa:<br>
"Mi sinä lienet miehiäsi<br>
ja kuka urohiasi?<br>
Tulit tänne tuulen tietä,<br>
ahavan rekiratoa,<br>
eikä koirat kohti hauku,<br>
villahännät virkkaele!"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"En mä tänne tullutkana<br>
kylän koirien kuluiksi,<br>
villahäntien vihoiksi,<br>
näillen ouoillen oville,<br>
veräjille vierahille."<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
tutkaeli tullehelta:<br>
"Oletko tullut tuntemahan,<br>
kuulemahan, tietämähän<br>
tuota seppo Ilmarista,<br>
takojata taitavinta?<br>
Jo on viikon vuotettuna<br>
sekä kauan kaivattuna<br>
näille Pohjolan perille<br>
uuen sammon laaintahan."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Lienen tullut tuntemahan<br>
tuon on seppo Ilmarisen,<br>
kun olen itse Ilmarinen,<br>
itse taitava takoja."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
pian pistihe tupahan,<br>
sanovi sanalla tuolla:<br>
"Neityeni nuorempani,<br>
lapseni vakavimpani!<br>
Pane nyt päällesi parasta,<br>
varrellesi valke'inta,<br>
hempe'intä helmoillesi,<br>
ripe'intä rinnoillesi,<br>
kaulallesi kaunihinta,<br>
kukke'inta kulmillesi,<br>
poskesi punottamahan,<br>
näköpääsi näyttämähän!<br>
Jo on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
saanut sammon laaintahan,<br>
kirjokannen kirjantahan."<br>
Tuop' on kaunis Pohjan tytti,<br>
maan kuulu, ve'en valio,<br>
otti vaattehet valitut,<br>
pukehensa puhtahimmat;<br>
viitiseikse, vaatiseikse,<br>
pääsomihin suoritseikse,<br>
vaskipantoihin paneikse,<br>
kultavöihin kummitseikse.<br>
Tuli aitasta tupahan,<br>
kaapsahellen kartanolta<br>
silmistänsä sirkeänä,<br>
korvistansa korkeana,<br>
kaunihina kasvoiltansa,<br>
poskilta punehtivana;<br>
kullat riippui rinnan päällä,<br>
pään päällä hopeat huohti.<br>
Itse Pohjolan emäntä<br>
käytti seppo Ilmarisen<br>
noissa Pohjolan tuvissa,<br>
Sariolan salvoksissa;<br>
siellä syötti syöneheksi,<br>
juotti miehen juoneheksi,<br>
apatti ani hyväksi.<br>
Sai tuosta sanelemahan:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen!<br>
Saatatko takoa sammon,<br>
kirjokannen kirjaella<br>
joutsenen kynän nenästä,<br>
maholehmän maitosesta,<br>
ohran pienestä jyvästä,<br>
kesäuuhen untuvasta,<br>
niin saat neion palkastasi,<br>
työstäsi tytön ihanan."<br>
Silloin seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Saattanen takoa sammon,<br>
kirjokannen kalkutella<br>
joutsenen kynän nenästä,<br>
maholehmän maitosesta,<br>
ohran pienestä jyvästä,<br>
kesäuuhen untuvasta,<br>
kun olen taivoa takonut,<br>
ilman kantta kalkuttanut<br>
ilman alkusen alutta,<br>
riporihman tehtyisettä."<br>
Läksi sammon laaintahan,<br>
kirjokannen kirjontahan.<br>
Kysyi paikalta pajoa,<br>
kaipasi sepinkaluja:<br>
ei ole paikalla pajoa,<br>
ei pajoa, ei paletta,<br>
ahjoa, alasintana,<br>
vasarata, varttakana!<br>
Silloin seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Akatp' on epäelköhöt,<br>
herjat kesken heittäköhöt,<br>
eip' on mies pahempikana,<br>
uros untelompikana!"<br>
Etsi ahjollen alusta,<br>
leveyttä lietsehelle<br>
noilla mailla, mantereilla,<br>
Pohjan peltojen perillä.<br>
Etsi päivän, etsi toisen.<br>
Jo päivänä kolmantena<br>
tuli kirjava kivonen,<br>
vahatukko vastahansa.<br>
Tuohon seppo seisottihe,<br>
takoja tulen rakenti;<br>
päivän laati palkehia,<br>
toisen ahjoa asetti.<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
tunki ainehet tulehen,<br>
takehensa alle ahjon;<br>
otti orjat lietsomahan,<br>
väkipuolet vääntämähän.<br>
Orjat lietsoi löyhytteli,<br>
väkipuolet väännätteli<br>
kolme päiveä kesäistä<br>
ja kolme kesäistä yötä:<br>
kivet kasvoi kantapäihin,<br>
vahat varvasten sijoille.<br>
Niin päivänä ensimäisnä<br>
itse seppo Ilmarinen<br>
kallistihe katsomahan<br>
ahjonsa alaista puolta,<br>
mitä tullehe tulesta,<br>
selvinnehe valkeasta.<br>
Jousi tungeikse tulesta,<br>
kaasi kulta kuumoksesta,<br>
kaari kulta, pää hopea,<br>
varsi vasken-kirjavainen.<br>
On jousi hyvän näköinen,<br>
vaan onpi pahan tapainen:<br>
joka päivä pään kysyvi,<br>
parahana kaksi päätä.<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
ei tuota kovin ihastu:<br>
kaaren katkaisi kaheksi,<br>
siitä tunkevi tulehen;<br>
laitti orjat lietsomahan,<br>
väkipuolet vääntämähän.<br>
Jop' on päivänä jälestä<br>
itse seppo Ilmarinen<br>
kallistihe katsomahan<br>
ahjonsa alaista puolta:<br>
veno tungeikse tulesta,<br>
punapursi kuumoksesta,<br>
kokat kullan kirjaeltu,<br>
hangat vaskesta valettu.<br>
On veno hyvän näköinen,<br>
ei ole hyvän tapainen:<br>
suotta lähtisi sotahan,<br>
tarpehetta tappelohon.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
ei ihastu tuotakana:<br>
venon murskaksi murenti,<br>
tunkevi tulisijahan;<br>
laitti orjat lietsomahan,<br>
väkipuolet vääntämähän.<br>
Jo päivänä kolmantena<br>
itse seppo Ilmarinen<br>
kallistihe katsomahan<br>
ahjonsa alaista puolta:<br>
hieho tungeikse tulesta,<br>
sarvi kulta kuumoksesta,<br>
otsassa otavan tähti,<br>
päässä päivän pyöryläinen.<br>
On hieho hyvän näköinen,<br>
ei ole hyvän tapainen:<br>
metsässä makaelevi,<br>
maion maahan kaatelevi.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
ei ihastu tuotakana:<br>
lehmän leikkeli paloiksi,<br>
siitä tunkevi tulehen;<br>
laitti orjat lietsomahan,<br>
väkipuolet vääntämähän.<br>
Jo päivänä neljäntenä<br>
itse seppo Ilmarinen<br>
kallistihe katsomahan<br>
ahjonsa alaista puolta:<br>
aura tungeikse tulesta,<br>
terä kulta kuumoksesta,<br>
terä kulta, vaski varsi,<br>
hopeata ponnen päässä.<br>
On aura hyvän näköinen,<br>
ei ole hyvän tapainen:<br>
kylän pellot kyntelevi,<br>
vainiot vakoelevi.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
ei ihastu tuotakana:<br>
auran katkaisi kaheksi,<br>
alle ahjonsa ajavi.<br>
Laittoi tuulet lietsomahan,<br>
väkipuuskat vääntämähän.<br>
Lietsoi tuulet löyhytteli:<br>
itä lietsoi, lietsoi länsi,<br>
etelä enemmän lietsoi,<br>
pohjanen kovin porotti.<br>
Lietsoi päivän, lietsoi toisen,<br>
lietsoi kohta kolmannenki:<br>
tuli tuiski ikkunasta,<br>
säkehet ovesta säykkyi,<br>
tomu nousi taivahalle,<br>
savu pilvihin sakeni.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
päivän kolmannen perästä<br>
kallistihe katsomahan<br>
ahjonsa alaista puolta:<br>
näki sammon syntyväksi,<br>
kirjokannen kasvavaksi.<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takoa taputtelevi,<br>
lyöä lynnähyttelevi.<br>
Takoi sammon taitavasti:<br>
laitahan on jauhomyllyn,<br>
toisehen on suolamyllyn,<br>
rahamyllyn kolmantehen.<br>
Siitä jauhoi uusi sampo,<br>
kirjokansi kiikutteli,<br>
jauhoi purnun puhtehessa:<br>
yhen purnun syötäviä,<br>
toisen jauhoi myötäviä,<br>
kolmannen kotipitoja.<br>
Niin ihastui Pohjan akka;<br>
saattoi sitte sammon suuren<br>
Pohjolan kivimäkehen,<br>
vaaran vaskisen sisähän<br>
yheksän lukon ta'aksi.<br>
Siihen juuret juurrutteli<br>
yheksän sylen syvähän:<br>
juuren juurti maaemähän,<br>
toisen vesiviertehesen,<br>
kolmannen kotimäkehen.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
tyttöä anelemahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Joko nyt minulle neiti,<br>
kun sai sampo valmihiksi,<br>
kirjokansi kaunihiksi?"<br>
Tuop' on kaunis Pohjan tyttö<br>
itse noin sanoiksi virkki:<br>
"Kukapa tässä toisna vuonna,<br>
kenpä kolmanna kesänä<br>
käkiä kukutteleisi,<br>
lintusia laulattaisi,<br>
jos minä menisin muunne,<br>
saisin, marja, muille maille!<br>
"Jos tämä kana katoisi,<br>
tämä hanhi hairahtaisi,<br>
eksyisi emosen tuoma,<br>
punapuola pois menisi,<br>
kaikkipa käet katoisi,<br>
ilolinnut liikahtaisi<br>
tämän kunnahan kukuilta,<br>
tämän harjun hartehilta.<br>
"Enkä joua ilmankana,<br>
pääse en neitipäiviltäni,<br>
noilta töiltä tehtäviltä,<br>
kesäisiltä kiirehiltä:<br>
marjat on maalla poimimatta,<br>
lahen rannat laulamatta,<br>
astumattani ahoset,<br>
lehot leikin lyömättäni."<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin<br>
jo tuossa ajattelevi,<br>
pitkin päätänsä pitävi,<br>
miten kulkea kotihin,<br>
tulla maille tuttaville<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta.<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Mit' olet pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin?<br>
Laatisiko mieli mennä<br>
elomaillen entisille?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Sinne mieleni tekisi<br>
kotihini kuolemahan,<br>
maalleni masenemahan."<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
syötti miehen, juotti miehen,<br>
istutti perähän purren<br>
melan vaskisen varahan;<br>
virkki tuulen tuulemahan,<br>
pohjasen puhaltamahan.<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
matkasi omille maille<br>
ylitse meren sinisen.<br>
Kulki päivän, kulki toisen;<br>
päivälläpä kolmannella<br>
jo tuli kotihin seppo,<br>
noille syntymäsijoille.<br>
Kysyi vanha Väinämöinen<br>
Ilmariselta sepolta:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen!<br>
Joko laait uuen sammon,<br>
kirjokannen kirjaelit?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen,<br>
itse laatija pakisi:<br>
"Jopa jauhoi uusi sampo,<br>
kirjokansi kiikutteli,<br>
jauhoi purnun puhtehessa:<br>
yhen purnun syötäviä,<br>
toisen jauhoi myötäviä,<br>
kolmannen pi'eltäviä."<br>



<hr/>
<h3 id="11">Yhdestoista runo</h3>


Aika on Ahtia sanoa,<br>
veitikkätä vieretellä.<br>
Ahti poika Saarelainen,<br>
tuo on lieto Lemmin poika,<br>
kasvoi koissa korkeassa<br>
luona armahan emonsa<br>
laajimman lahen perällä,<br>
Kaukoniemen kainalossa.<br>
Kaloin siinä Kauko kasvoi,<br>
Ahti ahvenin yleni.<br>
Tuli mies mitä parahin,<br>
puhkesi punaverinen,<br>
joka päästänsä pätevi,<br>
kohastansa kelpoavi;<br>
vaan tuli vähän vialle,<br>
tavoiltansa turmiolle:<br>
ain' oli naisissa eläjä,<br>
yli öitä öitsilöissä,<br>
noien impien iloissa,<br>
kassapäien karkeloissa.<br>
Kylli oli Saaren neiti,<br>
Saaren neiti, Saaren kukka.<br>
Kasvoi koissa korkeassa,<br>
yleni ylen ehossa,<br>
istuen ison majoilla,<br>
peräpenkin notkumilla.<br>
Kauan kasvoi, kauas kuului:<br>
kaukoa tuli kosijat<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunoisehen kartanohon.<br>
Kosi Päivä poiallehen:<br>
eip' on mennyt Päivälähän<br>
Päivän luona paistamahan<br>
kesäisillä kiirehillä.<br>
Kosi Kuuhut poiallehen:<br>
eip' on mennyt Kuutolahan<br>
Kuun luona kumottamahan,<br>
kehät ilman kiertämähän.<br>
Kosi Tähti poiallehen:<br>
eip' on mennyt Tähtelähän<br>
pitkin öitä pilkkimähän<br>
talvisilla taivahilla.<br>
Tulevi Virosta sulhot,<br>
toiset tuolta Inkereltä:<br>
eip' on neiti mennytkänä;<br>
itse vasten vastaeli:<br>
"Suotta kultanne kuluvi,<br>
hopeanne hoikkenevi!<br>
En lähe minä Virohon,<br>
en lähe, lupoakana,<br>
Viron vettä soutamahan,<br>
saarellista sauvomahan,<br>
syömähän Viron kaloja,<br>
Viron lientä lippomahan.<br>
"Enkä lähe Inkerelle,<br>
penkerelle, pänkerelle;<br>
siell' on nälkä, kaiken nälkä:<br>
puun nälkä, pärehen nälkä,<br>
ve'en nälkä, vehnän nälkä,<br>
rukihisen leivän nälkä."<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
lähteäksensä lupasi<br>
Saaren kukkoa kosihin,<br>
tuota mointa morsianta,<br>
kaunokaista kassapäätä.<br>
Emo kielteä käkesi,<br>
varoitteli vaimo vanha:<br>
"Ellös menkö, poikaseni,<br>
parempihin itseäsi!<br>
Ei suattane sinua<br>
Saaren suurehen sukuhun."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
virkki kaunis Kaukomieli:<br>
"Jos en ole koiltani korea,<br>
su'ultani aivan suuri,<br>
mie valitsen varrellani,<br>
otan muilla muo'oillani."<br>
Aina kieltävi emonsa<br>
lähtemästä Lemminkäistä<br>
Saaren suurehen sukuhun,<br>
laajahan lajiperähän:<br>
"Siellä piiat pilkkoavat,<br>
naiset nauravat sinua."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kyllä hää'än naisten naurun,<br>
soppityrskyt tyttärien:<br>
potkaisen pojan povehen,<br>
käsikannon kainalohon;<br>
siin' on pää hyvänki pilkan,<br>
parahanki parjauksen."<br>
Emo tuon sanoiksi virkki:<br>
"Voi poloinen, päiviäni!<br>
Nauraisitko Saaren naiset,<br>
pitäisit pyhäiset piiat,<br>
niin siitä tora tulisi,<br>
sota suuri lankeaisi!<br>
Saisi kaikki Saaren sulhot,<br>
sata miestä miekkoinensa<br>
päällesi sinun, poloisen,<br>
yksinäisen ympärille."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen<br>
varoituksista emonsa!<br>
Ottavi hyvän orosen,<br>
valjasti valion varsan;<br>
ajavi karittelevi<br>
Saaren kuuluhun kylähän<br>
Saaren kukkoa kosihin,<br>
Saaren mointa morsianta.<br>
Nauroi naiset Lemminkäistä,<br>
piiat pisti pilkkojansa,<br>
kun ajoi kummasti kujalle,<br>
kamalasti kartanolle:<br>
ajoi korjansa kumohon,<br>
veräjähän vierähytti.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"En ole tuota ennen nähnyt,<br>
en ole nähnyt enkä kuullut<br>
naisen nauravan minulle,<br>
piian pilkkoja suannut."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onko saarella sijoa,<br>
maata Saaren manterella,<br>
minun leikki lyöäkseni,<br>
tanner tanhuellakseni<br>
Saaren impien iloissa,<br>
kassapäien karkeloissa?"<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet vastoavat:<br>
"Onp' on Saarella sijoa,<br>
maata Saaren manterella,<br>
sinun leikki lyöäksesi,<br>
tanner tanhuellaksesi<br>
karjalaisna kaskimailla,<br>
paimenpoikana palolla:<br>
lapset on laihat Saaren mailla,<br>
lihavat hevosen varsat."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Palkkasihe paimeneksi:<br>
kävi päivät paimenessa,<br>
yöt on impien iloissa,<br>
noien neitojen kisoissa,<br>
kassapäien karkeloissa.<br>
Sillä lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
jopa hääti naisen naurun,<br>
piätteli piian pilkan.<br>
Ei ollut sitä tytärtä,<br>
piikoa pyhintäkänä,<br>
kuta hän ei kosketellut,<br>
jonk' ei vieressä venynyt.<br>
Yksi on impi kaikkinensa<br>
Saaren suuressa su'ussa,<br>
jok' ei suostu sulhasihin,<br>
mielly miehi'in hyvihin:<br>
se oli Kyllikki korea,<br>
Saaren kukka kaunokainen.<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
sa'at saappahat kulutti,<br>
sa'at airot poikki souti<br>
tuota neittä saaessansa,<br>
Kyllikkiä pyytessänsä.<br>
Kyllikki, korea neiti,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mitä, kehno, kierteletki,<br>
rannan raukuja, ajelet,<br>
täältä tyttöjä kyselet,<br>
tinavöitä tieustelet?<br>
En mä tästä ennen joua,<br>
kuin kiven kuluksi jauhan,<br>
pieksän petkelen periksi,<br>
huhmaren sukuksi survon.<br>
"Enkä huoli huitukoille,<br>
huitukoille, haitukoille;<br>
mie tahon tasaisen varren<br>
tasaiselle varrelleni,<br>
tahon muo'on muhkeamman<br>
muhke'ille muo'oilleni<br>
sekä kasvon kaunihimman<br>
kaunihille kasvoilleni."<br>
Oli aikoa vähäisen,<br>
kului tuskin puoli kuuta.<br>
Jo päivänä muutamana,<br>
iltana moniahana<br>
neitoset kisaelevi,<br>
kaunokaiset karkelevi<br>
mannerpuolella saloa<br>
kaunihilla kankahalla;<br>
Kyllikki ylinnä muita,<br>
Saaren kukka kuuluisinna.<br>
Tuli veitikkä verevä,<br>
ajoi lieto Lemminkäinen<br>
orihillansa omalla,<br>
valitulla varsallansa<br>
keskelle kisaketoa,<br>
kaunokaisten karkeloa;<br>
reutoi Kyllikin rekehen,<br>
koppoi neien korjahansa,<br>
tuon asetti taljallensa,<br>
liitti liistehyisillensä.<br>
Laski ruoskalla hevoista,<br>
nauskahutti nauhasella,<br>
siitä läksi liukumahan.<br>
Lähtiessänsä sanovi:<br>
"Elkätte minua, immet,<br>
ilmi antako ikänä,<br>
minun täällä käyneheni,<br>
täältä neien vieneheni!<br>
"Jos ette totelle tuosta,<br>
niin teille paha paneikse:<br>
laulan sulhonne sotahan,<br>
nuoret miehet miekan alle,<br>
ettei kuulla kuuna päänä,<br>
nähä ilmoisna ikänä<br>
kujasilla kulkemassa,<br>
ahoilla ajelemassa."<br>
Kyllä Kyllikki valitti,<br>
Saaren kukka kuikutteli:<br>
"Päästä jo minua poies,<br>
laske lasta vallallensa,<br>
kotihinsa kulkemahan<br>
luoksi itkevän emonsa!<br>
"Jos et laskea luvanne<br>
kotihini kulkemahan,<br>
viel' on viisi veljeäni,<br>
seitsemän setäni lasta<br>
jänön jälen polkijaksi,<br>
neien pään perilliseksi."<br>
Kun ei pääsnyt kuitenkana,<br>
itse itkulle hyräytyi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Joutenpa, poloinen, synnyin,<br>
jouten synnyin, jouten kasvoin,<br>
jouten aikani elelin;<br>
jo nyt sainki joutavalle<br>
miehelle mitättömälle,<br>
suojihin soankävijän,<br>
aina tuiman tappelijan!"<br>
Virkki lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Kyllikki, syänkäpyni,<br>
minun maire marjueni!<br>
Ellös olko milläkänä!<br>
En sua pahoin pitäne:<br>
sylissäni syöessäni,<br>
käsissäni käyessäni,<br>
sivullani seistessäni,<br>
vieressä venyessäni.<br>
"Mitäpä sinä sureksit,<br>
mitä huollen huokaelet?<br>
Tuotako sinä sureksit,<br>
tuota huollen huokaelet,<br>
lehmityyttä, leivätyyttä<br>
ja kaiken elon vähyyttä?<br>
"Ellös olko milläkänä!<br>
Mont' on lehmeä minulla,<br>
monta maion antajata:<br>
yks' on suolla Muurikkinen,<br>
toinen mäellä Mansikkinen,<br>
kolmas Puolukka palolla.<br>
Ne on syömättä soreat,<br>
katsomatta kaunokaiset;<br>
ei ole illoin kytkemistä<br>
eikä aamuin laskemista,<br>
heinävihkon heittämistä,<br>
suolan, suuruksen surua.<br>
"Vaiko tuotaki surisit,<br>
tuota huollen huokoaisit,<br>
ettei oo sukuni suuri,<br>
kovin korkea kotini?<br>
"Jos en oo su'ulta suuri<br>
enkä korkea ko'ilta,<br>
on mulla tulinen miekka,<br>
säkenevä säilärauta.<br>
Se onpi sukua suurta,<br>
laajoa lajipereä:<br>
onp' on Hiiessä hiottu,<br>
jumaloissa kirkastettu.<br>
Sillä suurennan sukuni,<br>
laajennan lajini kaiken,<br>
miekalla tuliterällä,<br>
säilällä säkenevällä."<br>
Neiti parka huokoaikse,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi on Ahti, Lemmin poika!<br>
Jos tahot minuista neittä<br>
ikuiseksi puolisoksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi,<br>
sie vanno valat ikuiset<br>
et sotia käyäksesi<br>
kullankana tarpehella,<br>
hopeankana halulla!"<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Vannon mie valat ikuiset<br>
en sotia käyäkseni<br>
kullankana tarpehella,<br>
hopeankana halulla.<br>
Sie itse valasi vanno<br>
et kyliä käyäksesi<br>
hyvänki hypyn halulla,<br>
tanhujuoksun tarpehella!"<br>
Siitä vannoivat valansa,<br>
laativat ikilupansa<br>
eessä julkisen Jumalan,<br>
alla kasvon kaikkivallan,<br>
ei Ahin sotia käyä<br>
eikä Kyllikin kyleä.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
veti virkkua vitsalla,<br>
löi oritta ohjaksella.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jää hyvästi, Saaren nurmet,<br>
kuusen juuret, tervaskannot,<br>
joit' olen kesän kävellyt,<br>
talvet kaiket tallaellut,<br>
piileskellen pilviöillä,<br>
paeten pahalla säällä,<br>
tätä pyytä pyytessäni,<br>
allia ajellessani!"<br>
Ajoa hypittelevi:<br>
jo kohta koti näkyvi.<br>
Neiti tuon sanoiksi virkki<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Tupa tuolla tuulottavi,<br>
nälkäraunio näkyvi.<br>
Kenen onpi tuo tupanen,<br>
kenen koti kunnottoman?"<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Elä sie sure tuvista,<br>
huokaele huonehista!<br>
Tuvat toiset tehtänehe,<br>
paremmaiset pantanehe<br>
hirve'istä hirsiköistä,<br>
parahista parsikoista."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
jo kohta kotihin saapi<br>
luoksi armahan emonsa,<br>
tykö valtavanhempansa.<br>
Emo tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Viikon viivyit, poikaseni,<br>
viikon mailla vierahilla."<br>
Lausui lieto Lemminkäinen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Piti naiset naurellani,<br>
kostoa pyhäiset piiat<br>
piännästä pitkän pilkan,<br>
naurannoistansa minulle.<br>
Sain parahan korjahani,<br>
tuon asetin taljalleni,<br>
liitin liistehyisilleni,<br>
alle viltin vierähytin.<br>
Sillä maksoin naisten naurun,<br>
piikojen ilopiännän.<br>
"Oi emoni, kantajani,<br>
äitini, ylentäjäni!<br>
Mitä läksin, senpä sainki,<br>
kuta pyysin, sen tapasin.<br>
Pane nyt patjasi parahat,<br>
pehme'immät päänalaiset,<br>
maatani omalla maalla<br>
nuoren neiteni keralla!"<br>
Emo tuon sanoiksi virkkoi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Ole nyt kiitetty, Jumala,<br>
ylistetty, Luoja, yksin,<br>
kun annoit miniän mulle,<br>
toit hyvän tulen puhujan,<br>
oivan kankahan kutojan,<br>
aivan kenstin kehreäjän,<br>
pulskin poukkujen pesijän,<br>
vaattehien valkaisijan!<br>
"Itse kiitä onneasi!<br>
Hyvän sait, hyvän tapasit,<br>
hyvän Luojasi lupasi,<br>
hyvän antoi armollinen:<br>
puhas on pulmonen lumella,<br>
puhtahampi puolellasi;<br>
valkea merellä vaahti,<br>
valkeampi vallassasi;<br>
sorea merellä sorsa,<br>
soreampi suojassasi;<br>
kirkas tähti taivahalla,<br>
kirkkahampi kihloissasi.<br>
"Laai nyt lattiat laveat,<br>
hanki ikkunat isommat,<br>
seisottele seinät uuet,<br>
tee koko tupa parempi,<br>
kynnykset tuvan etehen,<br>
uuet ukset kynnykselle,<br>
nuoren neien saatuasi,<br>
kaunihin katsottuasi,<br>
paremmaisen itseäsi,<br>
sukuasi suuremmaisen!"<br>



<hr/>
<h3 id="12">Kahdestoista runo</h3>


Siitä Ahti Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis kaukolainen,<br>
aina aikoja eleli<br>
nuoren neitosen keralla;<br>
ei itse sotia käynyt<br>
eikä Kyllikki kyleä.<br>
Niin päivänä muutamana,<br>
huomenna moniahana<br>
itse Ahti Lemminkäinen<br>
lähtevi kalankutuhun;<br>
tullut ei illaksi kotihin,<br>
ensi yöksi ennättänyt.<br>
Jo meni Kyllikki kylähän,<br>
noien neitojen kisahan.<br>
Kenpä saattavi sanoman,<br>
kenpä kielen kantelevi?<br>
Ainikki sisar Ahilla;<br>
sep' on saattavi sanoman,<br>
sepä kielen kantelevi:<br>
"Armas Ahti veikkoseni!<br>
Jo kävi Kyllikki kylässä,<br>
veräjillä vierahilla,<br>
kylän neitojen kisassa,<br>
kassapäien karkelossa."<br>
Ahti poika, aino poika,<br>
itse lieto Lemminkäinen<br>
tuosta suuttui, tuosta syäntyi,<br>
tuosta viikoksi vihastui.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi emoni, vaimo vanha!<br>
Jospa paitani pesisit<br>
mustan käärmehen mujuissa,<br>
kiirehesti kuivoaisit,<br>
mun sotahan mennäkseni<br>
Pohjan poikien tulille,<br>
Lapin lasten tanterille:<br>
jo kävi Kyllikki kylässä,<br>
veräjillä vierahilla,<br>
noien neitojen kisassa,<br>
kassapäien karkelossa."<br>
Kyllä Kyllikki sanovi,<br>
nainen ensin ennättävi:<br>
"Ohoh armas Ahtiseni!<br>
Ellös lähtekö sotahan!<br>
Näin mä unta maatessani,<br>
sike'in levätessäni:<br>
tuli ahjona ajeli,<br>
valkea välähtelihe<br>
aivan ikkunan alatse,<br>
periseinän penkeretse;<br>
siitä tuiskahti tupahan,<br>
koskena kohahtelihe<br>
siltalauoista lakehen,<br>
ikkunasta akkunahan."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"En usko unia naisten<br>
enkä vaimojen valoja.<br>
Oi emoni, kantajani!<br>
Tuo tänne sotisopani,<br>
kanna vainovaatteheni!<br>
Mieleni minun tekevi<br>
juomahan soan olutta,<br>
soan mettä maistamahan."<br>
Tuon emo sanoiksi virkki:<br>
"Oi on Ahti poikaseni!<br>
Ellös lähtekö sotahan!<br>
On meillä oloista koissa<br>
leppäisessä lekkerissä<br>
tapin tammisen takana;<br>
tuon sinulle juoaksesi,<br>
josp' on joisit kaiken päivän."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"En huoli koto-oloista!<br>
Ennen juon joesta vettä<br>
melan tervaisen terältä:<br>
makeamp' on juoakseni,<br>
kuin kaikki kotoiset kaljat.<br>
Tuo tänne sotisopani,<br>
kanna vainovaatteheni!<br>
Lähen Pohjolan tuville,<br>
Lapin lasten tanterille<br>
kultia kyselemähän,<br>
hope'ita haastamahan."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Ohoh Ahti poikaseni!<br>
Onp' on kultia ko'issa,<br>
hope'ita aitassamme.<br>
Vasta päänä eilisenä,<br>
aamulla ani varahin<br>
kynti orja kyisen pellon,<br>
käärmehisen käännätteli;<br>
nosti aura arkun kannen,<br>
perä penningin ylenti:<br>
siihen on salvattu satoja,<br>
tuhansia tukkueltu.<br>
Arkun aittahan ehätin,<br>
panin aitan parven päähän."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"En huoli kotieloista!<br>
Jos markan soasta saanen,<br>
parempana tuon pitelen,<br>
kuin kaikki kotoiset kullat,<br>
auran nostamat hopeat.<br>
Tuo tänne sotisopani,<br>
kanna vainovaatteheni!<br>
Lähen Pohjolan sotahan,<br>
Lapin lasten tappelohon.<br>
"Mieleni minun tekevi,<br>
aivoni ajattelevi<br>
itse korvin kuullakseni,<br>
nähä näillä silmilläni,<br>
onko neittä Pohjolassa,<br>
piikoa Pimentolassa,<br>
jok' ei suostu sulhosihin,<br>
mielly miehi'in hyvihin."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Ohoh Ahti poikaseni!<br>
Sull' on Kyllikki ko'issa,<br>
kotinainen korkeampi!<br>
Kamala on kaksi naista<br>
yhen miehen vuotehella."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Kyllikki on kylänkävijä:<br>
juoskohon joka kisassa,<br>
maatkohon joka majassa,<br>
kylän impien iloissa,<br>
kassapäien karkeloissa!"<br>
Emo kielteä käkesi,<br>
varoitteli vaimo vanha:<br>
"Ellös vainen, poikueni,<br>
menkö Pohjolan tuville<br>
ilman tieon tietämättä,<br>
ilman taion taitamatta,<br>
Pohjan poikien tulille,<br>
Lapin lasten tanterille!<br>
Siellä lappi laulanevi,<br>
tunkenevi turjalainen<br>
suin sytehen, päin savehen,<br>
kypenihin kyynäsvarsin,<br>
kourin kuumihin poroihin,<br>
palavihin paateroihin."<br>
Niin sanovi Lemminkäinen:<br>
"Jo minua noiat noitui,<br>
noiat noitui, kyyt kiroili;<br>
koki kolme lappalaista<br>
yhtenä kesäisnä yönä,<br>
alasti alakivellä,<br>
ilman vyöttä, vaattehitta,<br>
rikorihman kiertämättä:<br>
senpä hyötyivät minusta,<br>
sen verran, katalat, saivat,<br>
min kirves kivestä saapi,<br>
napakaira kalliosta,<br>
järky jäästä iljanesta,<br>
Tuoni tyhjästä tuvasta.<br>
"Toisinpa oli uhattu,<br>
toisinpa kävi kätehen.<br>
Mielivät minua panna,<br>
uhkasivat uuvutella<br>
soille sotkuportahiksi,<br>
silloiksi likasijoille,<br>
panna leuan liettehesen,<br>
parran paikkahan paha'an.<br>
Vaan minäpä, mies mokoma,<br>
en tuossa kovin hätäillyt;<br>
itse loime loitsijaksi,<br>
sain itse sanelijaksi:<br>
lauloin noiat nuolinensa,<br>
ampujat asehinensa,<br>
velhot veitsirautoinensa,<br>
tietäjät teräksinensä<br>
Tuonen koskehen kovahan,<br>
kinahmehen kauheahan,<br>
alle koprun korke'imman,<br>
alle pyörtehen pahimman.<br>
Siellä noiat nukkukohot,<br>
siellä maatkohot katehet,<br>
kunnes heinä kasvanevi<br>
läpi pään, läpi kypärin,<br>
läpi noian olkapäien,<br>
halki hartialihojen<br>
noialta makoavalta,<br>
katehelta nukkuvalta!"<br>
Ainapa emo epäsi<br>
lähtemästä Lemminkäistä;<br>
emo kielti poikoansa,<br>
nainen miestänsä epäsi:<br>
"Ellös vainen menkökänä<br>
tuonne kylmähän kylähän,<br>
pimeähän Pohjolahan!<br>
Tuho ainaki tulevi,<br>
tuho poikoa pätöistä,<br>
hukka lieto Lemminkäistä.<br>
Jos sanot sa'alla suulla,<br>
enp' on tuota uskokana:<br>
ei sinussa laulajata<br>
Pohjan poikien sekahan,<br>
etkä tunne kieltä Turjan,<br>
maha et lausua lapiksi."<br>
silloin lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
oli päätänsä sukiva,<br>
hapsiansa harjoava.<br>
Suan seinähän sivalti,<br>
harjan paiskoi patsahasen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Silloin on hukka Lemminkäistä,<br>
tuho poikoa pätöistä,<br>
kun suka verin valuvi,<br>
harja hurmehin loruvi."<br>
Läksi lieto Lemminkäinen<br>
pimeähän Pohjolahan<br>
vastoin kieltoa emonsa,<br>
varoitusta vanhempansa.<br>
Hyöteleikse, vyöteleikse,<br>
rautapaitoihin paneikse,<br>
teräsvöihin telkitäikse.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mies on luustossa lujempi,<br>
rautapaiassa parempi,<br>
teräsvyössä tenhoisampi<br>
noien noitien sekahan,<br>
jottei huoli huonommista,<br>
hätäile hyviäkänä."<br>
Otti miekkansa omansa,<br>
tempasi tuliteränsä,<br>
jok' oli Hiiessä hiottu,<br>
jumaloissa kuuraeltu;<br>
tuon sivullehen sitovi,<br>
tunki tuppihuotrasehen.<br>
Missä mies varaeleikse,<br>
uros tuima turveleikse?<br>
Jo vähin varaeleikse,<br>
tuossa tuima turveleikse:<br>
oven suussa orren alla,<br>
pirtin pihtipuolisessa,<br>
pihalla kujasen suussa,<br>
veräjissä viimeisissä.<br>
Siinä mies varaelihe<br>
vaimollisesta väestä;<br>
ei ole ne varat väkevät<br>
eikä turvat luotettavat,<br>
niin vielä varoitteleikse<br>
urohoisesta väestä<br>
tien kahen jaka'imessa,<br>
sinisen kiven selässä,<br>
hettehillä heiluvilla,<br>
läikkyvillä lähtehillä,<br>
kosken kopruilla kovilla,<br>
ve'en vankan vääntehessä.<br>
Tuossa lieto Lemminkäinen<br>
itse lausui ja saneli:<br>
"Ylös maasta, miekkamiehet,<br>
mannun-aikaiset urohot,<br>
kaivoloista, kalpamiehet,<br>
jokiloista, jousimiehet!<br>
Nouse, metsä, miehinesi,<br>
korpi kaikki, kansoinesi,<br>
vuoren ukko, voiminesi,<br>
vesihiisi, hirmuinesi,<br>
väkinesi, veen emäntä,<br>
ve'en vanhin, valtoinesi,<br>
neitoset, joka norosta,<br>
hienohelmat, hettehistä<br>
miehen ainoan avuksi,<br>
pojan kuulun kumppaliksi,<br>
jottei pysty noian nuolet<br>
eikä tietäjän teräkset<br>
eikä velhon veitsirauat,<br>
ei asehet ampumiehen!<br>
"Kun ei tuosta kyllä liene,<br>
vielä muistan muunki keinon:<br>
ylemmäksi huokoaime<br>
tuolle taivahan Ukolle,<br>
joka pilviä pitävi,<br>
hattaroita hallitsevi.<br>
"Oi Ukko, ylijumala,<br>
taatto vanha taivahinen,<br>
puhki pilvien puhuja,<br>
halki ilman haastelija!<br>
Tuo mulle tulinen miekka<br>
tulisen tupen sisässä,<br>
jolla haittoja hajotan,<br>
jolla riitsin rikkehiä,<br>
kaa'an maalliset katehet,<br>
ve'elliset velhot voitan<br>
etiseltä ilmaltani,<br>
takaiselta puoleltani,<br>
päältä pääni, viereltäni,<br>
kupehelta kummaltani,<br>
- kaa'an noiat nuolihinsa,<br>
velhot veitsirautoihinsa,<br>
tietäjät teräksihinsä,<br>
pahat miehet miekkoihinsa!"<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
varsan viiasta vihelti,<br>
kulokosta kultaharjan;<br>
pisti varsan valjahisin,<br>
puikkoihin tulipunaisen.<br>
Itse istuikse rekehen,<br>
kohautti korjahansa,<br>
laski virkkua vitsalla,<br>
karkutti kariperällä.<br>
Virkku juoksi, matka joutui,<br>
reki vieri, tie lyheni,<br>
hope'inen hiekka helkki,<br>
kangas kultainen kumisi.<br>
Kulki päivän, kulki toisen,<br>
kulki kohta kolmannenki.<br>
Päivänäpä kolmantena<br>
kylä vastahan tulevi.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
ajavi karittelevi<br>
vierimäistä tietä myöten<br>
vierimäisehen talohon.<br>
Yli kynnyksen kysyvi,<br>
lausui lakkapuun takoa:<br>
"Oisiko talossa tässä<br>
rinnukseni riisujata,<br>
aisani alentajata,<br>
luokin lonkahuttajata?"<br>
Lausui lapsi lattialta,<br>
poika portahan nenältä:<br>
"Ei ole talossa tässä<br>
rinnuksesi riisujata,<br>
aisasi alentajata,<br>
luokin lonkahuttajata."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Laski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmisvyöllä;<br>
ajavi karittelevi<br>
keskimäistä tietä myöten<br>
keskimäisehen talohon.<br>
Yli kynnyksen kysyvi,<br>
lausuvi lakan takoa:<br>
"Oisiko talossa tässä<br>
ottajata ohjaksien,<br>
rinnuksien riistojata,<br>
rahkehien raastajata?"<br>
Kiisti akka kiukahalta,<br>
kielipalko pankon päästä:<br>
"Kyllä saat talosta tästä<br>
ottajia ohjaksesi,<br>
rinnuksesi riisujia,<br>
aisasi alentajia:<br>
onp' on kyllä kymmeniä,<br>
saat jos tahtonet satoja,<br>
jotka sulle kyyin saavat,<br>
antavat ajohevosen,<br>
kotihisi, konnan, mennä,<br>
maahasi, pahan, paeta,<br>
isäntäsi istumille,<br>
emäntäsi astumille,<br>
veljesi veräjän suulle,<br>
sisaresi sillan päähän<br>
ennen päivän päätymistä,<br>
auringon alenemista."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oisi akka ammuttava,<br>
koukkuleuka kolkattava."<br>
Laski virkun vieremähän;<br>
ajavi suhuttelevi<br>
ylimäistä tietä myöten<br>
ylimäisehen talohon.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
lähetessänsä taloa<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Sule, Hiisi, haukun suuta,<br>
Lempo, koiran leukaluuta,<br>
laita sulku suun etehen,<br>
haitta hammasten välihin,<br>
ettei ennen ääntä päästä<br>
miehen mentyä sivutse!"<br>
Niin pihalle tultuansa<br>
lyöpi maata ruoskallansa:<br>
utu nousi ruoskan tiestä,<br>
mies pieni u'un seassa;<br>
sepä riisui rinnuksia,<br>
sepä aisoja alenti.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
itse korvin kuuntelevi<br>
kenenkänä keksimättä,<br>
kunkana havaitsematta:<br>
kuuli ulkoa runoja,<br>
läpi sammalen sanoja,<br>
läpi seinän soittajoita,<br>
läpi lauan laulajoita.<br>
Katsahti tupahan tuosta,<br>
pilkisteli piilokkali:<br>
tupa oli täynnä tuntijoita,<br>
autsat täynnä laulajoita,<br>
sivuseinät soittajoita,<br>
ovensuu osoavia,<br>
peripenkki tietäjiä,<br>
karsina karehtijoita;<br>
lauloivat Lapin runoja,<br>
Hiien virttä vinguttivat.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
tohti toisiksi ruveta,<br>
ruohti muuksi muutellaita;<br>
meni nurkasta tupahan,<br>
sai sisähän salvoimesta.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Hyvä on laulu loppuvasta,<br>
lyhyestä virsi kaunis;<br>
miel' on jäämähän parempi<br>
kuin on kesken katkemahan."<br>
Itse Pohjolan emäntä<br>
liikkui sillan liitoksella,<br>
laahoi keskilattialla.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Olipa tässä ennen koira,<br>
rakki rauankarvallinen,<br>
lihan syöjä, luun purija,<br>
veren uuelta vetäjä.<br>
Mi lienetki miehiäsi,<br>
ku ollet urohiasi,<br>
kun tulit tähän tupahan,<br>
sait sisähän salvoksehen<br>
ilman koiran kuulematta,<br>
haukkujan havaitsematta?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"En mä tänne tullutkana<br>
taioittani, tieoittani,<br>
mahittani, maltittani,<br>
ilman innotta isoni,<br>
varuksitta vanhempani,<br>
koiriesi syötäväksi,<br>
haukkujen hakattavaksi.<br>
"Pesipä emo minua,<br>
pesi piennä hutjukkana,<br>
kolmasti kesäisnä yönä,<br>
yheksästi syksy-yönä,<br>
joka tielle tietäjäksi,<br>
joka maalle malttajaksi,<br>
kotonani laulajaksi,<br>
ulkona osoajaksi."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
jop' on loihe loitsijaksi,<br>
laikahtihe laulajaksi:<br>
tulta iski turkin helmat,<br>
valoi silmät valkeata<br>
Lemminkäisen laulaessa,<br>
laulaessa, lausiessa.<br>
Lauloi laulajat parahat<br>
pahimmiksi laulajiksi;<br>
kivet suuhun syrjin syösti,<br>
paaet lappehin lateli<br>
parahille laulajille,<br>
taitavimmille runoille.<br>
Niin lauloi mokomat miehet<br>
minkä minne, kunka kunne:<br>
ahoille vesattomille,<br>
maille kyntämättömille,<br>
lampihin kalattomihin,<br>
aivan ahvenettomihin,<br>
Rutjan koskehen kovahan,<br>
palavahan pyörtehesen,<br>
virran alle vaahtipäiksi,<br>
kosken keskelle kiviksi,<br>
tulena palelemahan,<br>
säkehinä säykkymähän.<br>
Sinne lieto Lemminkäinen<br>
lauloi miehet miekkoinensa,<br>
urohot asehinensa;<br>
lauloi nuoret, lauloi vanhat,<br>
lauloi kerran keskilaaun;<br>
yhen heitti laulamatta:<br>
karjapaimenen pahaisen,<br>
ukko vanhan umpisilmän.<br>
Märkähattu karjanpaimen,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi sie lieto Lemmin poika!<br>
Lauloit nuoret, lauloit vanhat,<br>
lauloit kerran keskilaaun:<br>
niin miks' et minua laula?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Siksi en sinuhun koske,<br>
kun olet katsoa katala,<br>
kurja koskemaisittani.<br>
Vielä miesnä nuorempana,<br>
karjanpaimenna pahaisna<br>
turmelit emosi tuoman,<br>
sisaresi siuvahutit;<br>
kaikki herjasit hevoset,<br>
tamman varsat vaivuttelit<br>
suon selillä, maan navoilla,<br>
ve'en liivan liikkumilla."<br>
Märkähattu karjanpaimen<br>
tuosta suuttui ja vihastui.<br>
Meni ulos usta myöten,<br>
pellolle pihoa myöten;<br>
juoksi Tuonelan joelle,<br>
pyhän virran pyörtehelle.<br>
Siellä katsoi Kaukomieltä,<br>
vuottelevi Lemminkäistä<br>
Pohjasta paloavaksi,<br>
kotihinsa kulkevaksi.<br>



<hr/>
<h3 id="13">Kolmastoista runo</h3>


Siitä lieto Lemminkäinen<br>
sanoi Pohjolan akalle:<br>
"Anna nyt, akka, piikojasi,<br>
tuopa tänne tyttöjäsi,<br>
paras parvesta minulle,<br>
pisin piikajoukostasi!"<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Anna en sulle piikojani<br>
nkä työnnä tyttöjäni,<br>
en parasta, en pahinta,<br>
en pisintä, en lyhintä:<br>
sull' on ennen naitu nainen,<br>
ennen juohettu emäntä."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Kytken Kyllikin kylähän,<br>
kylän kynnysportahille,<br>
veräjille vierahille;<br>
täältä saan paremman naisen.<br>
Tuo nyt tänne tyttäresi,<br>
impiparvesta ihanin,<br>
kassapäistä kaunokaisin!"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Enpä anna tyttöäni<br>
miehille mitättömille,<br>
urohille joutaville.<br>
Äsken tyttöjä anele,<br>
kuulustele kukkapäitä,<br>
kun sa hiihät Hiien hirven<br>
Hiien peltojen periltä!"<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
kengitteli keihojansa,<br>
jännitteli jousiansa,<br>
vasamoitansa varusti.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo oisi keihäs kengitetty,<br>
kaikki valmihit vasamat,<br>
jousi jäntehen varassa,<br>
ei lyly lykittävänä,<br>
kalhu kannan lyötävänä."<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
arvelee, ajattelevi,<br>
mistäpä sivakat saisi,<br>
kusta suksia sukusen.<br>
Kävi Kaupin kartanohon,<br>
päätyi Lyylikin pajahan:<br>
"Oi on viisas vuojelainen,<br>
kaunis Kauppi lappalainen!<br>
Tee mulle sukeat sukset,<br>
kalhut kaunoiset kaverra,<br>
joilla hiihän Hiien hirven<br>
Hiien peltojen periltä!"<br>
Lyylikki sanan sanovi,<br>
Kauppi kielin kerkiävi:<br>
"Suotta lähet, Lemminkäinen,<br>
Hiien hirveä ajohon:<br>
saat palan lahoa puuta,<br>
senki suurella surulla."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tee lyly lykittäväksi,<br>
kalhu kalpoeltavaksi!<br>
Lähen hirven hiihäntähän<br>
Hiien peltojen periltä."<br>
Lyylikki, lylyjen seppä,<br>
Kauppi, kalhujen tekijä,<br>
sykysyn lylyä laati,<br>
talven kalhua kaverti,<br>
päivän vuoli sauvan vartta,<br>
toisen sompoa sovitti.<br>
Sai lyly lykittäväksi,<br>
kalhu kannan lyötäväksi,<br>
sauvan varret valmihiksi,<br>
sompaset sovitetuksi.<br>
Saukon maksoi sauvan varsi,<br>
sompa ruskean reposen.<br>
Voiti voilla suksiansa,<br>
talmasi poron talilla;<br>
itse tuossa arvelevi,<br>
sanovi sanalla tuolla:<br>
"Liekö tässä nuorisossa,<br>
kansassa kasuavassa<br>
tuon lylyni lykkijäistä,<br>
kalhun kannan potkijaista?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
virkki veitikkä verevä:<br>
"Kyll' on tässä nuorisossa,<br>
kansassa kasuavassa<br>
tuon lylysi lykkijäistä,<br>
kalhun kannan potkijaista."<br>
Viinen selkähän sitaisi,<br>
olallensa uuen jousen,<br>
sauvan survaisi kätehen;<br>
läksi lylyn lykkimähän,<br>
kalhun kannan potkimahan.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Eip' on ilmalla Jumalan,<br>
tämän taivon kannen alla<br>
löytyne sitä metsässä<br>
jalan neljän juoksevata,<br>
kut' ei näillä yllätetä,<br>
kaunihisti kannateta<br>
kalhuilla Kalevan poian,<br>
liukoimilla Lemminkäisen."<br>
Päätyi hiiet kuulemassa,<br>
juuttahat tähyämässä.<br>
Hiiet hirveä rakenti,<br>
juuttahat poroa laati:<br>
pään panevi pökkelöstä,<br>
sarvet raian haarukasta,<br>
jalat rannan raippasista,<br>
sääret suolta seipähistä,<br>
selän aian aiaksesta,<br>
suonet kuivista kuloista,<br>
silmät lammin pulpukoista,<br>
korvat lammin lumpehista,<br>
ketun kuusen koskuesta,<br>
muun lihan lahosta puusta.<br>
Hiisi neuvoi hirveänsä,<br>
porollensa suin puheli:<br>
"Nyt sie juokse, hiitten hirvi,<br>
jalkoa, jalo tevana,<br>
poron poikimasijoille,<br>
Lapin lasten tanterille!<br>
Hiihätä hikehen miestä,<br>
Lemminkäistä liiatenki!"<br>
Siitä juoksi hiitten hirvi,<br>
poropeura poimetteli<br>
Pohjan aittojen alatse,<br>
Lapin lasten tanteritse:<br>
potkaisi koasta korvon,<br>
kaatoi kattilat tulelta,<br>
lihat tuhkahan tuherti,<br>
liemet lietehen levitti.<br>
Nousi melkoinen meteli<br>
Lapin lasten tanterilla:<br>
Lapin koirat haukkumahan,<br>
Lapin lapset itkemähän,<br>
Lapin naiset nauramahan,<br>
muu väki murajamahan!<br>
Itse lieto Lemminkäinen<br>
ain' oli hirven hiihännässä.<br>
Hiihti soita, hiihti maita,<br>
hiihti aukkoja ahoja:<br>
tuli suihki suksiloista,<br>
savu sauvojen nenistä;<br>
eikä nähnyt hirveänsä,<br>
eip' on nähnyt eikä kuullut.<br>
Liukui linnat, liukui lannat,<br>
liukui maat meren-takaiset;<br>
hiihti kaikki Hiien korvet,<br>
kaikki Kalman kankahatki,<br>
hiihti Surman suun e'etse,<br>
Kalman kartanon perätse.<br>
Surma jo suutansa avavi,<br>
Kalma päätä kallistavi<br>
ottoaksensa urosta,<br>
nielläksensä Lemminkäistä:<br>
ei tarkoin tavannutkana,<br>
ennättänyt ensinkänä.<br>
Viel' oli liuska liukumatta,<br>
korven kolkka koskematta<br>
Pohjan pitkässä perässä,<br>
Lapin maassa laukeassa.<br>
Läksi senki liukumahan,<br>
korven kolkan koskemahan.<br>
Niin perille päästessänsä<br>
kuuli melkoisen metelin<br>
Pohjan pitkästä perästä,<br>
Lapin lasten tanterilta:<br>
kuuli koirat haukkuvaksi,<br>
Lapin lapset itkeväksi,<br>
Lapin naiset nauravaksi,<br>
muun Lapin murajavaksi.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
heti tuonne hiihtämähän<br>
koiran haukuntasijoille,<br>
Lapin lasten tanterille.<br>
Sanoi sinne saatuansa,<br>
tutkaeli tultuansa:<br>
"Mitä täällä naiset nauroi,<br>
naiset nauroi, lapset itki,<br>
väki vanha vaikeroitsi,<br>
kuta haukkui hallikoirat?"<br>
"Sitä täällä naiset nauroi,<br>
naiset nauroi, lapset itki,<br>
väki vanha vaikerteli,<br>
sitä haukkui hallikoirat:<br>
juoksi tästä hiitten hirvi,<br>
silosorkka sorkutteli;<br>
potkaisi koasta korvon,<br>
kaatoi kattilat tulelta,<br>
selin keitot keikahutti,<br>
vellit lietehen levitti."<br>
Siitä veitikkä verevä,<br>
tuo on lieto Lemminkäinen,<br>
lykkäsi lylyn lumelle,<br>
kuni kyyn kulon-alaisen,<br>
solahutti suopetäjän,<br>
kuni käärmehen elävän;<br>
itse virkki vierressänsä,<br>
sanoi sauvakätteheltä:<br>
"Mi lienee Lapissa miestä,<br>
kaikki hirven kannantahan;<br>
mi lienee Lapissa naista,<br>
kaikki kattilan pesohon;<br>
mi lienee Lapissa lasta,<br>
kaikki lastun poimintahan;<br>
mi Lapilla kattiloa,<br>
kaikki hirven keitäntähän!"<br>
Kiinnistihe, jännistihe,<br>
potkaisihe, ponnistihe.<br>
Ensi kerran potkaisihe<br>
silmän siintämättömähän,<br>
kerran toisen kuopaisihe<br>
korvan kuulemattomahan,<br>
kolmannen kohenteleikse<br>
lautasille hiitten hirven.<br>
Otti vaajan vaahterisen,<br>
raksin koivuisen rapasi,<br>
jolla kytki hiitten hirven<br>
tarhan tammisen sisähän:<br>
"Siinä seiso, hiitten hirvi,<br>
poropeura, poimettele!"<br>
Selkeä silittelevi,<br>
taljoa taputtelevi:<br>
"Oisi tuossa ollakseni,<br>
sopisipa maatakseni<br>
nuoren neitosen keralla,<br>
kanssa kasvavan kanasen!"<br>
Siitä kiihtyi Hiien hirvi,<br>
poropeura potkimahan,<br>
itse virkki, noin sanovi:<br>
"Lempo saakohon sinulle<br>
nuorin nei'in maataksesi,<br>
tyttärin elelläksesi!"<br>
Ponnistihe, jännistihe:<br>
raksin koivuisen revitti,<br>
rikkoi vaajan vaahterisen,<br>
tarhan tammisen hajotti.<br>
Siitä sai samoamahan,<br>
läksi hirvi hippomahan,<br>
vasten soita, vasten maita,<br>
vasten varvikkomäkeä<br>
silmän siintämättömihin,<br>
korvan kuulemattomihin.<br>
Siinä veitikkä verevä<br>
jopa suuttui jotta syäntyi,<br>
kovin suuttui ja vihastui.<br>
Hiihti hirveä jälestä;<br>
niin kun kerran potkaisevi,<br>
lysmätti lyly lävestä,<br>
sortui suksi pälkähästä,<br>
kalhu taittui kannan tiestä,<br>
keihäs kenkimäsijoilta,<br>
sauva somman suoverosta.<br>
Itse juoksi Hiien hirvi,<br>
jottei päätänä näkynnä.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
alla päin, pahoilla mielin<br>
kalujansa katselevi.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Elköhön sinä ikänä<br>
menkö toinen miehiämme<br>
uhalla metsän ajohon,<br>
Hiien hirven hiihäntähän,<br>
kuin menin minä, poloinen!<br>
Hävitin hyvät sivakat,<br>
sauvan kaunihin kaotin,<br>
kiihke'immän keihojani!"<br>



<hr/>
<h3 id="14">Neljästoista runo</h3>


Siitä lieto Lemminkäinen<br>
arveli, ajattelihe,<br>
kulle syylle sylveäisi,<br>
kulle laskisi laulle:<br>
heittäisikö Hiien hirvet,<br>
itse kulkisi kotihin,<br>
vai vielä yritteleisi,<br>
hiihteleisi hiljallehen<br>
mieliksi metsän emännän,<br>
salon impien iloksi.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Oi Ukko, ylijumala<br>
tahi taatto taivahinen!<br>
Tee nyt mulle suorat sukset,<br>
kepeäiset kalhuttimet,<br>
joilla hiihteä hivitän<br>
poikki soien, poikki maien,<br>
hiihän kohti Hiien maita,<br>
poikki Pohjan kankahista<br>
Hiien hirven käytäville,<br>
poropeuran polkemille!<br>
"Lähen nyt miehistä metsälle,<br>
urohista ulkotöille<br>
Tapiolan tietä myöten,<br>
Tapion talojen kautta.<br>
Terve, vuoret, terve, vaarat,<br>
terve, kuusikot kumeat,<br>
terve, haavikot haleat,<br>
terve, tervehyttäjänne!<br>
"Miesty, metsä, kostu, korpi,<br>
taivu, ainoinen Tapio!<br>
Saata miestä saarekselle,<br>
sille kummulle kuleta,<br>
jost' on saalis saatavana,<br>
erän toimi tuotavana!<br>
"Nyyrikki, Tapion poika,<br>
mies puhas, punakypärä!<br>
Veistä pilkut pitkin maita,<br>
rastit vaaroihin rakenna,<br>
jotta tunnen, tuhma, käyä,<br>
äkkiouto, tien osoan<br>
etsiessäni ereä,<br>
antia anellessani!<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
puhas muori, muoto kaunis!<br>
Pane kulta kulkemahan,<br>
hopea vaeltamahan<br>
miehen etsivän etehen,<br>
anelijan askelille!<br>
"Ota kultaiset avaimet<br>
renkahalta reieltäsi,<br>
aukaise Tapion aitta,<br>
metsän linna liikahuta<br>
minun pyytöpäivinäni,<br>
eränetso-aikoinani!<br>
"Kunp' on et kehanne itse,<br>
niin on pistä piikojasi,<br>
pane palkkalaisiasi,<br>
käske käskyn kuulijoita!<br>
Et emäntä lienekänä,<br>
jos et piikoa pitäne,<br>
sata piikoa pitäne,<br>
tuhat käskyn kuulijata,<br>
karjan kaiken kaitsijata,<br>
viitsijätä viljan kaiken.<br>
"Metsän piika pikkarainen,<br>
simasuu Tapion neiti!<br>
Soitellos metinen pilli,<br>
simapilli piiperoita<br>
korvallen ehon emännän,<br>
mieluisan metsän emännän,<br>
jotta kuulisi välehen,<br>
nousisi makoamasta,<br>
kun ei kuule kumminkana,<br>
ei hava'a harvoinkana,<br>
vaikka ainoisin anelen,<br>
kielen kullan kuikuttelen!"<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
ajan kaiken annitoinna<br>
hiihti soita, hiihti maita,<br>
hiihti korpia kovia,<br>
Jumalan sysimäkiä,<br>
Hiien hiilikankahia.<br>
Hiihti päivän, hiihti toisen.<br>
Jo päivänä kolmantena<br>
meni suurelle mäelle,<br>
nousi suurelle kivelle,<br>
loi silmänsä luotehesen,<br>
poikki soien pohjosehen:<br>
Tapion talot näkyivät,<br>
ukset kulta kuumottivat<br>
poikki suosta, pohjosesta,<br>
alta vaaran, varvikosta.<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen<br>
heti luoksi luontelihe,<br>
lähelle lähentelihe,<br>
alle ikkunan Tapion.<br>
Kuuristihe katsomahan<br>
kuuennesta ikkunasta:<br>
siellä antajat asuivat<br>
ja viruivat viljan eukot<br>
aivan arkivaattehissa,<br>
ryysyissä ryvennehissä.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Mintähen, metsän emäntä,<br>
asut arkivaattehissa,<br>
riihiryysyissä rypeät,<br>
kovin musta muo'oltasi,<br>
katsannaltasi kamala,<br>
ilkeä imertimiltä,<br>
rungolta ruman näköinen?<br>
"Kun ennen kävin metsässä,<br>
kolm' oli linnoa metsässä:<br>
yksi puinen, toinen luinen,<br>
kolmansi kivinen linna;<br>
kuus' oli kultaikkunoa<br>
kunki linnan kulmanteella.<br>
Katsahin sisähän noista<br>
seinän alla seistessäni:<br>
Tapion talon isäntä,<br>
Tapion talon emäntä,<br>
Tellervo, Tapion neiti,<br>
kanssa muu Tapion kansa,<br>
kaikki kullassa kuhisi,<br>
hopeassa horjeksihe.<br>
Itsensä metsän emännän,<br>
ehtoisan metsän emännän,<br>
käet oli kullankäärehissä,<br>
sormet kullansormuksissa,<br>
pää kullanpätinehissä,<br>
tukat kullansuortuvissa,<br>
korvat kullankoltuskoissa,<br>
kaula helmissä hyvissä.<br>
"Oi mielu metsän emäntä,<br>
Metsolan metinen muori!<br>
Heitä poies heinäkengät,<br>
kaskivirsusi karista,<br>
riisu riihiryökälehet,<br>
arkipaitasi alenna!<br>
Lyöte lykkyvaattehisin,<br>
antipaitoihin paneite<br>
minun metsipäivinäni,<br>
eränetso-aikoinani!<br>
Ikävä minun tulevi,<br>
ikävä tulettelevi<br>
tätä tyhjänä-oloa,<br>
ajan kaiken annituutta,<br>
kun et anna aioinkana,<br>
harvoinkana hoivauta.<br>
Ikävä ilotoin ilta,<br>
pitkä päivä saalihitoin.<br>
"Metsän ukko halliparta,<br>
havuhattu, naavaturkki!<br>
Pane nyt metsät palttinoihin,<br>
salot verkahan vetäise,<br>
haavat kaikki haljakkoihin,<br>
lepät lempivaattehisin!<br>
Hope'ihin hongat laita,<br>
kuuset kultihin rakenna,<br>
vanhat hongat vaskivöille,<br>
petäjät hopeavöille,<br>
koivut kultakukkasihin,<br>
kannot kultakalkkaroihin!<br>
Pane, kuinp' on muinaiselta,<br>
parempina päivinäsi:<br>
kuuna paistoi kuusen oksat,<br>
päivänä petäjän latvat,<br>
metsä haiskahti me'elle,<br>
simalle salo sininen,<br>
ahovieret viertehelle,<br>
suovieret sulalle voille.<br>
"Metsän tyttö, mielineiti,<br>
Tuulikki, tytär Tapion!<br>
Aja vilja vieremille,<br>
auke'immille ahoille!<br>
Kun lie jäykkä juoksullehen<br>
eli laiska laukallehen,<br>
ota vitsa viiakosta,<br>
koivu korven notkelmosta,<br>
jolla kutkutat kuvetta<br>
sekä kaivat kainaloita!<br>
Anna juosta joutuisasti,<br>
vikevästi viiletellä,<br>
miehen etsivän etehen,<br>
aina käyvän askelille!<br>
"Kun vilja uralle saapi,<br>
tupita uroa myöten!<br>
Pane kaksi kämmentäsi<br>
kahen puolen kaiteheksi,<br>
jottei vilja vieprahtaisi,<br>
tiepuolehen poikeltaisi!<br>
Josp' on vilja vieprahtavi,<br>
tiepuolehen poikeltavi,<br>
tielle korvista kohenna,<br>
saata sarvista uralle!<br>
"Hako on tiellä poikkipuolin:<br>
sepä syrjähän syseä;<br>
puita maalla matkallansa:<br>
ne on katkaise kaheksi!<br>
"Aita vastahan tulevi:<br>
kaa'a aita kallellehen<br>
viieltä vitsasväliltä,<br>
seitsemältä seipähältä!<br>
"Joki joutuvi etehen,<br>
puro tielle poikkipuolin:<br>
silkki sillaksi sivalla,<br>
punaverka portahaksi!<br>
Saata poikki salmistaki,<br>
vetele vesien poikki,<br>
poikki Pohjolan joesta,<br>
yli kosken kuohuloista!<br>
"Tapion talon isäntä,<br>
Tapion talon emäntä,<br>
metsän ukko halliparta,<br>
metsän kultainen kuningas!<br>
Mimerkki, metsän emäntä,<br>
metsän armas antimuori,<br>
siniviitta viian eukko,<br>
punasukka suon emäntä!<br>
Tule jo kullan muuttelohon,<br>
hopean vajehtelohon!<br>
Minun on kullat kuun-ikuiset,<br>
päivän-polviset hopeat,<br>
käeten soasta käymät,<br>
uhotellen tappelosta;<br>
ne kuluvat kukkarossa,<br>
tummentuvat tuhniossa,<br>
kun ei oo kullan muuttajata,<br>
hopean vajehtajata."<br>
Niinp' on lieto Lemminkäinen<br>
viikon hiihteä hivutti,<br>
lauloi virret viian päässä,<br>
kolmet korven kainalossa:<br>
miellytti metsän emännän,<br>
itsenki metsän isännän,<br>
ihastutti immet kaikki,<br>
taivutti Tapion neiet.<br>
Juoksuttivat, jou'uttivat<br>
Hiien hirven kätköstänsä,<br>
takoa Tapion vaaran,<br>
Hiien linnan liepehiltä<br>
miehen etsijän etehen,<br>
sanelijan saataville.<br>
Itse lieto Lemminkäinen<br>
jopa lämsänsä lähetti<br>
Hiien hirven hartioille,<br>
kaulalle kamelivarsan,<br>
jottei potkinut pahasti<br>
selkeä silittäessä.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Salon herra, maan isäntä,<br>
kaunis kankahan eläjä!<br>
Mielikki, metsän emäntä,<br>
metsän armas antimuori!<br>
Tule nyt kullat ottamahan,<br>
hopeat valitsemahan!<br>
Pane maalle palttinasi,<br>
lempiliinasi levitä<br>
alle kullan kuumottavan,<br>
alle huohtavan hopean,<br>
tuon on maahan tippumatta,<br>
rikkoihin rivestymättä!"<br>
Läksi siitä Pohjolahan;<br>
sanoi tuonne tultuansa:<br>
"Jo nyt hiihin Hiien hirven<br>
Hiien peltojen periltä.<br>
Anna, akka, tyttöäsi,<br>
mulle nuorta morsianta!"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
tuop' on tuohon vastaeli:<br>
"Äsken annan tyttäreni<br>
sekä nuoren morsiamen,<br>
kun sa suistat suuren ruunan,<br>
Hiien ruskean hevosen,<br>
Hiien varsan vaahtileuan<br>
Hiien nurmien periltä."<br>
Silloin lieto Lemminkäinen<br>
otti kultaohjaksensa,<br>
hope'isen marhaminnan;<br>
lähtevi hevon hakuhun,<br>
kuloharjan kuuntelohon<br>
Hiien nurmien periltä.<br>
Astua taputtelevi,<br>
käyä kulleroittelevi<br>
vihannalle vainiolle,<br>
pyhän pellon pientarelle.<br>
Siellä etsivi hevosta,<br>
kulokasta kuuntelevi<br>
suvikunnan suitset vyöllä,<br>
varsan valjahat olalla.<br>
Etsi päivän, etsi toisen,<br>
niin päivänä kolmantena<br>
nousi suurelle mäelle,<br>
kiipesi kiven selälle;<br>
iski silmänsä itähän,<br>
käänti päätä päivän alle:<br>
näki hiekalla hevosen,<br>
kuloharkan kuusikolla;<br>
senpä tukka tulta tuiski,<br>
harja suihkivi savua.<br>
Niin sanovi Lemminkäinen:<br>
"Oi Ukko ylijumala,<br>
Ukko, pilvien pitäjä,<br>
hattarojen hallitsija!<br>
Taivas auoksi avaos,<br>
ilma kaikki ikkunoiksi!<br>
Sa'a rautaiset rakehet,<br>
laske jäiset jäähyttimet<br>
harjalle hyvän hevosen,<br>
Hiien laukin lautasille!"<br>
Tuo Ukko, ylinen luoja,<br>
pilven-päällinen jumala,<br>
ilman riehoiksi revitti,<br>
taivon kannen kahtaloksi;<br>
satoi hyytä, satoi jäätä,<br>
satoi rauaista raetta,<br>
pienemmät hevosen päätä,<br>
päätä ihmisen isommat,<br>
harjalle hyvän hevosen,<br>
Hiien laukin lautasille.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
kävi luota katsomahan,<br>
likeltä tähyämähän.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Hiitolan hyvä hevonen,<br>
vuoren varsa vaahtileuka!<br>
Tuo nyt kultaturpoasi,<br>
pistä päätäsi hopea<br>
kultaisihin koltuskoihin,<br>
hope'isihin helyihin!<br>
En sua pahoin pitäne,<br>
aivan anke'in ajane:<br>
ajan tietä pikkuruisen,<br>
matkoa ani vähäisen,<br>
tuonne Pohjolan tuville,<br>
ankaran anopin luoksi.<br>
Minkä siimalla sivallan<br>
eli vitsalla vetelen,<br>
senpä silkillä sivallan,<br>
veran äärellä vetelen."<br>
Hiien ruskea hevonen,<br>
Hiien varsa vaahtileuka<br>
tunki kultaturpoansa,<br>
pisti päätänsä hopea<br>
kultaisihin koltuskoihin,<br>
hope'isihin helyihin.<br>
Niinpä lieto Lemminkäinen<br>
jopa suisti suuren ruunan,<br>
pisti suitset kullan suuhun,<br>
päitsensä hopean päähän;<br>
hyppäsi hyvän selälle,<br>
Hiien laukin lautasille.<br>
Veti virkkua vitsalla,<br>
paiskasi pajun vesalla.<br>
Ajoi matkoa vähäisen,<br>
tuuritteli tunturia<br>
pohjoispuolelle mäkeä,<br>
lumivaaran kukkuroa:<br>
tuli Pohjolan tuville.<br>
Meni pirttihin pihalta,<br>
sanoi tuonne tultuansa,<br>
Pohjolahan päästyänsä:<br>
"Jopa suistin suuren ruunan,<br>
Hiien varsan valjastelin<br>
vihannalta vainiolta,<br>
pyhän pellon pientarelta,<br>
sekä hiihin Hiien hirven<br>
Hiien peltojen periltä.<br>
Anna jo, akka, tyttöäsi,<br>
mulle nuorta morsianta!"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Äsken annan tyttäreni<br>
sekä nuoren morsiamen,<br>
kun ammut joutsenen joesta,<br>
virrasta vihannan linnun,<br>
Tuonen mustasta joesta,<br>
pyhän virran pyörtehestä<br>
yhellä yrittämällä,<br>
yhen nuolen nostamalta."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
läksi joutsenen joruhun,<br>
pitkäkaulan katselohon<br>
Tuonen mustasta joesta,<br>
Manalan alantehesta.<br>
Astua lykyttelevi,<br>
käyä kälkähyttelevi<br>
tuonne Tuonelan joelle,<br>
pyhän virran pyörtehelle,<br>
jalo jousi olkapäällä,<br>
viini nuolia selässä.<br>
Märkähattu karjanpaimen,<br>
ukko Pohjolan sokea,<br>
tuop' on Tuonelan joella,<br>
pyhän virran pyörtehellä;<br>
katselevi, kääntelevi<br>
tulevaksi Lemminkäistä.<br>
Jo päivänä muutamana<br>
näki lieto Lemminkäisen<br>
saavaksi, läheneväksi<br>
tuonne Tuonelan joelle,<br>
vierehen vihaisen kosken,<br>
pyhän virran pyörtehelle.<br>
Vesikyyn ve'estä nosti,<br>
umpiputken lainehista,<br>
syöksi miehen syämen kautta,<br>
läpi maksan Lemminkäisen,<br>
kautta kainalon vasemman<br>
oikeahan olkapäähän.<br>
Jopa lieto Lemminkäinen<br>
tunsi koskevan kovasti.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sen mä tein pahinta työtä,<br>
kun en muistanut kysyä<br>
emoltani, kantajalta,<br>
kaiketi sanaista kaksi,<br>
kovin äijä, kun on kolme,<br>
miten olla, kuin eleä<br>
näinä päivinä pahoina:<br>
en tieä vesun vikoja,<br>
umpiputken ailuhia.<br>
"Oi emoni, kantajani,<br>
vaivan nähnyt vaalijani!<br>
Tietäisitkö, tuntisitko,<br>
miss' on poikasi poloinen,<br>
tokipa rientäen tulisit,<br>
avukseni ennättäisit;<br>
päästäisit pojan poloisen<br>
tältä tieltä kuolemasta,<br>
nuorena nukahtamasta,<br>
verevänä vieremästä."<br>
Siitä Pohjolan sokea<br>
märkähattu karjanpaimen<br>
syöksi lieto Lemminkäisen,<br>
kaotti Kalevan poian<br>
Tuonen mustahan jokehen,<br>
pahimpahan pyörtehesen.<br>
Meni lieto Lemminkäinen,<br>
meni koskessa kolisten,<br>
myötävirrassa vilisten<br>
tuonne Tuonelan tuville.<br>
Tuo verinen Tuonen poika<br>
iski miestä miekallansa,<br>
kavahutti kalvallansa.<br>
Löi on kerran leimahutti<br>
miehen viieksi muruksi,<br>
kaheksaksi kappaleksi;<br>
heitti Tuonelan jokehen,<br>
Manalan alusvesille:<br>
"Viru siinä se ikäsi<br>
jousinesi, nuolinesi!<br>
Ammu joutsenet joelta,<br>
vesilinnut viertehiltä!"<br>
Se oli loppu Lemminkäisen,<br>
kuolo ankaran kosijan<br>
Tuonen mustassa joessa,<br>
Manalan alantehessa.<br>



<hr/>
<h3 id="15">Viidestoista runo</h3>


Äiti lieto Lemminkäisen<br>
aina koissa arvelevi:<br>
"Minne on saanut Lemminkäinen,<br>
kunne Kaukoni kaonnut,<br>
kun ei kuulu jo tulevan<br>
matkoiltansa maailmassa?"<br>
Ei tieä emo poloinen<br>
eikä kantaja katala,<br>
missä liikkuvi lihansa,<br>
vierevi oma verensä,<br>
kävikö käpymäkeä,<br>
kanervaista kangasmaata,<br>
vai meni meren selällä,<br>
lakkipäillä lainehilla,<br>
vaiko suuressa soassa,<br>
kapinassa kauheassa,<br>
joss' on verta säärivarsi,<br>
polven korkeus punaista.<br>
Kyllikki, korea nainen,<br>
katseleikse, käänteleikse<br>
koissa lieto Lemminkäisen,<br>
Kaukomielen kartanossa.<br>
Katsoi illalla sukoa,<br>
huomenella harjoansa;<br>
niin päivänä muutamana,<br>
huomenna moniahana<br>
jo veri suasta vuoti,<br>
hurme harjasta norahti.<br>
Kyllikki, korea nainen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo nyt on mennyt mies minulta,<br>
kaunis Kaukoni kaonnut<br>
matkoille majattomille,<br>
teille tietämättömille:<br>
veri jo vuotavi suasta,<br>
hurme harjasta noruvi!"<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
itse katsovi sukoa;<br>
itse itkulle apeutui:<br>
"Voi, poloisen, päiviäni,<br>
angervoisen, aikojani!<br>
Jo nyt on poikani, poloisen,<br>
jopa, laiton, lapsueni<br>
saanut päiville pahoille!<br>
Tuho on poikoa pätöistä,<br>
hukka lieto Lemminkäistä:<br>
jo suka verin valuvi,<br>
harja hurmehin noruvi!"<br>
Kourin helmansa kokosi,<br>
käsivarsin vaattehensa.<br>
Pian juoksi matkan pitkän,<br>
sekä juoksi jotta joutui:<br>
mäet mätkyi mennessänsä,<br>
norot nousi, vaarat vaipui,<br>
ylähäiset maat aleni,<br>
alahaiset maat yleni.<br>
Tuli Pohjolan tuville.<br>
Kysytteli poikoansa,<br>
kysytteli, lausutteli:<br>
"Oi sie Pohjolan emäntä!<br>
Kunne saatoit Lemminkäisen,<br>
minne poikani menetit?"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
tuop' on tuohon vastaeli:<br>
"Enpä tieä poikoasi,<br>
kunne kulki ja katosi.<br>
Istutin oron rekehen,<br>
korjahan kovan tulisen;<br>
oisko uhkuhun uponnut,<br>
meren jäälle jähmettynyt<br>
vai saanut sutosen suuhun,<br>
karhun kauhean kitahan?"<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Jo vainen valehtelitki!<br>
Susi ei syö minun sukua,<br>
karhu ei kaa'a Lemminkäistä:<br>
sormin sortavi sutoset,<br>
käsin karhut kaatelevi.<br>
Kunp' on et sanone tuota,<br>
kunne saatoit Lemminkäisen,<br>
rikon uksen uuen riihen,<br>
taitan sampuen sarahat."<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Syötin miehen syöneheksi,<br>
juotin miehen juoneheksi,<br>
apatin alanenäksi;<br>
istutin venon perähän,<br>
laitoin kosket laskemahan.<br>
Enkä tuota tunnekana,<br>
kunne sai katala raukka,<br>
koskihinko kuohuvihin,<br>
virtoihin vipajavihin."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Jo vainen valehtelitki!<br>
Sano tarkkoja tosia,<br>
valehia viimeisiä,<br>
kunne saatoit Lemminkäisen,<br>
kaotit kalevalaisen,<br>
taikka surmasi tulevi,<br>
kuolemasi kohtoavi!"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Jospa jo sanon toenki:<br>
panin hirvet hiihtämähän,<br>
jalopeurat jaksamahan,<br>
ruunat suuret suistamahan,<br>
varsat valjastuttamahan;<br>
laitoin joutsenen hakuhun,<br>
pyhän linnun pyyäntähän.<br>
Nyt en tuota tunnekana,<br>
mi on tullunna tuhoksi,<br>
esteheksi ennättännä,<br>
kun ei kuulu jo tulevan<br>
morsianta pyytämähän,<br>
tyttöä anelemahan."<br>
Emo etsi eksynyttä,<br>
kaonnutta kaipoavi.<br>
Juoksi suuret suot sutena,<br>
kulki korvet kontiona,<br>
ve'et saukkona samosi,<br>
maat käveli mauriaisna,<br>
neuliaisna niemen reunat,<br>
jäniksenä järven rannat.<br>
Kivet syrjähän sytäsi,<br>
kannot käänti kallellehen,<br>
risut siirti tien sivuhun,<br>
haot potki portahiksi.<br>
Viikon etsi eksynyttä,<br>
viikon etsi, eipä löyä.<br>
Kysyi puilta poikoansa,<br>
kaipasi kaonnuttansa.<br>
Puu puheli, honka huokui,<br>
tammi taiten vastaeli:<br>
"On huolta itsestäniki<br>
huolimatta poiastasi,<br>
kun olen koville luotu,<br>
pantu päiville pahoille:<br>
pinopuiksi pilkkumahan,<br>
haloiksi hakattamahan,<br>
riutumahan riihipuiksi,<br>
kaskipuiksi kaatumahan."<br>
Viikon etsi eksynyttä,<br>
viikon etsi eikä löyä.<br>
Tiehyt vastahan tulevi;<br>
niin tielle kumarteleikse:<br>
"Oi tiehyt, Jumalan luoma!<br>
Etkö nähnyt poikoani,<br>
kullaista omenatani,<br>
hope'ista sauvoani?"<br>
Tiehyt taiten vastaeli<br>
sekä lausui ja pakisi:<br>
"On huolta itsestäniki<br>
huolimatta poiastasi,<br>
kun olen koville luotu,<br>
pantu päiville pahoille:<br>
joka koiran juostavaksi,<br>
ratsahan ajeltavaksi,<br>
kovan kengän käytäväksi,<br>
kannan karskuteltavaksi."<br>
Viikon etsi eksynyttä,<br>
viikon etsi, eipä löyä.<br>
Kuuhut vastahan tulevi;<br>
niin kuulle kumarteleikse:<br>
"Kuu kulta, Jumalan luoma!<br>
Etkö nähnyt poikoani,<br>
kullaista omenatani,<br>
hope'ista sauvoani?"<br>
Tuo kuuhut, Jumalan luoma,<br>
taiten kyllä vastaeli:<br>
"On huolta itsestäniki<br>
huolimatta poiastasi,<br>
kun olen koville luotu,<br>
pantu päiville pahoille:<br>
yksin öitä kulkemahan,<br>
pakkasella paistamahan,<br>
talvet tarkoin valvomahan,<br>
kesäksi katoamahan."<br>
Viikon etsi eksynyttä,<br>
viikon etsi eikä löyä.<br>
Päivyt vastahan tulevi;<br>
päivälle kumarteleikse:<br>
"Oi päivyt, Jumalan luoma!<br>
Etkö nähnyt poikoani,<br>
kullaista omenatani,<br>
hope'ista sauvoani?"<br>
Jopa päivyt jonki tiesi,<br>
arvaeli aurinkoinen:<br>
"Jo on poikasi, poloisen,<br>
kaotettu, kuoletettu<br>
Tuonen mustahan jokehen,<br>
Manalan ikivetehen:<br>
mennyt koskia kolisten,<br>
myötävirtoja vilisten<br>
tuonne Tuonelan perille,<br>
Manalan alantehille."<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
itse itkulle hyräytyi.<br>
Meni seppojen pajahan:<br>
"Oi sie seppo Ilmarinen!<br>
Taoit ennen, taoit eilen,<br>
taopa tänäki päänä!<br>
Varta vaskinen harava,<br>
piitä piihin rautaisihin;<br>
piit tao satoa syltä,<br>
varsi viittä valmistellos!"<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
vartti vaskisen haravan,<br>
piitti piillä rautaisilla;<br>
piit takoi satoa syltä,<br>
varren viittä valmisteli.<br>
Itse äiti Lemminkäisen<br>
saapi rautaisen haravan,<br>
lenti Tuonelan joelle.<br>
Päiveä rukoelevi:<br>
"Oi päivyt, Jumalan luoma,<br>
luoma Luojan valkeamme!<br>
Paista hetki heltehesti,<br>
toinen himmesti hiosta,<br>
kolmansi koko terältä:<br>
nukuttele nuiva kansa,<br>
väsytä väki Manalan,<br>
Tuonen valta vaivuttele!"<br>
Tuo päivyt, Jumalan luoma,<br>
luoma Luojan aurinkoinen,<br>
lenti koivun konkelolle,<br>
lepän lengolle lehahti.<br>
Paistoi hetken heltehesti,<br>
toisen himmesti hiosti,<br>
kolmannen koko terältä:<br>
nukutteli nuivan joukon,<br>
väsytti väen Manalan,<br>
nuoret miehet miekoillehen,<br>
vanhat vasten sauvojansa,<br>
keski-iän keihä'ille.<br>
Siitä lenti lepsahutti<br>
päälle taivahan tasaisen<br>
entisellensä sijalle,<br>
majallensa muinaiselle.<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
otti rautaisen haravan;<br>
haravoipi poikoansa<br>
koskesta kohisevasta,<br>
virrasta vilisevästä.<br>
Haravoipi eikä löyä.<br>
Siitä siirtihen alemma:<br>
meni myötänsä merehen,<br>
sukkarihmasta sulahan,<br>
vyötäröistä veen sisähän.<br>
Haravoipi poikoansa<br>
pitkin Tuonelan jokea,<br>
vetelevi vastavirran.<br>
Veti kerran, tuosta toisen:<br>
saapi paian poikoansa,<br>
paian mieliksi pahoiksi;<br>
veti vielä kerran toisen:<br>
sai sukat, hatun tapasi,<br>
sukat suureksi suruksi,<br>
hatun mieliharmiksensa.<br>
Astui siitäkin alemma,<br>
Manalan alantehelle.<br>
Veti kerran pitkin vettä,<br>
kerran toisen poikki vettä,<br>
kolmannen vitahan vettä.<br>
Kerrallapa kolmannella<br>
elotukku sai etehen<br>
haravahan rautaisehen.<br>
Elotukku ei se ollut:<br>
olipa lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
puuttunut haravan piihin<br>
sormesta nimettömästä,<br>
vasemmasta varpahasta.<br>
Nousi lieto Lemminkäinen,<br>
kohosi Kalevan poika<br>
haravassa vaskisessa<br>
päälle selvien vesien;<br>
vaan oli pikkuista vajalla:<br>
yhtä kättä, puolta päätä,<br>
paljo muita muskuloita,<br>
siihen henkeä lisäksi.<br>
Emo tuossa arvelevi,<br>
itse itkien sanovi:<br>
"Vieläkö tästä mies tulisi,<br>
uros uusi toimeaisi?"<br>
Päätyi korppi kuulemahan.<br>
Tuop' on tuohon vastoavi:<br>
"Ei ole miestä mennehessä<br>
eikä tuiki tullehessa:<br>
jo silt' on siika silmät syönyt,<br>
hauki hartiat halaisnut.<br>
Sie päästä merehen miestä,<br>
työnnä Tuonelan jokehen!<br>
Ehkä turskaksi tulisi,<br>
valahaksi vahvistuisi."<br>
Tuop' on äiti Lemminkäisen<br>
eipä työnnä poikoansa.<br>
Vetelevi vielä kerran<br>
haravalla vaskisella<br>
pitkin Tuonelan jokea,<br>
sekä pitkin jotta poikki:<br>
saapi kättä, saapi päätä,<br>
saapi puolen selkäluuta,<br>
toisen puolen kylkiluuta,<br>
monta muuta muskulata.<br>
Niistä poikoa rakenti,<br>
laati lieto Lemminkäistä.<br>
Liitteli lihat lihoihin,<br>
luut on luihin luikahutti,<br>
jäsenet jäsenihinsä,<br>
suonet suonten sortumihin.<br>
Itse suonia siteli,<br>
päitä suonten solmieli,<br>
suonilankoa lukevi<br>
sanoen sanalla tuolla:<br>
"Sorea on suonten vaimo<br>
Suonetar, sorea vaimo,<br>
soma suonten kehreäjä<br>
sorealla kehrinpuulla,<br>
vaskisella värttinällä,<br>
rautaisella rattahalla!<br>
Tule tänne tarvittaissa,<br>
käy tänne kutsuttaessa,<br>
suonisykkyrä sylissä,<br>
kalvokääri kainalossa<br>
suonia sitelemähän,<br>
päitä suonten solmimahan<br>
haavoissa halennehissa,<br>
rei'issä revennehissä!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
onp' on impi ilman päällä<br>
venehellä vaskisella,<br>
purrella punaperällä.<br>
Tule, impi, ilman päältä,<br>
neiti, taivahan navalta!<br>
Soua suonista venettä,<br>
jäsenistä järkyttele,<br>
soua luun lomia myöten,<br>
jäsenten rakoja myöten!<br>
"Sijallensa suonet laita,<br>
asemellensa aseta:<br>
suutatusten suuret suonet,<br>
valtasuonet vastatusten,<br>
limitysten liutasuonet,<br>
pienet suonet pääksytysten!<br>
"Siit' ota utuinen neula,<br>
sulkkuniitti neulan päässä!<br>
Ompele utuisin neuloin,<br>
tinaneuloin tikkaele,<br>
päitä suonten solmiele,<br>
silkkinauhoilla sitele!<br>
"Kun ei tuosta kyllä liene<br>
itse ilmoinen jumala,<br>
valjastele varsojasi,<br>
rakentele ratsujasi!<br>
Aja kirjakorjinesi<br>
läpi luun, läpi jäsenen,<br>
läpi liikkumalihojen,<br>
läpi suonten soljuvaisten!<br>
Liitä luu lihoa myöten,<br>
suoni suonen päätä myöten,<br>
luo hopea luun lomahan,<br>
kulta suonen sortumahan!<br>
"Mist' on kalvo katkennunna,<br>
siihen kalvo kasvattele,<br>
mistä suonta sortununna,<br>
siihen suonta solmiele,<br>
kusta verta veihlähtännä,<br>
siihen verta vierettele;<br>
kusta luu luhoksi mennyt,<br>
siihen luuta luikahuta,<br>
kusta liikkunna lihoa,<br>
siihen liittele lihoa,<br>
sijallensa siunaele,<br>
asemellensa aseta:<br>
luu luuhun, liha liha'an,<br>
jäsenet jäsenihinsä!"<br>
Sillä äiti Lemminkäisen<br>
loi miehen, uron sukesi<br>
entisillehen eloille,<br>
muinaisille muo'oillensa.<br>
Sai suonet lukeneheksi,<br>
päät suonten si'elleheksi,<br>
ei miestä sanalliseksi,<br>
lasta lausehelliseksi.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Mistä nyt voie saatanehe,<br>
simatilkka tuotanehe,<br>
jolla voian voipunutta,<br>
pahoin-tullutta parannan,<br>
jotta mies sanoille saisi,<br>
vierähtäisi virsillehen?<br>
"Mehiläinen, meiän lintu,<br>
metsän kukkien kuningas!<br>
Lähe nyt mettä noutamahan,<br>
simoa tavottamahan<br>
mieluisasta Metsolasta,<br>
tarkasta Tapiolasta,<br>
monen kukkasen kuvusta,<br>
monen heinän helpehestä<br>
kipehille voitehiksi,<br>
pahoille parantehiksi!"<br>
Mehiläinen, liukas lintu,<br>
jopa lenti löyhäytti<br>
mieluisahan Metsolahan,<br>
tarkkahan Tapiolahan.<br>
Nokki kukkia keolta,<br>
keitti mettä kielellänsä<br>
kuuen kukkasen nenästä,<br>
sa'an heinän helpehestä.<br>
Niin tulla tuhuttelevi,<br>
käyä käärämöittelevi,<br>
kaikki siipensä simassa,<br>
sulkansa sulassa meessä.<br>
Itse äiti Lemminkäisen<br>
otti noita voitehia,<br>
niillä voiti voipunutta,<br>
pahoin-tullutta paranti:<br>
ei tullut apua noista,<br>
saanut miehelle sanoja.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mehiläinen, lintuseni!<br>
Lennä tuonne toisialle,<br>
ylitse meren yheksän<br>
saarehen selällisehen,<br>
metisehen manterehen,<br>
Tuurin uutehen tupahan,<br>
Palvoisen laettomahan!<br>
Siell' on mettä mieluhista,<br>
siellä voietta hyveä,<br>
joka suonihin sopivi,<br>
jäsenihin kelpoavi.<br>
Tuop' on niitä voitehia,<br>
kanna niitä katsehia<br>
vian päälle pannakseni,<br>
vammoille valellakseni!"<br>
Mehiläinen, mies kepeä,<br>
taasen lenti liihytteli<br>
ylitse meren yheksän,<br>
meri-puolen kymmenettä.<br>
Lenti päivän, lenti toisen,<br>
lenti kohta kolmannenki,<br>
ruokosella istumatta,<br>
lehellä levähtämättä,<br>
saarehen selällisehen,<br>
metisehen manterehen,<br>
korvalle tulisen kosken,<br>
pyhän virran pyörtehelle.<br>
Siellä mettä keitettihin,<br>
rasvoja rakennettihin,<br>
pikkuisissa pottiloissa,<br>
kaunoisissa kattiloissa,<br>
peukalon mahuttavissa,<br>
sormenpään sovittavissa.<br>
Mehiläinen, mies kepeä,<br>
saip' on niitä voitehia.<br>
Vähän aikoa kuluvi,<br>
pikkuisen pirahtelevi:<br>
jo tulla turahtelevi,<br>
saa'a saaveroittelevi,<br>
kuusi kuppia sylissä,<br>
seitsemän selän takana,<br>
ne on täynnä voitehia,<br>
täynnä rasvoja hyviä.<br>
Itse äiti Lemminkäisen<br>
voiti noilla voitehilla,<br>
yheksillä voitehilla,<br>
kaheksilla katsehilla:<br>
ei vielä apua saanut,<br>
tok' ei tuostana tavannut.<br>
Niin sanoi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Mehiläinen, ilman lintu!<br>
Lennä tuonne kolmas kerta<br>
ylähäksi taivosehen,<br>
päälle taivosen yheksän!<br>
Siell' on viljalta simoa,<br>
siellä mettä mielin määrin,<br>
joilla ennen Luoja loitsi,<br>
puheli puhas Jumala,<br>
voiti Luoja lapsiansa<br>
pahan vallan vammaksissa.<br>
Kasta siipesi simassa,<br>
sulkasi sulassa meessä,<br>
tuo simoa siivessäsi,<br>
kanna mettä kaapussasi<br>
kipehille voitehiksi,<br>
vammoille valantehiksi!"<br>
Mehiläinen, mielilintu,<br>
hänpä tuon sanoiksi saatti:<br>
"Mitenkä mä sinne pääsen,<br>
minä mies vähäväkinen!"<br>
"Hyvä on sinne päästäksesi,<br>
kaunis kaapsahellaksesi:<br>
yli kuun, alatse päivän,<br>
toivon tähtien välitse.<br>
Lennät päivän löyhyttelet<br>
kuutamoisen kulmaluille,<br>
siitä toisen siuottelet<br>
otavaisen olkapäille,<br>
kolmannen kohotteleihet<br>
seitsentähtisen selälle;<br>
siit' on matkoa palanen,<br>
pikkarainen piiramata<br>
perille pyhän Jumalan,<br>
asunnoille autuahan."<br>
Mehiläinen maasta nousi,<br>
simasiipi mättähältä;<br>
jopa lenti löyhytteli,<br>
pienin siivin siuotteli.<br>
Lenti kuun keheä myöten,<br>
päivän päärmettä samosi,<br>
otavaisten olkapäitse,<br>
seitsentähtyen selitse:<br>
lenti Luojan kellarihin,<br>
kamarihin kaikkivallan.<br>
Siellä voietta tehä'än,<br>
rasvoja rakennetahan<br>
hope'isissa paoissa,<br>
kultaisissa kattiloissa:<br>
mettä kiehui keskimaissa,<br>
laioilla suloa voita,<br>
simoa suvinenässä,<br>
päässä pohja rasvasia.<br>
Mehiläinen, ilman lintu,<br>
sai siitä simoja kyllin,<br>
metosia mielin määrin.<br>
Oli aikoa vähäinen:<br>
jo tulla tuhuttelevi,<br>
saa'a käärähyttelevi<br>
sata sarvea sylissä,<br>
tuhat muuta muhkurata;<br>
missä mettä, kussa vettä,<br>
kussa voietta parasta.<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
otti suuhunsa omahan,<br>
noita koitti kielellänsä,<br>
hyvin maistoi mielellänsä:<br>
"Nämät on niitä voitehia,<br>
kaikkivallan katsehia,<br>
joillapa Jumala voiti,<br>
Luoja vammoja valeli."<br>
Siitä voiti voipunutta,<br>
pahoin-tullutta paranti.<br>
Voiti luun lomia myöten,<br>
jäsenten rakoja myöten,<br>
voiti alta, voiti päältä,<br>
kerran keskeä sivalti.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Nouse pois makoamasta,<br>
ylene uneksimasta<br>
näiltä paikoilta pahoilta,<br>
kovan onnen vuotehelta!"<br>
Nousi mies makoamasta,<br>
heräsi uneksimasta.<br>
Jop' on saattavi sanoa,<br>
itse kielin kertoella:<br>
"Viikon, utra, uinaelin,<br>
kauan, malkio, makasin!<br>
Makasin unen makean,<br>
sikeäisen siuvattelin."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Oisit maannut kauemminki,<br>
vielä viikomman venynyt<br>
ilman äitittä pahatta,<br>
katalatta kantajatta.<br>
"Sano nyt, poikani poloinen,<br>
kerro korvin kuullakseni:<br>
mi sinun Manalle saattoi,<br>
työnti Tuonelan jokehen?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
vastaeli äitillensä:<br>
"Märkähattu karjanpaimen,<br>
Untamolan umpisilmä,<br>
se minun Manalle saattoi,<br>
työnti Tuonelan jokehen.<br>
Vesikyyn ve'estä nosti,<br>
lapokyyn on lainehesta<br>
vasten vaivaista minua;<br>
enkä tuota tiennytkänä,<br>
en tiennyt vesun vihoa,<br>
umpiputken ailuhia."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Voipa miestä mieletöintä!<br>
Kehuit noiat noituvasi,<br>
lappalaiset laulavasi:<br>
et tieä vesun vihoa,<br>
umpiputken ailuhia!<br>
Veestä on vesusen synty,<br>
umpiputken lainehista,<br>
allin aivoista hyvistä,<br>
meripääskyn pään sisästä.<br>
Sylki Syöjätär vesille,<br>
laski laatan lainehille;<br>
vesi sen pitkäksi venytti,<br>
päivä paistoi pehmeäksi.<br>
Siitä tuuli tuuitteli,<br>
ve'en henki heilutteli,<br>
aallot rannalle ajeli,<br>
tyrsky maalle tyyräeli."<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
tuuitteli tuttuansa<br>
entisillehen eville,<br>
muinaisille muo'oillensa,<br>
pikkuista paremmaksiki,<br>
ehommaksi entistänsä.<br>
Kysyi siitä poialtansa,<br>
jos oli mitä vajoa.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Viel' olen äijeä vajoa:<br>
tuollapa syämykseni,<br>
tuolla tuntoni makaapi<br>
noissa Pohjan neitosissa,<br>
kaunoisissa kassapäissä.<br>
Homekorva Pohjan eukko<br>
eip' on anna tyttöänsä<br>
ilman allin ampumatta,<br>
joutsenen osoamatta<br>
tuosta Tuonelan joesta,<br>
pyhän virran pyörtehestä."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Heitä herjät joutsenesi,<br>
anna allien asua<br>
Tuonen mustassa joessa,<br>
palavissa pyörtehissä!<br>
Sie lähe kotiperille<br>
kanssa äitisi katalan!<br>
Vielä kiitä onneasi,<br>
julkista Jumalatasi,<br>
kun antoi avun totisen,<br>
vielä henkihin herätti<br>
Tuonen tieltä tiettävältä,<br>
Manalan majan periltä!<br>
En minä mitänä voisi,<br>
en mitänä itsestäni,<br>
ilman armotta Jumalan,<br>
toimetta totisen Luojan."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
jo kohta kotia läksi<br>
kanssa armahan emonsa,<br>
kera valtavanhempansa.<br>
Sinne nyt Kaukoni kaotan,<br>
heitän lieto Lemminkäisen<br>
virrestäni viikommaksi.<br>
Väännän virteni välehen,<br>
lasken laulun toisa'alle,<br>
työnnän uuelle uralle.<br>



<hr/>
<h3 id="16">Kuudestoista runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
oli veistävä venoista,<br>
uutta purtta puuhoava<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen.<br>
Puita puuttui purren seppä,<br>
lautoja venon tekijä.<br>
Kenpä puuta etsimähän,<br>
tammea tavoittamahan<br>
Väinämöiselle venoksi,<br>
laulajalle pohjapuuksi?<br>
Pellervoinen, pellon poika,<br>
Sampsa poika pikkarainen,<br>
sep' on puuta etsimähän,<br>
tammea tavoittamahan<br>
Väinämöiselle venoksi,<br>
laulajalle pohjapuuksi!<br>
Käypi tietä, astelevi<br>
koillisille maailmoille.<br>
Meni mäen, menevi toisen,<br>
kulki kohta kolmannenki,<br>
kirves kultainen olalla,<br>
vaskivarsi kirvehessä.<br>
Yhtyi haapa vastahansa,<br>
sylen kolmen korkeuinen.<br>
Tahtoi haapoa tavata,<br>
puia puuta kirvehellä.<br>
Haapa haastaen sanovi,<br>
itse kielin kerkiävi:<br>
"Mitä, mies, tahot minusta,<br>
kuta kuitenki hala'at?"<br>
Sampsa poika Pellervoinen,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tuotapa tahon sinusta,<br>
tuota etsin ja hala'an:<br>
Väinämöiselle venettä,<br>
laulajalle purren puuta."<br>
Haapa haastoi kummemmasti,<br>
sataoksainen osasi:<br>
"Vuotava veno minusta<br>
ja pursi putoavainen!<br>
Minä olen ontelo tyveltä:<br>
kolmasti tänä kesänä<br>
toukka söi syämyeni,<br>
mato juureni makasi."<br>
Sampsa poika Pellervoinen<br>
siitä eistyvi etemmä;<br>
astua ajattelevi<br>
maailmoille pohjaisille.<br>
Tuli honka vastahansa,<br>
sylen kuuen korkeuinen.<br>
Iski puuta kirvehellä,<br>
kolahutti kuokallansa,<br>
kysytteli, lausutteli:<br>
"Oisiko sinusta, honka,<br>
Väinämöiselle venoksi,<br>
laulajalle laivapuuksi?"<br>
Honka vastata hotaisi,<br>
itse äänehen ärähti:<br>
"Ei minusta purtta tulle,<br>
kuuen kaaren kantajata!<br>
Mie olen honka huolainniekka;<br>
kolmasti tänä kesänä<br>
korppi koikkui latvallani,<br>
varis vaakkui oksillani."<br>
Sampsa poika Pellervoinen<br>
aina eistyvi etemmä;<br>
astua ajattelevi<br>
suvisille maailmoille.<br>
Tuli tammi vastahansa,<br>
ympäri yheksän syltä.<br>
Kysytteli, lausutteli:<br>
"Tulisko sinusta, tammi,<br>
emeä erävenehen,<br>
sotapurren pohjapuuta?"<br>
Tammi taiten vastaeli,<br>
osaeli puu omena:<br>
"On vainen minussa puuta<br>
emäksi yhen venosen,<br>
enk' ole hoikka huolainniekka<br>
enkä ontelo sisältä.<br>
Kolmasti tänä kesänä,<br>
tänä suurena suvena<br>
päivyt kierti keskipuuta,<br>
kuuhut latvalla kumotti,<br>
käet kukkui oksillani,<br>
linnut lehvillä lepäsi."<br>
Sampsa poika Pellervoinen<br>
otti kirvehen olalta,<br>
iski puuta kirvehellä,<br>
tammea tasaterällä;<br>
pian taisi tammen kaata,<br>
puun sorean sorrutella.<br>
Ensin laski latvan poikki,<br>
tyven tyynni halkaisevi.<br>
Veisti siitä pohjapuita,<br>
lautoja epälukuisin<br>
laulajalle laivaksiksi,<br>
Väinämöiselle venoksi.<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
teki tieolla venettä,<br>
laati purtta laulamalla<br>
yhen tammen taittumista,<br>
puun murskan murenemista.<br>
Lauloi virren: pohjan puutti,<br>
lauloi toisen: liitti laian;<br>
lauloi kohta kolmannenki<br>
hankoja hakatessansa,<br>
päitä kaaren päätellessä,<br>
liitellessänsä limiä.<br>
Kaaritettua venosen,<br>
liitettyä laian liitot<br>
uupui kolmea sanoa<br>
panemilla parraspuien,<br>
kokkien kohentimilla,<br>
peräpään on päättimillä.<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi poloinen, päiviäni!<br>
Ei saanut veno vesille,<br>
uusi laiva lainehille!"<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
mistäpä sanoja saisi,<br>
loisi lempiluottehia;<br>
pääskyjenkö päälaelta,<br>
joutsenkarjan juonen päästä,<br>
hanhilauman hartioilta?<br>
Läksi saamahan sanoja.<br>
Tuhoi joukon joutsenia,<br>
harkun hanhia hävitti,<br>
päättömästi pääskysiä:<br>
ei saanut sanoakana,<br>
ei sanoa eikä puolta.<br>
Arvelee, ajattelevi:<br>
"Tuoll' oisi sata sanoa<br>
kesäpeuran kielen alla,<br>
suussa valkean oravan."<br>
Läksi saamahan sanoja,<br>
ongelmoita ottamahan.<br>
Pellon peuroja levitti,<br>
oravia suuren orren:<br>
sai siitä sanoja paljo,<br>
ne kaikki avuttomia.<br>
Arvelee, ajattelevi:<br>
"Tuolta saan sa'an sanoja,<br>
tuolta Tuonelan ko'ista,<br>
Manalan ikimajasta."<br>
Läksi Tuonelta sanoja,<br>
Manalalta mahtiloita.<br>
Astua taputtelevi;<br>
kävi viikon vitsikkoa,<br>
viikon toisen tuomikkoa,<br>
kolmannen katajikkoa:<br>
jo näkyi Manalan saari,<br>
Tuonen kumpu kuumottavi.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
jo huhuta huikahutti<br>
tuossa Tuonelan joessa,<br>
Manalan alantehessa:<br>
"Tuo venettä, Tuonen tytti,<br>
lauttoa, Manalan lapsi,<br>
yli salmen saa'akseni,<br>
joen poikki päästäkseni!"<br>
Lyhykäinen Tuonen tytti,<br>
matala Manalan neiti,<br>
tuo oli poukkujen pesijä,<br>
räpähien räimyttäjä<br>
Tuonen mustassa joessa,<br>
Manalan alusve'essä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Vene täältä tuotanehe,<br>
kuni syy sanottanehe,<br>
mi sinun Manalle saattoi<br>
ilman tauin tappamatta,<br>
ottamatta oivan surman,<br>
muun surman musertamatta."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuoni minun tänne tuotti,<br>
Mana mailtani veteli."<br>
Lyhykäinen Tuonen tytti,<br>
matala Manalan neiti,<br>
tuonpa hän sanoiksi virkki:<br>
"Jopa keksin kielastajan!<br>
Kunp' on Tuoni tänne toisi,<br>
Mana mailta siirteleisi,<br>
Tuoni toisi tullessansa,<br>
Manalainen matkassansa<br>
Tuonen hattu hartioilla,<br>
Manan kintahat käessä.<br>
Sano totta, Väinämöinen:<br>
mi sinun Manalle saattoi?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
jo tuossa sanoiksi virkki:<br>
"Rauta mun Manalle saattoi,<br>
teräs tempoi Tuonelahan."<br>
Lyhykäinen Tuonen tytti,<br>
matala Manalan neiti,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuosta tunnen kielastajan!<br>
Kun rauta Manalle saisi,<br>
teräs toisi Tuonelahan,<br>
verin vaattehet valuisi,<br>
hurmehen hurahteleisi.<br>
Sano totta, Väinämöinen,<br>
sano totta toinen kerta!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vesi sai minun Manalle,<br>
aalto toi on Tuonelahan."<br>
Lyhykäinen Tuonen tytti,<br>
matala Manalan neiti,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ymmärrän valehtelijan!<br>
Jos vesi Manalle saisi,<br>
aalto toisi Tuonelahan,<br>
vesin vaattehet valuisi,<br>
helmasi herahteleisi.<br>
Sano tarkkoja tosia:<br>
mi sinun Manalle saattoi?"<br>
Tuossa vanha Väinämöinen<br>
vielä kerran kielastavi:<br>
"Tuli toi mun Tuonelahan,<br>
valkea Manalle saattoi."<br>
Lyhykäinen Tuonen tytti,<br>
matala Manalan neiti,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Arvoan valehtelijan!<br>
Jos tuli Manalle toisi,<br>
valkeainen Tuonelahan,<br>
oisi kutrit kärventynnä,<br>
partaki pahoin palanut.<br>
"Oi sie vanha Väinämöinen!<br>
Jos tahot venettä täältä,<br>
sano tarkkoja tosia,<br>
valehia viimeisiä,<br>
mitenkä tulit Manalle<br>
ilman tauin tappamatta,<br>
ottamatta oivan surman,<br>
muun surman murentamatta!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Jos vähän valehtelinki,<br>
kerran toisen kielastelin,<br>
toki ma sanon toetki.<br>
Te'in tieolla venettä,<br>
laain purtta laulamalla.<br>
Lauloin päivän, lauloin toisen,<br>
niin päivällä kolmannella<br>
rikkoihe reki runoilta,<br>
jalas taittui lausehilta:<br>
läksin Tuonelta oroa,<br>
Manalalta vääntiätä<br>
rekosen rakentoani,<br>
laulukorjan laatiani.<br>
Tuopa nyt venoista tänne,<br>
laita mulle lauttoasi<br>
yli salmen saa'akseni,<br>
joen poikki päästäkseni!"<br>
Kyllä Tuonetar toruvi,<br>
Manan neiti riitelevi:<br>
"Oi on, hullu, hulluuttasi,<br>
mies on, mielesi vähyyttä!<br>
Tulet syyttä Tuonelahan,<br>
tauitta Manan majoille!<br>
Parempi sinun olisi<br>
palata omille maille:<br>
äijä on tänne tullehia,<br>
ei paljo palannehia."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Akka tieltä kääntyköhön,<br>
eip' on mies pahempikana,<br>
uros untelompikana!<br>
Tuo venettä, Tuonen tytti,<br>
lauttoa, Manalan lapsi!"<br>
Vei venehen Tuonen tytti;<br>
sillä vanhan Väinämöisen<br>
yli salmen saattelevi,<br>
joen poikki päästelevi.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Voi sinua, Väinämöinen!<br>
Läksit surmatta Manalle,<br>
kuolematta Tuonelahan!"<br>
Tuonetar, hyvä emäntä,<br>
Manalatar, vaimo vanha,<br>
toip' on tuopilla olutta,<br>
kantoi kaksikorvaisella;<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Juop' on, vanha Väinämöinen!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
katsoi pitkin tuoppiansa:<br>
sammakot kuti sisällä,<br>
maot laioilla lateli.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"En mä tänne tullutkana<br>
juomahan Manalan maljat,<br>
Tuonen tuopit lakkimahan:<br>
juopuvat oluen juojat,<br>
kannun appajat katoovat."<br>
Sanoi Tuonelan emäntä:<br>
"Oi on vanha Väinämöinen!<br>
Mitä sie tulit Manalle,<br>
kuta Tuonelan tuville<br>
ennen Tuonen tahtomatta,<br>
Manan mailta kutsumatta?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Veistäessäni venoista,<br>
uutta purtta puuhatessa<br>
uuvuin kolmea sanoa<br>
peripäätä päätellessä,<br>
kokkoa kohottaessa.<br>
Kun en noita saanutkana,<br>
mailta, ilmoilta tavannut,<br>
piti tulla Tuonelahan,<br>
lähteä Manan majoille<br>
saamahan sanoja noita,<br>
ongelmoita oppimahan."<br>
Tuopa Tuonelan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei Tuoni sanoja anna,<br>
Mana mahtia jakele!<br>
Etkä täältä pääsnekänä<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
kotihisi kulkemahan,<br>
maillesi matelemahan."<br>
Uuvutti unehen miehen,<br>
pani maata matkalaisen<br>
Tuonen taljavuotehelle.<br>
Siinä mies makaelevi,<br>
uros unta ottelevi:<br>
mies makasi, vaate valvoi.<br>
Oli akka Tuonelassa,<br>
akka vanha käykkäleuka,<br>
rautarihman kehreäjä,<br>
vaskilankojen valaja.<br>
Kehräsi sataisen nuotan,<br>
tuhantisen tuuritteli<br>
yönä yhtenä kesäisnä<br>
yhellä vesikivellä.<br>
Oli ukko Tuonelassa;<br>
se on ukko kolmisormi,<br>
rautaverkkojen kutoja,<br>
vaskinuotan valmistaja.<br>
Se kutoi sataisen nuotan,<br>
tuhantisen tuikutteli<br>
samana kesäisnä yönä<br>
samalla vesikivellä.<br>
Tuonen poika koukkusormi,<br>
koukkusormi, rautanäppi,<br>
se veti sataisen nuotan<br>
poikki Tuonelan joesta,<br>
sekä poikki jotta pitkin,<br>
jotta vieläkin vitahan,<br>
jottei päästä Väinämöisen,<br>
selvitä uvantolaisen<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
tuolta Tuonelan ko'ista,<br>
Manalan ikimajoista.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Joko lie tuhoni tullut,<br>
hätäpäivä päälle pääsnyt<br>
näillä Tuonelan tuvilla,<br>
Manalan majantehilla?"<br>
Pian muuksi muuttelihe,<br>
ruton toiseksi rupesi:<br>
meni mustana merehen,<br>
saarvana sara'ikkohon;<br>
matoi rautaisna matona,<br>
kulki kyisnä käärmehenä<br>
poikki Tuonelan joesta,<br>
läpi Tuonen verkkoloista.<br>
Tuonen poika koukkusormi,<br>
koukkusormi, rautanäppi,<br>
kävi aamulla varahin<br>
verkkojansa katsomahan:<br>
sa'an saapi taimenia,<br>
tuhat emon alvehia,<br>
eip' on saanut Väinämöistä,<br>
ukkoa uvantolaista.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
Tuonelasta tultuansa<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Elköhön hyvä Jumala,<br>
elköhön sitä suetko,<br>
itse-mennyttä Manalle,<br>
Tuonelahan tunkeinutta!<br>
Äijä on sinne saanehia,<br>
vähä tuolta tullehia,<br>
tuolta Tuonelan ko'ista,<br>
Manalan ikimajoista."<br>
Vielä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin lateli<br>
nuorisolle nousevalle,<br>
kansalle ylenevälle:<br>
"Elkätte, imeisen lapset,<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
tehkö syytä syyttömälle,<br>
vikoa viattomalle!<br>
Pahoin palkka maksetahan<br>
tuolla Tuonelan ko'issa:<br>
sija on siellä syyllisillä,<br>
vuotehet viallisilla,<br>
alus kuumista kivistä,<br>
palavoista paateroista,<br>
peitto kyistä, käärmehistä,<br>
Tuonen toukista ku'ottu."<br>



<hr/>
<h3 id="17">Seitsemästoista runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen,<br>
kun ei saanunna sanoja<br>
tuolta Tuonelan ko'ista,<br>
Manalan ikimajoista,<br>
ain' yhä ajattelevi,<br>
pitkin päätänsä pitävi,<br>
mistäpä sanoja saisi,<br>
loisi lempiluottehia.<br>
Paimen vastahan tulevi;<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Saat tuolta sata sanoa,<br>
tuhat virren tutkelmusta<br>
suusta Antero Vipusen,<br>
vatsasta varaväkevän.<br>
Vaan se on sinne mentävätä,<br>
polku poimeteltavata,<br>
ei ole matkoa hyveä,<br>
ei aivan pahintakana:<br>
yks' on juoni juostaksesi<br>
naisten neulojen neniä,<br>
tuosta toinen käyäksesi<br>
miehen miekan tutkaimia,<br>
kolmas koikutellaksesi<br>
uron tapparan teriä."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
toki mietti mennäksensä.<br>
Painuvi sepän pajahan,<br>
sanovi sanalla tuolla:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Taos rautaiset talukset,<br>
tao rautarukkahiset,<br>
paita rautainen rakenna!<br>
Laai rautainen korento,<br>
teräksinen tienaellos:<br>
pane syämehen teräkset,<br>
veä päälle melto rauta!<br>
Lähen saamahan sanoja,<br>
ongelmoita ottamahan<br>
vatsasta varaväkevän,<br>
suusta Antero Vipusen."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Viikon on Vipunen kuollut,<br>
kauan Antero kaonnut<br>
vipunsa virittämästä,<br>
ahtamasta ansatiensä;<br>
et sieltä sanoa saane,<br>
et sanoa puoltakana."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
toki läksi, ei totellut.<br>
Astui päivän helkytteli<br>
naisten neulojen neniä,<br>
astui toisen torkutteli<br>
miesten miekan tutkaimia,<br>
kolmannenki koikutteli<br>
uron tapparan teriä.<br>
Itse virsikäs Vipunen,<br>
mies vanha varaväkevä,<br>
tuo viruvi virsinensä,<br>
luottehinensa lojuvi;<br>
haapa kasvoi hartioilla,<br>
koivu kulmilla yleni,<br>
leppä leukaluun nenässä,<br>
pajupehko parran päällä,<br>
otsalla oravikuusi,<br>
havuhonka hampahilla.<br>
Jo tulevi Väinämöinen.<br>
Veti miekan, riitsi rauan<br>
huotrasta huveksisesta,<br>
vyöstä vennon-selkäisestä;<br>
kaatoi haavan hartioilta,<br>
koivut kulmilta kukisti,<br>
leuoilta lepät leveät,<br>
pajupehkot parran päältä,<br>
otsalta oravikuuset,<br>
havuhongat hampahilta.<br>
Syösti rautaisen korennon<br>
suuhun Antero Vipusen,<br>
ikenihin irjuvihin,<br>
leukoihin lotisevihin.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Nouse pois, inehmon orja,<br>
maan alla makoamasta,<br>
viikon unta ottamasta!"<br>
Tuop' on virsikäs Vipunen<br>
heti herkesi unesta.<br>
Tunsi koskevan kovasti,<br>
kipeästi kiusaisevan:<br>
puri rautaisen korennon,<br>
puri päältä mellon rauan;<br>
ei tiennyt terästä purra,<br>
ei syöä syäntä rauan.<br>
Tuossa vanhan Väinämöisen,<br>
suun ohella seistessänsä,<br>
jalka toinen torkahtavi,<br>
vasen jalka vaapahtavi<br>
suuhun Antero Vipusen,<br>
leukaluulle luikahutti.<br>
Heti virsikäs Vipunen<br>
avoi suunsa suuremmaksi,<br>
leukapielensä levitti,<br>
- nieli miehen miekkoinensa,<br>
kulahutti kulkkuhunsa<br>
tuon on vanhan Väinämöisen.<br>
Siinä virsikäs Vipunen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo olen jotaki syönyt,<br>
syönyt uuhta, syönyt vuohta,<br>
syönyt lehmeä mahoa,<br>
syönyt karjua sikoa:<br>
en ole vielä mointa syönyt,<br>
en tämän palan makuista!"<br>
Itse vanha Väinämöinen,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo taisi tuhoni tulla,<br>
hätäpäivä hämmenteä<br>
tämän hiien hinkalossa,<br>
tämän kalman karsinassa."<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
miten olla, kuin eleä.<br>
Veitsi on vyöllä Väinämöisen,<br>
pää visainen veitsessänsä;<br>
tuosta hän teki venosen,<br>
teki tieolla venosen.<br>
Soutelevi, luitelevi<br>
suolen päästä suolen päähän,<br>
souteli joka solukan,<br>
joka supun suikerteli.<br>
Vanha virsikäs Vipunen<br>
ei tuosta totella ollut.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
löihen itsensä sepoksi,<br>
rakentihe rautioksi;<br>
painoi paitansa pajaksi,<br>
hiat paian palkehiksi,<br>
turkkinsa tuhottimeksi,<br>
housut hormiksi rakenti,<br>
sukat hormin suulliseksi,<br>
polvensa alasimeksi,<br>
vasaraksi kyynäspäänsä.<br>
Takoa taputtelevi,<br>
lyöä lynnähyttelevi;<br>
takoi yön lepeämättä,<br>
päivän pouahuttamatta<br>
vatsassa varaväkevän,<br>
mahtipontisen povessa.<br>
Silloin virsikäs Vipunen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mi sinä lienet miehiäsi<br>
ja kuka urohiasi?<br>
Jo olen syönyt saan urosta,<br>
tuhonnut tuhannen miestä,<br>
enpä liene mointa syönyt:<br>
syet suuhuni tulevat,<br>
kekälehet kielelleni,<br>
rauan kuonat kulkkuhuni!<br>
"Lähe nyt, kumma, kulkemahan,<br>
maan paha, pakenemahan,<br>
ennenkuin emosi etsin,<br>
haen valtavanhempasi!<br>
Jos sanon minä emolle,<br>
virkan, vierin vanhemmalle,<br>
enemp' on emolla työtä,<br>
vaiva suuri vanhemmalla,<br>
kun poika pahoin tekevi,<br>
lapsi anke'in asuvi.<br>
"En nyt tuota tunnekana<br>
enkä arvoa alusta,<br>
mist' olet, hiisi, hingannunna,<br>
kusta, turma, tänne tullut<br>
puremahan, jäytämähän,<br>
syömähän, kaluamahan.<br>
Oletko tauti Luojan luoma,<br>
surma säätämä Jumalan,<br>
vain olet teko tekemä,<br>
toisen tuoma, toisen luoma,<br>
pantu tänne palkan eestä,<br>
rakettu rahan nenästä?<br>
"Ollet tauti Luojan luoma,<br>
surma säätämä Jumalan,<br>
niinp' on luome Luojahani,<br>
heitäime Jumalahani:<br>
ei Herra hyveä heitä,<br>
Luoja ei kaunista kaota.<br>
"Kun lienet teko tekemä,<br>
pulma toisen pungastama,<br>
kyllä saan sukusi tietä,<br>
löyän synnyntäsijasi!<br>
"Tuolta ennen pulmat puuttui,<br>
tuolta taikeat tapahtui:<br>
tietomiesten tienohilta,<br>
laulumiesten laitumilta,<br>
konnien kotisijoilta,<br>
taikurien tanterilta;<br>
tuolta Kalman kankahilta,<br>
maasta manteren sisästä,<br>
miehen kuollehen ko'ista,<br>
kaonnehen kartanosta;<br>
mullista muhajavista,<br>
maista liikuteltavista,<br>
somerilta pyöriviltä,<br>
hiekoilta heliseviltä;<br>
notkoilta noroperiltä,<br>
soilta sammalettomilta,<br>
here'istä hettehistä,<br>
läikkyvistä lähtehistä;<br>
metsän hiien hinkalosta,<br>
viien vuoren vinkalosta,<br>
vaaran vaskisen laelta,<br>
kuparisen kukkulalta;<br>
kuusista kuhisevista,<br>
hongista hohisevista,<br>
latvasta lahon petäjän,<br>
mätäpäistä mäntylöistä;<br>
revon rääyntäsijoilta,<br>
hirven hiihtokankahilta,<br>
kontion kivikolosta,<br>
karhun louhikammiosta;<br>
Pohjan pitkästä perästä,<br>
Lapin maasta laukeasta,<br>
ahoilta vesattomilta,<br>
mailta kyntämättömiltä;<br>
suurilta sotakeoilta,<br>
miehentappo-tanterilta,<br>
ruohoista rohisevista,<br>
hurmehista huuruvista;<br>
suurilta meren seliltä,<br>
ulapoilta auke'ilta,<br>
meren mustista mu'ista,<br>
tuhannen sylen syvästä;<br>
virroista vihisevistä,<br>
palavoista pyörtehistä,<br>
Rutjan koskesta kovasta,<br>
ve'en vankan vääntehestä;<br>
takaisesta taivahasta,<br>
poutapilvien periltä,<br>
ahavan ajeloteiltä,<br>
tuulen tuutimasijoilta.<br>
"Sieltäkö sinäki puutuit,<br>
sieltä, taikea, tapahuit<br>
syämehen syyttömähän,<br>
vatsahan viattomahan,<br>
syömähän, kaluamahan,<br>
puremahan, louhtamahan?<br>
"Himmene nyt, Hiien hurtta,<br>
raukea, Manalan rakki,<br>
lähe pois kohusta, konna,<br>
maan kamala, maksoistani,<br>
syömästä syänkäpyä,<br>
pernoani pehkomasta,<br>
vatsoa vanuttamasta,<br>
keuhkoloita kiertämästä,<br>
napoa navertamasta,<br>
ohimoita ottamasta,<br>
selkäluita luistamasta,<br>
sivuja sivertämästä!<br>
"Jos ei minussa miestä liene,<br>
niin panen parempiani<br>
tämän pulman purkajaksi,<br>
kauhean kaottajaksi.<br>
"Nostan maasta mannun eukot,<br>
pellosta peri-isännät,<br>
kaikki maasta miekkamiehet,<br>
hiekasta hevoisurohot<br>
väekseni, voimakseni,<br>
tuekseni, turvakseni<br>
tässä työssä työlähässä,<br>
tässä tuskassa kovassa.<br>
"Kun ei tuostana totelle,<br>
vääjänne väheäkänä,<br>
nouse, metsä, miehinesi,<br>
katajikko, kansoinesi,<br>
petäikkö, perehinesi,<br>
umpilampi, lapsinesi,<br>
sata miestä miekallista,<br>
tuhat rauaista urosta<br>
tätä hiittä hieromahan,<br>
juutasta rutistamahan!<br>
"Kun ei tuostana totelle,<br>
vääjänne väheäkänä,<br>
nouse veestä, veen emäntä,<br>
sinilakki, lainehista,<br>
hienohelma, hettehestä,<br>
puhasmuotoinen, muasta<br>
väeksi vähän urohon,<br>
miehen pienen miehuueksi,<br>
jottei minua syyttä syöä<br>
eikä tauitta tapeta!<br>
"Kun ei tuostana totelle,<br>
vääjänne väheäkänä,<br>
kave eukko, luonnon tytti,<br>
kave kultainen korea,<br>
jok' olet vanhin vaimoloita,<br>
ensin emä itselöitä,<br>
käy nyt tuskat tuntemahan,<br>
hätäpäivät häätämähän,<br>
tämä jakso jaksamahan,<br>
puutunnainen purkamahan!<br>
"Ja kun ei sitä totelle,<br>
välttäne väheäkänä,<br>
ukko taivahan-napainen,<br>
remupilven-reunahinen,<br>
tule tänne tarvittaissa,<br>
ajaite anottaessa,<br>
työt kehnot kerittämähän,<br>
rikkonaiset riisumahan<br>
miekalla tuliterällä,<br>
säilällä säkehisellä!<br>
"Lähe nyt, kumma, kulkemahan,<br>
maan paha, pakenemahan!<br>
Ei täällä sinun sijoa<br>
sijankana tarpehella.<br>
Muunne muuttaos majasi,<br>
etemmä elosijasi,<br>
isäntäsi istumille,<br>
emäntäsi astumille!<br>
"Sitte sinne tultuasi,<br>
matkan päähän päästyäsi,<br>
tekijäsi tienohille,<br>
laittajasi laitumille,<br>
laai tunnus tultuasi,<br>
salamerkki saatuasi,<br>
jyskä kuin ukon jyrynen,<br>
välkä kuin tulen välähys!<br>
Potkaise pihalta portti,<br>
laske lauta ikkunasta,<br>
siitä siirräite sisähän,<br>
lennä tupruna tupahan!<br>
Ota kiinni kinterestä,<br>
kai'immasta kantapäästä,<br>
isännät perisopesta,<br>
emännät ovisopesta!<br>
Isännältä silmä kaiva,<br>
emännältä pää murota,<br>
sormet koukkuhun koverra,<br>
väännä päätä väärällehen!<br>
"Jos siitä vähän tulisi,<br>
lennä kukkona kujalle,<br>
kanan lasna kartanolle,<br>
rinnoin rikkatunkiolle!<br>
Sorra soimelta hevonen,<br>
navetasta sarvinauta,<br>
sarvet sontahan sovita,<br>
häntä laske lattialle,<br>
silmät käännä kellellehen,<br>
niskat ruttohon rutaise!<br>
"Oletko tauti tuulen tuoma,<br>
tuulen tuoma, vuon ajama,<br>
ahavaisen antelema,<br>
vilun ilman viehättämä,<br>
mene tuulen tietä myöten,<br>
ahavan rekiratoja,<br>
ilman puussa istumatta,<br>
lepässä lepeämättä<br>
vaaran vaskisen laelle,<br>
kuparisen kukkulalle,<br>
siellä tuulen tuuitella,<br>
ahavaisen akkiloia!<br>
"Lienet tullut taivahalta,<br>
poutapilvien periltä,<br>
nouse taasen taivahalle,<br>
tuonne ilmoille ylene,<br>
pilvihin pirisevihin,<br>
tähtihin tärisevihin,<br>
tulena palelemahan,<br>
säkehinä säikkymähän<br>
auringon ajelemilla,<br>
kuun kehyen kiertämillä!<br>
"Lienet, vieno, veen vetämä,<br>
meren aaltojen ajama,<br>
niin, vieno, vetehen mennös,<br>
alle aaltojen ajaite,<br>
mutalinnan liepehille,<br>
vesiharjun hartehille,<br>
siellä aaltojen ajella,<br>
ve'en synkän sylkytellä!<br>
"Lienet Kalman kankahalta,<br>
ikimennehen majoilta,<br>
toki koitellos kotia,<br>
noille Kalman kartanoille,<br>
multihin muhajavihin,<br>
maihin liikuteltavihin,<br>
johon on kansa kaatununna,<br>
väki vahva vääntynynnä!<br>
"Kun liet, tuhma, tuolta tullut,<br>
metsän hiien hinkalosta,<br>
petäjäisistä pesistä,<br>
honkaisista huonehista,<br>
niin sinne sinun manoan<br>
metsän hiien hinkalohon,<br>
honkaisihin huonehisin,<br>
petäjäisihin pesihin,<br>
sini siellä ollaksesi,<br>
kunnes lattiat lahovat,<br>
seinähirret sienettyvät,<br>
laki päältä laukeavi.<br>
"Ja tuonne sinun manoan,<br>
tuonne kehnoa kehoitan<br>
ukkokontion kotihin,<br>
akkakarhun kartanohon,<br>
notkoille noroperille,<br>
soille räykymättömille,<br>
heiluvihin hettehisin,<br>
läilyvihin lähtehisin,<br>
lampihin kalattomihin,<br>
aivan ahvenettomihin.<br>
"Et siellä sijoa saane,<br>
niin tuonne sinun manoan<br>
Pohjan pitkähän perähän,<br>
Lapin maahan laukeahan,<br>
ahoille vesattomille,<br>
maille kyntämättömille,<br>
kuss' ei kuuta, aurinkoa<br>
eikä päiveä iässä.<br>
Siell' on onni ollaksesi,<br>
lempi liehaellaksesi:<br>
hirvet on puihin hirtettynä,<br>
jalot peurat jaksettuna<br>
syöä miehen nälkähisen,<br>
haukata halun-alaisen.<br>
"Ja tuonne sinun manoan,<br>
tuonne käsken ja kehoitan<br>
Rutjan koskehen kovahan,<br>
palavahan pyörtehesen,<br>
johon puut pä'in putoovat,<br>
perin vierivät petäjät,<br>
tyvin syösten suuret hongat,<br>
latvoin lakkapäät petäjät.<br>
Ui siellä, paha pakana,<br>
kosken kuohuja kovia,<br>
ve'et väljät väännättele,<br>
ve'et ahtahat asuile!<br>
"Et siellä sijoa saane,<br>
niin tuonne sinun manoan<br>
Tuonen mustahan jokehen,<br>
Manalan ikipurohon,<br>
jost' et pääse päivinäsi,<br>
selviä sinä ikänä,<br>
kun en pääsne päästämähän,<br>
kerinne kerittämähän<br>
yheksällä oinahalla,<br>
yhen uuhen kantamalla,<br>
yheksällä härkäsellä,<br>
yhen lehmäsen vasoilla,<br>
yheksän oron keralla,<br>
yhen tamman varsasilla.<br>
"Josp' on kyytiä kysynet,<br>
anonet ajohevoista,<br>
kyllä mä sulle kyyin laitan<br>
ja annan ajohevosen:<br>
Hiiess' on hyvä hevonen,<br>
punatukka tunturissa,<br>
jonka turpa tulta tuiski,<br>
nenä varsin valkeata,<br>
kaikki on rautaiset kapiot,<br>
teräksiset temmottimet;<br>
ne jaksaa mäkehen mennä,<br>
nousta notkon penkerehen<br>
hyvällä hypittäjällä,<br>
ajajalla ankaralla.<br>
"Kun ei siitä kyllin liene,<br>
saaos Hiien hiihtoneuvot,<br>
Lemmon leppäiset sivakat,<br>
pahalaisen paksu sauva,<br>
joilla hiihät Hiien maita,<br>
Lemmon lehtoja samoat,<br>
hilpotellen Hiien maita,<br>
pahan maita paipotellen!<br>
Kivi on tiellä poikkipuolin:<br>
se poikki porahtakohon,<br>
hako tiellä pitkin puolin:<br>
tuo kaheksi katketkohon,<br>
uros tiellä pystyn puolin:<br>
sep' on laitahan lähetä!<br>
"Lähe nyt, liika, liikkumahan,<br>
mies paha, pakenemahan<br>
ennen päivän nousemista,<br>
koi-jumalan koittamista,<br>
auringon ylenemistä,<br>
kukon äänen kuulumista!<br>
Nyt on liian liikeaika<br>
ja pahan pakenoaika,<br>
kuutamainen kulkeasi,<br>
valkea vaeltoasi.<br>
"Kun et vääjänne välehen,<br>
eronne, emotoin rakki,<br>
saan minä kokolta kourat,<br>
veren juojalta vekarat,<br>
linnulta lihan pitimet,<br>
havukalta haarottimet,<br>
joilla konnat kouristelen,<br>
ilkeät iki asetan<br>
pään pärisemättömäksi,<br>
hengen huokumattomaksi.<br>
"Luopui ennen luotu lempo,<br>
eksyipä emollinenki<br>
tullessa Jumalan tunnin,<br>
avun Luojan auetessa:<br>
etkö sie, emotoin, eksy,<br>
luovu, luonnotoin sikiä,<br>
haihu, koira haltiatoin,<br>
erkane, emotoin rakki,<br>
tämän tunnin tutkaimella,<br>
tämän kuuhuen kululla?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
silloin tuon sanoiksi virkki:<br>
"Hyvä tääll' on ollakseni,<br>
armas aikaellakseni:<br>
maksat leiväksi pätevi,<br>
marut maksan särpimeksi,<br>
keuhkot käypi keitokseksi,<br>
rasvat ruoiksi hyviksi.<br>
"Asetan alasimeni<br>
syvemmin syänlihoille,<br>
painan paljani lujemmin<br>
paikoille pahemmillenki,<br>
ettet pääse päivinäsi,<br>
selviä sinä ikänä,<br>
kun en saa sanoja kuulla,<br>
luoa lempiluottehia,<br>
kuulla kyllältä sanoja,<br>
tuhansia tutkelmoita.<br>
Ei sanat salahan joua<br>
eikä luottehet lovehen;<br>
mahti ei joua maan rakohon,<br>
vaikka mahtajat menevät."<br>
Silloin virsikäs Vipunen,<br>
tuo vanha varaväkevä,<br>
jonk' oli suussa suuri tieto,<br>
mahti ponnetoin povessa,<br>
aukaisi sanaisen arkun,<br>
virsilippahan levitti<br>
lauloaksensa hyviä,<br>
parahia pannaksensa,<br>
noita syntyjä syviä,<br>
ajan alkuluottehia,<br>
joit' ei laula kaikki lapset,<br>
ymmärrä yhet urohot<br>
tällä inhalla iällä,<br>
katovalla kannikalla.<br>
Lauloi synnyt syitä myöten,<br>
luottehet lomia myöten,<br>
kuinka Luojansa luvalla,<br>
kaikkivallan vaatimalla<br>
itsestänsä ilma syntyi,<br>
ilmasta vesi erosi,<br>
veestä manner maatelihe,<br>
manterelle kasvut kaikki.<br>
Lauloi kuun kuvoannasta,<br>
auringon asetannasta,<br>
ilman pielten pistännästä,<br>
taivosen tähytännästä.<br>
Siinä virsikäs Vipunen<br>
kyllä lauloi ja osasi!<br>
Ei ole kuultu eikä nähty<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
parempata laulajata,<br>
tarkempata taitajata:<br>
suu se syyteli sanoja,<br>
kieli laski lausehia,<br>
kuin on sälkö sääriänsä,<br>
ratsu jalkoja jaloja.<br>
Lauloi päivät pääksytysten,<br>
yhytysten yöt saneli:<br>
päätyi päivä kuulemahan,<br>
kuu kulta tähyämähän;<br>
aallot seisottui selällä,<br>
lainehet lahen perällä;<br>
puuttui virrat vieremästä,<br>
Rutjan koski kuohumasta,<br>
vuotamasta Vuoksen koski,<br>
joki Juortanin pysähtyi.<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
kun oli sanoja kuullut,<br>
saanut kylliksi sanoja,<br>
luonut lempiluottehia,<br>
rupeavi lähtemähän<br>
suusta Antero Vipusen,<br>
vatsasta varaväkevän,<br>
mahtipontisen povesta.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Oi sie Antero Vipunen!<br>
Ava suusi suuremmaksi,<br>
leukapielesi levitä,<br>
pääsisin mahasta maalle,<br>
kotihini kulkemahan!"<br>
Siinä virsikäs Vipunen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mont' olen syönyt, monta juonut,<br>
tuhonnut tuhatlukuja;<br>
moint' en vielä konsa syönyt,<br>
kuin söin vanhan Väinämöisen!<br>
Hyvin laait tultuasi,<br>
teet paremmin, kun paloat."<br>
Siitä Antero Vipunen<br>
irvisti ikeniänsä,<br>
avoi suunsa suuremmaksi,<br>
leukapielensä levitti.<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
läksi suusta suuritieon,<br>
vatsasta varaväkevän,<br>
mahtipontisen povesta;<br>
luiskahtavi poies suusta,<br>
kaapsahtavi kankahalle,<br>
kuin on kultainen orava<br>
tahi näätä kultarinta.<br>
Läksi siitä astumahan;<br>
tuli sepponsa pajahan.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Joko sait sanoja kuulla,<br>
luoa lempiluottehia,<br>
miten laita lasketahan,<br>
perilaita liitetähän,<br>
kokkapuut kohennetahan?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo nyt sain sa'an sanoja,<br>
tuhansia tutkelmoita,<br>
sain sanat salasta ilmi,<br>
julki luottehet lovesta."<br>
Niin meni venonsa luoksi,<br>
tieokkaille tehtahille.<br>
Sai venonen valmihiksi,<br>
laian liitto liitetyksi,<br>
peripäähyt päätetyksi,<br>
kokkapuut kohotetuksi:<br>
veno syntyi veistämättä,<br>
laiva lastun ottamatta.<br>



<hr/>
<h3 id="18">Kahdeksastoista runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
arveli, ajattelihe<br>
mennä neittä kosjomahan,<br>
päätä kassa katsomahan<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta,<br>
Pohjan kuulua tytärtä,<br>
Pohjan mointa morsianta.<br>
Pani haahen haljakkahan,<br>
punaisehen pursipuolen,<br>
kokat kullalla kuvasi,<br>
hopealla holvaeli.<br>
Niin huomenna muutamana,<br>
aamulla ani varahin<br>
lykkäsi venon vesille,<br>
satalauan lainehille<br>
kuorikiskoilta teloilta,<br>
mäntyisiltä järkälöiltä.<br>
Nosti päälle purjepuunsa,<br>
veti puuhun purjehia:<br>
veti purjehen punaisen,<br>
toisen purjehen sinisen;<br>
itse laivahan laseikse,<br>
aluksehen asteleikse.<br>
Läksi merta laskemahan,<br>
sinistä sirottamahan.<br>
Siinä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Tule nyt purtehen, Jumala,<br>
aluksehen, armollinen,<br>
väeksi vähän urohon,<br>
miehen pienen miehuueksi<br>
noilla väljillä vesillä,<br>
lake'illa lainehilla!<br>
"Tuuittele, tuuli, purtta,<br>
aalto, laivoa ajele<br>
ilman sormin soutamatta,<br>
ve'en kieron rikkomatta,<br>
väljille meren selille,<br>
ulapalle aukealle!"<br>
Annikki hyväniminen,<br>
yön tytti, hämärän neiti,<br>
pitkän puhtehen pitäjä,<br>
aamun valvoja varainen,<br>
joutui sotkut sotkemassa,<br>
vaattehet viruttamassa<br>
päässä portahan punaisen,<br>
laajan laiturin laella,<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen.<br>
Katselevi, kääntelevi<br>
ympäri ihalat ilmat,<br>
päänsä päälle taivahalle,<br>
rannatse meriä myöten:<br>
ylähällä päivä paistoi,<br>
alahalla aallot välkkyi.<br>
Loip' on silmänsä selälle,<br>
käänti päätä päivän alle<br>
suitse Suomelan joesta,<br>
päitse Väinölän vesistä:<br>
keksi mustasen merellä,<br>
sinervöisen lainehilla.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Mi olet merellä musta,<br>
ku sinervä lainehilla?<br>
Kun sa ollet hanhikarja<br>
tahi armas alliparvi,<br>
niin sä lentohon lemaha<br>
ylähäksi taivahalle!<br>
"Kun ollet lohinen luoto<br>
tahi muu kalainen karja,<br>
niin sä uimahan pulaha,<br>
veäite ve'en sisähän!<br>
"Olisit kivinen luoto<br>
tahikka vesihakonen,<br>
aalto päällesi ajaisi,<br>
vesi päälle vierähtäisi."<br>
Vene vierivi lähemmä,<br>
uusi pursi purjehtivi<br>
nenätse utuisen niemen,<br>
päitse saaren terhenisen.<br>
Annikki hyväniminen<br>
jo tunsi venon tulevan,<br>
satalauan laiehtivan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Lienet veikkoni venonen<br>
elikkä isoni pursi,<br>
niin koe kohin kotia,<br>
käänny päin omille maille,<br>
nenin näihin valkamoihin,<br>
perin muille valkamoille!<br>
Lienet pursi ventovieras,<br>
ulommaksi uiksennellos,<br>
vastoin muita valkamoita,<br>
perin näihin valkamoihin!"<br>
Ei ollut veno kotoinen<br>
eikä pursi ventovieras:<br>
olipa pursi Väinämöisen,<br>
laiva laulajan ikuisen.<br>
Jo luoksi lähentelihe,<br>
pakinoille painatteli,<br>
sanan vieä, toisen tuoa,<br>
kolmannen kovin puhua.<br>
Annikki hyväniminen,<br>
yön tytti, hämärän neiti,<br>
purrelta kyselemähän:<br>
"Kunne läksit, Väinämöinen,<br>
suorihit, suvannon sulho,<br>
maan valio, valmistihit?"<br>
Tuop' on vanha Väinämöinen<br>
puhelevi purrestansa:<br>
"Läksin lohta pyytämähän,<br>
kuujoa kuettamahan<br>
Tuonen mustasta joesta,<br>
syvästä saraojasta."<br>
Annikki hyväniminen,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Elä tyhjiä valehi,<br>
tunnen mie kalanku'unki!<br>
Toisinpa isoni ennen,<br>
toisin valtavanhempani<br>
läksi lohta pyytämähän,<br>
taimenta tavottamahan:<br>
oli verkkoja venonen,<br>
laivan täysi laskimia,<br>
siinä nuotat, siinä nuorat,<br>
siinä tarpoimet sivulla,<br>
atra'imet alla teljon,<br>
pitkät sauvoimet perässä.<br>
Kunne läksit, Väinämöinen,<br>
ulkosit, uvantolainen?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Läksin hanhien hakuhun,<br>
kirjasiipien kisahan,<br>
kuolasuien korjelohon<br>
Saksan salmilta syviltä,<br>
ulapoilta auke'ilta."<br>
Annikki hyväniminen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tunnen mie toen puhujan<br>
ekä keksin kielastajan!<br>
Toisinpa isoni ennen,<br>
toisin valtavanhempani<br>
läksi hanhien ajohon,<br>
punasuien puujelohon:<br>
jousi oli suuri jäntehessä,<br>
vetehessä kaari kaunis,<br>
koira musta kahlehissa,<br>
kahle kaarehen siottu;<br>
rakki juoksi rannan teitä,<br>
pennut kiiteli kiviä.<br>
Sano totta, Väinämöinen:<br>
kunne kuitenki käkesit?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Entä jos minä menisin<br>
noihin suurihin sotihin,<br>
tasapäihin tappeloihin,<br>
joss' on verta säärivarsi,<br>
polven korkeus punaista?"<br>
Aina Annikki sanovi,<br>
tinarinta riukuttavi:<br>
"Tunnen mie soanki käynnin!<br>
Kun ennen isoni läksi<br>
noihin suurihin sotihin,<br>
tasapäihin tappeloihin,<br>
sata miest' oli soutamassa,<br>
tuhat ilman istumassa,<br>
nenin jousia nenässä,<br>
terin miekat teljopuilla.<br>
Sano jo toet totiset,<br>
valehettomat, vakaiset:<br>
kunne läksit, Väinämöinen,<br>
suorihit, suvantolainen?"<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tule, tytti, purteheni,<br>
neitonen, venoseheni,<br>
niin sanon toet totiset,<br>
valehettomat, vakaiset!"<br>
Annikki sanan sanovi,<br>
tinarinta riuvahutti:<br>
"Tuuli sulle purtehesi,<br>
ahava venosehesi!<br>
Käännän purtesi kumohon,<br>
alas keulan keikahutan,<br>
jos en saa tosia kuulla,<br>
kunne lähteä käkesit,<br>
kuulla tarkkoja tosia,<br>
valehia viimeisiä."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Toki ma sanon toetki,<br>
jos vähän valehtelinki:<br>
läksin neittä kosjomahan,<br>
impeä anelemahan<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta,<br>
miehen syöjästä sijasta,<br>
urohon upottajasta."<br>
Annikki hyväniminen,<br>
yön tytti, hämärän neito,<br>
kun tunsi toet totiset,<br>
valehettomat, vakaiset,<br>
heitti hunnut huuhtomatta,<br>
vaattehet viruttamatta<br>
laajan laiturin laelle,<br>
päähän portahan punaisen.<br>
Käsin vaali vaattehensa,<br>
kourin helmansa kokosi,<br>
siitä sai samoamahan,<br>
heti joutui juoksemahan;<br>
tulevi sepon kotihin,<br>
itse astuvi pajahan.<br>
Tuo oli seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takoi rautaista rahia,<br>
hope'ista huolitteli,<br>
kyynärä kyventä päässä,<br>
syli syttä hartioilla.<br>
Astui Annikki ovelle,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen!<br>
Taos mulle sukkulainen,<br>
tao sormukset soreat,<br>
kahet, kolmet korvakullat,<br>
viiet, kuuet vyöllisvitjat,<br>
niin sanon toet totiset,<br>
valehettomat, vakaiset!"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Kun sanot hyvät sanomat,<br>
taon sulle sukkulaisen,<br>
taon sormukset soreat,<br>
taon ristin rinnoillesi,<br>
päällispankasi parannan;<br>
sanonet pahat sanomat,<br>
rikki murran muinaisetki,<br>
tungen päältäsi tulehen,<br>
alle ahjoni ajelen."<br>
Annikki hyvänimikkö,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Muistat sa mokomin naia,<br>
jonka muinen kihlaelit,<br>
varoittelit vaimoksesi!<br>
"Takoa yhä taputat,<br>
ajan kaiken kalkuttelet;<br>
kesän kengität hevoista,<br>
talven rautoja rakennat,<br>
yön kohennat korjiasi,<br>
päivän laait laitioita<br>
kulkeaksesi kosihin,<br>
päästäksesi Pohjolahan:<br>
jo nyt vievät viekkahammat,<br>
etevämmät ennättävät,<br>
ottavat sinun omasi,<br>
anastavat armahasi,<br>
vuosin kaksin katsomasi,<br>
kolmin vuosin kosjomasi.<br>
Jo menevi Väinämöinen<br>
selässä meren sinisen<br>
kokan kultaisen kuvussa,<br>
melan vaskisen varassa<br>
pimeähän Pohjolahan,<br>
summahan Sariolahan."<br>
Tunkihe sepolle tuska,<br>
rautiolle raskas tunti:<br>
kirposi pihet piosta,<br>
vasara käestä vaipui.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Annikki sisarueni!<br>
Taon sulle sukkulaisen,<br>
taon sormukset soreat,<br>
kahet, kolmet korvaskullat,<br>
viiet, kuuet vyöllisvitjat:<br>
lämmitä kyly metinen,<br>
saustuta simainen sauna<br>
hienoisilla halkosilla,<br>
pienillä pirastehilla!<br>
Laai pikkuisen poroa,<br>
lipeäistä liuvahuta,<br>
millä päätäni pesisin,<br>
varruttani valkoaisin<br>
sykysyisistä sysistä,<br>
taonnoista talvisista!"<br>
Annikki hyvänimikkö<br>
lämmitti saloa saunan<br>
puilla tuulen taittamilla,<br>
Ukon ilman iskemillä.<br>
Kivet koskesta kokosi,<br>
saattoi löylyn lyötäviksi,<br>
ve'et lemmen lähtehestä,<br>
heraisesta hettehestä.<br>
Taittoi vastan varvikosta,<br>
lempivastasen lehosta,<br>
hauteli metisen vastan<br>
metisen kiven nenässä.<br>
Laati piimäistä poroa,<br>
ytelmäistä saipuata,<br>
saipuata säihkyväistä,<br>
säihkyväistä, suihkuvaista,<br>
sulhon pään pesettimeksi,<br>
vartalon valattimeksi.<br>
Itse seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takoi neien tarpehia,<br>
päällispankoja paranti<br>
yhen kylyn joutuessa,<br>
yhen saunan saapuessa;<br>
ne työnti tytön kätehen.<br>
Tyttö tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo nyt saunan saustuttelin,<br>
lämmitin kylyn utuisen,<br>
hauoin vastat valmihiksi,<br>
lempivastat liehautin.<br>
Kylve, veikko, kyllältäsi,<br>
vala vettä vallaltasi,<br>
pese pääsi pellaviksi,<br>
silmäsi lumisiruiksi!"<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
kävi itse kylpemähän<br>
sekä kylpi kylläksensä,<br>
valelihe valkeaksi;<br>
pesi silmät sirkeäksi,<br>
silmäkulmat kukkeaksi,<br>
kaulansa kananmuniksi,<br>
koko varren valkeaksi.<br>
Tuli saunasta tupahan,<br>
- tuli tuntemattomana,<br>
kasvot vallan kaunihina,<br>
poskipäät punertavina.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Annikki sisarueni!<br>
Tuo nyt paita palttinainen,<br>
kanna vaattehet vakaiset,<br>
millä vartta valmistelen<br>
sulhoseksi suoritessa!"<br>
Annikki hyväniminen<br>
toip' on paian palttinaisen<br>
hipiälle hiettömälle,<br>
iholle alastomalle;<br>
siitä kaatiot kapoiset,<br>
nuo emosen ompelemat,<br>
sivuille syettömille,<br>
luien tuntumattomille.<br>
Toi siitä sukat sulavat,<br>
emon impenä kutomat,<br>
säärille säsyttömille,<br>
luuttomille pohke'ille;<br>
siitä kengät kelvolliset,<br>
Saksan saappahat parahat<br>
päälle sukkien sulien,<br>
emon neinnä neulomien.<br>
Haki haljakan sinisen,<br>
alta maksankarvallisen,<br>
päälle paian palttinaisen,<br>
tuon on aivan aivinaisen;<br>
siihen sarkakauhtanaisen,<br>
veroin neljin vieritetyn,<br>
päälle haljakan sinisen,<br>
tuon on uuen uutukaisen;<br>
tuhatnyplän uuen turkin,<br>
saoin kaunoin kaunistetun,<br>
päälle sarkakauhtanaisen,<br>
tuon veralla vierittämän;<br>
vielä vyön on vyöhyställe,<br>
kultakirjan kussakkaisen,<br>
emon impenä kutoman,<br>
kassapäänä kaikuttaman;<br>
siitä kirjakintahaiset,<br>
kultasuiset sormikkahat,<br>
Lapin lapsien latomat,<br>
kätösille kaunihille;<br>
siitä pystyisen kypärin<br>
kultaisille kutrisille,<br>
tuon isonsa ostamaisen,<br>
sulhaismiesnä suorittaman.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
vaatettihe, valmistihe,<br>
pukihe, somistelihe.<br>
Sanoi sitte orjallensa:<br>
"Valjasta nyt viljo varsa<br>
kirjokorjasen etehen<br>
lähteäkseni ajohon,<br>
mennäkseni Pohjolahan!"<br>
Orja tuon sanoiksi virkki:<br>
"On meillä oroista kuusi,<br>
kauran syöpeä hepoa.<br>
Minkä noista valjastaisin?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Sie ota paras oronen:<br>
pistä varsa valjahisin,<br>
ruskea re'en etehen!<br>
Pane kuusi kukkulaista,<br>
seitsemän siniotusta<br>
vempelille viekumahan,<br>
rahkehille raukumahan,<br>
jotta kaunot katsahtaisi,<br>
impyet ihasteleisi!<br>
Kanna tuohon karhun talja<br>
päällä istuellakseni,<br>
tuopa toinen, turskan talja<br>
kirjokorjan katteheksi!"<br>
Tuo orja alinomainen,<br>
rahan pantu palkkalainen<br>
pisti varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen.<br>
Pani kuusi kukkulaista,<br>
seitsemän siniotusta<br>
vempelille viekumahan,<br>
rahkehille raukumahan.<br>
Kantoi tuohon karhun taljan<br>
istuaksensa isännän,<br>
toip' on toisen, turskan taljan<br>
kirjokorjan katteheksi.<br>
Itse seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
Ukkoa rukoelevi,<br>
Pauannetta palvoavi:<br>
"Laske, Ukko, uutta lunta,<br>
visko hienoa vitiä,<br>
lunta korjan luikutella,<br>
vitiä re'en vilata!"<br>
Laskip' Ukko uutta lunta,<br>
viskoi hienoista vitiä;<br>
se katti kanervan varret,<br>
peitti maalta marjan varret.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
istuikse teräsrekehen;<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Lähe nyt, onni, ohjilleni,<br>
Jumala rekoseheni!<br>
Onni ei taita ohjaksia,<br>
Jumala ei riko rekeä."<br>
Otti ohjakset kätehen,<br>
siiman toisehen sivalti,<br>
heitti siimalla hevoista,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Lähe nyt, laukki, laskemahan,<br>
liinaharja, liikkumahan!"<br>
Ajavi hypittelevi<br>
meren hietaharjuloita,<br>
simasalmien sivutse,<br>
leppäharjun hartioitse.<br>
Ajoi rannat raksutellen,<br>
rannan hiekat helskytellen:<br>
somer silmille sirisi,<br>
meri parskui parmahille.<br>
Ajoi päivän, ajoi toisen,<br>
kohta kolmannen ajavi;<br>
jo päivänä kolmantena<br>
yllättävi Väinämöisen.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Oi on vanha Väinämöinen!<br>
Tehkämme sula sovinto,<br>
jos on kiistoin kihlonemme,<br>
kiistoin käynemme kosissa:<br>
ei neittä väellä vieä,<br>
vastoin mieltä miehelähän."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Teen minä sulan sovinnon:<br>
ei neittä väellä vieä,<br>
vastoin mieltä miehelähän.<br>
Sille neiti antaminen,<br>
kelle mielensä tekevi,<br>
pitämättä pitkän kaihon,<br>
vihan viikon kantamatta."<br>
Ajoivat e'elle siitä<br>
matkoansa kumpainenki:<br>
pursi juoksi, ranta roikki,<br>
oro juoksi, maa jämäsi.<br>
Kului aikoa vähäisen,<br>
pirahteli pikkaraisen.<br>
Jopa haukkui hallikoira,<br>
linnan lukki luskutteli<br>
pimeässä Pohjolassa,<br>
sangassa Sariolassa;<br>
hiisti ensin hiljemmältä,<br>
harviammalta murahti<br>
perän lyöen pientarehen,<br>
hännän maahan torkutellen.<br>
Sanoi Pohjolan isäntä:<br>
"Käyös, tyttö, katsomahan,<br>
mitä haukkui hallikoira,<br>
luppakorva luikutteli!"<br>
Tytti taiten vastaeli:<br>
"En joua, isäni kulta:<br>
suur' on läävä läänittävä,<br>
karja suuri katsottava,<br>
paasi paksu jauhettava,<br>
jauhot hienot seulottavat;<br>
paasi paksu, jauhot hienot,<br>
jauhaja vähäväkinen."<br>
Hiljan haukkui linnan hiisi,<br>
harvoin harmio mureksi.<br>
Sanoi Pohjolan isäntä:<br>
"Käyös, akka, katsomahan,<br>
mitä haukkuvi halikka,<br>
linnan luppa luikuttavi!"<br>
Akka tuon sanoiksi virkki:<br>
"En joua, käkeäkänä:<br>
pere on suuri syötettävä,<br>
murkinainen suorittava,<br>
leipä paksu leivottava,<br>
taikina taputettava;<br>
leipä paksu, jauhot pienet,<br>
leipoja vähäväkinen."<br>
Sanoi Pohjolan isäntä:<br>
"Ainap' on akoilla kiire,<br>
aina työtä tyttärillä,<br>
pankollaki paistuessa,<br>
vuotehellaki venyissä.<br>
Mene, poika, katsomahan!"<br>
Poika tuon sanoiksi virkki:<br>
"Min' en joua katsomahan:<br>
kirves on tylsä tahkottava,<br>
pölkky paksu leikattava,<br>
pino suuri pilkottava,<br>
halko hieno latjattava;<br>
pino suuri, halko hieno,<br>
pilkkoja vähäväkinen."<br>
Aina haukkui linnan hakki,<br>
linnan lukki luksutteli,<br>
peni julma juhmutteli,<br>
saaren vartio valitti<br>
perän peltohon sysäten,<br>
hännän kääten käppyrähän.<br>
Sanoi Pohjolan isäntä:<br>
"Ei halli valetta hauku,<br>
ikipuol' ei ilman virka,<br>
ei se honkihin horise."<br>
Kävi itse katsomahan.<br>
Astuvi pihalta poikki<br>
pellolle perimäiselle,<br>
ta'immalle tanhualle.<br>
Katsoi koiran suuta myöten,<br>
nenävartta valvatteli<br>
tuulikunnahan kukutse,<br>
leppäharjun hartioitse.<br>
Jo näki toen totisen,<br>
mitä haukkui hallikoira,<br>
maan valio vaikutteli,<br>
villahäntä vieretteli:<br>
purjehti veno punainen<br>
selän puolen Lemmenlahta,<br>
kirjokorja kiitelevi<br>
maapuolen Simasaloa.<br>
Itse Pohjolan isäntä<br>
pian pirttihin menevi,<br>
alle kattojen ajaikse;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo tulevi vierahia<br>
selällä meren sinisen:<br>
ajetahan kirjokorjin<br>
tuon puolen Simasaloa,<br>
lasketahan laivoin suurin<br>
tämän puolen Lemmenlahta."<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Mistä arpa saatanehe<br>
tulevista vierahista?<br>
Oi on pieni piikaseni!<br>
Pane pihlajat tulehen,<br>
puu valio valkeahan!<br>
Kun on verta vuotanevi,<br>
niin silloin sota tulevi;<br>
kunp' on vettä vuotanevi,<br>
aina rauhassa elämme."<br>
Pohjan piika pikkarainen,<br>
neiti nöyrä, käskyläinen,<br>
pisti pihlajat tulehen,<br>
puun valion valkeahan;<br>
eip' on verta vuoakana,<br>
eip' on verta eikä vettä:<br>
läksi mettä vuotamahan,<br>
simoa sirettämähän.<br>
Virkkoi Suovakko sopesta,<br>
akka vanha vaipan alta:<br>
"Puu kun mettä vuotanevi,<br>
simoa sirettänevi,<br>
niin mi saapi vierahia,<br>
se on suuri sulhaiskansa."<br>
Siitä Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka, Pohjan tyttö<br>
pian pistihe pihalle,<br>
kaapsahtihe kartanolle<br>
luoen silmänsä selälle,<br>
kääten päätä päivän alle.<br>
Näki tuolta tuon tulevan,<br>
uuen purren purjehtivan,<br>
satalauan laiehtivan<br>
selän puolen Lemmenlahta;<br>
haaksi paistoi haljakalle,<br>
punaiselle pursipuoli;<br>
mies puhas perässä purren<br>
melan vaskisen varassa.<br>
Näki juoksevan orosen,<br>
vierevän reki punaisen,<br>
kirjokorjan kiiättävän<br>
maapuolen Simasaloa,<br>
kuusin kultaisin käkösin<br>
vempelellä kukkumassa,<br>
seitsemin siniotuksin<br>
rahkehella laulamassa;<br>
mies rehevä reen perässä,<br>
uros selvä ohjaksissa.<br>
Sanoi Pohjolan emäntä,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kummallenp' on mielit mennä,<br>
kun tulevat tahtomahan<br>
ikuiseksi ystäväksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi?<br>
"Ken se haahella tulevi,<br>
laskevi veno punaisin<br>
selän puolen Lemmenlahta,<br>
se on vanha Väinämöinen:<br>
tuopi laivalla eloa,<br>
aluksella aartehia.<br>
"Ken se korjalla ajavi,<br>
kirjavalla kiiättävi<br>
maapuolen Simasaloa,<br>
se on seppo Ilmarinen:<br>
tuopi tyhjeä valetta,<br>
korjan täyen luottehia.<br>
"Kunpa tullahan tupahan,<br>
tuop' on tuopilla simoa,<br>
kanna kaksikorvaisella;<br>
työnnä tuoppi sen kätehen,<br>
kellen on mieli mennäksesi!<br>
Anna Väinölän ukolle,<br>
ku tuo haahella hyvyyttä,<br>
aluksella aartehia!"<br>
Tuop' on kaunis Pohjan tyttö,<br>
tuo osasi noin sanoa:<br>
"Oi on maammo, kantajani,<br>
oi emo, ylentäjäni!<br>
En mene osan hyvyylle<br>
enkä miehen mielevyylle,<br>
menenp' on otsan hyvyylle,<br>
varren kaiken kauneuulle.<br>
Eikä neittä ennenkänä<br>
ei ole myötynä eloihin;<br>
neiti on ilman antaminen<br>
Ilmariselle sepolle,<br>
ku on sampuen takonut,<br>
kirjokannen kalkutellut."<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Ohoh lasta lampahutta!<br>
Menet seppo Ilmarille,<br>
vaahtiotsalle varaksi,<br>
sepon hurstin huuhtojaksi,<br>
sepon pään pesettimeksi!"<br>
Tyttö tuohon vastoavi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mene en Väinölän ukolle,<br>
ikivanhalle varaksi:<br>
vaiva vanhasta tulisi,<br>
ikävä iällisestä."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
oli eellä ennättäjä.<br>
Ajoi purtensa punaisen,<br>
laski haahen haljakkaisen<br>
teloille teräksisille,<br>
vaskisille valkamoille;<br>
itse tungeikse tupahan,<br>
alle kattojen ajaikse.<br>
Siinä lausui lattialta,<br>
oven suusta, alta orren,<br>
sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tuletko minulle, neiti,<br>
ikuiseksi ystäväksi,<br>
polviseksi puolisoksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi?"<br>
Tuopa kaunis Pohjan tytti<br>
itse ennätti sanoa:<br>
"Joko sie venosen veistit,<br>
joko laait laivan suuren<br>
kehrävarteni muruista,<br>
kalpimeni kappaleista?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Jo laain hyvänki laivan,<br>
veistin ankaran venosen,<br>
jok' on tuulessa tukeva<br>
ja varava vastasäällä<br>
halki aaltojen ajella,<br>
selät vetten seurustella:<br>
kuplina kohotteleikse,<br>
lumpehina luikahaikse<br>
poikki Pohjolan vesien,<br>
lakkipäien lainehien."<br>
Tuopa kaunis Pohjan tytti<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En kiitä meristä miestä,<br>
aallonlaskija-urosta:<br>
tuuli vie merellä mielen,<br>
aivot särkevi ahava.<br>
Enkä taia tullakana,<br>
en tulla minä sinulle<br>
ikuiseksi ystäväksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi,<br>
sun sijan levittäjäksi,<br>
päänalaisen laskijaksi."<br>



<hr/>
<h3 id="19">Yhdeksästoista runo</h3>


Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
itse tungeikse tupahan,<br>
kaivaikse katoksen alle.<br>
Tuotihin simoa tuoppi,<br>
mettä kannu kannettihin<br>
seppo Ilmarin kätehen.<br>
Seppo tuon sanoiksi virkki:<br>
"En ennen sinä ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
juone näitä juomisia,<br>
kuin ma saan nähä omani,<br>
onko valmis valvattini,<br>
valmis valvateltavani."<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vaiv' on suuri valvatissa,<br>
vaiva valvateltavassa:<br>
jalk' on kesken kenkimistä,<br>
toinen vieläki kesempi.<br>
Äsken on valmis valvattisi,<br>
oike'in otettavasi,<br>
kun sa kynnät kyisen pellon,<br>
käärmehisen käännättelet<br>
ilman auran astumatta,<br>
vaarnojen värisemättä.<br>
Senpä Hiisi ennen kynti,<br>
Lempo varsinki vakoili<br>
vaarnasilla vaskisilla,<br>
auralla tuliterällä;<br>
oma poikani poloinen<br>
heitti kesken kyntämättä."<br>
Silloin seppo Ilmarinen<br>
meni neitonsa tupahan.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Yön tyttö, hämärän neito!<br>
Muistatko ajan mokoman,<br>
kun kuvasin uuen sammon,<br>
kirjokannen kalkuttelin?<br>
Sie vannoit ikivalasi<br>
eessä julkisen Jumalan,<br>
alla kasvon kaikkivallan,<br>
tullaksesi toivottelit mulle,<br>
miehelle hyvälle,<br>
ikuiseksi ystäväksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi:<br>
nyt ei äiti annakana,<br>
työnnä mulle tyttöänsä<br>
kyntämättä kyisen pellon,<br>
käärmehisen kääntämättä."<br>
Antoi morsian apua,<br>
työnti neito neuvokkia:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen!<br>
Aura kultainen kuvoa,<br>
hope'inen huolittele!<br>
Sillä kynnät kyisen pellon,<br>
käärmehisen käännättelet."<br>
Tuop' on seppo Ilmarinen<br>
kullan ahjohon asetti,<br>
hopeansa lietsimehen,<br>
tuosta aurasen takovi.<br>
Takoi rautaiset talukset,<br>
teräksiset säärystimet,<br>
ne on päällensä pukevi,<br>
säärillensä säätelevi;<br>
rautapaitahan paneikse,<br>
teräsvöihin vyöteleikse,<br>
otti rautarukkasensa,<br>
nouti kintahat kiviset.<br>
Sai siitä tulisen ruunan,<br>
valjasti hyvän hevosen,<br>
läksi pellon kynnäntähän,<br>
vainion vakoantahan.<br>
Näki päitä pyöriviä,<br>
raivoja ratisevia.<br>
Sanovi sanalla tuolla:<br>
"Hoi mato, Jumalan luoma!<br>
Kuka nosti nokkoasi,<br>
kenpä käski ja kehoitti<br>
päätä pystössä piteä,<br>
kaulan vartta kankeata?<br>
Pois nyt tieltä poikellaite,<br>
tungeite kulohon, kurja,<br>
alas kursohon kuoite,<br>
heilauta heinikkohon!<br>
Josp' on tuolta pääsi nostat,<br>
Ukko pääsi särkenevi<br>
nuolilla teräsnenillä,<br>
rakehilla rautaisilla."<br>
Siitä kynti kyisen pellon,<br>
akoeli maan matoisen,<br>
nosti kyitä kynnökselle,<br>
käärmehiä käännökselle.<br>
Sanoi tuolta tultuansa:<br>
"Jo nyt kynnin kyisen pellon,<br>
vakoelin maan matoisen,<br>
käärmehisen käännättelin.<br>
Joko tyttö työnnetähän,<br>
annetahan ainoiseni?"<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Äsken neiti annetahan,<br>
tyttö täältä työnnetähän,<br>
kun sa tuonet Tuonen karhun,<br>
suistanet suen Manalan<br>
tuolta Tuonelan salosta,<br>
Manalan majan periltä;<br>
sata on saanut suistamahan,<br>
tullut ei yhtänä takaisin."<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
meni neitonsa tupahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Työ minulle määrättihin:<br>
suistoa suet Manalan,<br>
Tuonen karhut tuoakseni<br>
tuolta Tuonelan salosta,<br>
Manalan majan periltä."<br>
Antoi morsian apua,<br>
työnti neito neuvokkia:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen!<br>
Teräksestä tehkös suitset,<br>
päitset rauasta rakenna<br>
yhellä vesikivellä,<br>
kolmen kosken kuohumilla!<br>
Niillä tuonet Tuonen karhut,<br>
suistanet suet Manalan."<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
akoja iän-ikuinen,<br>
teräksestä suitti suitset,<br>
päitset rauasta rakenti<br>
yhellä vesikivellä,<br>
kolmen kosken kuohumilla.<br>
Kävi siitä suistamahan;<br>
itse noin sanoiksi virkki:<br>
"Ututyttö Terhenetär!<br>
Seulo seulalla utua,<br>
terhenistä tepsuttele<br>
viljan vierimäsijoille,<br>
jottei kuule kulkevaksi<br>
eik' on eestäni pakene!"<br>
Sai sutosen suitsi-suuhun,<br>
karhun rautakahlehesen<br>
tuolta Tuonen kankahalta,<br>
sinisen salon sisästä.<br>
Sanoi tuolta tultuansa:<br>
"Anna, akka, tyttäresi!<br>
Jo olen tuonut Tuonen karhun,<br>
suistanut suen Manalan."<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Äsken alli annetahan,<br>
sinisotka suoritahan,<br>
kun saat suuren suomuhauin,<br>
liikkuvan kalan lihavan,<br>
tuolta Tuonelan joesta,<br>
Manalan alantehesta<br>
ilman nuotan nostamatta,<br>
käsiverkon kääntämättä.<br>
Sata on saanut pyytämähän,<br>
tullut ei yhtänä takaisin."<br>
Jopa tuskiksi tulevi,<br>
läylemmäksi lankeavi.<br>
Meni neitonsa tupahan,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Työ minulle määrättihin<br>
aina entistä parempi:<br>
saa'a suuri suomuhauki,<br>
liikkuva kala lihava,<br>
Tuonen mustasta joesta,<br>
Manalan ikipurosta<br>
verkotoinna, nuotatoinna,<br>
ilman muutta pyy'yksettä."<br>
Antoi morsian apua,<br>
työnti neito neuvokkia:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Ellös olko milläskänä!<br>
Taop' on tulinen kokko,<br>
vaakalintu valke'inen!<br>
Sillä saanet suuren hauin,<br>
liikkuvan kalan lihavan,<br>
Tuonen mustasta joesta,<br>
Manalan alantehesta."<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takovi kokon tulisen,<br>
vaakalinnun valke'isen;<br>
kourat rauasta kuvasi,<br>
teräksestä temmottimet,<br>
siiviksi venehen vieret.<br>
Itse siiville yleni,<br>
selkähän sijoittelihe,<br>
kokon kynkkäluun nenille.<br>
Siitä neuvoi kokkoansa,<br>
vaakalintua varoitti:<br>
"Kokkoseni, lintuseni!<br>
Menes lennä, kunne käsken:<br>
Tuonen mustalle joelle,<br>
Manalan alantehelle!<br>
Iske suuri suomuhauki,<br>
liikkuva kala lihava!"<br>
Tuo kokko, komea lintu,<br>
lenteä lekuttelevi;<br>
lenti hauin pyyäntähän,<br>
hirmuhampahan hakuhun,<br>
tuonne Tuonelan joelle,<br>
Manalan alantehelle.<br>
Yksi siipi vettä viisti,<br>
toinen taivasta tapasi,<br>
kourat merta kuopaeli,<br>
nokka luotoja lotaisi.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
lähtevi haroamahan<br>
tuota Tuonelan jokea,<br>
kokko luona vahtimahan.<br>
Vetehinen veestä nousi,<br>
koppoi kiinni Ilmarisen.<br>
Kokko niskahan kohahti,<br>
Vetehisen päätä väänti,<br>
polki päätä pohjemmaksi,<br>
kohti mustia mutia.<br>
Jo tulevi Tuonen hauki,<br>
ve'en koira vengottavi.<br>
Ei ole hauki pienen pieni<br>
eikä hauki suuren suuri:<br>
kieli kahta kirvesvartta,<br>
hampahat haravan varren,<br>
kita kolmen kosken verta,<br>
selkä seitsemän venehen.<br>
Tahtoi seppoa tavata,<br>
syöä seppo Ilmarisen.<br>
Tuli kokko kouotellen,<br>
isketellen ilman lintu.<br>
Eik' ole kokko pienen pieni<br>
eikä aivan suuren suuri:<br>
suu sen on satoa syltä,<br>
kita kuusi koskellista,<br>
kieli kuutta keihäsvartta,<br>
kynnet viittä viikatetta.<br>
Keksi suuren suomuhauin,<br>
liikkuvan kalan lihavan,<br>
iskevi kaloa tuota,<br>
vasten suomuja sukaisi.<br>
Silloin suuri suomuhauki,<br>
liikkuja kala lihava,<br>
painavi kokon kynimen<br>
alle selvien vesien.<br>
Niin kokko kohotteleikse,<br>
ilmahan ylenteleikse:<br>
nosti mustia muria<br>
päälle selvien vesien.<br>
Liiteleikse, laateleikse;<br>
toki toisesti kokevi.<br>
Yhen iski kynsiänsä<br>
hauin hirmun hartioihin,<br>
ve'en koiran koukkuluihin;<br>
toisen iski kynsiänsä<br>
vuorehen teräksisehen,<br>
rautaisehen kalliohon.<br>
Kilpestyi kivestä kynsi,<br>
kalpistihe kalliosta:<br>
jo hauki sukeltelihe,<br>
ve'en venkale vetihe<br>
kynsistä kokon kynimen,<br>
vaakalinnun varpahista,<br>
- jälet kynnen kylkiluilla,<br>
halennehet hartioilla.<br>
Siitä kokko rautakoura<br>
kivastihe vielä kerran;<br>
siivet välkkyi valkeana,<br>
silmät selvänä tulena:<br>
saip' on hauin kynsihinsä,<br>
ve'en koiran kourihinsa.<br>
Nosti suuren suomuhauin,<br>
ve'en venkalan veälti<br>
alta aaltojen syvien<br>
päälle selvien vesien.<br>
Niinp' on kokko rautakoura<br>
kerrallansa kolmannella<br>
toki saapi Tuonen hauin,<br>
liikkuvan kalan lihavan,<br>
tuosta Tuonelan joesta,<br>
Manalan alantehesta:<br>
ei vesi ve'elle tullut<br>
hauin suuren suomuloista,<br>
ilma ei ilmalle hajaisnut<br>
kokon suuren höyhenistä.<br>
Siitä kokko rautakoura<br>
kantoi suuren suomuhauin<br>
oksalle omenatammen,<br>
päähän lakkapään petäjän.<br>
Siinä maisteli makua,<br>
viilti halki hauin vatsan,<br>
riipoeli rintapäätä,<br>
pään on varsin poikki pahkoi.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Oi sinua, kurja kokko!<br>
Mikä lienet lintujasi,<br>
ku ollet otuksiasi,<br>
kun nyt maistelit makua,<br>
viillit halki hauin vatsan,<br>
kanssa riivoit rintapäätä,<br>
pään on varsin poikki pahkoit!"<br>
Tuop' on kokko rautakoura<br>
siitä syäntyi lentämähän.<br>
Ylös ilmahan kohosi<br>
pitkän pilven rannan päälle:<br>
pilvet liikkui, taivot naukui,<br>
ilman kannet kallistihe,<br>
katkesi Ukolta kaari,<br>
kuulta sarviset sakarat.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
itse kantoi pään kaloa<br>
anopille antehiksi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuoss' onpi ikuinen tuoli<br>
hyvän Pohjolan tupahan."<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Jo nyt kynnin kyiset pellot,<br>
vakoelin maat matoiset,<br>
suistelin suet Manalan,<br>
Tuonen karhut kahlestutin;<br>
sain on suuren suomuhauin,<br>
liikkuvan kalan lihavan,<br>
tuosta Tuonelan joesta,<br>
Manalan alantehesta.<br>
Joko nyt neiti annetahan,<br>
tyttö täältä työnnetähän?"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Pahoinpa sinäki laait,<br>
kun sa päätä poikki pahkoit,<br>
laskit halki hauin vatsan,<br>
vielä riivoit rintapäätä,<br>
kanssa maistelit makua."<br>
Silloin seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei saalis viatta saa'a<br>
paikoilta paremmiltana,<br>
saati Tuonelan joesta,<br>
Manalan alantehesta.<br>
Joko on valmis valvattini,<br>
valmis valvateltavani?"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä,<br>
itse lausui ja nimesi:<br>
"Jo on valmis valvattisi,<br>
valmis valvateltavasi!<br>
Annettava on alliseni,<br>
sorsaseni suorittava<br>
Ilmariselle sepolle<br>
ikuiseksi istujaksi,<br>
polviseksi puolisoksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi."<br>
Olipa lapsi lattialla.<br>
Lauloi lapsi lattialta:<br>
"Jo tuli tuville näille<br>
liika lintu linnahamme.<br>
Lenti kokko koillisesta,<br>
halki taivahan havukka;<br>
siipi iski ilman äärtä,<br>
toinen lainetta lakaisi,<br>
pursto merta pyyhätteli,<br>
päähyt taivoa tapasi.<br>
Katseleikse, käänteleikse,<br>
liiteleikse, laateleikse;<br>
liiti miesten linnan päälle,<br>
nokalla kolistelevi;<br>
miesten linna rautakatto:<br>
ei siihen sisälle pääsnyt.<br>
"Katseleikse, käänteleikse,<br>
liiteleikse, laateleikse.<br>
Liiti naisten linnan päälle,<br>
nokalla kolistelevi;<br>
naisten linna vaskikatto:<br>
ei siihen sisälle pääsnyt.<br>
"Katseleikse, käänteleikse,<br>
liiteleikse, laateleikse.<br>
Liiti neitten linnan päälle,<br>
nokalla kolistelevi;<br>
neitten linna liinakatto:<br>
jo siihen sisälle pääsi!<br>
"Liiti linnan patsahalle,<br>
siitä laskihe laelle;<br>
liikahutti linnan lauan,<br>
istui linnan ikkunalle,<br>
seinälle selinäsulka,<br>
satasulka salvoimelle.<br>
"Katselevi kassapäitä,<br>
tukkapäitä tunnusteli,<br>
neitiparvesta parasta,<br>
kassapäistä kaunihinta,<br>
hele'intä helmipäistä,<br>
kukkapäistä kuuluisinta.<br>
"Siitä kokko kouraisevi,<br>
havulintu haivertavi:<br>
iski parvesta parahan,<br>
sorsajoukosta somimman,<br>
hele'immän, hempe'immän,<br>
verevimmän, valke'imman.<br>
Senpä iski ilman lintu,<br>
kynsi pitkä piirrällytti,<br>
ku oli pysty pään piolta<br>
sekä varrelta valittu,<br>
sulkasiltahan sulavin,<br>
hienukaisin höyheniltä."<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mistä tiesit, teltamoinen,<br>
kuulit, kultainen omena,<br>
tämän neien kasvavaksi,<br>
tukan liina liikkuvaksi?<br>
Huohtiko hopeat neien,<br>
neien kullat sinne kuului,<br>
sinne paistoi meiän päivät,<br>
meiän kuuhuet kumotti?"<br>
Lausui lapsi lattialta,<br>
vasta kasvava karehti:<br>
"Siitä tiesi teltamoinen,<br>
onnen myyrä tien osasi<br>
neien kuuluhun kotihin,<br>
kaunihisen kartanohon:<br>
hyvä oli isosta huuto<br>
laivan suuren laskennalta,<br>
emosta sitäi parempi<br>
leivän paksun paistannalta,<br>
vehnäleivän leivonnalta,<br>
vierahan ravitsennalta.<br>
"Siitä tiesi teltamoinen,<br>
äkkioutoinen älysi<br>
neien nuoren nousneheksi,<br>
impyen ylenneheksi:<br>
kun kävi pihatse kerran,<br>
astui aittojen alatse<br>
varsin aamulla varahin,<br>
aivan aika-huomenessa,<br>
noki nousi nuoraisesti,<br>
savu paksusti pakeni<br>
neien kuulusta ko'ista,<br>
kasvavaisen kartanosta;<br>
neiti oli itse jauhamassa,<br>
kivenpuussa kiikkumassa:<br>
kivenpuu käkenä kukkui,<br>
laklana kiven lapatta,<br>
kiven siili sirkkusena,<br>
kivi helmenä heläsi.<br>
"Kävi siitä toisen kerran,<br>
astui pellon pientaretse:<br>
neiti oli mataramaalla,<br>
keikkui keltakankahilla,<br>
paineli punapatoja,<br>
keitti keltakattiloita.<br>
"Kävi kerran kolmannenki<br>
neien akkunan alatse,<br>
kuuli neitosen kutovan,<br>
pirta käessä piukkoavan:<br>
sukkulainen suikahteli<br>
kuin kärppä kiven kolossa,<br>
pirkaeli pirran pii'it<br>
kuin on tikka puun kylessä,<br>
käärilauta käännähteli<br>
kuin orava oksapuussa."<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kutti, kutti, neitoseni!<br>
Enkö jo sanonut aina:<br>
elä kuusissa kukahu,<br>
elä laula laksoloissa,<br>
näytä kaulan kaarevuutta,<br>
käsivarren valkeutta,<br>
ripeyttä rinnan nuoren,<br>
muun on muo'on muhkeutta!<br>
"Kaiken syystä syyättelin,<br>
keikutin tämän kesosen,<br>
jop' on kerkeän keväimen,<br>
jopa toisen toukoaian:<br>
laatiomme piilopirtti,<br>
pienet piiloikkunaiset,<br>
neien kangasta kutoa,<br>
neljin niisin niukutella,<br>
ettei kuule Suomen sulhot,<br>
Suomen sulhot, maan kosijat!"<br>
Lausui lapsi lattialta,<br>
kaksiviikkoinen kajahui:<br>
"Helppo on hepo salata,<br>
sorajouhi suojaella,<br>
paha on neitonen salata,<br>
hivus pitkä piilotella.<br>
Laatisit kivisen linnan<br>
keskelle meren seläistä<br>
siellä piikoja pi'ellä,<br>
kanojasi kasvatella,<br>
eip' on piile piiat siellä,<br>
eipä impyet ylene,<br>
ettei pääse suuret sulhot,<br>
suuret sulhot, maan kosijat,<br>
miehet pystyisin kypärin,<br>
heposet teräskape'in."<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
alla päin, pahoilla mielin<br>
kotihinsa kulkiessa<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi minua, mies kuluista,<br>
kun en tuota tuntenunna,<br>
naia nuorella iällä,<br>
etsiä elon ajalla!<br>
Kaikkiansa se katuvi,<br>
joka nuorta naimistansa,<br>
lasna lapsen saamistansa,<br>
pienenä perehtimistä."<br>
Siinä kielti Väinämöinen,<br>
epäsi suvantolainen<br>
vanhan nuorta noutamasta,<br>
kaunista käkeämästä;<br>
kielti uimasta uhalla,<br>
veikan vettä soutamasta,<br>
kilvoin neittä kosjomasta<br>
toisen, nuoremman keralla.<br>



<hr/>
<h3 id="20">Kahdeskymmenes runo</h3>


Mitä nyt laulamme lajia,<br>
kuta virttä vieretämme?<br>
Tuota laulamme lajia,<br>
tuota virttä vieretämme:<br>
noita Pohjolan pitoja,<br>
jumalisten juominkia.<br>
Viikon häitä hankittihin,<br>
valmistettihin varoja<br>
noilla Pohjolan tuvilla,<br>
Sariolan salvoksilla.<br>
Mitä tuohon tuotettihin<br>
ja kuta veätettihin,<br>
Pohjan pitkihin pitoihin,<br>
suuren joukon juominkihin<br>
rahvahan ravitsemiksi,<br>
joukon suuren syöttämiksi?<br>
Kasvoi härkä Karjalassa,<br>
sonni Suomessa lihosi;<br>
ei ollut suuri eikä pieni,<br>
olihan oikea vasikka!<br>
Hämehessä häntä häilyi,<br>
pää keikkui Kemijoella;<br>
sata syltä sarvet pitkät,<br>
puoltatoista turpa paksu.<br>
Viikon kärppä kääntelihe<br>
yhen kytkyen sijalla;<br>
päivän lenti pääskyläinen<br>
härän sarvien väliä,<br>
hätäisesti päähän pääsi<br>
keskenä levähtämättä.<br>
Kuun juoksi kesäorava<br>
häpähältä hännän päähän<br>
eikä päähän pääsnytkänä,<br>
ensi kuussa ennättänyt.<br>
Sepä vallatoin vasikka,<br>
sonni suuri suomalainen,<br>
Karjalasta kaimattihin<br>
Pohjan pellon pientarelle.<br>
Sata miestä sarviloista,<br>
tuhat turvasta piteli<br>
härkeä taluttaessa,<br>
Pohjolahan tuotaessa.<br>
Härkä käyä källeröitti<br>
Sariolan salmen suussa,<br>
syöpi heinät hettehestä,<br>
selkä pilviä siveli.<br>
Eikä ollut iskijätä,<br>
maan kamalan kaatajata<br>
Pohjan poikien lu'ussa,<br>
koko suuressa su'ussa,<br>
nuorisossa nousevassa<br>
eikä varsin vanhastossa.<br>
Tulipa ukko ulkomainen,<br>
Virokannas karjalainen.<br>
Hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Malta, malta, härkä parka,<br>
kun tulen kurikan kanssa,<br>
kamahutan kangellani<br>
sun, katala, kallohosi:<br>
tok' et toisena kesänä<br>
kovin käännä kärseäsi,<br>
tölläytä turpoasi<br>
tämän pellon pientarella,<br>
Sariolan salmen suussa!"<br>
Läksi ukko iskemähän,<br>
Virokannas koskemahan,<br>
Palvoinen pitelemähän.<br>
Härkä päätä häiläytti,<br>
mustat silmänsä mulisti:<br>
ukko kuusehen kavahti,<br>
Virokannas vitsikkohon,<br>
Palvoinen pajun sekahan!<br>
Etsittihin iskijätä,<br>
sonnin suuren sortajata<br>
kaunihista Karjalasta,<br>
Suomen suurilta tiloilta,<br>
vienosta Venäjän maasta,<br>
Ruotsin maasta rohkeasta,<br>
Lapin laajoilta periltä,<br>
Turjan maasta mahtavasta;<br>
etsittihin Tuonelasta,<br>
Manalasta, maanki alta.<br>
Etsittihin, eipä löytty,<br>
haettihin, ei havaittu.<br>
Etsittihin iskijätä,<br>
katsottihin kaatajata<br>
selvältä meren selältä,<br>
lake'ilta lainehilta.<br>
Mies musta merestä nousi,<br>
uros umpilainehista,<br>
aivan selvältä selältä,<br>
ulapalta aukealta.<br>
Ei tuo ollut suurimpia<br>
eikä aivan pienimpiä:<br>
alle maljan maata mahtui,<br>
alle seulan seisomahan.<br>
Se oli ukko rautakoura,<br>
rauankarva katsannolta;<br>
päässä paatinen kypärä,<br>
jaloissa kiviset kengät,<br>
veitsi kultainen käessä,<br>
varsi vasken-kirjavainen.<br>
Saip' on siitä iskijänsä,<br>
tapasipa tappajansa,<br>
Suomen sonni sortajansa,<br>
maan kamala kaatajansa.<br>
Heti kun näki eränsä,<br>
ruhtoi niskahan rutosti:<br>
sorti sonnin polvillensa,<br>
kylen maahan kyykähytti.<br>
Saiko paljo saalihiksi?<br>
Saanut ei paljo saalihiksi:<br>
sata saavia lihoa,<br>
sata syltä makkarata,<br>
verta seitsemän venettä,<br>
kuuta kuusi tynnyriä<br>
noihin Pohjolan pitoihin,<br>
Sariolan syöminkihin.<br>
Tupa oli tehty Pohjolassa,<br>
tupa laitto, pirtti suuri,<br>
sivulta yheksän syltä,<br>
päästä seitsentä leveä.<br>
Kukko kun laessa lauloi,<br>
ei sen ääni maahan kuulu;<br>
penin haukunta perässä<br>
ei kuulu ovehen asti.<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
liikkui sillan liitoksella,<br>
laahoi keskilattialla.<br>
Arvelee, ajattelevi:<br>
"Mistäpä olutta saamme,<br>
taarit taiten laittelemme<br>
näille häille hankkimille,<br>
pioille pi'ettäville?<br>
En tieä tekoa taarin<br>
enkä syntyä olosen."<br>
Olipa ukko uunin päällä.<br>
Lausui ukko uunin päältä:<br>
"Ohrasta oluen synty,<br>
humalasta julkijuoman,<br>
vaikk' ei tuo ve'että synny<br>
eikä tuimatta tuletta.<br>
"Humala, Remusen poika,<br>
piennä maahan pistettihin,<br>
kyynä maahan kynnettihin,<br>
viholaisna viskottihin<br>
vierehen Kalevan kaivon,<br>
Osmon pellon penkerehen.<br>
Siitä nousi nuori taimi,<br>
yleni vihanta virpi;<br>
nousi puuhun pienoisehen,<br>
kohen latvoa kohosi.<br>
"Onnen ukko ohran kylvi<br>
Osmon uuen pellon päähän.<br>
Ohra kasvoi kaunihisti,<br>
yleni ylen hyvästi<br>
Osmon uuen pellon päässä,<br>
kaskessa pojan Kalevan.<br>
"Oli aikoa vähäisen,<br>
jo huuhui humala puusta,<br>
ohra lausui pellon päästä,<br>
vesi kaivosta Kalevan:<br>
'Milloin yhtehen yhymme,<br>
konsa toinen toisihimme?<br>
Yksin on elo ikävä,<br>
kahen, kolmen kaunoisampi.'<br>
"Osmotar, oluen seppä,<br>
Kapo, kaljojen tekijä,<br>
otti ohrasen jyviä,<br>
kuusi ohrasen jyveä,<br>
seitsemän humalan päätä,<br>
vettä kauhoa kaheksan;<br>
niin pani pa'an tulelle,<br>
laittoi keiton kiehumahan.<br>
Keitti ohraista olutta<br>
kerkeän kesäisen päivän<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen,<br>
puisen uuen uurtehesen,<br>
korvon koivuisen sisähän.<br>
"Sai oluen panneheksi,<br>
ei saanut hapanneheksi.<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
'Mitä tuohon tuotanehe<br>
ja kuta katsottanehe<br>
oluelle happaimeksi,<br>
kaljalle kohottimeksi?'<br>
"Kalevalatar, kaunis neiti,<br>
se on sormilta sorea,<br>
aina liukas liikunnolta,<br>
aina kengältä kepeä,<br>
liikkui sillan liitoksella,<br>
keikkui keskilattialla<br>
yhtä, toista toimitellen<br>
kahen kattilan kesellä.<br>
Näki puikon lattialla:<br>
poimi puikon lattialta.<br>
"Katselevi, kääntelevi:<br>
'Mitä tuostaki tulisi<br>
Kavon kaunihin käsissä,<br>
hyvän immen hyppysissä,<br>
jos kannan Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin?'<br>
"Kantoipa Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
Kapo kaksin kämmeninsä,<br>
hykerti käsin molemmin<br>
molempihin reisihinsä:<br>
syntyi valkea orava.<br>
"Noin se neuvoi poikoansa,<br>
oravaistansa opasti:<br>
'Oravainen, kummun kulta,<br>
kummun kukka, maan ihana!<br>
Juokse tuonne, kunne käsken,<br>
kunne käsken ja kehoitan:<br>
mieluisahan Metsolahan,<br>
tarkkahan Tapiolahan!<br>
Nouse puuhun pienoisehen,<br>
taiten tarhalatvaisehen,<br>
jottei kokko kouraiseisi<br>
eikä iskis' ilman lintu!<br>
Tuo'os kuusesta käpyjä,<br>
petäjästä helpehiä,<br>
ne kanna Kavon kätehen,<br>
oluehen Osmottaren!'<br>
"Osasi orava juosta,<br>
pöyhtöhäntä pyörähellä,<br>
pian juosta matkan pitkän,<br>
välehen välit samota,<br>
salon poikki, toisen pitkin,<br>
kolmannen vähän vitahan<br>
mieluisahan Metsolahan,<br>
tarkkahan Tapiolahan.<br>
"Näki kolme korpikuusta,<br>
neljä pienoista petäätä;<br>
nousi kuusehen norolla,<br>
petäjähän kankahalla.<br>
Eikä kokko kouraisnunna,<br>
iskenynnä ilman lintu.<br>
"Katkoi kuusesta käpyjä,<br>
petäjästä päitä lehvän.<br>
Kävyt kätki kynsihinsä,<br>
kääräisi käpälihinsä;<br>
ne kantoi Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
"Kapo pisti kaljahansa,<br>
Osmotar oluehensa:<br>
eip' ota olut hapata,<br>
juoma nuori noustaksensa.<br>
"Osmotar, oluen seppä,<br>
Kapo, kaljojen tekijä,<br>
ainakin ajattelevi:<br>
'Mitä tuohon tuotanehe<br>
oluelle happaimeksi,<br>
kaljalle kohottimeksi?'<br>
"Kalevatar, kaunis neiti,<br>
se on sormilta sorea,<br>
aina liukas liikunnolta,<br>
aina kengältä kepeä,<br>
liikkui sillan liitoksella,<br>
keikkui keskilattialla<br>
yhtä, toista toimitellen<br>
kahen kattilan kesellä.<br>
Näki lastun lattialla:<br>
poimi lastun lattialta.<br>
"Katselevi, kääntelevi:<br>
'Mitä tuostaki tulisi<br>
Kavon kaunihin käsissä,<br>
hyvän immen hyppysissä,<br>
jos kannan Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin?'<br>
"Kantoipa Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
Kapo kaksin kämmeninsä,<br>
hykerti käsin molemmin<br>
molempihin reisihinsä:<br>
syntyi näätä kultarinta.<br>
"Niin se neuvoi nääteänsä,<br>
orpolastansa opasti:<br>
'Näätäseni, lintuseni,<br>
rahankarva kaunoiseni!<br>
Mene tuonne, kunne käsken,<br>
kunne käsken ja kehoitan:<br>
kontion kivikololle,<br>
metsän karhun kartanolle,<br>
jossa karhut tappelevat,<br>
kontiot kovin elävät!<br>
Kourin hiivoa kokoa,<br>
käsin vaahtea valuta,<br>
se kanna Kavon kätehen,<br>
tuo olallen Osmottaren!'<br>
"Jopa taisi näätä juosta,<br>
rinta kulta riehätellä.<br>
Pian juoksi matkan pitkän,<br>
välehen välit samosi,<br>
joen poikki, toisen pitkin,<br>
kolmannen vähän vitahan<br>
kontion kivikololle,<br>
karhun louhikammiolle.<br>
Siellä karhut tappelevat,<br>
kontiot kovin elävät<br>
rautaisella kalliolla,<br>
vuorella teräksisellä.<br>
"Valui vaahti karhun suusta,<br>
hiiva hirveän kiasta:<br>
käsin vaahtea valutti,<br>
kourin hiivoa kokosi;<br>
sen kantoi Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
"Osmotar oluehensa,<br>
Kapo kaatoi kaljahansa:<br>
ei ota olut hapata,<br>
mehu miesten puurakoia.<br>
"Osmotar, oluen seppä,<br>
Kapo, kaljojen tekijä,<br>
ainakin ajattelevi:<br>
'Mitä tuohon tuotanehe<br>
oluelle happaimeksi,<br>
kaljalle kohottimeksi?'<br>
"Kalevatar, kaunis neiti,<br>
tyttö sormilta sorea,<br>
aina liukas liikunnolta,<br>
aina kengältä kepeä,<br>
liikkui sillan liitoksella,<br>
keikkui keskilattialla<br>
yhtä, toista toimitellen<br>
kahen kattilan välillä.<br>
Näki maassa palkoheinän:<br>
poimi maasta palkoheinän.<br>
"Katselevi, kääntelevi:<br>
'Mitä tuostaki tulisi<br>
Kavon kaunihin käsissä,<br>
hyvän immen hyppysissä,<br>
jos kannan Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin?'<br>
"Kantoipa Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
Kapo kaksin kämmeninsä,<br>
hykerti käsin molemmin<br>
molempihin reisihinsä:<br>
mehiläinen siitä syntyi.<br>
"Niin se neuvoi lintuansa,<br>
mehiläistänsä opasti:<br>
'Mehiläinen, lintu liukas,<br>
nurmen kukkien kuningas!<br>
Lennä tuonne, kunne käsken,<br>
kunne käsken ja kehoitan:<br>
saarelle selälliselle,<br>
luo'olle merelliselle!<br>
Siell' on neiti nukkununna,<br>
vyö vaski valahtanunna,<br>
sivulla simainen heinä,<br>
mesiheinä helmassansa.<br>
Tuo simoa siivessäsi,<br>
kanna mettä kaavussasi<br>
heleästä heinän päästä,<br>
kukan kultaisen kuvusta;<br>
se kanna Kavon kätehen,<br>
tuo olallen Osmottaren!'<br>
"Mehiläinen, lintu liukas,<br>
jopa lenti jotta joutui.<br>
Pian lenti matkan pitkän,<br>
välehen välit lyhenti,<br>
meren poikki, toisen pitkin,<br>
kolmannen vähän vitahan<br>
saarehen selällisehen,<br>
luotohon merellisehen.<br>
Näki neien nukkunehen,<br>
tinarinnan riutunehen<br>
nurmelle nimettömälle,<br>
mesipellon pientarelle,<br>
kupehella kultaheinä,<br>
vyöllänsä hopeaheinä.<br>
"Kasti siipensä simahan,<br>
sulkansa mesi sulahan<br>
helevässä heinän päässä,<br>
kukan kultaisen nenässä;<br>
sen kantoi Kavon kätehen,<br>
hyvän immen hyppysihin.<br>
"Osmotar oluehensa,<br>
Kapo pisti kaljahansa:<br>
siit' otti olut hapata,<br>
siitä nousi nuori juoma<br>
puisen uuen uurtehessa,<br>
korvon koivuisen sisässä;<br>
kuohui korvien tasalle,<br>
ärjyi päällen äyrähien,<br>
tahtoi maahan tyyräellä,<br>
lattialle lasketella.<br>
"Oli aikoa vähäisen,<br>
pirahteli pikkaraisen.<br>
Joutui juomahan urohot,<br>
Lemminkäinen liiatenki:<br>
juopui Ahti, juopui Kauko,<br>
juopui veitikkä verevä<br>
oluelta Osmottaren,<br>
kaljalta Kalevattaren.<br>
"Osmotar, oluen seppä,<br>
Kapo, kaljojen tekijä,<br>
hän tuossa sanoiksi virkki:<br>
'Voi, poloinen, päiviäni,<br>
kun panin pahan oluen,<br>
tavattoman taarin laitoin:<br>
ulos korvosta kohosi,<br>
lattialle lainehtivi!'<br>
"Punalintu puusta lauloi,<br>
rastas räystähän rajalta:<br>
'Ei ole pahaoloinen,<br>
on juoma hyväoloinen,<br>
tynnyrihin tyhjettävä,<br>
kellarihin käytettävä<br>
tynnyrissä tammisessa,<br>
vaskivannetten sisässä.'<br>
"Se oli oluen synty,<br>
kalevaisten kaljan alku;<br>
siitä sai hyvän nimensä,<br>
siitä kuulun kunniansa,<br>
kun oli hyväoloinen,<br>
hyvä juoma hurskahille:<br>
pani naiset naurusuulle,<br>
miehet mielelle hyvälle,<br>
hurskahat iloitsemahan,<br>
hullut huppeloitsemahan."<br>
Siitä Pohjolan emäntä,<br>
kun kuuli oluen synnyn,<br>
koki vettä suuren korvon,<br>
uuen puisen puolellensa,<br>
siihen ohria oloksi<br>
ja paljo humalan päitä.<br>
Alkoi keitteä olutta,<br>
väkivettä väännätellä<br>
uuen puisen uurtehessa,<br>
korvon koivuisen sisässä.<br>
Kuut kiviä kuumettihin,<br>
kesät vettä keitettihin,<br>
salot puita poltettihin,<br>
kaivot vettä kannettihin:<br>
jo salot saristui puista,<br>
veet väheni lähtehistä<br>
olosia pantaessa,<br>
kaljoja kyhättäessä<br>
Pohjan pitkiksi pioiksi,<br>
hyvän joukon juomingiksi.<br>
Savu saarella palavi,<br>
tuli niemen tutkaimella.<br>
Nousipa savu sakea,<br>
auer ilmahan ajoihe<br>
tuimilta tulisijoilta,<br>
varavilta valke'ilta:<br>
täytti puolen Pohjan maata,<br>
kaiken Karjalan sokisti.<br>
Kansa kaikki katsahtavi,<br>
katsahtavi, kaivahtavi:<br>
"Mistäpä savunen saapi,<br>
auer ilmahan ajaikse?<br>
Pienikö soan savuksi,<br>
suuri paimosen paloksi."<br>
Tuop' on äiti Lemminkäisen<br>
aivan aamulla varahin<br>
läksi vettä lähteheltä;<br>
näkevi savun sakean<br>
pohjoisilla maailmoilla.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Nuo onpi soan savuja,<br>
varsin vainovalke'ita!"<br>
Itse Ahti Saarelainen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
katseleikse, käänteleikse.<br>
Arvelee, ajattelevi:<br>
"Josp' on kaalan katsomahan,<br>
likeltä tähystämähän,<br>
mistä tuo savunen saapi,<br>
auer ilman täyttelevi,<br>
oisiko soan savuja,<br>
noita vainovalke'ita."<br>
Kaaloi Kauko katsomahan<br>
savun syntymäsijoa:<br>
ei ollut soan tulia<br>
eikä vainovalke'ita;<br>
olipa oluttulia,<br>
kaljankeitto-valke'ita<br>
Sariolan salmen suulla,<br>
niemen kaiskun kainalossa.<br>
Siinä Kauko katselevi ...<br>
Silmä karsas Kaukon päässä,<br>
silmä karsas, toinen kiero,<br>
suu vähiten väärällänsä.<br>
Virkki viimein katsellessa,<br>
poikki salmesta sanovi:<br>
"Oi armas anoppiseni,<br>
Pohjan ehtoisa emäntä!<br>
Laitapa oluet oivat,<br>
keitä kaljat kelvolliset<br>
juotavaksi joukon suuren,<br>
Lemminkäisen liiatenki<br>
noissa häissänsä omissa<br>
kera nuoren tyttäresi!"<br>
Sai olonen valmihiksi,<br>
mehu miesten juotavaksi.<br>
Pantihin olut punainen,<br>
kalja kaunis käytettihin<br>
maan alle makoamahan<br>
kivisessä kellarissa,<br>
tammisessa tynnyrissä,<br>
tapin vaskisen takana.<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
laittoi keitot kiehumahan,<br>
kattilat kamuamahan,<br>
riehtilät remuamahan.<br>
Leipoi siitä leivät suuret,<br>
suuret talkkunat taputti<br>
hyvän rahvahan varaksi,<br>
joukon suuren syötäviksi<br>
Pohjan pitkissä pioissa,<br>
Sariolan juomingissa.<br>
Saipa leivät leivotuksi,<br>
talkkunat taputetuksi.<br>
Kului aikoa vähäisen,<br>
pirahteli pikkaraisen:<br>
olut tykki tynnyrissä,<br>
kalja keikkui kellarissa:<br>
"Kun nyt juojani tulisi,<br>
lakkijani laittauisi,<br>
kunnollinen kukkujani,<br>
laaullinen laulajani!"<br>
Etsittihin laulajata,<br>
laaullista laulajata,<br>
kunnollista kukkujata,<br>
kaunista karehtijata:<br>
lohi on tuotu laulajaksi,<br>
hauki kunnon kukkujaksi.<br>
Ei lohessa laulajata,<br>
hauissa karehtijata:<br>
lohen on leuat longallahan,<br>
hauin hampahat hajalla.<br>
Etsittihin laulajata,<br>
laaullista laulajata,<br>
kunnollista kukkujata,<br>
kaunista karehtijata:<br>
lapsi on tuotu laulajaksi,<br>
poika kunnon kukkujaksi.<br>
Ei lapsessa laulajata,<br>
kuolasuussa kukkujata:<br>
lapsen kiel' on kimmeltynnä,<br>
kielen kanta kammeltunna.<br>
Uhkasi olut punainen,<br>
noitueli nuori juoma<br>
nassakassa tammisessa,<br>
tapin vaskisen takana:<br>
"Kun et laita laulajata,<br>
laaullista laulajata,<br>
kunnollista kukkujata,<br>
kaunista karehtijata,<br>
potkin poikki vanteheni,<br>
ulos pohjani porotan!"<br>
Silloin Pohjolan emäntä<br>
pani kutsut kulkemahan,<br>
airuhut vaeltamahan.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh piika pikkarainen,<br>
orjani alinomainen!<br>
Kutsu rahvasta kokohon,<br>
miesten joukko juominkihin!<br>
Kutsu kurjat, kutsu köyhät,<br>
sokeatki, vaivaisetki,<br>
rammatki, rekirujotki!<br>
Sokeat venehin soua,<br>
rammat ratsahin ajele,<br>
rujot re'in remmätellös!<br>
"Kutsu kaikki Pohjan kansa<br>
ja kaikki Kalevan kansa,<br>
kutsu vanha Väinämöinen<br>
lailliseksi laulajaksi!<br>
Elä kutsu Kaukomieltä,<br>
tuota Ahti Saarelaista!"<br>
Tuop' on piika pikkarainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Miks' en kutsu Kaukomieltä,<br>
yhtä Ahti Saarelaista?"<br>
Tuop' on Pohjolan emäntä<br>
sanan vastaten sanovi:<br>
"Siks' et kutsu Kaukomieltä,<br>
tuota lieto Lemminkäistä,<br>
kun on kaikitse toraisa,<br>
aivan tarkka tappelija;<br>
tehnyt on häissäki häpeät,<br>
pitoloissa pillat suuret,<br>
nauranut pyhäiset piiat<br>
pyhäisissä vaattehissa."<br>
Tuop' on piika pikkarainen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mistä tieän Kaukomielen,<br>
jotta heitän kutsumatta?<br>
En tunne Ahin kotia,<br>
Kaukomielen kartanoa."<br>
Sanoi Pohjolan emäntä,<br>
itse lausui ja nimesi:<br>
"Hyvin tunnet Kaukomielen,<br>
tuon on Ahti Saarelaisen:<br>
Ahti saarella asuvi,<br>
veitikkä vesien luona,<br>
laajimman lahen sivulla,<br>
Kaukoniemen kainalossa."<br>
Tuop' on piika pikkarainen,<br>
raataja rahan-alainen,<br>
kantoi kutsut kuusialle,<br>
keruhut kaheksialle.<br>
Kutsui kaiken Pohjan kansan<br>
ja kaiken Kalevan kansan,<br>
nuotki hoikat huonemiehet,<br>
kaitakauhtanat kasakat.<br>
Yks' on aino Ahti poika,<br>
- senp' on heitti kutsumatta.<br>



<hr/>
<h3 id="21">Yhdeskolmatta runo</h3>


Tuop' on Pohjolan emäntä,<br>
Sariolan vaimo vanha,<br>
oli ulkona olija,<br>
askareillansa asuja.<br>
Kuului suolta ruoskan roiske,<br>
rannalta re'en ratina.<br>
Loi silmänsä luotehelle,<br>
käänti päätä päivän alle,<br>
arvelee, ajattelevi:<br>
"Mi tämä väki väjyvi<br>
minun, raukan, rannoilleni?<br>
Suurtako sotaväkeä?"<br>
Kaaloi tuota katsomahan,<br>
likeltä tähyämähän:<br>
ei ollut sotaväkeä;<br>
oli suuri sulhaiskansa,<br>
vävy keskellä väkeä,<br>
hyvän rahvahan raossa.<br>
Itse Pohjolan emäntä,<br>
Sariolan vaimo vanha,<br>
kun tunsi vävyn tulevan,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Luulin tuulen tuulevaksi,<br>
pinon pystyn viereväksi,<br>
meren rannan roikkivaksi,<br>
someren karehtivaksi.<br>
Kaaloin tuota katsomahan,<br>
likeltä tähyämähän;<br>
eipä tuuli tuullutkana,<br>
pino pysty vierrytkänä,<br>
meren ranta rauennunna,<br>
someret karehtinunna:<br>
vävyni väki tulevi,<br>
saoin kaksin käänteleikse!<br>
"Mistä mä vävyni tunnen,<br>
vävyni väen seasta?<br>
Tuttu on vävy väestä,<br>
tuttu tuomi muista puista,<br>
tammi virpivarpasista,<br>
kuuhut taivahan tähistä.<br>
"Vävy on mustalla orolla,<br>
niinkuin syövällä suella,<br>
kantavalla kaarnehella,<br>
lentävällä lievehellä;<br>
kuusi kultasirkkulaista<br>
vempelellä kukkumassa,<br>
seitsemän siniotusta<br>
rahkehella laulamassa."<br>
Kuuluvi kumu kujasta,<br>
aisan kalke kaivotieltä:<br>
jo vävy pihalle saapi,<br>
vävyn kansa kartanolle.<br>
Vävy on keskellä väkeä,<br>
hyvän rahvahan raossa,<br>
ei ole varsin eellimäisnä<br>
eikä aivan jälkimäisnä.<br>
"Pois, pojat, ulos, urohot,<br>
pihalle, pitimmät miehet,<br>
rinnuksia riistamahan,<br>
rahkehia raastamahan,<br>
aisoja alentamahan,<br>
tuomahan vävy tupahan!"<br>
Juoksevi vävyn oronen,<br>
kirjokorja kiiättävi<br>
pitkin appelan pihoa.<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Oi sie orja, palkkalainen,<br>
kylän kaunoinen kasakka!<br>
Ottaos vävyn oronen,<br>
lasketellos laukkiotsa<br>
vaskisista valjahista,<br>
tinaisista rinnuksista,<br>
rahaisista rahkehista,<br>
vesaisista vempelistä!<br>
Viekösi vävyn oronen,<br>
talutellos taitavasti<br>
sulkkuisista suitsiloista,<br>
päitsistä hopeapäistä<br>
piehtaroille pehme'ille,<br>
tasaiselle tanterelle,<br>
vienolle vitilumelle,<br>
maalle maionkarvaiselle!<br>
"Juottaos vävyni varsa<br>
lähisestä lähtehestä,<br>
joka seisovi sulana,<br>
heraisena herhettävi<br>
alla kullan kuusen juuren,<br>
alla pensivän petäjän!<br>
"Apata vävyni varsa<br>
koropasta kultaisesta,<br>
vaskisesta vakkasesta<br>
pestyin ohrin, lestyin leivin,<br>
keitetyin kesäisin vehnin,<br>
survotuin suvirukihin!<br>
"Vie siitä vävyn oronen<br>
soimelle sopimmaiselle,<br>
ylimäiselle sijalle,<br>
ta'impahan tanhuahan!<br>
Sito'os vävyn oronen<br>
kultaisista koltsasista<br>
rautaisehen renkaisehen,<br>
patvisehen patsaisehen!<br>
Pankosi vävyn orolle<br>
kappa kauroja etehen,<br>
toinen heinän helpehiä,<br>
kolmas ruumenen muruja!<br>
"Sukios vävyn oronen<br>
mursunluisella sualla,<br>
jottei karva katkeaisi,<br>
sorajouhi sorkahtaisi!<br>
Kattaos vävyn oronen<br>
loimella hope'isella,<br>
kuomikolla kultaisella,<br>
vanumalla vaskisella!<br>
"Kylän poiat, kyyhkyläiset!<br>
Viekätte vävy tupahan,<br>
hivuksin hatuttomana,<br>
käen kintahattomana!<br>
"Vuotas katselen vävyä,<br>
jos sopii vävy tupahan<br>
ilman uksen ottamatta,<br>
pihtipuolen purkamatta,<br>
kamanan korottamatta,<br>
kynnyksen alentamatta,<br>
soppiseinän sortamatta,<br>
multahirren muuttamatta!<br>
"Ei mahu vävy tupahan,<br>
hyvä lahja laipiohon<br>
ilman uksen ottamatta,<br>
pihtipuolen purkamatta,<br>
kamanan korottamatta,<br>
kynnyksen alentamatta,<br>
soppiseinän sortamatta,<br>
multahirren muuttamatta:<br>
vävy on päätänsä pitempi,<br>
korvallista korkeampi.<br>
"Kamanat kohottukohot<br>
lakin päästä laskematta,<br>
kynnykset alentukohot<br>
kengän kannan koskematta,<br>
pihtipuolet välttyköhöt,<br>
ovet ilman auetkohot<br>
tullessa vävyn tupahan,<br>
astuessa aimo miehen!<br>
"Kiitos kaunoisen Jumalan,<br>
jo saapi vävy sisähän!<br>
Vuotas katsahan tupoa,<br>
silmeän tuvan sisähän,<br>
onko täällä pöyät pesty,<br>
lavitsat vesin valeltu,<br>
siivottu sileät sillat,<br>
lautalattiat la'aistu!<br>
"Katselen tätä tupoa<br>
- enkä tuota tunnekana,<br>
mistä puist' on pirtti tehty,<br>
mistä suoja tänne saatu,<br>
kusta seinät seisotettu<br>
sekä lattiat laottu.<br>
"Sivuseinä on siilin luista,<br>
periseinä peuran luista,<br>
oviseinä osman luista,<br>
kamana karitsan luista.<br>
"Orret on omenapuista,<br>
patsas puista patviloista,<br>
luaslauat lumpehista,<br>
laki lahnan suomuksista.<br>
"Rahi on rauasta rakettu,<br>
lautsat Saksan laahkoloista,<br>
pöytä kullan kirjoiteltu,<br>
silta silkillä silattu.<br>
"Uuni vaskesta valettu,<br>
pankko paasista hyvistä,<br>
kiukoa meren kivistä,<br>
karsina Kalevan puista."<br>
Sulho tungeikse tupahan,<br>
alle kattojen ajaikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Terve tänneki, Jumala,<br>
alle kuulun kurkihirren,<br>
alle kaunihin katoksen!"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Terve, terve tultuasi<br>
tänne pienehen tupahan,<br>
matalaisehen majahan,<br>
honkaisehen huonehesen,<br>
petäjäisehen pesähän!<br>
"Ohoh orjapiikaseni,<br>
kylän pantu palkkalainen!<br>
Tuopa tulta tuohen päässä,<br>
temmo tervaksen nenässä<br>
katsellakseni vävyä,<br>
nähäkseni sulhon silmät,<br>
sinisetkö vai punaiset<br>
vaiko vaatevalkeuiset!"<br>
Orjapiika pikkarainen,<br>
kylän pantu palkkalainen,<br>
toip' on tulta tuohosessa,<br>
tempoi tulta tervaksessa.<br>
"Tuli on tuohinen rämäkkä,<br>
savu musta tervaksinen,<br>
vävyn silmät saastuttaisi,<br>
mustuttais' ihanan muo'on:<br>
tuopa tulta tuohuksella,<br>
vahasella valkeaista!"<br>
Orjapiika pikkarainen,<br>
kylän pantu palkkalainen,<br>
toip' on tulta tuohuksella,<br>
vahasella valkeaista.<br>
Valkea savu vahainen,<br>
tuli kirkas tuohuksinen,<br>
valotti vävyltä silmät,<br>
kirkasti vävyltä kasvot.<br>
"Jo näen vävyni silmät:<br>
ei siniset, ei punaiset<br>
eikä vaatevalkeuiset;<br>
meren on vaahen valkeuiset,<br>
meren ruo'on ruskeuiset,<br>
meren kaislan kauneuiset.<br>
"Kylän poiat, kyyhkyläiset!<br>
Viekätte tätä vävyä<br>
isoimmille istuimille,<br>
ylimäisille sijoille,<br>
selin seineä sinistä,<br>
pä'in pöyteä punaista,<br>
kohin kutsuvierahia,<br>
rinnoin rahvahan remua!"<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
syötti, juotti vierahia,<br>
syötti suin sulassa voissa,<br>
kourin kuorekokkaroissa<br>
noita kutsuvierahia,<br>
vävyänsä liiatenki.<br>
Olipa lohta luotasilla,<br>
sivulla sianlihoa,<br>
kupit kukkuraisillansa,<br>
va'it varpelaitehilla<br>
syöä kutsuvierahien<br>
ja vävysen liiatenki.<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"Oi sie piika pikkarainen!<br>
Tuop' on tuopilla olutta,<br>
kanna kaksikorvaisella<br>
noille kutsuvierahille,<br>
vävylleni liiatenki!"<br>
Tuop' on piika pikkarainen,<br>
raataja rahan-alainen,<br>
antoi tuopin totta tehä,<br>
viisivantehen vikoa,<br>
huuhtoa humalan parrat,<br>
vaahen parrat valkoella<br>
noilta kutsuvierahilta<br>
ja vävyltä liiatenki.<br>
Mitä nyt olut osasi,<br>
virkki viisivantehinen,<br>
kun oli luona laulajansa,<br>
kunnollinen kukkujansa?<br>
Olipa vanha Väinämöinen,<br>
virren ponsi polvu'inen,<br>
laaullisna laulajana,<br>
parahana taitajana.<br>
Ensin ottavi olutta,<br>
siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Olukkainen, juomukkainen!<br>
Elä miestä jouten juota!<br>
Laita miehet laulamahan,<br>
kultasuut on kukkumahan!<br>
Isännät imehtelevät,<br>
emännät ajattelevat:<br>
joko on laulut lauennehet,<br>
ilokielet kirvonnehet,<br>
vai panin pahan oluen,<br>
juoksuttelin juoman kehnon,<br>
kun ei laula laulajamme,<br>
hyreksi hyvät runomme,<br>
kuku kultavierahamme,<br>
iloitse ilokäkemme?<br>
"Kukas tässä kukkunevi,<br>
kenpä kielin laulanevi<br>
näissä Pohjolan pioissa,<br>
Sariolan juomingissa?<br>
Eipä tässä lautsat laula,<br>
kun ei lautsan istujaiset,<br>
lattiat ei lausahtele,<br>
kun ei lattian kävijät;<br>
eikä ikkunat iloitse,<br>
kun ei ikkunan isännät,<br>
eikä pöykä pöyän ääret,<br>
kun ei pöyän äärelliset,<br>
ei ne reppänät remuile,<br>
kun ei reppänän alaiset."<br>
Oli lapsi lattialla,<br>
maitoparta pankon päässä.<br>
Lausui lapsi lattialta,<br>
poika pankolta pakisi:<br>
"En ole iso iältä,<br>
vahva varren kasvannolta,<br>
vaan kuitenki kaikitenki,<br>
jos ei muut lihavat laula,<br>
miehet paksummat pajaha,<br>
verevämmät vierettele,<br>
niin mä laulan, laiha poika,<br>
poika kuiva, kuikuttelen;<br>
laulan laihoilta lihoilta,<br>
kupehilta kuuttomilta<br>
tämän iltamme iloksi,<br>
päivän kuulun kunniaksi."<br>
Olipa ukko uunin päällä.<br>
Tuopa tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei ole lasten laululoista,<br>
kurjien kujerteloista:<br>
valehia lasten laulut,<br>
tyhjiä tytärten virret!<br>
Anna virsi viisahalle,<br>
laulu lautsan istujalle!"<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Onko tässä nuorisossa,<br>
koko suuressa su'ussa,<br>
ken panisi käen kätehen,<br>
ha'an toisehen hakahan<br>
ja saisi sanelemahan,<br>
laikahtaisi laulamahan<br>
päivän päätyvän iloksi,<br>
illan kuulun kunniaksi?"<br>
Sanoi ukko uunin päältä:<br>
"Ei ole tässä ennen kuultu,<br>
ei ole kuultu eikä nähty<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
parempata laulajata,<br>
tarkempata taitajata,<br>
kuin mitä minä kujerrin,<br>
lauleskelin lapsempana,<br>
laulelin lahen vesillä,<br>
kajahtelin kankahilla,<br>
kukkuelin kuusikoilla,<br>
sanelin salometsillä.<br>
"Ääni oli suuri ja sorea,<br>
säveleni sangen kaunis:<br>
se silloin jokena juoksi,<br>
vesivirtana vilisi,<br>
kulki kuin lyly lumella,<br>
purjelaiva lainehilla.<br>
Vaan en nyt sanoa saata,<br>
tuot' en tarkoin tunnekana,<br>
mikä sorti suuren äänen,<br>
äänen armahan alenti:<br>
ei se nyt jokena juokse,<br>
lainehina lailattele,<br>
on kuin karhi kannostossa,<br>
hangella havupetäjä,<br>
reki rannan hiekkasilla,<br>
vene kuivilla kivillä."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kun ei toista tullekana<br>
kerallani laulamahan,<br>
yksin lähtenen runoille,<br>
laikahtanen laulamahan:<br>
kun olen luotu laulajaksi,<br>
sattunut sanelijaksi,<br>
en kysy kylästä tietä,<br>
päätä virren vierahalta."<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
virren ponsi polvu'inen,<br>
istuihen ilon teolle,<br>
laulutyölle työntelihe,<br>
ilovirret vieressänsä,<br>
saatavillansa sanaset.<br>
Lauloi vanha Väinämöinen,<br>
sekä lauloi jotta taitoi:<br>
ei sanat sanoihin puutu,<br>
virret veisaten vähene;<br>
ennen kalliot kiviä,<br>
umpilammit lumpehia.<br>
Siinä lauloi Väinämöinen,<br>
pitkin iltoa iloitsi.<br>
Naiset kaikki naurusuulla,<br>
miehet mielellä hyvällä<br>
kuuntelivat, kummeksivat<br>
Väinämöisen väännätystä,<br>
kun oli kumma kuulijanki,<br>
ime ilmankin olijan.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
virkki virtensä lopulla:<br>
"Mitäpä minusta onpi<br>
laulajaksi, taitajaksi!<br>
En minä mitänä saata,<br>
en kuhunkana kykene.<br>
Oisi Luoja laulamassa,<br>
suin sulin sanelemassa!<br>
Luoja laulun lauleleisi,<br>
lauleleisi, taiteleisi.<br>
"Laulaisi meret mesiksi,<br>
meren hiekat hernehiksi,<br>
meren mullat maltahiksi,<br>
suoloiksi meren someret,<br>
lehot laajat leipämaiksi,<br>
ahovieret vehnämaiksi,<br>
mäet mämmikakkaroiksi,<br>
kalliot kananmuniksi.<br>
"Lauleleisi, taiteleisi,<br>
saneleisi, saatteleisi,<br>
laulaisi tähän talohon<br>
läävät täysi lähtemiä,<br>
kujat täysi kukkapäitä,<br>
ahot maion antajia,<br>
sata sarven kantajata,<br>
tuhat tuojoa utaren.<br>
"Lauleleisi, taiteleisi,<br>
saneleisi, saatteleisi<br>
isännille ilvesturkit,<br>
emännille verkaviitat,<br>
tyttärille ummiskengät,<br>
pojille punaiset paiat.<br>
"Annap' ainaki, Jumala,<br>
toisteki, totinen Luoja,<br>
näin näissä elettäväksi,<br>
toiste toimieltavaksi<br>
näissä Pohjolan pioissa,<br>
Sariolan juomingissa,<br>
oloset jokena juosta,<br>
me'et virtana vilata<br>
näissä Pohjolan tuvissa,<br>
Sariolan salvoksissa,<br>
jotta päivin lauleltaisi,<br>
illoin tehtäisi iloa<br>
iällä tämän isännän,<br>
elinajalla emännän!<br>
"Pankohon Jumala palkan,<br>
Luoja koston kostakohon<br>
isännälle pöyän päähän,<br>
emännällen aittahansa,<br>
pojillen apajaveelle,<br>
kangaspuihin tyttärille,<br>
jottei konsana katuisi,<br>
vuonna toisna voikahtaisi<br>
näitä pitkiä pitoja,<br>
suuren joukon juominkia!"<br>



<hr/>
<h3 id="22">Kahdeskolmatta runo</h3>


Kun oli kyllin häitä juotu,<br>
pi'etty pitoja noita,<br>
häitä Pohjolan tuvilla,<br>
pitoja Pimentolassa,<br>
sanoi Pohjolan emäntä<br>
Ilmariselle, vävylle:<br>
"Mit' istut, isosukuinen,<br>
maan valio, valvattelet?<br>
Istutko ison hyvyyttä<br>
vai emonko armautta<br>
vaiko pirtin valkeutta,<br>
naimakansan kauneutta?<br>
"Et istu ison hyvyyttä,<br>
et emosen armautta<br>
etkä pirtin puhtautta,<br>
naimakansan kauneutta:<br>
istut impesi hyvyyttä,<br>
neien nuoren armautta,<br>
valvattisi valkeutta,<br>
kassapääsi kauneutta.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Vuotit viikon, vuota vielä!<br>
Ei ole valmis valvattisi,<br>
suorinut ikisopusi:<br>
puol' on päätä palmikolla,<br>
puoli palmikoitsematta.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Vuotit viikon, vuota vielä!<br>
Ei ole valmis valvattisi,<br>
suorinut ikisopusi:<br>
yks' on hiema hiemoitettu,<br>
toinen hiemoiteltavana.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Viikon vuotit, vuota vielä!<br>
Ei ole valmis valvattisi,<br>
suorinut ikisopusi:<br>
vast' on jalka kengitetty,<br>
toinen kengiteltävänä.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Viikon vuotit, vuota vielä!<br>
Ei ole valmis valvattisi,<br>
suorinut ikisopusi:<br>
käsi on toinen kinnastettu,<br>
toinen kinnasteltavana.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Viikon vuotit, et väsynyt:<br>
valmis on nyt valvattisi,<br>
suoriunut sorsasesi.<br>
"Mene jo myöten, myöty neiti,<br>
kanssa, kaupattu kananen!<br>
Jo nyt on liittosi likellä,<br>
kovin läsnä lähtöaika,<br>
kun on viejä vieressäsi,<br>
ottajaisesi ovilla:<br>
oro suitsia purevi,<br>
reki neittä vuottelevi.<br>
"Oltua rakas rahoihin,<br>
käpäs kättä antamahan,<br>
kiivas kihlan ottelohon,<br>
sormuksen sovittelohon,<br>
ole nyt rakas rekehen,<br>
kiivas kirjokorjasehen,<br>
käpäs käymähän kylähän<br>
sekä sievä lähtemähän!<br>
"Etpä äijän, nuori neiti,<br>
kahen puolesi katsellut,<br>
yli pääsi ymmärrellyt,<br>
jos te'it ka'utun kaupan,<br>
iän kaiken itkemisen,<br>
vuoet voikerrehtamisen,<br>
kun läksit isosi koista,<br>
siirryit syntymäsijoilta,<br>
luota ehtoisen emosi,<br>
kantajasi kartanoilta.<br>
"Mi oli sinun eleä<br>
näillä taattosi tiloilla!<br>
Kasvoit kukkana kujilla,<br>
ahomailla mansikkana.<br>
Nousit voille vuotehelta,<br>
maioille makoamasta,<br>
venymästä vehnäsille,<br>
pettäjäisille pehusta.<br>
Kun et voinut voita syöä,<br>
silpaisit sianlihoa.<br>
"Ei ollut huolta ollenkana,<br>
ajatusta aioinkana:<br>
annoit huolla honkasien,<br>
ajatella aiaksien,<br>
surra suolla suopetäjän,<br>
kangaskoivun kankahalla.<br>
Itse liehuit lehtyisenä,<br>
perhosena pyörähtelit,<br>
marjana emosi mailla,<br>
vaapukkana vainiolla.<br>
"Lähet nyt talosta tästä,<br>
menet toisehen talohon,<br>
toisehen emon alahan,<br>
perehesen vierahasen.<br>
Toisin siellä, toisin täällä,<br>
toisin toisessa talossa!<br>
Toisin siellä torvet soivat,<br>
toisin ukset ulvaisevat,<br>
toisin vierevät veräjät,<br>
sanovat saranarauat.<br>
"Et osaa ovissa käyä,<br>
veräjissä vieretellä<br>
talon tyttären tavalla;<br>
et tunne puhua tulta<br>
etkä liettä lämmitteä<br>
talon miehen mieltä myöten.<br>
"Niinkö luulit, neito nuori,<br>
niinkö tiesit jotta luulit,<br>
luulit yöksi lähteväsi,<br>
päivällä paloavasi?<br>
Etpä yöksi lähtenynnä,<br>
etkä yöksi, et kaheksi:<br>
jopa jou'uit viikommaksi,<br>
kuuksi päiväksi katosit,<br>
iäksi ison majoilta,<br>
elinajaksi emosi.<br>
Askelt' on piha pitempi,<br>
kynnys hirttä korkeampi<br>
sinun toiste tullessasi,<br>
kerran kertaellessasi."<br>
Neito parka huokaeli,<br>
huokaeli, henkäeli;<br>
suru syämelle panihe,<br>
vesi silmille vetihe.<br>
Itse tuon sanoiksi saatti:<br>
"Noinpa tiesin, noinpa luulin,<br>
noinpa arvelin ikäni,<br>
sanoin kaiken kasvinaian:<br>
et sä, neiti, neiti olle<br>
oman vanhemman varassa,<br>
oman taaton tanterilla,<br>
vanhan maammosi majoilla.<br>
Äskenpä olisit neiti<br>
miehelähän mennessäsi,<br>
kuin oisi jalka kynnyksellä,<br>
toinen korjassa kosijan:<br>
oisit päätäsi pitempi,<br>
korvallista korkeampi.<br>
"Tuota toivoin tuon ikäni,<br>
katsoin kaiken kasvinaian<br>
- vuotin kuin hyveä vuotta,<br>
katsoin kuin kesän tuloa.<br>
Jo nyt on toivoni toeksi,<br>
lähtöni lähemmä saanut;<br>
jop' on jalka kynnyksellä,<br>
toinen korjassa kosijan.<br>
Enkä tuota tunnekana,<br>
mikä muutti multa mielen:<br>
en lähe ilolla mielin<br>
enkä riemulla eriä<br>
tästä kullasta ko'ista,<br>
iän nuoren istumasta,<br>
näiltä kasvinkartanoilta,<br>
ison saamilta eloilta;<br>
lähen, hoikka, huolissani,<br>
ikävissäni eriän,<br>
kuin syksyisen yön sylihin,<br>
kevä'isen kierän päälle,<br>
jälen jäällä tuntumatta,<br>
jalan iskun iljangolla.<br>
"Miten lieki mieli muien,<br>
mieli muien morsianten?<br>
Tok' ei muut muretta tunne,<br>
kanna kaihoista syäntä,<br>
kuin kannan minä katala,<br>
kannan mustoa muretta,<br>
syäntä syen näköistä,<br>
huolta hiilenkarvallista.<br>
"Niin on mieli miekkoisien,<br>
autuaallisten ajatus,<br>
kuin keväinen päivännousu,<br>
kevätaamun aurinkoinen.<br>
Mitenpä minunki mieli,<br>
minun synkeä sisuni?<br>
On kuin laaka lammin ranta,<br>
kuin pimeä pilven ranta,<br>
kuin syksyinen yö pimeä,<br>
talvinen on päivä musta;<br>
viel' on mustempi sitäki,<br>
synkeämpi syksy-yötä."<br>
Olipa akka, askarvaimo,<br>
talon ainoinen asuja.<br>
Hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kutti, kutti, neiti nuori!<br>
Etkö muista, kuin sanelin,<br>
sanelin saoinki kerroin:<br>
elä sulho'on ihastu,<br>
elä sulhon suumalohon,<br>
luota silmänluontehesen,<br>
katso jalkoihin jaloihin!<br>
Sulovasti suun pitävi,<br>
silmät luopi luopuisasti,<br>
vaikka lempo leukaluissa,<br>
surma suussansa asuisi.<br>
"Noinpa aina neittä neuvoin,<br>
orpanaistani opastin:<br>
kun tulevi suuret sulhot,<br>
suuret sulhot, maan kosijat,<br>
sinä vastahan sanele<br>
ja puhele puoleltasi,<br>
sanele sanalla tuolla,<br>
lausu tuolla lausehella:<br>
'Ei minusta ollekana,<br>
ollekana, lienekänä<br>
miniäksi vietävätä,<br>
orjaksi otettavata.<br>
Ei neiti minun näköinen<br>
osaa orjana eleä,<br>
muista ei mukihin mennä,<br>
olla aina alla kynsin.<br>
Toinen kun sanan sanoisi,<br>
minä kaksi vastoaisin;<br>
kun tulisi tukkahani,<br>
hairahtaisi hapsihini,<br>
tukastani tuivertaisin,<br>
hapsistani haivertaisin.'<br>
"Et sinä sitä totellut,<br>
et kuullut minun sanoa.<br>
Käeten kävit tulehen,<br>
tieten tervan keittehesen;<br>
riensihit revon rekehen,<br>
läksit karhun kantasille,<br>
revon reessänsä veteä,<br>
karhun kauas kannatella,<br>
ikiorjaksi isännän,<br>
aikaorjaksi anopin.<br>
"Läksit kouluhun kotoa,<br>
piinahan ison pihoilta.<br>
Kova on koulu käyäksesi,<br>
piina pitkä ollaksesi:<br>
siell' on ohjat ostettuna,<br>
varustettu vankirauat,<br>
ei ketänä muuta vasten,<br>
vasten on vaivaista sinua.<br>
"Kohta saat kokea, koito,<br>
kokea, kovaosainen,<br>
apen luista leukaluuta,<br>
anopin kivistä kieltä,<br>
ky'yn kylmiä sanoja,<br>
naon niskan-nakkeloita.<br>
"Kuules, neiti, kuin sanelen,<br>
kuin sanelen, kuin puhelen!<br>
Olit kukkana kotona,<br>
ilona ison pihoilla:<br>
iso kutsui kuutamaksi,<br>
emo päivänpaisteheksi,<br>
veikkosi vesivaloksi,<br>
siskosi siniveraksi.<br>
Menet toisehen talohon,<br>
vierahan emän alahan:<br>
ei vieras emosen verta,<br>
vaimo toinen tuojan verta!<br>
Harvoin vieras siivoin sinkui,<br>
harvoin oike'in opetti:<br>
appi haukkuvi havuiksi,<br>
anoppisi ahkioksi,<br>
kyty kynnysportahiksi,<br>
nato naisien pahoiksi.<br>
"Äsken sie hyvä olisit,<br>
äsken kerta kelpoaisit:<br>
utuna ulos menisit,<br>
savuna pihalle saisit,<br>
lehtisenä lenteleisit,<br>
kipunoina kiiättäisit.<br>
"Et ole lintu lentäjäksi<br>
etkä lehti liehujaksi,<br>
et kipuna kiitäjäksi,<br>
savu saajaksi pihalle.<br>
"Voi neiti, sisarueni!<br>
Jo nyt vaihoit, minkä vaihoit!<br>
Vaihoit armahan isosi<br>
appehen ani paha'an,<br>
vaihoit ehtoisen emosi<br>
anoppihin ankarahan!<br>
Vaihoit viljon veljyesi<br>
kyyttäniskahan kytyhyn,<br>
vaihoit siskosi siveän<br>
naljasilmähän natohon!<br>
Vaihoit liinavuotehesi<br>
nokisihin nuotioihin,<br>
vaihoit valkeat vetesi<br>
likaisihin lietehisin,<br>
vaihoit hiekkarantasesi<br>
mustihin muraperihin!<br>
Vaihoit armahat ahosi<br>
kanervikkokankahisin,<br>
vaihoit marjaiset mäkesi<br>
kaskikantoihin kovihin!<br>
"Niinkö luulit, neito nuori,<br>
niinkö, kasvava kananen:<br>
huolet loppui, työt väheni<br>
tämän illan istumilla,<br>
maata sinne vietäväsi,<br>
unille otettavasi?<br>
"Eip' on maata vieäkänä,<br>
unille otetakana:<br>
vasta valvoa pitävi,<br>
vasta huolta hoivatahan,<br>
ajatusta annetahan,<br>
pannahan pahoa mieltä.<br>
"Kunis huiskit hunnutoinna,<br>
sinis huiskit huoletoinna:<br>
kunis liikuit liinatoinna,<br>
liikuit liioitta suruitta.<br>
Äsken huntu huolta tuopi,<br>
palttina pahoa mieltä,<br>
liina liikoja suruja,<br>
pellava perättömiä.<br>
"Mikäs neitosen kotona!<br>
Niin neito ison kotona,<br>
kuin kuningas linnassansa,<br>
yhtä miekkoa vajoa.<br>
Toisin tuon miniä raukan!<br>
Niin miniä miehelässä,<br>
kuin vanki Venäehellä,<br>
yhtä vahtia vajoa.<br>
"Teki työtä työn ajalla,<br>
väänti hartian väellä,<br>
hipiä hi'en väessä,<br>
otsa vaahen valkeassa.<br>
Kun tulevi toinen aika,<br>
niin tulehen tuomitahan,<br>
ajetahan ahjoksehen,<br>
sen kätehen käsketähän.<br>
"Piteä hänen pitäisi,<br>
piteä, piloisen piian,<br>
lohen mieli, kiiskin kieli,<br>
lammin ahvenen ajatus,<br>
suu sären, salakan vatsa,<br>
meriteiren tieto saa'a.<br>
"Eipä tieä yksikänä,<br>
ymmärrä yheksänkänä<br>
emon tuomista tytöistä,<br>
vanhempansa vaalimista,<br>
mistä syöjä syntynevi,<br>
kaluaja kasvanevi,<br>
lihan syöjä, luun purija,<br>
tukan tuulelle jakaja,<br>
hapsien hajottelija,<br>
ahavalle anneksija.<br>
"Itke, itke, neiti nuori!<br>
Kun itket, hyvinkin itke!<br>
Itke kourin kyynelesi,<br>
kahmaloin haluvetesi,<br>
pisaret ison pihoille,<br>
lammit taaton lattioille,<br>
itke tulville tupanen,<br>
siltalauat lainehille!<br>
Kun et itke itkettäissä,<br>
itket toiste tullessasi,<br>
kun tulet ison kotihin,<br>
kun löyät isosi vanhan<br>
saunahan savuttunehen<br>
kuiva vasta kainalossa.<br>
"Itke, itke, neiti nuori!<br>
Kun itket, hyvinkin itke!<br>
Kun et itke itkettäissä,<br>
itket toiste tullessasi,<br>
kun tulet emon kotihin,<br>
kun löyät emosi vanhan<br>
läävähän läkähtynehen,<br>
kuollehen kupo sylihin.<br>
"Itke, itke, neiti nuori!<br>
Kun itket, hyvinkin itke!<br>
Kun et itke itkettäissä,<br>
itket toiste tullessasi,<br>
kun tulet tähän kotihin,<br>
löyät veikkosi verevän<br>
kujahan kukistunehen,<br>
kartanolle kaatunehen.<br>
"Itke, itke, neiti nuori!<br>
Kun itket, hyvinkin itke!<br>
Kun et itke itkettäissä,<br>
itket toiste tullessasi,<br>
kun tulet tähän talohon,<br>
löyät siskosi siveän<br>
sotkutielle sortunehen<br>
vanha karttu kainalossa."<br>
Neito parka huokaeli,<br>
huokaeli, henkäeli.<br>
Itse loihen itkemähän,<br>
vierähti vetistämähän.<br>
Itki kourin kyyneleitä,<br>
kahmaloin haluvesiä<br>
ison pestyille pihoille,<br>
lammit taaton lattialle.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Hoi sisaret, sirkkuseni,<br>
entiset ikätoverit,<br>
kaikki kasvinkumppalini!<br>
Kuulkottenpa, kuin sanelen!<br>
En nyt tuota tunnekana,<br>
mikä lienehe minulle<br>
iskennä tämän ikävän,<br>
tämän huolen hoivannunna,<br>
tämän kaihon kantanunna,<br>
murehen mukaellunna.<br>
"Toisin tiesin, toisin luulin,<br>
toisin toivotin ikäni:<br>
käkesin käkenä käyä,<br>
kukahella kukkuroilla<br>
näille päivin päästyäni,<br>
näille tuumin tultuani.<br>
Enpä nyt käkenä käyne,<br>
kukahelle kukkuroilla:<br>
olen kuin alli aallokossa,<br>
tavi laajalla lahella<br>
uiessa vilua vettä,<br>
vettä jäistä järkyttäissä.<br>
"Voi isoni, voi emoni,<br>
voi on valtavanhempani!<br>
Minnekä minua loitte,<br>
kunne kannoitte katalan<br>
nämät itkut itkemähän,<br>
nämät kaihot kantamahan,<br>
nämät huolet huolimahan<br>
ja surut sureksimahan?<br>
"Mahoit ennen, maammo rukka,<br>
mahoit, kaunis kantajani,<br>
armas maion-antajani,<br>
ihana imettäjäni,<br>
kapaloia kantosia,<br>
pestä pieniä kiviä,<br>
kuin pesit tätä tytärtä,<br>
kapalojit kaunoistasi<br>
näille suurille suruille,<br>
ape'ille miel'aloille!<br>
"Moni muualla sanovi,<br>
usea ajattelevi:<br>
ei ole huolta hurnakolla,<br>
ajatusta aioinkana.<br>
Elkätte, hyvät imeiset,<br>
elkätte sitä sanoko!<br>
Enemp' on minulla huolta,<br>
kuin on koskessa kiviä,<br>
pajuja pahalla maalla,<br>
kanervia kankahalla.<br>
Hepo ei jaksaisi veteä,<br>
rautakisko kingotella<br>
ilman luokin lekkumatta,<br>
vempelen värisemättä<br>
noita, hoikan, huoliani,<br>
mustia mure'itani."<br>
Lauloi lapsi lattialta,<br>
kasvavainen karsinasta:<br>
"Mitä neien itkemistä,<br>
suuresti sureksimista!<br>
Anna huolia hevosen,<br>
murehtia mustan ruunan,<br>
rautasuisen surkutella,<br>
suuripäisen päivitellä!<br>
Hevosell' on pää parempi,<br>
pää parempi, luu lujempi,<br>
kaulan kaari kantavampi,<br>
koko ruumis runsahampi.<br>
"Ei ole itettäviä,<br>
suuresti surettavia.<br>
Ei sinua suolle vieä,<br>
ojavarrellen oteta:<br>
vievät viljamättähältä,<br>
vievät vielä viljemmälle;<br>
ottavat oluttuvilta,<br>
ottavat oluemmille.<br>
"Kun katsot kupehellesi,<br>
oikealle puolellesi,<br>
onpa sulho suojassasi,<br>
mies verevä vieressäsi!<br>
Hyvä mies, hyvä hevonen,<br>
talon kanta kaikenlainen;<br>
pyyhyet pyräjämässä,<br>
vempelellä vieremässä,<br>
rastahat iloitsemassa,<br>
rahkehilla laulamassa;<br>
kuusi kullaista käkeä<br>
änkilöillä lekkumassa,<br>
seitsemän siniotusta<br>
reen kokalla kukkumassa.<br>
"Ellös olko milläkänä,<br>
emon tuoma, tuollakana!<br>
Et panna pahenemahan,<br>
pannahan paranemahan,<br>
miehen kyntäjän kylelle,<br>
vakoajan vaipan alle,<br>
leivän saajan leuan alle,<br>
kalan saajan kainalohon,<br>
hirven hiihtäjän hikehen,<br>
karhun saajan saunasehen.<br>
"Miehen sait mitä jaloimman,<br>
urohia uhke'imman:<br>
ei sen jouset jouten olle,<br>
viinet vaarnoilla venyne;<br>
koirat ei ne koissa maanne,<br>
pennut pehkuilla levänne.<br>
"Kolmasti tänä keväinä<br>
aivan aika-huomenessa<br>
nousi nuotiotulelta,<br>
havasi havusijalta;<br>
kolmasti tänä keväinä<br>
kaste on silmille karisnut,<br>
havut päänsä harjaellut,<br>
varvat vartalon sukinut.<br>
"Mies on joukon jou'uttaja,<br>
uros karjan kasvattaja.<br>
Onpa tällä sulhollamme<br>
korvet koivin kulkevia,<br>
särkät säärin juoksevia,<br>
noropohjan noutavia:<br>
sata on sarven kantajata,<br>
tuhat tuojoa utaren;<br>
aumoja joka aholla,<br>
purnuja joka purolla,<br>
lepikköiset leipämaina,<br>
ojavieret ohramaina,<br>
karivieret kauramaina,<br>
vesivieret vehnämaina,<br>
kaikki rauniot rahoina,<br>
kivet pienet penninkinä."<br>



<hr/>
<h3 id="23">Kolmaskolmatta runo</h3>


Nyt on neiti neuvominen,<br>
morsian opastaminen.<br>
Kenpä neien neuvojaksi,<br>
impyen opastajaksi?<br>
Osmotar, oleva vaimo,<br>
Kalevatar, kaunis impi,<br>
hänpä neittä neuvomahan,<br>
orpoa opastamahan,<br>
miten olla mielevänä,<br>
kuten kuuluna asua,<br>
mielevänä miehelässä,<br>
kuuluna anoppelassa.<br>
Saneli sanoilla noilla,<br>
lausui noilla lausehilla:<br>
"Morsian, sisarueni,<br>
kapulehti, lempyeni!<br>
Kuules, kuin minä sanelen,<br>
kielin toisin kertoelen!<br>
"Lähet jo, kukka, kulkemahan,<br>
mansikka, matelemahan,<br>
verannukka, vieremähän,<br>
sametti, samoamahan<br>
tästä kuulusta ko'ista,<br>
kaunihista kartanosta;<br>
tulet toisehen talohon,<br>
perehesen vierahasen.<br>
Toisin toisessa talossa,<br>
muiten muissa vierahissa:<br>
ajatellen astuminen,<br>
tuumitellen toimiminen;<br>
ei kuin taaton tanterella,<br>
oman maammon manterella,<br>
laksoloissa laulaminen,<br>
kujilla kukahtaminen.<br>
"Kun lähet talosta tästä,<br>
muista kaikki muut kalusi,<br>
ne kolme kotihin heitä:<br>
päivän-päälliset unoset,<br>
emon armahan sanaset,<br>
joka kirnun pettäjäiset!<br>
"Kaikki muista muuttelosi<br>
- unikonttisi unoha<br>
kotoisille tyttärille,<br>
kotiuunin korvaselle!<br>
Laulut heitä lautsan päähän,<br>
ilovirret ikkunoille,<br>
tyttöys tyvelle vastan,<br>
huimuus hurstin hulpiloille,<br>
pankolle pahat tapasi,<br>
laiskuutesi lattialle!<br>
Tahikka kaasolle taritse,<br>
työnnä kaason kainalohon,<br>
kaason vieä vitsikkohon,<br>
kantoa kanervikkohon!<br>
"Tapa on uusi ottaminen,<br>
entinen unohtaminen:<br>
taattoarmo heittäminen,<br>
appiarmo ottaminen,<br>
alemma kumartaminen,<br>
hyvä lause lahjominen.<br>
"Tapa on uusi ottaminen,<br>
entinen unohtaminen:<br>
maammoarmo heittäminen,<br>
anopp'armo ottaminen,<br>
alemma kumartaminen,<br>
hyvä lause lahjominen.<br>
"Tapa on uusi ottaminen,<br>
entinen unohtaminen:<br>
veliarmo heittäminen,<br>
kytyarmo ottaminen,<br>
alemma kumartaminen,<br>
hyvä lause lahjominen.<br>
"Tapa on uusi ottaminen,<br>
entinen unohtaminen:<br>
sisararmo heittäminen,<br>
natoarmo ottaminen,<br>
alemma kumartaminen,<br>
hyvä lause lahjominen.<br>
"Ellöspä sinä ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
tavatoin talohon menkö,<br>
miehuetoin miehelähän!<br>
Tapoja talo kysyvi,<br>
tapoja talo hyväki,<br>
mies on mieltä koittelevi,<br>
mies mieltä ani paraski;<br>
äsken tarkka tarvitahan,<br>
jos talo epätapainen,<br>
ja vakainen vaaitahan,<br>
jos on mies epäpätöinen.<br>
"Jos ukko susi supussa,<br>
akka karhu karsinassa,<br>
kyty kyinä kynnyksellä,<br>
nato nauloina pihalla,<br>
sama on arvo antaminen:<br>
alemma kumartaminen,<br>
kuin ennen emosi luona,<br>
oman taattosi tuvilla<br>
taattoa kumartaminen,<br>
maammoasi arvominen.<br>
"Piteä sinun pitävi<br>
pää tarkka, tanea mieli,<br>
aina ankara ajatus,<br>
ymmärrys yhentasainen,<br>
iltasella silmät virkut<br>
valkeata vaalimahan,<br>
aamusella korvat tarkat<br>
kukon ääntä kuulemahan.<br>
Konsa kukko kerran lauloi,<br>
viel' ei toista virkkanunna,<br>
silloin nuorten nousuaika,<br>
vanhojen lepu'uaika.<br>
"Kun ei kukko laulakana,<br>
ei äännä isännän lintu,<br>
piä kuuta kukkonasi,<br>
otavaista oppinasi!<br>
Käyös ulkona use'in,<br>
käyös kuuta katsomassa,<br>
otavaista oppimassa,<br>
tähtiä tähyämässä!<br>
"Konsa oike'in otava,<br>
sarvet suorahan suvehen,<br>
pursto perin pohjasehen,<br>
silloin aikasi sinulla<br>
nousta luota nuoren sulhon,<br>
saa'a viereltä verevän,<br>
saa'a tulta tuhkasista,<br>
valkeata vakkasesta,<br>
tuli puikkohon puhua<br>
lienosti levittämättä.<br>
"Kun ei tulta tuhkasissa,<br>
valkeata vakkasessa,<br>
kutkuttele kullaltasi,<br>
katkuttele kaunoltasi:<br>
'Anna tulta, armaiseni,<br>
valkeata, marjaseni!'<br>
"Saat sa piitä pikkaraisen,<br>
tauloa taki vähäisen:<br>
iske tuli tuikahuta,<br>
päre pihtihin viritä,<br>
lähe läävä läänimähän,<br>
raavahat ravitsemahan!<br>
Ammovi anopin lehmä,<br>
hirnuvi apen hevonen,<br>
ky'yn lehmä kytkäisevi,<br>
naukuvi naon vasikka<br>
heinän hienon heittäjäistä,<br>
apilan ojentajaista.<br>
"Käy kujaset kuurullasi,<br>
läävät länkämöisilläsi,<br>
syötä lehmät leyhkeästi,<br>
lammaskarja lauhkeasti!<br>
Olet lehmille ojenna,<br>
juomat vaivaisten vasoille,<br>
varsoille valitut korret,<br>
karitsoille hienot heinät!<br>
Eläkä sioille singu,<br>
elä potki porsahia:<br>
kanna kaukalo sioille,<br>
purtilonsa porsahille!<br>
"Elä läävässä lepeä,<br>
lamo lammaskarsinassa!<br>
Kun olet läävän lääninynnä,<br>
katsonunna karjan kaiken,<br>
jo jou'u takaisin tuolta,<br>
tule tuiskuna tupahan!<br>
Siell' on lapsi itkemässä,<br>
pieni peitetten sisässä,<br>
eikä lausu lapsi rukka,<br>
saata kieletöin sanoa,<br>
onko vilu taikka nälkä<br>
tahi muu tapahtumainen,<br>
ennenkuin tulevi tuttu,<br>
kuulevi emonsa äänen.<br>
"Vaan tupahan tullessasi<br>
tule neljänä tupahan:<br>
vesikappanen käessä,<br>
lehtiluuta kainalossa,<br>
tulitikku hampahiss<br>
- itse ollet neljäntenä.<br>
"Ala sillat siivoella,<br>
lautalattiat la'aista:<br>
visko vettä lattialle,<br>
elä visko lapsen päälle!<br>
Nähnet lapsen lattialla,<br>
jos kohta kälynki lapsi:<br>
nosta lapsi lautsaselle,<br>
pese silmät, pää silitä,<br>
anna leipeä kätehen,<br>
vuole voita leivän päälle!<br>
Kun ei leipeä talossa,<br>
anna lastunen kätehen!<br>
"Kun saat pöytien pesohon<br>
viikon päästä viimeistäki,<br>
pese pöyät, laiat muista,<br>
jalkoja elä unoha!<br>
Lautsaset vesin valele,<br>
seinät siivin siivoele,<br>
lautsat kaikki laitoinensa,<br>
seinät pitkin juomuinensa!<br>
"Mi on pöyällä pölyä,<br>
mi tomua ikkunoilla,<br>
nepä siivellä sipaise,<br>
vetäise vesitukolla,<br>
etteipä tomu tomaha,<br>
pöly kattohon pölähä!<br>
"Karista katosta karstat,<br>
noet nuoho kiukahasta,<br>
piä patsas muistossasi<br>
eläkä orsia unoha,<br>
että tuntuisi tuvaksi,<br>
asunnoksi arvattaisi!<br>
"Kuules, neiti, kuin sanelen,<br>
kuin sanelen, kuin puhelen!<br>
Elä suihki sutsunatta<br>
eläkä räämi rätsinättä,<br>
elä liiku liinasetta,<br>
elä kengättä kehaja!<br>
Tuosta sulho suuttuneisi,<br>
mies nuori nuristuneisi.<br>
"Noita sie kovin varaja<br>
pihlajaisia pihalla!<br>
Pyhät on pihlajat pihalla,<br>
pyhät oksat pihlajissa,<br>
pyhät lehvät oksasilla,<br>
marjaset sitäi pyhemmät,<br>
joilla neittä neuvotahan,<br>
orpoa opetetahan<br>
nuoren miehen mieltä myöten,<br>
sulhosen syäntä myöten.<br>
"Piä herkät hiiren korvat,<br>
terävät jalat jäniksen!<br>
Niska nuori notkuttele,<br>
kaula kaunis kaarruttele<br>
kuni kasvava kataja<br>
tahi tuore tuomen latva!<br>
"Valvoa sinun pitävi,<br>
aina valvoa, varoa,<br>
ettet pyri pyllyllesi,<br>
pankon päähän pitkällesi<br>
etkä vaivu vaattehille,<br>
veteleite vuotehelle!<br>
"Kyty kynnöltä tulevi,<br>
appi aitojen panolta,<br>
urohosi ulkotöiltä,<br>
kaunosi kasen ajolta:<br>
vieminen vesiropehut,<br>
käsipyyhe kantaminen,<br>
alaha kumartaminen,<br>
mielilause lausuminen.<br>
"Anopp' aitasta tulevi<br>
jauhovakka kainalossa:<br>
juokse vastahan pihalle,<br>
alaha kumarteleite,<br>
pyyä vakka kainalosta<br>
tuo tupahan vieäksesi!<br>
"Kun et arvata osanne,<br>
itsestäsi ymmärrellä,<br>
kulle työlle työntyminen,<br>
toimelle rupeaminen,<br>
niin taho akalta tietä:<br>
'Oi armas anoppiseni!<br>
Kuinka tässä työt tehä'än,<br>
askarehet arvatahan?'<br>
"Akka varsin vastoavi,<br>
anoppi sanan sanovi:<br>
'Noinpa tässä työt tehä'än,<br>
askarehet arvatahan:<br>
survotahan, jauhetahan,<br>
kivenpuussa kiikutahan,<br>
vielä vettä kannetahan,<br>
taikinat alustetahan,<br>
halot tuoahan tupahan<br>
pätsin lämmitä-panoksi;<br>
siitä leivät leivotahan,<br>
kakut paksut paistetahan,<br>
astiat virutetahan,<br>
hulikkaiset huuhotahan.'<br>
"Kun kuulit akalta työsi,<br>
anopilta askarehet,<br>
ota kuivehet kiveltä,<br>
kiirehi kivitupahan!<br>
Sitte sinne saatuasi,<br>
tultua kivitupahan<br>
elä kuku kulkullasi,<br>
kalju kaulavarrellasi:<br>
kukkuos kiven kamulla,<br>
lapattaisen laulamalla!<br>
Eläkä ähkeä isosti,<br>
kivenpuussa puhkaele,<br>
ettei appi arveleisi,<br>
anoppi ajatteleisi<br>
ä'issäsi ähkeävän,<br>
syämissäsi sysivän!<br>
"Seulo jauhot siepottele,<br>
kanna kannella tupahan!<br>
Leivo leivät leppeästi,<br>
vastoa ani visusti,<br>
jottei paikoin jauhot jäisi,<br>
toisin selkeät seokset!<br>
"Näet korvon kallellansa:<br>
ota korvonen olalle,<br>
vesikappa kainalohon,<br>
ala astua ve'elle;<br>
kanna korvo kaunihisti,<br>
kuleta korennon päässä!<br>
Tule tuulena takaisin,<br>
astuos ahavan lailla,<br>
viikon veellä viipymättä,<br>
kaivolle katoamatta,<br>
ettei appi arveleisi,<br>
anoppi ajatteleisi<br>
kuvoasi katselevan,<br>
itseäs' ihastelevan,<br>
verevyyttäsi vetehen,<br>
kauneutta kaivosehen!<br>
"Menet pitkälle pinolle,<br>
halkosien suollantahan:<br>
elä halkoa hyleksi,<br>
ota halko haapainenki!<br>
Heitä halko hiljallensa,<br>
kovasti kolajamatta,<br>
taikka appi arveleisi,<br>
anoppi ajatteleisi<br>
vihoissasi viskelevän,<br>
kiukuissa kolistelevan.<br>
"Kun sa astut aittasehen,<br>
lähet jauhon nouantahan,<br>
elä aittahan asetu,<br>
viivy viikon aittatiellä,<br>
taikka appi arvelevi,<br>
anoppi ajattelevi<br>
jauhoja jakelevasi,<br>
antavan kylän akoille.<br>
"Lähet astian pesohon,<br>
hulikkojen huuhtelohon:<br>
pese kannut korvinensa,<br>
tuopit uurtehuisinensa!<br>
Maljat huuho - muista laiat,<br>
lusikkaiset - muista varret!<br>
"Lusikat piä lu'ussa,<br>
astiasi arvelussa,<br>
ettei koirat kollottele,<br>
kasit noita kannattele,<br>
linnut liioin liikuttele,<br>
lapset laittele levälle!<br>
Kyll' on lapsia kylässä,<br>
paljo päitä pienoisia,<br>
jotka kannut kanteleisi,<br>
lusikat levitteleisi.<br>
"Iltasaunan saapuessa<br>
veet vetele, vastat kanna,<br>
hauo vastat valmihiksi<br>
saunahan savuttomahan<br>
ilman viikon viipymättä,<br>
saunahan katoamatta,<br>
taikka appi arveleisi,<br>
anoppi ajatteleisi<br>
saunan lauoilla lamovan,<br>
penkin päässä piehtaroivan.<br>
"Kun tulet tupahan tuolta,<br>
käske appi kylpemähän:<br>
'Oi on armas appiseni!<br>
Jo on sauna joutununna,<br>
veet ve'etty, vastat saatu,<br>
kaikki lautaset la'aistu;<br>
mene, kylve kyllältäsi,<br>
valeleite vallaltasi!<br>
Itse lienen löylyn lyöjä,<br>
alla lautojen asunen.'<br>
"Kun tulevi kehruuaika,<br>
kankahan ku'onta-aika,<br>
käy elä kynsiä kylästä,<br>
oppia ojan takoa,<br>
tointa toisesta talosta,<br>
pirran piitä vierahalta!<br>
"Itse langat kehräele,<br>
omin hyppysin kutehet,<br>
langat laita lievempäiset,<br>
rihmat aina kierempäiset!<br>
Keri kiinteä keränen,<br>
viipsinpuulle viskaele,<br>
suvakolle suorittele,<br>
kani siitä kangaspuille!<br>
Iske pirta piukkeasti,<br>
nosta niiet notkeasti,<br>
ku'o sarkakauhtanaiset,<br>
hanki villaiset hamoset<br>
yhen villan kylkyestä,<br>
talvilampahan takuista,<br>
karvoista kevätkaritsan,<br>
kesäuuhen untuvista!<br>
"Kuules siitä, kuin sanelen,<br>
vielä kerran kertoelen!<br>
Keitä ohraiset oluet,<br>
makujuomat maltahiset<br>
yhen ohrasen jyvästä,<br>
puolen puun on poltakselta!<br>
"Kun sa ohria imellät,<br>
ma'ustelet maltahia,<br>
elä koukulla kohenna,<br>
kärryksellä käännyttele:<br>
aina kourilla kohenna,<br>
kämmenillä käännyttele!<br>
Käypä saunassa use'in,<br>
elä anna iun paheta,<br>
kissan istua ituja,<br>
kasin maata maltahia!<br>
Eläkä sure susia,<br>
pelkeä metsän petoja<br>
saunahan samotessasi,<br>
kesken yötä käyessäsi!<br>
"Kun konsa tulevi vieras,<br>
ellös vierasta vihatko!<br>
Ainapa hyvä talonen<br>
piti vierahan varoja,<br>
liikoja lihamuruja,<br>
kaunihia kakkaroita.<br>
"Käske vieras istumahan,<br>
lausuttele laaskavasti:<br>
syötä vierasta sanoilla,<br>
kunnes keitto kerkeävi!<br>
"Taas kun lähtevi talosta,<br>
jäähyväiset jättelevi,<br>
ellös viekö vierastasi<br>
ulkopuolelle ovea:<br>
tuosta sulho suuttuneisi,<br>
kaunosi kamaltuneisi.<br>
"Kun kerran halu tulevi<br>
käyä itsesi kylässä,<br>
kysytellen käy kylässä,<br>
lausutellen vierahissa!<br>
Sitte siellä ollessasi<br>
piä taitavat tarinat;<br>
elä sie kotia moiti,<br>
alenna anoppiasi!<br>
"Kysyvät kylän miniät<br>
tahi muut kyläiset naiset:<br>
'Antoiko anoppi voita<br>
kuin ennen emo kotona?'<br>
Ellös konsana sanoko:<br>
'Ei anna anoppi voita.'<br>
Sano aina annettavan,<br>
kapustalla kannettavan,<br>
jos kerran kesässä saanet,<br>
senki toisentalvellista!<br>
"Kuules vielä, kuin sanelen,<br>
kerran toisen kertoelen!<br>
Kun menet talosta tästä,<br>
tulet toisehen talohon,<br>
emoa elä unoha,<br>
masentele maammoasi!<br>
Emopa sinun elätti,<br>
imetti ihanat rinnat<br>
ihanasta itsestänsä,<br>
valkeasta varrestansa;<br>
monet yöt unetta vietti,<br>
monet atriat unohti<br>
tuuitellessa sinua,<br>
vaaliessa pienoistansa.<br>
"Ken emon unohtanevi,<br>
maammonsa masentanevi,<br>
elköhön Manalle menkö,<br>
hyvän tunnon Tuonelahan!<br>
Manalassa on makso tuhma,<br>
kova kosto Tuonelassa<br>
emonsa unohtajalle,<br>
maammonsa masentajalle.<br>
Tuonen tyttäret toruvat,<br>
Manan neiet riitelevät:<br>
'Kuinka sie emon unohit,<br>
oman maammosi masensit?<br>
Emo on nähnyt suuren vaivan,<br>
kantaja kovan kokenut<br>
saunamaassa maatessansa,<br>
olkiloilla ollessansa,<br>
synnytellessä sinua,<br>
katalaista kantaessa.'"<br>
Olipa akka lattialla,<br>
akka vanha, vaippa päällä,<br>
kylän kynnysten kävijä,<br>
mieron teien tietelijä.<br>
Hänpä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui ja lateli:<br>
"Kukko lauloi kullallensa,<br>
kanan lapsi kaunollensa,<br>
varis lauloi vaahtokuulla,<br>
kevätkuulla keikutteli.<br>
Minun lauloa pitäisi,<br>
heiän olla laulamatta:<br>
heill' on kultansa kotona,<br>
aina luona armahansa;<br>
minä kullatoin, ko'itoin,<br>
ajan kaiken armahatoin.<br>
"Kuules, sisko, kuin sanelen!<br>
Kun menetki miehelähän,<br>
elä noua miehen mieltä,<br>
kuin minä poloinen nouin<br>
miehen mieltä, kiurun kieltä,<br>
suuren sulhoni syäntä!<br>
"Olin kukka ollessani,<br>
kasvaessani kanerva,<br>
vesa nuori noustessani,<br>
ympynen yletessäni,<br>
mesimarja mainittaissa,<br>
kulta kuiskuteltaessa,<br>
tavi taattoni pihoilla,<br>
lakla maammon lattioilla,<br>
vesilintu veikon luona,<br>
sirkkunen sisaren luona.<br>
Kävin kukkana kujilla,<br>
vaapukkana vainiolla,<br>
hersuin hiekkarantasilla,<br>
keikuin kukkakunnahilla;<br>
laulelin jokaisen lakson,<br>
joka kummun kukkuelin,<br>
lehot leikkiä pitelin,<br>
ahot ainoista iloa.<br>
"Suu veti revon ritahan,<br>
kieli kärpän lautasehen,<br>
mieli neien miehelähän,<br>
tapa toisehen talohon.<br>
Niinpä neiti luotunaki,<br>
tytär tuuiteltunaki<br>
- miniäksi miehelähän,<br>
orjaksi anoppelahan.<br>
"Jou'uin, marja, muille maille,<br>
tuomi, toisille vesille,<br>
jou'uin, puola, purtavaksi,<br>
mansikka, manattavaksi.<br>
Joka puu puri minua,<br>
joka leppä leikkaeli,<br>
joka koivu koiskaeli,<br>
joka haapa haukkaeli.<br>
"Naitihin ma miehelähän,<br>
vietihin anoppelahan.<br>
Sanottihin siell' olevan,<br>
neittä sinne naitaessa,<br>
kuusi kuusista tupoa,<br>
kaksin kerroin kammaria,<br>
ahovieret aittamaina,<br>
kujavieret kukkamaina,<br>
ojavieret ohramaina,<br>
kangasvieret kauramaina,<br>
purnut puitua eloa,<br>
toiset purnut puitavia,<br>
sata saatuja rahoja,<br>
sata toinen saatavia.<br>
"Sainpa, tuhma, tulleheksi,<br>
kälkö, kättä lyöneheksi:<br>
tupa oli kuuella tuella,<br>
seitsemällä seipähällä,<br>
ahot täynnä armotuutta,<br>
lehot täynnä lemmetyyttä,<br>
kujat, kurjan, huoliani,<br>
metsät mieliä pahoja,<br>
purnut puitua vihoa,<br>
toiset purnut puimatointa,<br>
sata saatuja sanoja,<br>
sata toinen saatavia.<br>
"En mä tuostana totellut,<br>
ko'in kuuluna asua.<br>
Tuolla toivoin kunniata,<br>
tuolla lempeä tavoitin,<br>
tulen tuomalla tupahan,<br>
pään päretten poimennalla<br>
- pieksin otsani ovehen,<br>
pääni pihtipuolisehen:<br>
oven suuss' on ouot silmät,<br>
kaihat silmät karsinassa,<br>
kierot keskilattialla,<br>
perässä perivihaiset;<br>
tuli suusta tuikahuvi,<br>
kekälehet kielen alta,<br>
ilkeän isännän suusta,<br>
alta kielen armottoman.<br>
"En mä tuostana totellut,<br>
ko'in kuitenkin eleä,<br>
olla aina alla armon<br>
sekä nöyrä neuvottava;<br>
hyppäsin jänön jaloilla,<br>
kävin kärpän kämmenillä,<br>
panin turkan myöhän maata,<br>
nousin vaivaisen varahin.<br>
Saanut en, kurja, kunniata,<br>
leino, lempeä tavannut,<br>
vaikka vuoret vierettäisin,<br>
kalliot kaha panisin.<br>
"Suotta survoin suuret jauhot,<br>
kiusan karkeat karistin<br>
syöä ankaran anopin,<br>
tulikulkun kuiskaella<br>
päässä pitkän pintapöyän<br>
kultalaiasta kupista.<br>
Itse söin, miniä raukka,<br>
apoin jauhoja kiveltä,<br>
liesipankko pöytänäni,<br>
kapusta lusikkanani.<br>
"Use'in minä utuinen<br>
miniänä miehelässä<br>
kannoin suolta sammalia,<br>
noita leivoin leiväkseni,<br>
vettä kaivosta kapalla,<br>
tuota ryypin ryypykseni.<br>
Sini söin kaloja, kalki,<br>
sini, koito, kuorehia,<br>
kuni notkuin nuottapuilla,<br>
keikuin keskellä venettä;<br>
en saanut sitä kaloa<br>
anoppini antamasta,<br>
joka päiväksi päteisi,<br>
kerraksensa kelpoaisi.<br>
"Kesät kontuja keräsin,<br>
talvet väännin taikon vartta,<br>
niinkuin muinenki kasakka<br>
eli orja, palkkalainen.<br>
Ainapa anoppelassa<br>
tuo minulle työnnettihin<br>
riihestä rive'in riusa,<br>
saunasta jyke'in loukku,<br>
rannalta rave'in karttu,<br>
suurin taikko tanhuasta.<br>
Ei uskottu uupuvani,<br>
ei varattu vaipuvani,<br>
vaikka uupuivat urohot,<br>
vaipuivat hevosen varsat.<br>
"Niin minä, piloinen piika,<br>
te'in työtä työn ajalla,<br>
väännin hartion väellä.<br>
Annas tulla toisen aian:<br>
jo tulehen tuomittihin,<br>
sen kätehen käskettihin.<br>
"Suotta soimat nostettihin,<br>
kiusan kielet kannettihin<br>
päälle mun hyvän tapani,<br>
päälle kuulun kunniani;<br>
sanat päälleni satoivat,<br>
puhe'et putoelivat<br>
kuin tuimat tulikipunat<br>
tahi rautaiset rakehet.<br>
"En mä tuostana epäillyt,<br>
oisin eeskipäin elellyt<br>
akan ankaran apuna,<br>
tulikulkun kumppalina;<br>
vaan sepä paha panihe,<br>
sepä suurenti suruni,<br>
kun sulho sueksi muuttui,<br>
kauno karhuksi rupesi,<br>
kylin söi, selin makasi,<br>
selin työnsä toimitteli.<br>
"Tuota itkin itsekseni,<br>
ajattelin aitassani.<br>
Muistin muita päiviäni,<br>
entistä elantoani<br>
ison pitkillä pihoilla,<br>
emon kaunon kartanolla.<br>
"Sain tuosta sanelemahan,<br>
itse virkin, vierettelin:<br>
'Osasi minun emoni,<br>
osasi omenan saa'a,<br>
taisi taimen kasvatella,<br>
ei osannut istutella:<br>
istutti ihanan taimen<br>
ilke'ille istumille,<br>
pani paikoille pahoille,<br>
koivun juurille koville,<br>
iäksensä itkemähän,<br>
kuuksensa kujertamahan.<br>
'Oisipa minussa ollut<br>
paikoille paremmillenki,<br>
pitemmillenki pihoille,<br>
laajemmille lattioille,<br>
paremmanki varren vasta,<br>
verevämmän miehen verta.<br>
Puutuin tuohon pulluksehen,<br>
tartuin tuohon talluksehen:<br>
varikselt' on varren saanut,<br>
korpilta nenän kopannut,<br>
suunsa syövältä suelta,<br>
koko muo'on kontiolta.<br>
'Oisinpa mokoman saanut<br>
mäellenki mentyäni:<br>
saanut tieltä tervaskannon,<br>
leppäpökkelön lehosta,<br>
pannut turvan turpehesta,<br>
parran naavoista pahoista,<br>
suun kivestä, pään savesta,<br>
silmät kuumista sysistä,<br>
koivun pahkat korviksensa,<br>
raian haarukan jaloiksi.'<br>
"Senpä lauloin laitoissani,<br>
huokaelin huolissani.<br>
Sattui kauno kuulemahan,<br>
seinuksella seisomahan!<br>
Niin kun tuo tulevi tuolta,<br>
astui aitan portahalle,<br>
jo ma tuon tulosta tunsin,<br>
astunnasta arvaelin:<br>
tukka tuiski tuulettaki,<br>
hivus viskoi viimattaki;<br>
ikenet oli irvellänsä,<br>
silmät kiljan kaljallansa,<br>
väätty pihlaja piossa,<br>
käätty karttu kainalossa,<br>
jolla lyöä lykkeävi,<br>
kohti päätä kolkkoavi.<br>
"Annas siitä illan tulla!<br>
Kun meni makoamahan,<br>
otti vitsan vierehensä,<br>
nahkaruoskan naulaltansa,<br>
ei ketänä muuta vasten,<br>
vasten vaivaista minua.<br>
"Meninpä minäki itse<br>
illalla makoamahan,<br>
sulhon vierehen venähyin;<br>
laski sulho vierehensä<br>
- antoi kyllin kyynäspäätä,<br>
viljalta vihaista kättä,<br>
paljo paksuja pajuja,<br>
mursunluista ruoskan vartta.<br>
"Nousin kylmältä kyleltä,<br>
viluiselta vuotehelta.<br>
Sulho suorihe jälestä,<br>
ulos uksesta uhitti!<br>
Käsi käypi tukkahani,<br>
haparoivi hapsihini,<br>
tukat tuulelle jakeli,<br>
ahavalle anneksivi...<br>
"Mikäs neuvoksi minulle,<br>
mikä neuvon antajaksi?<br>
Teräksestä kengät teetin,<br>
paulat vaskesta panetin,<br>
joilla seisoin seinävieret,<br>
kuuntelin kujan perukset,<br>
kunnes viihtyisi vihainen,<br>
asettuisi ankarainen.<br>
Eikä viihy viimeinkänä,<br>
ei asetu aioinkana!<br>
"Vilu viimeinki tulevi<br>
vihattuna vierressäni,<br>
seinävieret seistessäni,<br>
ollessa oven takana.<br>
Arvelin, ajattelime:<br>
ei minusta lienekänä<br>
viikoista vihanpitoa,<br>
kaukaista ylenkatsetta<br>
tässä lemmon leisiossa,<br>
pirujen pesäsijassa.<br>
"Heitin hempeät tupaset,<br>
armahat asuinmajani,<br>
läksin, vieno, vieremähän.<br>
Vierin soita, vierin maita,<br>
vierin ventoja vesiä;<br>
vierin veikon pellon päähän<br>
siinä kukkui kuivat kuuset,<br>
lauloi lakkapäät petäjät,<br>
kaikki vaakkuivat varikset,<br>
harakat hakahtelivat:<br>
'Ei täällä sinun kotisi<br>
eikä synnyntäsijasi!'<br>
"En mä tuotana totellut,<br>
vierin veikkoni piha'an.<br>
Jo mulle veräjät virkki,<br>
kaikki vainiot valitti:<br>
'Mitäpä tulet kotihin,<br>
kuta, kurja, kuulemahan?<br>
Jo ammoin isosi kuoli,<br>
kaatui kaunis kantajasi;<br>
veikko sull' on ventovieras,<br>
veikon nainen kuin venakko.'<br>
"En mä tuotana totellut,<br>
menin mie toki tupahan.<br>
Annoin kättä kääkäselle:<br>
kylmä kääkä kättä vasten.<br>
"Tultua tupahan tuosta<br>
oven suuhun seisotaime.<br>
Korea kotoinen nainen:<br>
ei tule likistämähän,<br>
käy ei kättä antamahan;<br>
korea minä itseki:<br>
en mene likistämähän,<br>
käy en kättä antamahan.<br>
Pistän kättä kiukahalle:<br>
kivet kylmät kiukahassa;<br>
käännän kättä hiilokselle:<br>
hiilet kylmät hiiloksessa.<br>
"Veikko lautsalla lamovi,<br>
päässä pankon pöllöttävi,<br>
syli syttä hartioilla,<br>
vaaksa muulla vartalolla,<br>
kyynärä kyventä päässä,<br>
kortteli kovaa nokea.<br>
"Kysyi veikko vierahalta,<br>
tutkaeli tullehelta:<br>
'Mistä vieras veen takoa?'<br>
Minä vainen vastaelin:<br>
'Etkö tunne siskoasi,<br>
entistä emosi lasta?<br>
Me yhen emosen lapset,<br>
yhen linnun liekuttamat,<br>
yhen hanhen hautelemat,<br>
yhen pyyn pesästä saamat!'<br>
Tuosta veikko itkemähän,<br>
silmät vettä vieremähän...<br>
"Virkkoi veikko naisellensa,<br>
kuiskaeli kullallensa:<br>
'Hanki syöä siskolleni!'<br>
Veikon nainen naljasilmä<br>
kantoi kaalia koasta,<br>
jost' oli rakki rasvan syönyt,<br>
koira suolan koitellunna,<br>
Musti murkinan pitännä.<br>
"Virkkoi veikko naisellensa,<br>
kuiskaeli kullallensa:<br>
'Tuo olutta vierahalle!'<br>
Veikon nainen naljasilmä<br>
toip' on vettä vierahalle,<br>
ei sitänä siivon vettä:<br>
sisaresten silmivettä,<br>
kälysten käenpesintä.<br>
"Vierin jälle veikon luota,<br>
siirryin synnyntäsijalta.<br>
Jou'uin, kurja, kulkemahan,<br>
sain, kurja, samoamahan,<br>
raukka, rannat kiertämähän,<br>
vaivainen, vaeltamahan<br>
aina ouoillen oville,<br>
veräjille vierahille,<br>
lapset raukan rannikolle,<br>
vaivaiset kylän varahan...<br>
"Moni nyt minulla onpi,<br>
usea olettelevi<br>
virkkaja vihaisen äänen,<br>
äänen tuiman tuikuttaja;<br>
ei ole minulla monta<br>
sanan armon antajata,<br>
suin sulin puhelijata,<br>
kiukahalle käskijätä<br>
satehesta saatuani,<br>
kylmästä kyhättyäni<br>
hallassa hamehen helmat,<br>
turkin helmat tuppurissa.<br>
"Enpä ennen nuorempana,<br>
en mä uskonut olisi,<br>
jos oisi sata sanonut,<br>
tuhat kieltä kertaellut<br>
näille juonin joutuvani,<br>
näille päivin pääseväni,<br>
jotk' on päivät päälle pääsnyt,<br>
juonet joutunna kätehen."<br>



<hr/>
<h3 id="24">Neljäskolmatta runo</h3>


Jo nyt on neiti neuvottuna,<br>
morsian opastettuna.<br>
Vielä virkin veijolleni,<br>
sulholleni suin puhelen:<br>
"Sulho, viljon veikkoseni,<br>
vielä veikkoa parempi,<br>
emon lasta armahampi,<br>
ison lasta lauhkeampi!<br>
Kuulesta, ma kuin sanelen,<br>
kuin sanelen, kuin puhelen<br>
tästä liinalinnustasi,<br>
saamaisestasi kanasta!<br>
"Kiitä, sulho, onneasi<br>
hyvän saaman saamastasi!<br>
Kun kiität, hyvinki kiitä!<br>
Hyvän sait, hyvän tapasit,<br>
hyvän Luojasi lupasi,<br>
hyvän antoi armollinen.<br>
Lue kiitokset isolle,<br>
emoselle viel' enemmin,<br>
ku tuuti tytön mokoman,<br>
niin mokoman morsiamen!<br>
"Puhas on neiti puolellasi,<br>
neiti kirkas kihloissasi,<br>
valkeainen vallassasi,<br>
soreainen suojassasi,<br>
tytär riski rinnallasi,<br>
vereväinen vieressäsi,<br>
tytär riski, riihenpuija,<br>
hempulainen heinänlyöjä,<br>
pulski poukkujen pesijä,<br>
varski vaatevalkaisija,<br>
kensti rihman kehreäjä,<br>
karski kankahan kutoja.<br>
"Niin sen piukki pirran ääni,<br>
kuin käki mäellä kukkui;<br>
niin sen suihki sukkulainen,<br>
kuin on portimo pinossa;<br>
niin sen käämi käännähteli,<br>
kuin käpy oravan suussa.<br>
Ei kylä sike'in maannut,<br>
linnakunta uinaellut<br>
neien pirran pirkeheltä,<br>
sukkulan surinehelta.<br>
"Sulhokainen, nuorukainen,<br>
miehen kanta kaunokainen!<br>
Tao viikate terävä,<br>
vaali vartehen hyvähän,<br>
veistele veräjän suussa,<br>
kannon päässä kalkuttele!<br>
Kun tulevi päiväpaiste,<br>
viepä neiti nurmen päälle:<br>
näet, kuin heinä herskähtävi,<br>
kova heinä korskahtavi,<br>
vihviläinen viuskahtavi,<br>
suolaheinä suiskahtavi,<br>
mätäs myötähän menevi,<br>
vesan kanta katkeavi.<br>
"Kun tulevi toinen päivä,<br>
hanki suora sukkulainen,<br>
pirran-päällinen pätevä,<br>
käärinlauta laaullinen,<br>
vuoli suksekset soreat,<br>
hanki kaikki kangasneuvot!<br>
Laita neiti kangaspuille,<br>
pirran-päällinen piohon:<br>
äsken pirta piukkoavi,<br>
kangaspuut kamahtelevi,<br>
kuuluvi kylähän kalske,<br>
pirran pirske loitommalle.<br>
Akat tuosta arvelevat,<br>
kysyvät kyläiset naiset:<br>
'Kuka kangasta kutovi?'<br>
Sinun vastata sopivi:<br>
'Oma kultani kutovi,<br>
herttaiseni helskyttävi.<br>
Laskiko lapoja kangas,<br>
päästi pirta piitämiä?'<br>
'Ei laske lapoja kangas,<br>
päästä ei pirta piitämiä:<br>
on kuin Kuuttaren kutoma,<br>
Päivättären kehreämä,<br>
Otavattaren osaama,<br>
Tähettären täyttelemä.'<br>
"Sulhokainen, nuorukainen,<br>
miehen kanta kaunokainen!<br>
Kun nyt lähet kulkemahan,<br>
saat tästä ajelemahan<br>
kera nuoren neitosesi,<br>
kanssa kaunihin kanasi,<br>
ellös vainen varpuistasi,<br>
tätä liinalinnuistasi,<br>
ellös vieruhun ve'elkö,<br>
aian kolkkihin ajelko,<br>
kaa'atelko kannon päähän,<br>
kivilöihin kiskotelko!<br>
Ei ennen ison ko'issa,<br>
emon kaunon kartanoilla<br>
neittä vieruihin ve'elty,<br>
aian kolkkihin ajeltu,<br>
kaa'ateltu kannon päähän,<br>
kivilöihin kiskoteltu.<br>
"Sulhokainen, nuorukainen,<br>
miehen kanta kaunokainen!<br>
Ellös viekö neioistasi,<br>
kuletelko kullaistasi<br>
nurkkihin nuhajamahan,<br>
soppihin sohajamahan!<br>
Ei neiti ison kotona,<br>
emon entisen tuvilla<br>
eip' on nurkissa nuhannut,<br>
ei sohannut soppiloissa:<br>
aina istui ikkunoissa,<br>
keikkui keskilattioilla,<br>
illat taattonsa ilona,<br>
aamut äitin armahana.<br>
"Ellös vainen, sulho rukka,<br>
ellös sie tätä kanaista<br>
viekö vehkahuhmarelle,<br>
panko parkin survontahan,<br>
olkileivän leivontahan,<br>
petäjäisen pieksäntähän!<br>
Ei neittä ison kotona,<br>
emon kaunon kartanossa<br>
viety vehkahuhmarelle,<br>
pantu parkin survontahan,<br>
olkileivän leivontahan,<br>
petäjäisen pieksäntähän.<br>
"Vieös sä tätä kanoa,<br>
vieös viljamättähälle,<br>
ru'ispurnun purkajaksi,<br>
ohrapurnun ottajaksi,<br>
leivän paksun paistajaksi,<br>
oluen osoajaksi,<br>
vehnäleivän leipojaksi,<br>
taikinan taputtajaksi!<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Ellös sie tätä kanoa,<br>
ellös meiän hanhoistamme<br>
ikävillä itketelkö!<br>
Tulisiko tuhma tunti,<br>
saisi neiollen ikävä,<br>
pistä puuru puikkoloihin<br>
tahi valkko valjahisin,<br>
tuo neittä ison kotihin,<br>
emon tuttavan tuville!<br>
"Ellös sie tätä kanaista,<br>
ellös liinalinnuistamme<br>
oletelko orjanasi,<br>
palkanpiikana pi'elkö,<br>
elä kiellä kellarista<br>
eläkä aitasta epeä!<br>
Ei neittä ison kotona,<br>
emon kaunon kartanossa<br>
oleteltu orjan arvon,<br>
palkanpiikana pi'elty,<br>
ei kielletty kellarista<br>
eikä aitasta evätty:<br>
aina viilti vehnäsiä,<br>
katseli kananmunia<br>
maitotiinun tienohilla,<br>
olutpuolikon povella,<br>
aamut aittoja avellen,<br>
illat luhtia lukiten.<br>
"Sulhokainen, nuorukainen,<br>
miehen kanta kaunokainen!<br>
Kun neittä hyvin pitelet,<br>
niin hyväksi tunnetahan:<br>
kun tulet apen kotihin,<br>
luoksi ainoan anopin,<br>
itseäsi syötetähän,<br>
syötetähän, juotetahan,<br>
hevosesi riisutahan,<br>
tallihin talutetahan,<br>
syötetähän, juotetahan,<br>
kauravakka kannetahan.<br>
"Ellös vainen neioistamme,<br>
tätä liinalinnuistamme<br>
sanoko su'uttomaksi,<br>
laatiko lajittomaksi!<br>
Onpa tällä neiollamme<br>
suku suuri, laji laaja:<br>
kappa ois kylveä papuja,<br>
jyvä kullenki tulisi,<br>
kappa panna pellavaista,<br>
kuitu kullenki tulisi.<br>
"Ellös vainen, sulho rukka,<br>
neioista pahoin pi'elkö,<br>
opastelko orjan ruoskin,<br>
nahkaruoskin nau'utelko,<br>
vitsoin viisin vingutelko,<br>
vajan päässä vangutelko!<br>
Eipä neittä ennenkänä,<br>
ei ennen ison kotona<br>
opasteltu orjan ruoskin,<br>
nahkaruoskin nau'uteltu,<br>
vitsoin viisin vinguteltu,<br>
vajan päässä vanguteltu.<br>
"Seiso seinänä e'essä,<br>
pysy pihtipuolisena:<br>
elä anna anopin lyöä<br>
eläkä apen torua,<br>
elä vierahan vihata,<br>
talon toisen soimaella!<br>
Pere käski pieksämähän,<br>
muu väki mukittamahan:<br>
ethän raahi raukaistasi<br>
etkä henno hertaistasi,<br>
vuosin kolmin kuultuasi,<br>
ainoisin aneltuasi!<br>
"Neuvo, sulho, neitoasi,<br>
opeta omenoasi,<br>
neuvo neittä vuotehella,<br>
opeta oven takana,<br>
vuosikausi kummassaki,<br>
yksi vuosi suusanalla,<br>
toinen silmän iskennällä,<br>
kolmas on jalan polulla!<br>
"Kun ei sitte siitä huoli<br>
eikä tuostana totelle,<br>
ota ruoko ruo'ostosta,<br>
karvakorte kankahalta!<br>
Sillä neuvo neitoasi,<br>
neuvo neittä neljäs vuosi,<br>
korahuta korttehella,<br>
saran syrjällä syseä;<br>
viel' elä siimalla sivalla,<br>
neittä raipalla rapoa!<br>
"Vaan jos sitte siit' ei huoli,<br>
viel' ei tuostana totelle,<br>
veä vitsa viiakosta,<br>
koivu korpinotkelmosta<br>
- tuopa turkin helman alla,<br>
talon toisen tietämättä - :<br>
sitä näytä neiollesi,<br>
hepäise, elä sivalla!<br>
"Kun ei vielä siitä huoli,<br>
ota tuostana totella,<br>
neuvo neittä vitsasella,<br>
koivun oksalla opasta!<br>
Neuvo nelisnurkkaisessa,<br>
sano sammalhuonehessa,<br>
elä nurmella nukita,<br>
pieksä pellon pientarella:<br>
kuuluisi kumu kylähän,<br>
tora toisehen talohon,<br>
naisen itku naapurihin,<br>
metsähän iso meteli.<br>
"Aina hauo hartioita,<br>
pehmitä perälihoja,<br>
elä silmiä sivele<br>
eläkä korvia koseta:<br>
kuppi kulmalle tulisi,<br>
sinimarja silmän päälle.<br>
Tuostapa kyty kysyisi,<br>
tuosta appi arveleisi,<br>
kylän kyntäjät näkisi,<br>
nauraisi kyläiset naiset:<br>
'Onko tuo soassa ollut,<br>
talununna tappelossa,<br>
vai onko suen repimä,<br>
metsän karhun kaapaisema,<br>
vai susiko sulhasena,<br>
karhu kanssakumppalina?'"<br>
Olipa ukko uunin päällä,<br>
mieronkierto kiukahalla.<br>
Lausui ukko uunin päältä,<br>
mieronkierto kiukahalta:<br>
"Ellös vainen, sulho rukka,<br>
nouatelko naisen mieltä,<br>
naisen mieltä, kiurun kieltä,<br>
kuin minä, poloinen poika!<br>
Lihat ostin, leivät ostin,<br>
voit ostin, oluet ostin,<br>
kalat ostin kaikenlaiset,<br>
särpimet monensukuiset,<br>
oluet omilta mailta,<br>
vehnät mailta vierahilta.<br>
"En sillä hyveä saanut<br>
enkä siistiä tavannut.<br>
Nainen kun tuli tupahan,<br>
tuli kuin tukan repijä,<br>
muotoansa mullistellen,<br>
silmiänsä väännitellen;<br>
aina äyhki ähmissänsä,<br>
vihoissansa virkkaeli,<br>
kutsui kuppeloperäksi,<br>
haukkui halkohakkuriksi.<br>
"Jopa muistin uuen mutkan,<br>
toki toisen tien osasin:<br>
kun kolotin koivun oksan,<br>
jo likisti linnuksensa;<br>
kun karsin katajan latvan,<br>
jo kumarsi kullaksensa;<br>
kun vielä panin pajuilla,<br>
jo kapusi kaulahani."<br>
Neito parka huokaiseikse,<br>
huokaiseikse, henkäiseikse,<br>
itse itkulle hyräytyi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Lässäp' on nyt muien lähtö,<br>
liki saanut muien liitto,<br>
minun lähtöni lähemmä,<br>
minun liittoni likemmä,<br>
vaikk' on läyli lähteäki,<br>
erota tukala tunti<br>
tästä kuulusta kylästä,<br>
kaunihista kartanosta,<br>
jossa kasvoin kaunihisti,<br>
ylenin ylen ehosti<br>
kaiken kasvantoikäni,<br>
lapsipuolen polveani.<br>
"Enkä tuota ennen luullut<br>
enkä uskonut ikänä,<br>
en mä luullut luopuvani,<br>
uskonut eroavani<br>
tämän linnan liepeheltä,<br>
tämän harjun hartiolta.<br>
Jo nyt luulen, jotta luovun,<br>
jopa uskon ja eroan:<br>
ero- on tuopit tyhjettynä,<br>
ero- juotuna oluet,<br>
kohta korjat käännettynä<br>
päin ulos, perin tupahan,<br>
lappe'in ison latohon,<br>
kalten karjahuonehesen.<br>
"Millä nyt erotessani,<br>
lähtiessäni, katala,<br>
millä maksan maammon maion<br>
sekä taattoni hyvyyen,<br>
millä veikon armauen,<br>
mielisiivot siskoseni?<br>
"Kiitän mä, iso, sinua<br>
entisistäni eloista,<br>
murkinoista muinaisista,<br>
parahimmista paloista.<br>
"Kiitän mä, emo, sinua<br>
nuorna tuuiteltuasi,<br>
pienoisna pi'eltyäsi,<br>
rinnoin ruokkieltuasi.<br>
"Vielä kiitän veikkoseni,<br>
veikkoseni, siskoseni,<br>
kostelen koko perehen,<br>
kaikki kasvinkumppalini,<br>
joien joukossa elelin,<br>
kasvoin kanssa kasvinaian.<br>
"Ellös nyt, hyvä isoni,<br>
ellös, ehtoinen emoni,<br>
tahi muu sukuni suuri,<br>
heimokuntani heleä,<br>
tuosta huolelle ruvetko,<br>
saako suurelle surulle,<br>
jos menenki muille maille,<br>
kulkenen johonkuhunki!<br>
Paistanevi Luojan päivä,<br>
kuu Luojan kumottanevi,<br>
tähet taivon välkynevi,<br>
otavat ojentunevi<br>
ilmassa etempänäki,<br>
maailmassa muuallaki,<br>
ei yksin ison pihoilla,<br>
näillä kasvinkartanoilla.<br>
"Lähen nyt tästä kuin lähenki,<br>
tästä kullasta ko'ista,<br>
ison saamasta salista,<br>
äitin kestikellarista.<br>
Heitän suoni, heitän maani,<br>
heitän heinikkopihani,<br>
heitän valkeat veteni,<br>
heitän hiekkarantaseni<br>
kylpeä kylän akoille,<br>
pasikoia paimenille.<br>
"Heitän suot sorehtijoille,<br>
maat heitän maleksijoille,<br>
lepiköt lepeäjille,<br>
kanervikot kaahlajille,<br>
aitavieret astujille,<br>
kujavarret kulkijoille,<br>
pihat pitkin juoksijoille,<br>
seinävieret seisojille,<br>
siltalauat siivojille,<br>
lattiat lakasijoille.<br>
Pellot heitän peuran juosta,<br>
salot ilveksen samota,<br>
ahot hanhien asua,<br>
lehot lintujen levätä.<br>
"Lähen tästä kuin lähenki<br>
toisen lähtijän keralla<br>
sykysyisen yön sylihin,<br>
kevä'isen kierän päälle,<br>
jottei jälki jäällä tunnu,<br>
jalan isku iljangolla,<br>
hangella hamosen toimi,<br>
helman hiepsintä lumella.<br>
"Sitte toiste tultuani,<br>
kotihini käytyäni<br>
eipä äiti ääntä kuulle,<br>
iso ei itkua tajunne,<br>
jos ma kulmilla kujerran,<br>
päälaella laulattelen:<br>
jo on nousnut nuori nurmi,<br>
kasvanut katajapehko<br>
iholle imettäjäni,<br>
kasvopäille kantajani.<br>
"Minun toiste tullessani<br>
näille pitkille pihoille<br>
muut ei tuntene minua<br>
kuin ne kaksi kappaletta:<br>
alimainen aian vitsa,<br>
perimäinen pellon seiväs,<br>
nuo on piennä pistämäni,<br>
neitona vitsastamani.<br>
"Emoni mahova lehmä,<br>
minun nuorna juottamani,<br>
vasikkana vaalimani,<br>
ammoa rikottelevi<br>
pitkillä piharikoilla,<br>
talvisilla tanterilla:<br>
tuo minua tuntenevi<br>
kotoiseksi tyttäreksi.<br>
"Isoni ikioronen,<br>
minun piennä syöttämäni,<br>
neitona apattamani,<br>
hirnua rikottelevi<br>
pitkillä piharikoilla,<br>
talvisilla tanterilla:<br>
tuntenevi tuo minua<br>
kotoiseksi tyttäreksi.<br>
"Veikkoni ikuinen koira,<br>
minun lasna syöttämäni,<br>
neitona opastamani,<br>
haukkua rikottelevi<br>
pitkillä piharikoilla,<br>
talvisilla tanterilla:<br>
tuo minua tuntenevi<br>
kotoiseksi tyttäreksi.<br>
"Muut ne ei minua tunne<br>
kotihini tultuani,<br>
vaikk' on vanhat valkamani,<br>
entiset elosijani,<br>
sijoillansa siikasalmet,<br>
asemillansa apajat...<br>
"Jää nyt, pirtti, terveheksi,<br>
pirtti lautakattoinesi!<br>
Hyvä on toiste tullakseni,<br>
kaunis kaaputellakseni.<br>
"Jää nyt, sintsi, terveheksi,<br>
sintsi lautasiltoinesi!<br>
Hyvä on toiste tullakseni,<br>
kaunis kaaputellakseni.<br>
"Jääpä, piha, terveheksi,<br>
piha pihlajaisinesi!<br>
Hyvä on toiste tullakseni,<br>
kaunis kaaputellakseni.<br>
"Jätän kaikki terveheksi:<br>
maat ja metsät marjoinensa,<br>
kujavieret kukkinensa,<br>
kankahat kanervinensa,<br>
järvet saoin saarinensa,<br>
syvät salmet siikoinensa,<br>
hyvät kummut kuusinensa,<br>
korpinotkot koivuinensa."<br>
Silloin seppo Ilmarinen<br>
koppoi neien korjahansa,<br>
iski virkkua vitsalla,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jää hyvästi, järven rannat,<br>
järven rannat, pellon penkat,<br>
kaikki mäntyset mäellä,<br>
puut pitkät petäjikössä,<br>
tuomikko tuvan takana,<br>
katajikko kaivotiellä,<br>
kaikki maassa marjan varret,<br>
marjan varret, heinän korret,<br>
pajupehkot, kuusen juuret,<br>
lepän lehvät, koivun kuoret!"<br>
Siinä seppo Ilmarinen<br>
läksi Pohjolan pihoilta.<br>
Jäivät lapset laulamahan;<br>
lapset lauloi jotta lausui:<br>
"Lenti tänne musta lintu,<br>
läpi korven koikutteli,<br>
suostutteli meiltä sorsan,<br>
maanitteli meiltä marjan,<br>
otti tuo omenan meiltä,<br>
vietteli ve'en kalasen,<br>
petti pienillä rahoilla,<br>
hope'illa houkutteli.<br>
Ken nyt vie ve'elle meitä,<br>
ken joelle juohattavi?<br>
Saapi saavit seistäksensä,<br>
kolataksensa korennot,<br>
olla sillat siivomatta,<br>
lattiat lakaisematta,<br>
pinttyä pikarin laiat,<br>
tuopin korvat tummentua."<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
nuoren neitonsa keralla<br>
ajoa kahuttelevi<br>
noita Pohjan rannikoita,<br>
simasalmien sivutse,<br>
hietaharjun hartioitse.<br>
Somer soitti, hiekka helkki,<br>
reki vieri, tie vilisi,<br>
rahe rautainen ramasi,<br>
jalas koivuinen kolasi,<br>
kapla patvinen pasasi,<br>
vemmel tuominen tutasi,<br>
vinkui vitsaiset saverkot,<br>
vapoi vaskirenkahaiset<br>
juostessa hyvän hevosen,<br>
hyvän laukin laukatessa.<br>
Ajoi päivän, tuosta toisen,<br>
ajoi kohta kolmannenki,<br>
käsi ohjassa orosen,<br>
toinen neien kainalossa,<br>
jalka laialla rekosen,<br>
jalka toinen viltin alla.<br>
Virkku juoksi, matka joutui,<br>
päivä vieri, tie lyheni.<br>
Päivänäpä kolmantena<br>
aletessa aurinkoisen<br>
jo sepon koti näkyvi,<br>
tuvat Ilman tuulottavi.<br>
Noki nousi nuoraisena,<br>
savu paksuna pakeni,<br>
tuprusi savu tuvasta,<br>
ylös pilvihin kohosi.<br>



<hr/>
<h3 id="25">Viideskolmatta runo</h3>


Jopa viikon vuoteltihin,<br>
vuoteltihin, katseltihin<br>
neion nuotehet tulevan<br>
seppo Ilmarin kotihin:<br>
silmät vanhoilta valuvi<br>
ikkunoissa istuessa,<br>
polvet nuorilta nojuvi<br>
veräjillä vuottaessa,<br>
lasten jalkoja paleli<br>
seinuksilla seisoessa,<br>
kului kengät kesk'-iältä<br>
rantasilla raittaessa.<br>
Niin huomenna muutamana,<br>
päivänä moniahana<br>
kumu kuuluvi salolta,<br>
reen kapina kankahalta.<br>
Lokka, luopuisa emäntä,<br>
Kalevatar, kaunis vaimo,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Se on poikani rekonen!<br>
Jo tulevi Pohjolasta<br>
nuoren neitonsa keralla!<br>
"Lähes nyt kohti näitä maita,<br>
kohin näitä kartanoita,<br>
ison saamille tuville,<br>
vanhemman varustamille!"<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
jo kohta kotihin saapi,<br>
ison saamille pihoille,<br>
vanhemman varustamille.<br>
Pyyhyet vihertelevät<br>
vesaisilla vempelillä,<br>
käkyet kukahtelevat<br>
korjan kirjavan kokalla,<br>
oravat samoelevat<br>
päällä aisan vaahterisen.<br>
Lokka, luopuisa emäntä,<br>
Kalevatar, vaimo kaunis,<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kylä vuotti uutta kuuta,<br>
nuoret päivän nousentoa,<br>
lapset maata mansikkaista,<br>
vesi tervaista venettä;<br>
mie en kuuta puolinkana,<br>
päiveä mokominkana:<br>
minä vuotin veijoani,<br>
veijoani, minjoani.<br>
Katsoin aamun, katsoin illan,<br>
en tiennyt, mihin katosi,<br>
tokko pientä kasvatteli<br>
vaiko laihoa lihoitti,<br>
kun ei tullut kuitenkana,<br>
vaikka varsinki lupasi<br>
tulla jälen tuntuessa,<br>
saa'a jälen jäähtymättä.<br>
"Aina katsoin aamusilla,<br>
päivät päässäni pitelin,<br>
kun ei vieri veijon saani,<br>
ei kolaja veijon korja,<br>
näille pienille pihoille,<br>
kape'ille kartanoille.<br>
Oisko olkinen oronen,<br>
reki kaksikaplahinen,<br>
senki saaniksi sanoisin,<br>
korjaksi korotteleisin,<br>
jos se veijoni vetäisi,<br>
toisi kaunoni kotihin.<br>
"Niinpä toivoin tuon ikäni,<br>
katsoin kaiken päiväkauen;<br>
pääni katsoin kallellehen,<br>
sykeröni syrjällehen,<br>
silmät suorat suikulaksi:<br>
toivoin veijoni tulevan<br>
näille pienille pihoille,<br>
kape'ille kartanoille.<br>
Jo tuo viimeinki tulevi,<br>
toki kerran kerkiävi,<br>
vierellä verevä<br>
muoto, punaposki puolellansa!<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Lasketapa laukkiotsa,<br>
vietätä hyvä hevonen<br>
entisille heinillensä,<br>
taanoisille kauroillensa!<br>
Laai meille terveyttä,<br>
laai meille, laai muille,<br>
laai kaikelle kylälle!<br>
"Tehtyäsi tervehyiset<br>
sanele tarinojasi:<br>
matkasitko mainehitta,<br>
kävit tiesi tervehenä,<br>
kun läksit anopin luoksi,<br>
apen ainoan kotihin?<br>
Saitko neien, voitit vallan,<br>
sorritko sotiveräjän,<br>
levititkö neien linnan,<br>
pirotitko pystyn seinän,<br>
astuitko anopin sillan,<br>
istuitko isännän lautsan?<br>
"Jo tuon näen kyselemättä,<br>
arvoan anelematta:<br>
kävipä tiensä tervehenä,<br>
matkansa imantehena;<br>
toip' on hanhen, voitti vallan,<br>
sortipa sotiveräjän,<br>
langettipa lautalinnan,<br>
levitteli lehmusseinän<br>
käyessä anopin luona,<br>
apen ainoan ko'issa.<br>
Onp' on sotka suojassansa,<br>
kana kainaloisessansa,<br>
puhas neiti puolellansa,<br>
valkeainen valloissansa.<br>
"Kenpä toi tämän valehen,<br>
ken pani pahan sanoman,<br>
sulhon tyhjin tulleheksi,<br>
oron jouten juosneheksi?<br>
Eipä sulho tyhjin tullut,<br>
ei oronen jouten juosnut:<br>
on mitä oron veteä,<br>
liinaharjan liikutella!<br>
Hiessäpä hyvä hevonen,<br>
vaahessa valittu varsa<br>
tuvun tänne tuotuansa,<br>
verevän ve'ettyänsä.<br>
"Nouse nyt korjasta, korea,<br>
hyvä lahja, laitiosta!<br>
Nouse ilman nostamatta,<br>
ylene ylentämättä,<br>
jos on nuori nostajasi,<br>
ylpeä ylentäjäsi!<br>
"Korjasta kohottuasi,<br>
reen perästä päästyäsi<br>
astu tietä temminkäistä,<br>
maata maksankarvallista,<br>
sikojen silittämäistä,<br>
porsahien polkemaista,<br>
lampahan latsottamaista,<br>
hevon harjan hieromaista!<br>
"Astu hanhen askelilla,<br>
taputa tavin jaloilla<br>
näitä pestyjä<br>
pihoja, tasaisia tanteria,<br>
apen saamia pihoja,<br>
anopin asettamia,<br>
veljen veistopenkeriä,<br>
sisaren siniketoja!<br>
Pole jalka portahalle,<br>
siirrä sintsin siltaselle,<br>
astu sintsiä simaista;<br>
siitä siirräite sisähän,<br>
alle kuulun kurkihirren,<br>
alle kaunihin katoksen!<br>
"Jo täällä tämänki talven,<br>
jopa mennehen kesosen<br>
silta soitti sorsanluinen<br>
sillallista seisojaista,<br>
laki kultainen kumisi<br>
laen alla astujaista,<br>
ikkunat iloittelihe<br>
ikkunaisten istujaista.<br>
"Jo täällä tämänki talven,<br>
jopa mennehen kesosen<br>
kääkäset käkertelihe<br>
sormuskättä sulkijaista,<br>
kynnykset kykertelihe<br>
hienohelman hempujaista,<br>
ovet aina aukieli<br>
ovellista aukojaista.<br>
"Jo täällä tämänki talven,<br>
jopa mennehen kesosen<br>
perin pirtti pyörähteli<br>
pirtillistä pyyhkijäistä,<br>
sintsinen sijoittelihe<br>
sintsillistä siivojaista,<br>
vajaset vasertelihe<br>
vajallista vastakättä.<br>
"Jo täällä tämänki talven,<br>
jopa mennehen kesosen<br>
piha piilten kääntelihe<br>
lastun pitkän poimijaista,<br>
aittaset alentelihe<br>
aitallista astujaista,<br>
orret notkui, parret painui<br>
nuoren vaimon vaattehia.<br>
"Jo täällä tämänki talven,<br>
jopa mennehen kesosen<br>
kujaset kukertelihe<br>
kujallista kulkijaista,<br>
lääväset lähentelihe<br>
läävällistä läänijäistä,<br>
tanhuaiset taantelihe<br>
tanhuallista tavia.<br>
"Jo täällä tämänki päivän,<br>
jopa päivän eilisenki<br>
aioin ammoi aikalehmä<br>
aamuvihkon antajaista,<br>
hevoisvarsa hirnakoitsi<br>
heinävihkon heittäjäistä,<br>
kaikerti kevätkaritsa<br>
palasen parantajaista.<br>
"Jo täällä tämänki päivän,<br>
jopa päivän eilisenki<br>
vanhat istui ikkunoissa,<br>
lapset raittoi rantasilla,<br>
naiset seisoi seinuksilla,<br>
pojat porstuan ovilla<br>
nuoren vaimon varronnassa,<br>
morsiamen vuotannassa.<br>
"Terve nyt, piha täysinesi,<br>
ulkoinen urohinesi,<br>
terve, vaja täysinesi,<br>
vaja vierahaisinesi,<br>
terve, sintsi täysinesi,<br>
tuohikatto kansoinesi,<br>
terve, pirtti täysinesi,<br>
satalauta lapsinesi,<br>
terve, kuu, terve, kuningas,<br>
terve nuori nuoekansa!<br>
Ei ole tässä ennen ollut,<br>
eipä ennen eikä eilen<br>
tämän joukon juoleutta,<br>
tämän kansan kauneutta.<br>
"Sulho, viljon veljyeni!<br>
Pura pois punaiset paikat,<br>
sivalluta silkkiverhot!<br>
Näytä tuota näätäistäsi,<br>
viisin vuosin käytyäsi,<br>
kaheksin katseltuasi!<br>
"Tokko toit, kenen käkesit?<br>
Käkesit käkösen tuoa,<br>
maalta valkean valita,<br>
vesiltä verevän saa'a.<br>
"Jo tuon näen kyselemättä,<br>
arvoan anelematta:<br>
toit käkösen tullessasi,<br>
sinisotkan suojassasi,<br>
vihannimman virven latvan<br>
vihannasta virviköstä,<br>
tuorehimman tuomen lehvän<br>
tuorehesta tuomikosta."<br>
Olipa lapsi lattialla.<br>
Lausui lapsi lattialta:<br>
"Voi veikko, mitä vetelet!<br>
Tervaskannon kauneutta,<br>
tervapuolikon pituutta,<br>
kerinkannan korkeutta!<br>
"Kutti, kutti, sulho rukka!<br>
Tuota toivotit ikäsi,<br>
sanoit saavasi sataisen,<br>
tuovasi tuhannen neien.<br>
Jo saitki hyvän sataisen:<br>
- tuon tuhannen tuppeloisen!<br>
Sait kuin suolta suovariksen,<br>
aialta ajoharakan,<br>
pellolta pelotuslinnun,<br>
mustan linnun mullokselta!<br>
"Mitä lie ikänsä tehnyt,<br>
kuta mennehen kesosen,<br>
kun ei kinnasta kutonut,<br>
saanut sukkoa su'unki?<br>
Tyhjänä tuli tupahan,<br>
annitoinna appelahan:<br>
hiiret kopsassa kopasi,<br>
hörppäkorvat lippahassa!"<br>
Lokka, luopuisa emäntä,<br>
Kalevatar, vaimo kaunis,<br>
kuuli kummaisen tarinan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mitä lausuit, lapsi kurja,<br>
kuta, kunnotoin, latelit?<br>
Muista kummat kuulukohon,<br>
häväistykset häälyköhön,<br>
eipä tästä neitosesta,<br>
ei tämän talon väestä!<br>
"Jo sanoit pahan sanasen,<br>
sanan kehnon kertaelit<br>
suusta yötisen vasikan,<br>
päästä pennun päiväkunnan!<br>
Hyvän on sulho neien saanut,<br>
tuonut maalta maan parahan:<br>
on kuin puola puolikypsi,<br>
kuin on mansikka mäellä,<br>
tahi kuin käkönen puussa,<br>
pieni lintu pihlajassa,<br>
koivussa koreasulka,<br>
valorinta vaahteressa.<br>
"Oisi ei saanut Saksastana,<br>
tavannut Viron takoa<br>
tämän neitosen soreutta,<br>
tämän allin armautta,<br>
tämän kasvon kauneutta,<br>
tämän muo'on muhkeutta,<br>
käsivarren valkeutta,<br>
kaulan hoikan kaarevuutta.<br>
"Eikä neiti tyhjin tullut:<br>
oli turkit tuotavana,<br>
vaipat vasta saatavana<br>
ja verat ve'ettävänä.<br>
"Paljo on tällä neitosella<br>
oman värttinän väkeä,<br>
oman kehrän kiertämätä,<br>
oman hyppisen hyveä,<br>
vaattehia valkehia,<br>
talvisotkun suorimia,<br>
kevätpäivän valkomia,<br>
kesäkuien kuivomia:<br>
hyvät hurstit huilahukset,<br>
päänalaiset pällähykset,<br>
sivallukset silkkihuivit,<br>
vilahukset villavaipat.<br>
"Hyvä mutso, kaunis mutso,<br>
mutso valkeanverevä!<br>
Hyvinpä ko'issa kuuluit,<br>
tyttönä ison ko'issa;<br>
hyvin kuulu kuun ikäsi<br>
miniänä miehelässä!<br>
"Elä huolelle rupea,<br>
elä huoli huolehtia!<br>
Ei sinua suolle viety,<br>
ojavarrelle otettu:<br>
viety on viljamättähältä,<br>
viety vielä viljemmälle,<br>
otettu oluttuvilta,<br>
oluemmille otettu.<br>
"Hyvä neito, kaunis mutso!<br>
Tuotapa kysyn sinulta:<br>
näitkö tänne tullessasi<br>
kekoja keräperiä,<br>
näsäpäitä närttehiä?<br>
Ne kaikki tämän talosen,<br>
tämän sulhon kyntämiä,<br>
kyntämiä, kylvämiä.<br>
"Neitokainen, nuorukainen!<br>
Tuota nyt sanon sinulle:<br>
kun tunsit talohon tulla,<br>
niin tunne talossa olla!<br>
Hyvä tääll' on mutson olla,<br>
kaunis kasvoa miniän,<br>
piossasi piimäpytty,<br>
voivatinen vallassasi.<br>
"Hyvä täss' on neien olla,<br>
kaunis kasvoa kanasen.<br>
Täss' on laajat saunan lauat<br>
ja leveät pirtin lautsat,<br>
isännät isosi verrat,<br>
emännät emosi verrat,<br>
pojat onpi veikon verrat,<br>
tyttäret sisaren verrat.<br>
"Kun sinun himo tulevi,<br>
noita mielesi tekevi<br>
ison saamia kaloja,<br>
veljen pyitä pyytämiä,<br>
niin elä kysy ky'yltä<br>
eläkä ano apelta!<br>
Kysy suorin sulholtasi,<br>
toimittele tuojaltasi!<br>
Ei ole sitä metsässä<br>
jalan neljän juoksijata<br>
eikä ilman lintusia,<br>
kahen siiven siukovia,<br>
ei vielä ve'essäkänä<br>
kalaparvea parasta,<br>
kuta sinun ei saaja saane,<br>
saaja saane, tuoja tuone.<br>
"Hyvä täss' on neien olla,<br>
kaunis kasvoa kanasen.<br>
Ei ole kiirettä kivelle<br>
eikä huolta huhmarelle:<br>
vesi tässä vehnät jauhoi,<br>
koski kuohutti rukihit,<br>
aalto astiat pesevi,<br>
meren vaahti valkaisevi.<br>
"Ohoh kullaista kyläistä,<br>
maan parasta paikaistani!<br>
Nurmet alla, pellot päällä,<br>
keskellä kylä välillä;<br>
kylän alla armas ranta,<br>
rannassa rakas vetonen:<br>
se sopivi sorsan uia,<br>
vesilinnun vieretellä."<br>
Siitä joukko juotettihin,<br>
syötettihin, juotettihin<br>
liioilla lihamuruilla,<br>
kaunihilla kakkaroilla,<br>
olu'illa ohraisilla,<br>
viertehillä vehnäisillä.<br>
Olipa kystä kyllin syöä,<br>
kyllin syöä, kyllin juoa<br>
punaisissa purtiloissa,<br>
kaunoisissa kaukaloissa:<br>
pirotella piirahia,<br>
murotella voimuruja,<br>
sirotella siikasia,<br>
lohkota lohikaloja<br>
veitsellä hope'isella,<br>
kuraksella kultaisella.<br>
Olut juoksi ostamatoin,<br>
mesi markoin maksamatoin,<br>
oluoinen orren päästä,<br>
sima vaarnojen sisästä,<br>
olut huulten huuhtimeksi,<br>
mesi mielten kääntimeksi.<br>
Kukapa tuossa kukkujaksi,<br>
lailliseksi laulajaksi?<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
itse laululle rupesi,<br>
töille virtten työntelihe.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Veli kullat, veitoseni,<br>
suulliset sanalliseni,<br>
kielelliset kumppalini!<br>
Kuulkottenpa, kuin sanelen!<br>
Harvoin on hanhet suutasusten,<br>
sisarukset silmätysten,<br>
harvoin veikot vieretysten,<br>
emon lapset laiatusten<br>
näillä raukoilla rajoilla,<br>
poloisilla Pohjan mailla.<br>
"Niin joko laululle lähemme,<br>
töille virtten työnteleimme?<br>
Laulanta runoilla töitä,<br>
kukunta kevätkäellä,<br>
painanta sinettärillä,<br>
kuonta kankahattarilla.<br>
"Laulavat Lapinki lapset,<br>
heinäkengät heittelevät<br>
hirven harvoilta lihoilta,<br>
peuran pienen pallehilta;<br>
niin miks' en minäki laula,<br>
miks' ei laula meiän lapset<br>
ruoalta rukihiselta,<br>
suulta suurukselliselta?<br>
"Laulavat Lapinki lapset,<br>
heläjävät heinäkengät<br>
vesimaljan juotuansa,<br>
petäjäisen purtuansa;<br>
niin miks' en minäki laula,<br>
miks' ei laula meiän lapset<br>
juomilta jyvällisiltä,<br>
olu'ilta ohraisilta?<br>
"Laulavat Lapinki lapset,<br>
heläjävät heinäkengät<br>
nokisilta nuotioilta,<br>
hiilisiltä hiertimiltä;<br>
niin miks' en minäki laula,<br>
miks' ei laula meiän lapset<br>
alta kuulun kurkihirren,<br>
alta kaunihin katoksen?<br>
"Hyväpä täss' on miesten olla,<br>
armas naistenki asua<br>
olutpuolikon povella,<br>
mesitiinun tienohilla,<br>
sivullamme siikasalmet,<br>
luonamme lohiapajat,<br>
joist' ei syöen syömät puutu,<br>
juoen juomiset vähene.<br>
"Hyväpä täss' on miesten olla,<br>
armas naistenki elellä.<br>
Ei tässä surulla syöä,<br>
ei eletä huolen kanssa;<br>
tässä syöähän surutta,<br>
eletähän huoletoinna<br>
iällä tämän isännän,<br>
elinajalla emännän.<br>
"Kumman tässä ensin kiitän,<br>
isännänkö vai emännän?<br>
Ainap' entiset urohot<br>
ensin kiittivät isännän,<br>
ku on suolta suojan saanut,<br>
ko'in korvesta kokenut:<br>
tyvin tuonut tyyskät männyt,<br>
latvoin lansatut petäjät,<br>
pannut paikalle hyvälle,<br>
asettanut ankaralle<br>
suuriksi sukutuviksi,<br>
kaunihiksi kartanoiksi;<br>
salvannut salosta seinät,<br>
hirret hirmulta mäeltä,<br>
ruotehet rome'ikolta,<br>
malat marjakankahalta,<br>
tuohet tuomivaaran päältä,<br>
sammalet sulilta soilta.<br>
"Tupa on tehty tesmällensä,<br>
suoja pantu paikallensa.<br>
Sata oli miestä salvaimella,<br>
tuhat oli tuvan katolla<br>
tehessä tätä tupoa,<br>
laaittaissa lattiata.<br>
"Jopa vaan tämän isännän<br>
saaessa tätä tupoa<br>
mont' on tukka tuulta nähnyt,<br>
hivus säätä hirveätä.<br>
Use'in hyvän isännän<br>
jäänyt on kinnasta kivelle,<br>
hattua havun selälle,<br>
suohon sukkoa vajonnut.<br>
"Use'in hyvä isäntä<br>
aivan aika-huomenessa<br>
ennen muien nousematta,<br>
kyläkunnan kuulematta<br>
nousnut on nuotiotulelta,<br>
havannut havumajoilta,<br>
havu päänsä harjaellut,<br>
kaste pesnyt sirkut silmät.<br>
"Siitäpä hyvä isäntä<br>
saapi tuttua tupahan,<br>
lautsantäyen laulajoita,<br>
ikkunat iloitsijoita,<br>
siltalauat lausujoita,<br>
karsinat karehtijoita,<br>
seinävieret seisojia,<br>
aitovieret astujia,<br>
pihat pitkin kulkijoita,<br>
maat ristin matelijoita.<br>
"Isännän esinnä kiitin,<br>
siitä ehtoisen emännän<br>
ruokien rakentamasta,<br>
pitkän pöyän täyttämästä.<br>
"Hänpä leipoi leivät paksut,<br>
suuret talkkunat taputti<br>
käpe'illä kämmenillä,<br>
kyperillä kymmenillä;<br>
nosti leivät leppeästi,<br>
syötti vierahat välehen<br>
liioilla sianlihoilla,<br>
kohokuori-kokkaroilla<br>
- terät vieri veitsistämme,<br>
päät putosi puukoistamme<br>
lohen päitä lohkoessa,<br>
hauin päitä halkoessa.<br>
"Use'in hyvä emäntä,<br>
tuo tarkka taloinen vaimo,<br>
kuullut on kukotta nousta,<br>
kanan lapsetta karata<br>
näitä häitä hankittaissa,<br>
teoksia tehtäessä,<br>
hiivoja rakettaessa,<br>
olosia pantaessa.<br>
"Hyvin on hyvä emäntä,<br>
tuo tarkka taloinen vaimo,<br>
osannut oluet panna,<br>
makujuoman juoksutella<br>
iuista imeltyneistä,<br>
make'ista maltahista,<br>
joit' ei puulla puuhaellut,<br>
korennolla koukkaellut,<br>
vaanpa kourilla kohenti,<br>
käsivarsin käännytteli<br>
saunassa savuttomassa,<br>
la'aistuilla lautehilla.<br>
"Eipä tuo hyvä emäntä,<br>
tuo tarkka taloinen vaimo,<br>
laske iskulle ituja,<br>
päästä maalle maltahia;<br>
käypi saunassa use'in<br>
syänyöllä yksinänsä,<br>
ei huoli susia surra,<br>
pelätä metsän petoja.<br>
"Jopa nyt emännän kiitin;<br>
vuotas kiitän patvaskani!<br>
Ken on pantu patvaskaksi,<br>
ken otettu oppahaksi?<br>
Kylän paras patvaskana,<br>
kylän onni oppahana.<br>
"Onpa meiän patvaskalla<br>
päällä haahen haljakkainen;<br>
se on kaita kainalosta,<br>
soma suolien kohasta.<br>
"Onpa meiän patvaskalla,<br>
onpa kauhtana kapoinen:<br>
helmat hietoa vetävi,<br>
takapuolet tanteria.<br>
"Vähän paitoa näkyvi,<br>
pikkaraisen pilkottavi:<br>
on kuin Kuuttaren kutoma,<br>
tinarinnan riukuttama.<br>
"Onpa meiän patvaskalla<br>
vyöllä ussakka utuinen,<br>
päivän tyttären kutoma,<br>
kirjokynnen kirjoittama<br>
ajalla tulettomalla,<br>
tulen tietämättömällä.<br>
"Onpa meiän patvaskalla<br>
silkkiset sukat jalassa,<br>
silkkiset sukan sitehet,<br>
säteriset säärinauhat,<br>
jotk' on kullalla ku'ottu,<br>
hopealla huoliteltu.<br>
"Onpa meiän patvaskalla<br>
Saksan kengät kelvolliset,<br>
kuni joutsenet joella,<br>
vesiteiret vieremillä<br>
tahi hanhuet havulla,<br>
muuttolinnut murrikolla.<br>
"Onpa meiän patvaskalla<br>
kutrit kullansuortuvaiset,<br>
parta kullanpalmikkoinen;<br>
päässä pystyinen kypäri,<br>
puhki pilvien puhuja,<br>
läpi metsän läiköttäjä,<br>
jot' ei saatane sataisin,<br>
tuotane tuhansin markoin.<br>
"Jo nyt kiitin patvaskani;<br>
vuotas kiitän saajanaisen!<br>
Mist' on saatu saajanainen,<br>
kust' otettu onnellinen?<br>
"Tuolt' on saatu saajanainen,<br>
tuolt' otettu onnellinen<br>
takoa Tanikan linnan,<br>
uuen linnan ulkopuolta.<br>
"Eipä vielä sieltäkänä,<br>
ei perän pereäkänä!<br>
Tuolt' on saatu saajanainen,<br>
tuolt' otettu onnellinen<br>
Vienan pääliltä vesiltä,<br>
ulapoilta auke'ilta.<br>
"Eipä vielä sieltäkänä,<br>
ei perän pereäkänä!<br>
Kasvoi maalla mansimarja,<br>
punapuola kankahalla,<br>
pellolla heleä heinä,<br>
kukka kultainen aholla:<br>
siit' on saatu saajanainen,<br>
siit' otettu onnellinen.<br>
"Saajanaisen suu somainen<br>
kuni Suomen sukkulainen;<br>
saajanaisen sirkut silmät<br>
kuni tähet taivahalla;<br>
saajanaisen kuulut kulmat<br>
kuni kuu meren-ylinen.<br>
"Onpa meiän saajanaisen<br>
kaula kullankiehkuroissa,<br>
pää kullanvipalehissa,<br>
käet kullankäärilöissä,<br>
sormet kullansormuksissa,<br>
korvat kullanhelmilöissä,<br>
kulmat kullansolmuloissa,<br>
silmäripset simpsukoissa.<br>
"Luulin kuun kumottavaksi,<br>
kuu kumotti kultasolki;<br>
luulin päivän paistavaksi,<br>
kun sen paistoi paian kaulus;<br>
luulin laivan läikkyväksi,<br>
kun sen läikkyi lakki päässä.<br>
"Jopa kiitin saajanaisen;<br>
annas katson kaiken kansan,<br>
onko kansa kaunihina,<br>
väki vanha vänkeänä<br>
sekä nuoriso somana,<br>
koko joukko juoleana!<br>
"Jopa katsoin kaiken kansan,<br>
ehkä tiesin ennoltaki:<br>
eip' ole tässä ennen ollut<br>
eikä varsin vasta liene<br>
tämän joukon juoleutta,<br>
tämän kansan kauneutta,<br>
väen vanhan vänkeyttä,<br>
väen nuorison somuutta.<br>
Kaikk' on kansa haljakassa<br>
kuni metsä huutehessa:<br>
alta on kuin aamurusko,<br>
päältä on kuin päivänkoite.<br>
"Huokeat oli hopeat,<br>
löyhät kullat kutsuloilla,<br>
rahataskut tanterilla,<br>
rahakukkarot kujilla<br>
näillä kutsuvierahilla<br>
kutsuloille kunniaksi."<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
virren ponsi polvu'inen,<br>
siitä siirtihe rekehen,<br>
lähtevi kohin kotia;<br>
laulelevi virsissänsä,<br>
laulelevi, taitelevi.<br>
Lauloi virren, lauloi toisen<br>
- virrelläpä kolmannella<br>
kilahti jalas kivehen,<br>
tarttui kapla kannon päähän:<br>
rikkoihe reki runolta,<br>
jalas taittui laulajalta,<br>
kapla poikki paukahutti,<br>
laiat irti loskahutti.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onko tässä nuorisossa,<br>
kansassa kasuavassa,<br>
vaiko tässä vanhalassa,<br>
väessä vähenevässä,<br>
kenpä Tuonelle kävisi,<br>
lähtisi Manan majoille,<br>
toisi Tuonelta orasen,<br>
vääntiän Manan väeltä<br>
reki uusi laatiani,<br>
korjanen kohentoani?"<br>
Sekä nuoremmat sanovi,<br>
jotta vanhat vastoavi:<br>
"Ei ole tässä nuorisossa<br>
eikä varsin vanhastossa,<br>
koko suuressa su'ussa<br>
niin urosta urheata,<br>
jotta Tuonelle menisi,<br>
lähtisi Manan majoille,<br>
toisi Tuonelta orasen,<br>
vääntiän Manan majoilta<br>
reki uusi laatiasi,<br>
korjanen kohentoasi."<br>
Silloin vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
läksi toiste Tuonelahan,<br>
matkasi Manan majoille.<br>
Toi orasen Tuonelasta,<br>
vääntiän Manan majoilta.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laulavi salon sinisen,<br>
salohon tasaisen tammen<br>
sekä pihlajan pätevän;<br>
ne kohenti korjaksensa,<br>
painalti jalaksiksensa,<br>
niistä katsoi kaplaksia<br>
sekä väänti vempeleitä:<br>
sai korjan kohennetuksi,<br>
re'en uuen laaituksi.<br>
Pisti varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen,<br>
itse istuihe rekehen,<br>
laskettihe laitiohon.<br>
Vitsattaki virkku juoksi,<br>
helmin lyömättä hevonen<br>
entisille appehille,<br>
taanoisille suuruksille;<br>
saattoi vanhan Väinämöisen,<br>
laulajan iän-ikuisen,<br>
oman uksen aukomille,<br>
oman kynnyksen etehen.<br>



<hr/>
<h3 id="26">Kuudeskolmatta runo</h3>


Ahti oli saarella asuva,<br>
Kaukoniemen kainalossa.<br>
Oli pellon kynnännässä,<br>
vainion vakoannassa.<br>
Korvalta ylen korea,<br>
kovin tarkka kuulennalta.<br>
Kuulevi jumun kylältä,<br>
järyn järvien takoa,<br>
jalan iskun iljeneltä,<br>
reen kapinan kankahalta.<br>
Juohtui juoni mielehensä,<br>
tuuma aivohon osasi:<br>
häitä Pohjola pitävi,<br>
salajoukko juominkia!<br>
Murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa;<br>
veret vierähti pahaksi<br>
poloisilta poskipäiltä.<br>
Heti heitti kynnöksensä,<br>
vaon keskivainiolle;<br>
nousi maasta ratsahille,<br>
lähtevi kohin kotia<br>
luoksi armahan emonsa,<br>
tykö valtavanhempansa.<br>
Sanoi tuonne saatuansa,<br>
toimitteli tultuansa:<br>
"Oi emoni, vaimo vanha!<br>
Pane ruoka ruttoisesti<br>
syöä miehen nälkähisen,<br>
haukata halun-alaisen!<br>
Lämmitä samassa sauna,<br>
pian pirtti riu'uttele,<br>
missä mies puhasteleikse,<br>
sueiksen urosten sulho!"<br>
Tuop' on äiti Lemminkäisen<br>
pani ruoan ruttoisesti<br>
syöä miehen nälkähisen,<br>
haukata halun-alaisen<br>
yhen kylyn joutuessa,<br>
yhen saunan saapuessa.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
otti ruokoa rutosti;<br>
meni saunahan samassa,<br>
kävi kylpyhuonehesen.<br>
Siellä peiponen peseikse,<br>
pulmonen puhasteleikse,<br>
päänsä pellavaspioksi,<br>
kaulanvarren valkeaksi.<br>
Tuli saunasta tupahan.<br>
Sanan virkkoi,<br>
noin nimesi:<br>
"Oi emoni, vaimo vanha!<br>
Astu aittahan mäelle,<br>
tuo sieltä somat sopani,<br>
kanna vaattehet vakaiset,<br>
jotka päälleni pukisin,<br>
varustaisin varrelleni!"<br>
Emo ennätti kysyä,<br>
vaimo vanha tutkaella:<br>
"Kunne lähet, poikueni?<br>
Lähetkö ilveksen ajohon<br>
vaiko hirven hiihäntähän<br>
vai oravan ammuntahan?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Lähe en ilveksen ajohon<br>
enkä hirven hiihäntähän,<br>
en oravan ammuntahan;<br>
lähen Pohjolan pitoihin,<br>
salajoukon juominkihin.<br>
Tuo mulle somat sopani,<br>
vaka'iset vaatteheni,<br>
häissä häilyteltäväni,<br>
pioissa pi'eltäväni!"<br>
Emo kielti poikoansa,<br>
nainen miestänsä epäsi;<br>
epäsi kavetta kaksi,<br>
kielti kolme luonnotarta<br>
lähtemästä Lemminkäistä<br>
hyvän Pohjolan pitoihin.<br>
Noin sanoi emo pojalle,<br>
lausui vanhin lapsellensa:<br>
"Ellös menkö, poikueni,<br>
poikueni, Kaukueni,<br>
noihin Pohjolan pitoihin,<br>
suuren joukon juominkihin!<br>
Ei sua kutsuttu sinne,<br>
ei tarkoin tahotakana."<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kurjat kutsuen menevi,<br>
hyvä ilman hyppeleikse!<br>
Tuoss' on kutsut kuun-ikuiset,<br>
airuhut alinomaiset<br>
miekassa tuliterässä,<br>
säilässä säkenevässä."<br>
Tuop' on äiti Lemminkäisen<br>
yhä kielteä käkesi:<br>
"Ellös vainen, poikueni,<br>
menkö Pohjolan pitoihin!<br>
Monet on kummat matkallasi,<br>
isot tielläsi imehet,<br>
kolme surmoa kovinta,<br>
kolme miehen kuolemata."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ain' on surmia akoilla,<br>
kaikin paikoin kuolemia;<br>
ei uros hätäile noita,<br>
ei varsin varannekana.<br>
Vaan kuitenki kaikitenki<br>
sano korvin kuullakseni:<br>
mi on surma ensimäinen,<br>
ensimäinen, viimeinenki?"<br>
Virkkoi äiti Lemminkäisen,<br>
vaimo vanha vastaeli:<br>
"Sanon surmat syytä myöten<br>
enkä miehen mieltä myöten.<br>
Sanon surman ensimäisen.<br>
Se on surma ensi surma:<br>
menet matkoa vähäisen,<br>
pääset tietä päiväyksen:<br>
tulevi joki tulinen<br>
poikkipuolin vastahasi.<br>
Joessa tulinen koski,<br>
koskessa tulinen luoto,<br>
luo'olla tulinen korko,<br>
korolla tulinen kokko:<br>
yöt se hammasta hiovi,<br>
päivät kynttä kitkuttavi<br>
tulijalle vierahalle,<br>
saavalle käkeävälle."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Se on surma naisen surma,<br>
ei ole kuolema urohon.<br>
Kyllä mä siihen keinon keksin,<br>
arvoan hyvän asian:<br>
laulan leppäisen hevosen,<br>
laulan leppäisen urohon<br>
sivutseni siirtymähän,<br>
eestäni vaeltamahan;<br>
itse sorsana sukellan,<br>
allina alenteleime<br>
kouritse kokon kynimen,<br>
vaakalinnun varpahitse.<br>
Oi emoni, kantajani!<br>
Sano surma keskimäinen!"<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Se on surma toinen surma:<br>
menet matkoa vähäisen,<br>
toki toisen päiväyksen:<br>
tulevi tulinen kuoppa,<br>
se on poikkipuolin tietä,<br>
itähän iäti pitkä,<br>
luotehesen loppumatoin,<br>
täynnä kuumia kiviä,<br>
palavia paateroita.<br>
Sinne on satoja saanut,<br>
tuhansia tukkueltu,<br>
sa'an miestä miekallista,<br>
tuhat rautaista oritta."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ei ole siinä miehen surma<br>
eikä kuolema urohon.<br>
Kyllä mä siihen mutkan muistan,<br>
mutkan muistan, keinon keksin:<br>
laulan ma lumesta miehen,<br>
uron hangesta hotaisen,<br>
sen tungen tulen väkehen,<br>
vaivaelen valkeahan,<br>
kylpijäksi kuuman saunan<br>
vastan vaskisen keralla;<br>
itse siirräime sivutse,<br>
tungeime tulen lävitse,<br>
ettei partana palane,<br>
hivuskutri kurvettune.<br>
Oi emoni, kantajani!<br>
Sano surma jälkimäinen!"<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Se on surma kolmas surma:<br>
menet vieläki vähäisen,<br>
pääset siitä päiväyksen,<br>
Pohjolan veräjän suulle,<br>
ahtahimpahan alahan:<br>
susi päälle suimistaikse,<br>
karhu toisna kaimistaikse<br>
suulla Pohjolan veräjän,<br>
kape'immassa kujassa.<br>
Syönyt on sa'anki miestä,<br>
tuhonnut tuhat urosta,<br>
niin miks' ei sinua söisi,<br>
tuhoaisi turvatointa?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Uuhi uunna syötäköhön,<br>
rieskana revittäköhön,<br>
vaan ei mies pahempikana,<br>
uros untelompikana!<br>
Minua on vyötty miehen vyöllä,<br>
pantu miehen palkimella,<br>
solmittu uron solilla,<br>
jotten vielä jouakana<br>
suuhun Untamon susien,<br>
kitahan kirokavetten.<br>
"Muistan ma suelle mutkan,<br>
keksin keinon karhullenki:<br>
suet laulan suitsi-suuhun,<br>
karhut rautakahlehisin,<br>
tahi rutjon ruumeniksi,<br>
seulaisen sepalehiksi.<br>
Sillä siitä selvitäime,<br>
pääsen matkani perille."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Et vielä perille pääsnyt!<br>
Ne oli sinne mennessäsi<br>
matkalla isot imehet,<br>
kolme kummoa kovoa,<br>
kolme miehen kuolemata;<br>
viel' on sinne saatuasi<br>
paikalla pahimmat kummat.<br>
Kulet tietä pikkaraisen,<br>
tulet Pohjolan pihalle:<br>
aita on rautainen rakettu,<br>
terästarha teeksennelty<br>
maasta asti taivosehen,<br>
taivosesta maahan asti,<br>
keihä'illä seivästetty,<br>
maan maoilla aiastettu,<br>
käärmehillä vitsastettu,<br>
sisiliskoilla si'elty;<br>
heitty hännät häilymähän,<br>
pääkurikat kuilumahan,<br>
pääkehät kähäjämähän,<br>
päät ulos, sisähän hännät.<br>
"Maass' on toisia matoja,<br>
rata kyitä, käärmehiä<br>
ylös kielin kiehumassa,<br>
alas hännin häilymässä.<br>
Yks' on muita kauheampi<br>
eessä portin poikkipuolin,<br>
pitelämpi pirtin hirttä,<br>
paksumpi kujapatsasta,<br>
ylös kielin kiehumassa,<br>
suin ylös suhahtamassa,<br>
ei ketänä muuta vasten,<br>
vasten vaivaista sinua."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Seki on surma lapsen surma,<br>
ei ole kuolema urohon.<br>
Tunnen ma tulen lumoa,<br>
valkeaisen vaivutella,<br>
ja tunnen maot manata,<br>
käärmehyiset käännytellä.<br>
Äsken päänä eilisenä<br>
kynnin maata kyyn-alaista,<br>
käännin maata käärmehistä<br>
aivan paljahin kätösin.<br>
Kyyt pitelin kynsissäni,<br>
käsissäni käärmehyiset;<br>
tapoin kyitä kymmenkunnan,<br>
sa'an mustia matoja:<br>
viel' on kynnet kyyn veressä,<br>
käet käärmehen talissa.<br>
Sill' en taia tullakana,<br>
viel' en varsin jouakana<br>
maon suuren suupalaksi,<br>
käärmehen käsialaksi:<br>
itse konnat kouristelen,<br>
ilkeät iki puserran,<br>
kyyt on laulan laiemmalle,<br>
maot muutan tien mukahan,<br>
astun Pohjolan pihalta,<br>
tungeime tuvan sisähän."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Ellös vainen, poikueni,<br>
menkö Pohjolan tupahan,<br>
Sariolan salvoksihin!<br>
Siell' on miehet miekka vyöllä,<br>
urohot sota-aseissa,<br>
humalassa hullut miehet,<br>
pahat paljo juotuansa.<br>
Laulavat sinun poloisen<br>
miekkahan tuliterähän;<br>
jo on laulettu paremmat,<br>
jalommatki jaksettuna."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Jo olen ennenkin elellyt<br>
noilla Pohjolan tuvilla.<br>
Ei minua laula lappi<br>
eikä tunge turjalainen;<br>
itse laulan lappalaisen<br>
sekä tungen turjalaisen:<br>
laulan halki hartionsa,<br>
puhki leukansa puhelen,<br>
paian kauluksen kaheksi,<br>
rikki rintalastasensa."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Ohoh poikani poloinen!<br>
Vielä muistat muinaistasi,<br>
kerskut ennen käynnistäsi!<br>
Jo olet ennenkin elellyt<br>
noilla Pohjolan tuvilla:<br>
uinut kaikki umpilammit,<br>
koirankieliset kokenut,<br>
käynyt koskia kolisten,<br>
myötävirtoja vilisten,<br>
Tuonen kosket tunnustellut,<br>
mitannut Manalan virrat!<br>
Siell' oisit tänäki päänä<br>
ilman äitittä pahatta.<br>
"Muistapa, mitä sanelen!<br>
Tulet Pohjolan tuville:<br>
mäki on täynnä seipähiä,<br>
piha täynnä pylvähiä,<br>
ne on täynnä miehen päitä;<br>
yks' on seiväs päätöin seiväs<br>
- senpä seipähän nenähän<br>
sinun pääsi leikatahan!"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Hurja noita huolinevi,<br>
epäkelpo keksinevi,<br>
viittä, kuutta vainovuotta,<br>
seitsentä sotakeseä!<br>
Ei noita uro totelle,<br>
vääjänne väheäkänä.<br>
Tuo mulle sotisopani,<br>
vanhat vainovaatteheni!<br>
Itse käyn isoni miekan,<br>
katson kalvan taattoseni;<br>
viikon on vilussa ollut,<br>
kauan kaihossa sijassa,<br>
itkenyt ikänsä siellä,<br>
kantajata kaipaellut."<br>
Sai siitä sotisopansa,<br>
vanhat vainovaattehensa,<br>
isonsa ikuisen miekan,<br>
tuon taaton sotatoverin.<br>
Senpä siltahan sysäsi,<br>
terin työnti lattiahan:<br>
miekkanen käessä kääntyi<br>
kuni tuore tuomen latva<br>
tahi kasvava kataja.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Tuskin on Pohjolan tuvissa,<br>
Sariolan salvoksissa<br>
tämän miekan miettijäistä,<br>
tämän kalvan katsojaista."<br>
Jousen seinältä sivalti,<br>
kaaren vahvan vaarnaselta.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Sen mä mieheksi sanoisin,<br>
urohoksi arveleisin,<br>
joka jouseni vetäisi,<br>
kiveräni kiinnittäisi<br>
noilla Pohjolan tuvilla,<br>
Sariolan salvoksilla."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
suorihe sotisopihin,<br>
puki vainovaattehisin.<br>
Itse lausui orjallensa,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi on osto-orjaseni,<br>
rahan saatu raatajani!<br>
Jou'uta sotaoriini,<br>
valjastele vainovarsa<br>
lähteäkseni pitoihin,<br>
lemmon joukon juominkihin!"<br>
Orja nöyrä, neuvottava,<br>
pian pistihe pihalle,<br>
työnti varsan valjahisin,<br>
puikkoihin tulipunaisen.<br>
Sanoi tuolta tultuansa:<br>
"Jo olen tehnyt tehtäväni,<br>
suorittanut tuon orosi,<br>
varsan viljon valjastanut."<br>
Siitä lieto Lemminkäisen<br>
luku lähteä tulevi.<br>
Käsi käski, toinen kielti,<br>
sormet suoniset pakotti.<br>
Toki läksi, kuin käkesi,<br>
varsin läksi, ei varannut.<br>
Emo neuvoi poikoansa,<br>
vanhin lastansa varoitti<br>
oven suusta, orren alta,<br>
kattilan katasijoilta:<br>
"Poikueni, ainueni,<br>
lapseni, vakauteni!<br>
Jos sa jou'ut juominkihin,<br>
tapahut mihin tahansa,<br>
juopa puoli tuoppiasi,<br>
keskimaihin maljasesi;<br>
anna toisen toinen puoli,<br>
pahemman pahempi puoli:<br>
mato maljassa venyvi,<br>
toukka tuopin pohjukassa."<br>
Vielä neuvoi poikoansa,<br>
varsin lastansa vakusti<br>
perimäisen pellon päästä,<br>
veräjältä viimeiseltä:<br>
"Jos sa jou'ut juominkihin,<br>
tapahut mihin tahansa,<br>
istu puolella sijoa,<br>
astu puoliaskelella,<br>
anna toisen toinen puoli,<br>
pahemman pahempi puoli,<br>
niin sinusta mies tulevi,<br>
uros selvä selkiävi,<br>
läpi käymähän keräjät,<br>
jutut julki polkemahan<br>
urohoisessa väessä,<br>
miehisessä joukkiossa."<br>
Siitä läksi Lemminkäinen<br>
istuen oron re'essä;<br>
iski virkkua vitsalla,<br>
heitti helmiruoskasella.<br>
Läksi virkku vieremähän,<br>
hevonen helettämähän.<br>
Ajoi aikoa vähäisen,<br>
hyvän hetken hetkutteli:<br>
näki tiellä teirikarjan.<br>
Teiret lentohon lehahti,<br>
lintukarja kapsahutti<br>
eestä juoksevan hevosen.<br>
Jäi hitusen höyheniä,<br>
tielle teiren sulkasia.<br>
Ne kokosi Lemminkäinen,<br>
tapaeli taskuhunsa:<br>
ei tieä, mikä tulisi,<br>
tapahtuisi taipalella;<br>
kaikki on tarpehen talossa,<br>
hyväksi hätävarana.<br>
Ajoi eellehen vähäisen,<br>
kulki tietä pikkuruisen;<br>
jo hepo hörösteleikse,<br>
luppakorva luonteleikse.<br>
Se on lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
kuorustihe korjastansa,<br>
kaarastihe katsomahan:<br>
niin on, kuin sanoi emonsa,<br>
oma vanhempi vakasi!<br>
Aivin on joki tulinen<br>
poikitse hevon e'essä.<br>
Joess' on tulinen koski,<br>
koskessa tulinen luoto,<br>
luo'olla tulinen korko,<br>
korolla tulinen kokko:<br>
sillä kulkku tulta kuohui,<br>
suu valeli valkeata,<br>
höyhenet tulena tuiski,<br>
säkeninä säihkäeli.<br>
Kaukon kaukoa näkevi,<br>
loitompata Lemminkäisen:<br>
"Minnepä menevi Kauko,<br>
kunne läksit, Lemmin poika?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Läksin Pohjolan pitoihin,<br>
salajoukon juominkihin.<br>
Välty syrjähän vähäisen,<br>
poikellaite tieltä poies,<br>
laske eelle matkamiestä,<br>
Lemminkäistä liiatenki,<br>
sivutsesi siirtymähän,<br>
vieretse vaeltamahan!"<br>
Kokko saatteli sanoa,<br>
tulikulkku kuiskahella:<br>
"Lasken eelle matkamiehen,<br>
Lemminkäisen liiatenki<br>
- suun kautta samoamahan,<br>
kautta kulkun kulkemahan:<br>
siitä sulle tie menevi<br>
mennä tuosta tuon hyväksi<br>
noihin pitkihin pitoihin,<br>
iän kaiken istumihin."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Ei tuossa kovin hätäillyt.<br>
Tapasip' on taskuhunsa,<br>
löihe kukkaroisehensa,<br>
otti teiren sulkasia;<br>
hieroa hitustelevi<br>
kahen kämmenen välissä,<br>
sormen kymmenen sovussa:<br>
siitä syntyi teirikarja,<br>
koko parvi koppeloita.<br>
Syöksi ne kokolle suuhun,<br>
antoi appajan kitahan,<br>
kulkkuhun kokon tulisen,<br>
ikenihin iskulinnun.<br>
Sillä siitä selvittihe,<br>
pääsi päivän ensimäisen.<br>
Iski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmisellä.<br>
Läks' oronen oikomahan,<br>
hepo helkehyttämähän.<br>
Ajoi matkoa palasen,<br>
piirrätteli pikkuruisen;<br>
jo oronen ouostuvi,<br>
hevonen hörähtelevi.<br>
Kohottihe korjastansa,<br>
kaahistihe katsomahan:<br>
niin on, kuin sanoi emonsa,<br>
oma vanhempi vakitti!<br>
On eessä tulinen kuoppa,<br>
se on poikkipuolin tietä,<br>
itähän iäti pitkä,<br>
luotehesen loppumatoin,<br>
täynnä kuumoa kiveä,<br>
palavata paateroa.<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Ukkoa rukoelevi:<br>
"Oi Ukko, ylijumala,<br>
tahi taatto taivahinen!<br>
Nosta lonka luotehelta,<br>
toinen lännestä lähetä,<br>
kolmas istuta iästä,<br>
kohottele koillisesta,<br>
syrjin yhtehen syseä,<br>
lomatusten loukahuta!<br>
Sa'a lunta sauvan varsi,<br>
kiehittele keihäsvarsi<br>
noille kuumille kiville,<br>
palaville paateroille!"<br>
Tuo Ukko, ylijumala,<br>
taatto vanha taivahinen,<br>
nosti longan luotehelta,<br>
toisen lännestä lähetti,<br>
iätti iästä pilven,<br>
kohotteli koilta ilman,<br>
nepä yhtehen yhytti,<br>
lomakkohon loukahutti.<br>
Satoi lunta sauvan varren,<br>
kiehitteli keihäsvarren<br>
noille kuumille kiville,<br>
palaville paateroille:<br>
tulipa luminen lampi,<br>
hyinen järvi muo'ostihe.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
lauloi tuohon jäisen sillan<br>
poikitse lumisen lammin,<br>
äyrähästä äyrähäsen.<br>
Sillä sen rovin vaelti,<br>
pääsi toisen päiväyksen.<br>
Laski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmisvyöllä.<br>
Sai virkku vilettämähän,<br>
hepo hötkelyttämähän.<br>
Virkku juoksi virstan, toisen,<br>
maan paras palan pakeni;<br>
siitä seisahtui äkisti,<br>
ei pakene paikaltansa.<br>
Itse lieto Lemminkäinen<br>
kavahtihe katsomahan:<br>
on susi veräjän suulla,<br>
karhu vastassa kujalla,<br>
suulla Pohjolan veräjän,<br>
päässä pitkien kujien.<br>
Silloin lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
tavoitteli taskuhunsa,<br>
kulki kukkaroisehensa;<br>
otti uuhen villasia,<br>
hieroa utustelevi<br>
kahen kämmenen kesessä,<br>
sormen kymmenen sovussa.<br>
Puhui kerran kämmenelle:<br>
uuhet juoksuhun uhahti,<br>
koko lauma lampahia,<br>
karitsoita aika karja.<br>
Suet sinne ryömäisihe,<br>
karhut kanssa kaimasihe.<br>
Itse lieto Lemminkäinen<br>
ajoi eelle matkoansa.<br>
Kulki tietä pikkaraisen,<br>
tuli Pohjolan pihalle.<br>
Aita oli rautainen rakettu,<br>
teräksinen tarha tehty,<br>
sata syltä maaemähän,<br>
tuhat syltä taivosehen,<br>
keihä'illä seivästetty,<br>
maan maoilla aiastettu,<br>
käärmehillä kiinnitetty,<br>
sisiliskoilla si'elty:<br>
heitty hännät häilymähän,<br>
pääkurikat kuilumahan,<br>
päät vankat vapajamahan,<br>
päät ulos, sisähän hännät.<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
jo tuossa ajattelevi:<br>
"Niin on, kuin sanoi emoni,<br>
kantajani kaikeroitti:<br>
on tuossa mokoma aita<br>
pantu maasta taivosehen!<br>
Alahatse kyy matavi,<br>
alemmaksi aita pantu,<br>
ylähätse lintu lenti,<br>
ylemmäksi aita pantu."<br>
Tok' ei tuossa Lemminkäinen<br>
huolinut kovin hätäillä.<br>
Veti veitsen huotrastansa,<br>
tupestansa tuiman rauan,<br>
sillä aitoa sivalti,<br>
katkoi aiakset kaheksi;<br>
aian rautaisen avasi,<br>
käänti tarhan käärmehisen<br>
viieltä vitsasväliltä,<br>
seitsemältä seipähältä.<br>
Itse eellehen ajavi<br>
portin Pohjolan etehen.<br>
Käärme tiellä käänteleikse<br>
eessä portin poikkipuolin,<br>
pitelämpi pirtin hirttä,<br>
paksumpi patsasta portin.<br>
Sata silmeä maolla,<br>
tuhat kieltä käärmehellä,<br>
silmät seulan suuruhiset,<br>
kielet pitkät keihovartta,<br>
hampahat haravan varren,<br>
selkä seitsemän venettä.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
ei tohi käsiksi käyä<br>
satasilmälle maolle,<br>
tuhatkieli-käärmehelle.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Mato musta, maanalainen,<br>
toukka Tuonen-karvallinen,<br>
kulkija kulon-alainen,<br>
lehen lemmon juurehinen,<br>
läpi mättähän menijä,<br>
puun juuren pujottelija!<br>
Kuka sun kulosta nosti,<br>
heinän juuresta herätti<br>
maan päälle matelemahan,<br>
tielle teukkalehtamahan?<br>
Kuka nosti nokkoasi,<br>
kuka käski, ken kehoitti<br>
päätä pystössä piteä,<br>
kaulan vartta kankeata?<br>
Isosiko vai emosi<br>
vaiko vanhin veljiäsi<br>
vai nuorin sisariasi<br>
vaiko muu sukusi suuri?<br>
"Sule nyt suusi, peitä pääsi,<br>
kätke kielesi käpeä,<br>
sykerräite sykkyrähän,<br>
käperräite käppyrähän,<br>
anna tietä, puolen tietä,<br>
sivu mennä matkamiehen!<br>
Tahi siirry tieltä poies,<br>
kule, kurja, kursikkohon,<br>
kaaloa kanervikkohon,<br>
sala'aite sammalehen,<br>
veäite villakuontalona,<br>
haavan halkona kuleksi, tunge pääsi turpehesen,<br>
mätä mättähän sisähän<br>
- turpehessa sun tupasi,<br>
alla mättähän majasi - :<br>
jospa tuolta pääsi nostat,<br>
Ukko pääsi särkenevi<br>
neuloilla teräsnenillä,<br>
rakehilla rautaisilla."<br>
Senpä lausui Lemminkäinen.<br>
Ei sitä mato totellut;<br>
ain' yhä kähäelevi,<br>
ylös kielin kiehahtavi,<br>
suin ylös suhahtelevi<br>
pään varalle Lemminkäisen.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
muisti vanhoja sanoja,<br>
ennen eukon neuvomia,<br>
äitinsä opettamia.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
virkki kaunis Kaukomieli:<br>
"Kun et tuostana totelle<br>
etkä vääjänne vähällä,<br>
vielä turvut tuskihisi,<br>
paisut pakkopäivihisi,<br>
halkeat, paha, kaheksi,<br>
konna, kolmeksi muruksi,<br>
kun ma etsinen emosi,<br>
haen valtavanhempasi.<br>
Tieän, sykkä, synnyntäsi,<br>
maan kamala, kasvantasi:<br>
Syöjätär sinun emosi,<br>
Vetehinen vanhempasi.<br>
"Sylki Syöjätär vesille,<br>
laski kuolan lainehille.<br>
Tuota tuuli tuuitteli,<br>
ve'en henki heilutteli,<br>
tuuitteli vuotta kuusi,<br>
senki seitsemän keseä<br>
selvällä meren selällä,<br>
lapovilla lainehilla.<br>
Vesi sen pitkäksi venytti,<br>
päivä paistoi pehmeäksi,<br>
ve'en tyrsky maalle työnti,<br>
aalto rannallen ajeli.<br>
"Kulki kolme luonnotarta<br>
rannalla meren rapean,<br>
meren pauhun partahalla.<br>
Ne tuon rannalla näkivät;<br>
sanoivat sanalla tuolla:<br>
'Mipä tuostaki tulisi,<br>
kunpa Luoja hengen loisi,<br>
tuolle silmät siunoaisi?'<br>
"Päätyi Luoja kuulemassa;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
'Pahasta paha tulisi,<br>
konna konnan oksennosta,<br>
jos ma tuolle hengen loisin,<br>
silmät päähän siunoaisin.'<br>
"Saipa Hiisi kuulemahan,<br>
mies häjy tähyämähän.<br>
Itse luojaksi rupesi;<br>
antoi Hiisi hengen tuolle<br>
konnan ilkeän kinalle,<br>
Syöjättären sylkemälle:<br>
siitä kääntyi käärmeheksi,<br>
muuttui mustaksi maoksi.<br>
"Mist' on tuolle henki saatu?<br>
Henki Hiien hiiloksesta.<br>
Mist' on syyetty syäntä?<br>
Syöjättäreltä syäntä.<br>
Mist' on aivot ankeloisen?<br>
Virran vankan vaaluvista.<br>
Mistä tunto turmiolla?<br>
Kuohusta tulisen kosken.<br>
Mist' on pää pahalle pantu?<br>
Pää pahan pavun jyvästä.<br>
"Mist' on siihen silmät luotu?<br>
Lemmon liinan siemenistä.<br>
Mist' on korvat konnan päässä?<br>
Lemmon koivun lehtosista.<br>
Mist' on suuta suunnitettu?<br>
Suu solesta Syöjättären.<br>
Mist' on kieli kehnon suussa?<br>
Keitolaisen keihä'ästä.<br>
Mist' on hampahat häjyllä?<br>
Okahista Tuonen ohran.<br>
Mist' on ilkeän ikenet?<br>
Ikenistä Kalman immen.<br>
"Mist' on selkä seisotettu?<br>
Hiien hiiliseipähästä.<br>
Mistä häntä häälättynä?<br>
Pahalaisen palmikosta.<br>
Mistä suolet solmittuna?<br>
Suolet surman vyöllisestä.<br>
"Siin' oli sinun sukusi,<br>
siinä kuulu kunniasi!<br>
"Mato musta, maanalainen,<br>
toukka Tuonen-karvallinen,<br>
maan karva, kanervan karva,<br>
kaiken ilmankaaren karva!<br>
Lähe nyt tieltä matkamiehen,<br>
eestä kulkijan urohon!<br>
Anna mennä matkamiehen,<br>
Lemminkäisen leyhytellä<br>
noihin Pohjolan pitoihin,<br>
hyvän synnyn syöminkihin!"<br>
Jo mato kuvattelihe,<br>
satasilmä siirtelihe,<br>
kääntelihe käärme paksu,<br>
muuttelihe tien mukahan;<br>
antoi mennä matkamiehen,<br>
Lemminkäisen leyhytellä<br>
noihin Pohjolan pitoihin,<br>
salajoukon juominkihin.<br>



<hr/>
<h3 id="27">Seitsemäskolmatta runo</h3>


Jo nyt Kaukoni kuletin,<br>
saatoin Ahti Saarelaisen<br>
monen surman suun ohitse,<br>
Kalman kielen kantimetse<br>
noille Pohjolan pihoille,<br>
salakansan kartanoille.<br>
Nyt onpi saneltavana,<br>
kielin kertoeltavana,<br>
miten lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
tuli Pohjolan tupihin,<br>
Sariolan salvoksihin,<br>
ilman kutsutta pitoihin,<br>
airuhitta juominkihin.<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen,<br>
poika, veitikkä verevä,<br>
heti kun tuli tupahan,<br>
astui keskilattialle:<br>
silta liekkui lehmuksinen,<br>
tupa kuusinen kumahti.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Terve tänne tultuani,<br>
terve tervehyttäjälle!<br>
Kuules, Pohjolan isäntä!<br>
Oisiko talossa tässä<br>
ohria orosen purra,<br>
olutta urohon juoa?"<br>
Itse Pohjolan isäntä<br>
istui pitkän pöyän päässä.<br>
Tuop' on tuolta vastoavi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ollevi talossa tässä<br>
tannerta orosen olla.<br>
Eikä kielletä sinua,<br>
jos olet siivolla tuvassa,<br>
oven suussa seisomasta,<br>
oven suussa, orren alla,<br>
kahen kattilan välissä,<br>
kolmen koukun koskevilla."<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
murti mustoa haventa,<br>
kattilaisen-karvallista.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Lempo tänne lähteköhön<br>
oven suuhun seisomahan,<br>
nokianne nuohomahan,<br>
karstoja karistamahan!<br>
Eip' ennen minun isoni<br>
eikä valtavanhempani<br>
seisonut sijalla sillä,<br>
oven suussa, orren alla.<br>
Olipa sijoa silloin:<br>
tanhua orihin olla,<br>
tupa pesty miesten tulla,<br>
sopet luoa sormikasta,<br>
vaarnat miesten vanttuhia,<br>
seinät miekkoja laella.<br>
Miksip' ei ole minulle<br>
kuin ennen minun isolle?"<br>
Siitä siirtihen ylemmä,<br>
pyörähtihe pöyän päähän;<br>
istuihe rahin nenähän,<br>
petäjäisen penkin päähän:<br>
rahi vastahan rasahti,<br>
petäjäinen penkki notkui.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Enpäs liene lempivieras,<br>
kun ei tuotane olutta<br>
tulevalle vierahalle."<br>
Ilpotar, hyvä emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ohoh poika Lemminkäisen!<br>
Mi sinusta vierahasta!<br>
Tulit pääni polkemahan,<br>
aivoni alentamahan!<br>
Ohrina oluet meillä,<br>
makujuomat maltahina,<br>
leipomatta vehnäleivät,<br>
lihakeitot keittämättä.<br>
Oisit yötä ennen tullut<br>
taikka päiveä jälestä."<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jop' on täällä syömät syöty,<br>
häät juotu, piot pi'etty,<br>
oluet osin jaeltu,<br>
me'et miehin mittaeltu,<br>
kannut kannettu kokohon,<br>
tuopit roukkoihin rovittu!<br>
"Oi sie Pohjolan emäntä,<br>
Pimentolan pitkähammas!<br>
Pi'it häät häjyn tavalla,<br>
kutsut koiran kunnialla.<br>
Leipoelit leivät suuret,<br>
panit ohraiset oluet,<br>
laitoit kutsut kuusianne,<br>
anojat yheksiänne:<br>
kutsuit kurjat, kutsuit köyhät,<br>
kutsuit ruojat, kutsuit roistot,<br>
kaikki hoikat huonemiehet,<br>
kaitakauhtanat kasakat;<br>
muun on kutsuit kaiken kansan<br>
- minun heitit kutsumatta!<br>
"Mintähen tämä minulle<br>
omistani ohristani?<br>
Muut ne kantoi kauhasilla,<br>
muut ne tiiskinä tiputti,<br>
minä määrin mätkäelin,<br>
puolikkoisin putkaelin<br>
omiani ohriani,<br>
kylvämiäni jyviä.<br>
"En nyt liene Lemminkäinen,<br>
en vieras hyvän-niminen,<br>
kun ei tuotane olutta,<br>
pantane pata tulelle,<br>
keittoa pa'an sisähän,<br>
leiviskä sianlihoa,<br>
syöäkseni, juoakseni<br>
päähän matkan päästyäni."<br>
Ilpotar, hyvä emäntä,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh piika pikkarainen,<br>
orjani alinomainen!<br>
Pane keittoa patahan,<br>
tuo olutta vierahalle!"<br>
Tyttö pieni, tyhjä lapsi,<br>
pahin astian pesijä,<br>
lusikkojen luutustaja,<br>
kapustojen kaapustaja<br>
pani keittoa patahan:<br>
luut lihoista, päät kaloista,<br>
vanhat naatit naurihista,<br>
kuoret leivistä kovista.<br>
Toi siitä olutta tuopin,<br>
kannun kaljoa pahinta<br>
juoa lieto Lemminkäisen,<br>
appoa halun-alaisen.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tokko lie sinussa miestä,<br>
juojoa tämän oluen,<br>
tämän kannun kaatajata?"<br>
Lemminkäinen, lieto poika,<br>
katsoi tuosta tuoppihinsa:<br>
toukka on tuopin pohjukassa,<br>
käärmehiä keskimailla;<br>
äärillä maot mateli,<br>
sisiliskot liuahteli.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen,<br>
kauahutti Kaukomieli:<br>
"Tuopin tuojat Tuonelahan,<br>
kannun kantajat Manalle<br>
ennen kuun ylenemistä,<br>
tämän päivän päätymistä!"<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oh sinä olut katala!<br>
Jo nyt jou'uit joutavihin,<br>
jou'uit joutavan jälille!<br>
Olut suuhun juotanehe,<br>
ruhkat maahan luotanehe<br>
sormella nimettömällä,<br>
vasemmalla peukalolla!"<br>
Tapasip' on taskuhunsa,<br>
kulki kukkaroisehensa.<br>
Otti ongen taskustansa,<br>
väkärauan väskystänsä,<br>
tuonp' on tunki tuoppihinsa,<br>
alkoi onkia olutta:<br>
maot puuttui onkehensa,<br>
väkähänsä kyyt vihaiset.<br>
Sa'an nosti sammakoita,<br>
tuhat mustia matoja,<br>
loi ne maahan maan hyviksi,<br>
kaikki laski lattialle;<br>
veti veitsensä terävän,<br>
tuon on tuiman tuppirauan,<br>
sillä silpoi päät maoilta,<br>
katkoi kaulat käärmehiltä<br>
- joi oluen onneksensa,<br>
me'en mustan mieliksensä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En mä liene lempivieras,<br>
kun ei tuotane olutta,<br>
parempata juotavata<br>
varavammalla käellä,<br>
suuremmalla astialla,<br>
tahi ei oinasta isetä,<br>
suurta sonnia tapeta,<br>
härkeä tupahan tuoa,<br>
sorkkasäärtä huonehesen."<br>
Itse Pohjolan isäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mitä sie tulitki tänne,<br>
ken sinua koolle kutsui?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Korea kutsuttu vieras,<br>
koreampi kutsumatoin.<br>
Kuules, poika pohjolaisen,<br>
itse Pohjolan isäntä!<br>
Anna ostoa olutta,<br>
juomoa rahan-alaista!"<br>
Tuopa Pohjolan isäntä<br>
tuosta suuttui ja syäntyi,<br>
kovin suuttui ja vihastui.<br>
Lauloi lammin lattialle<br>
Lemminkäisellen etehen.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuoss' on joki juoaksesi,<br>
lampi laikutellaksesi."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En ole vaimojen vasikka<br>
enkä härkä hännällinen<br>
juomahan jokivesiä,<br>
lampivettä lakkimahan."<br>
Itse loihe loitsimahan,<br>
laikahtihe laulamahan.<br>
Lauloi sonnin lattialle,<br>
härän suuren, kultasarven:<br>
sepä lammin laikkaeli,<br>
joi jokosen onneksensa.<br>
Pohjolainen, pitkä poika,<br>
suen suustansa sukesi;<br>
senpä lauloi lattialle<br>
surmaksi lihavan sonnin.<br>
Lemminkäinen, lieto poika,<br>
lauloi valkean jäniksen<br>
lattialle hyppimähän<br>
sen sutosen suun e'essä.<br>
Pohjolainen, pitkä poika,<br>
lauloi koiran koukkuleuan<br>
tuon jäniksen tappamahan,<br>
kierosilmän kiskomahan.<br>
Lemminkäinen, lieto poika,<br>
lauloi orrellen oravan,<br>
orsilla kapahumahan,<br>
koiran tuota haukkumahan.<br>
Pohjolainen, pitkä poika,<br>
lauloi nää'än kultarinnan:<br>
näätä näppäsi oravan<br>
orren päässä istumasta.<br>
Lemminkäinen, lieto poika,<br>
lauloi ruskean reposen:<br>
se söi nää'än kultarinnan,<br>
karvan kaunihin kaotti.<br>
Pohjolainen, pitkä poika,<br>
kanan suustansa sukesi<br>
sillalla sipoamahan<br>
tuon reposen suun e'essä.<br>
Lemminkäinen, lieto poika,<br>
haukan suustansa sukesi,<br>
kieleltä käpeäkynnen:<br>
sepä kiskalti kanasen.<br>
Sanoi Pohjolan isäntä,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Ei tässä piot paranne,<br>
kun ei vierahat vähenne;<br>
talo työlle, vieras tielle<br>
hyvistäki juomingista!<br>
Lähe tästä, hiien heitto,<br>
luota kaiken ihmiskansan!<br>
Kotihisi, konna, koita,<br>
paha, maahasi pakene!"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ei miestä manaten saa'a,<br>
ei miestä pahempatana<br>
sijaltansa siirtymähän,<br>
paikalta pakenemahan."<br>
Silloin Pohjolan isäntä<br>
miekan seinältä sivalti,<br>
tempasi tuliteränsä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi sie Ahti Saarelainen<br>
tahi kaunis Kaukomieli!<br>
Mitelkämme miekkojamme,<br>
katselkamme kalpojamme,<br>
minunko parempi miekka<br>
vainko Ahti Saarelaisen!"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Mitä minun on miekastani,<br>
kun on luissa lohkiellut,<br>
pääkasuissa katkiellut!<br>
Vaan kuitenki kaikitenki,<br>
kun ei nuo piot paranne,<br>
mitelkämme, katselkamme,<br>
kumman miekka mieluhumpi!<br>
Eip' ennen minun isoni<br>
miekkamittoja varannut:<br>
pojastako polvi muuttui,<br>
lapsesta laji väheni!"<br>
Otti miekan, riisui rauan,<br>
tempasi tuliteräisen<br>
huotrasta huveksisesta,<br>
vyöstä vennon-selkäisestä.<br>
Mittelivät, katselivat<br>
noien miekkojen pituutta:<br>
olipa pikkuista pitempi<br>
miekka Pohjolan isännän,<br>
yhtä kynnen mustukaista,<br>
puolta sormuen niveltä.<br>
Sanoi Ahti Saarelainen,<br>
virkkoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Sinunpa pitempi miekka:<br>
sinun eellä iskeminen."<br>
Siitä Pohjolan isäntä<br>
sivalteli, sieppaeli,<br>
tavoitteli, ei tavannut,<br>
Lemminkäistä päälakehen.<br>
Kerran ortehen osasi,<br>
kamanahan kapsahutti:<br>
orsi poikki otskahutti,<br>
kamana kaheksi lenti.<br>
Sanoi Ahti Saarelainen,<br>
virkkoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Min teki pahoa orret,<br>
kamana tihua työtä,<br>
jotta orsia osoitat,<br>
kamanata kapsuttelet?<br>
"Kuule, poika pohjolaisen,<br>
itse Pohjolan isäntä!<br>
Tukela tora tuvassa,<br>
seikat akkojen seassa:<br>
tuvan uuen turmelemme,<br>
lattiat verin panemme.<br>
Käykämme ulos pihalle,<br>
ulos pellolle torahan,<br>
tanterelle tappelohon!<br>
Pihalla veret paremmat,<br>
kaunihimmat kartanolla,<br>
luontevaisemmat lumella."<br>
Mentihin ulos pihalle.<br>
Tavattihin lehmän talja,<br>
levitettihin pihalle<br>
senp' on päällä seistäksensä.<br>
Sanoi Ahti Saarelainen:<br>
"Kuulesta, sa Pohjan poika!<br>
Sinunpa pitempi miekka,<br>
sinun kalpa kauheampi<br>
- ehkä tuon on tarvinnetki,<br>
ennenkuin ero tulevi<br>
tahi kaula katkeavi - :<br>
iske päältä, Pohjan poika!"<br>
Iski päältä Pohjan poika.<br>
Iski kerran, iski toisen,<br>
kohta kolmasti rapasi;<br>
eipä oike'in osoita,<br>
lipaise lihoakana,<br>
ota ei orvaskettuana.<br>
Sanoi Ahti Saarelainen,<br>
virkkoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Annapas minäki koitan,<br>
jo se on vuoroni minunki!"<br>
Tuopa Pohjolan isäntä<br>
ei tuosta totella ollut:<br>
yhä iski, ei epäillyt,<br>
tarkoitteli, ei tavannut.<br>
Tulta tuiski tuima rauta,<br>
terä varsin valkeata<br>
käessä lieto Lemminkäisen;<br>
läksi loiste loitommaksi,<br>
vasten kauloa valahti<br>
tuon on pojan pohjolaisen.<br>
Sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ohoh Pohjolan isäntä!<br>
Niinp' on kaulasi, katalan,<br>
kuni koite ruskeana!"<br>
Tuopa poika pohjolaisen,<br>
itse Pohjolan isäntä,<br>
sinne siirti silmiänsä<br>
pä'in kauloa omoa.<br>
Tuop' on lieto Lemminkäinen<br>
siinä lyöä silpahutti,<br>
iski miestä miekallansa,<br>
kavahutti kalvallansa.<br>
Löip' on kerran luimahutti:<br>
laski pään on päältä olka,<br>
kallon kaulalta sivalti;<br>
vei kuin naatin naurihista<br>
tahikka tähkän olesta,<br>
evän kaikesta kalasta.<br>
Päähyt pyörähti pihalle,<br>
miehen kallo kartanolle,<br>
kuni nuolen noutaessa<br>
puusta koppelo putosi.<br>
Sata oli seivästä mäellä,<br>
tuhat pystössä pihalla,<br>
saoin päitä seipähissä.<br>
Yks' on seiväs ilman päättä:<br>
tuop' on lieto Lemminkäinen<br>
otti pään pojan pätöisen,<br>
kantoi kallon kartanolta<br>
senki seipähän nenähän.<br>
Siitä Ahti Saarelainen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
tupahan palattuansa<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuo vettä, vihainen piika,<br>
käsiäni pestäkseni<br>
veristä pahan isännän,<br>
häjyn miehen hurmehista!"<br>
Pohjan akka syännyksenti,<br>
syännyksenti, suutuksenti.<br>
Lauloi miestä miekallista,<br>
asehellista urosta,<br>
saa miestä miekallista,<br>
tuhat kalvan kantajata<br>
pään varalle Lemminkäisen,<br>
Kaukomielen kaulan päälle.<br>
Jo aika tosin tulevi,<br>
päivä liitolle lipuvi,<br>
toki käypi tuskemmaksi,<br>
läylemmäksi lankeavi<br>
asuskella Ahti poian,<br>
Lemminkäisen leyhytellä<br>
noissa Pohjolan pioissa,<br>
salajoukon juomingissa.<br>



<hr/>
<h3 id="28">Kahdeksaskolmatta runo</h3>


Jo nyt Ahti Saarelainen,<br>
itse lieto Lemminkäinen,<br>
pistäiksen on piilemähän,<br>
painaikse pakenemahan<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
sangasta Saran talosta.<br>
Läksi tuiskuna tuvasta,<br>
savuna pihalle saapi<br>
pakohon pahoja töitä,<br>
pillojansa piilemähän.<br>
Niin pihalle tultuansa<br>
katseleikse, käänteleikse,<br>
etsi entistä oritta.<br>
Näe ei entistä oroa:<br>
näki paaen pellon päässä,<br>
pajupehkon pientarella.<br>
Mikäs neuvoksi tulevi,<br>
mikä neuvon antajaksi,<br>
ettei pää pahoin menisi,<br>
tukka turhi'in tulisi,<br>
hivus hieno lankeaisi<br>
näillä Pohjolan pihoilla?<br>
Jo kumu kylästä kuului,<br>
tomu toisista taloista,<br>
välkytys kylän väliltä,<br>
silmän isku ikkunoilta.<br>
Tuossa lieto Lemminkäisen,<br>
tuon on Ahti Saarelaisen,<br>
täytyi toisiksi ruveta,<br>
piti muiksi muutellaita.<br>
Kokkona ylös kohosi,<br>
tahtoi nousta taivahalle:<br>
päivä poltti poskipäitä,<br>
kuuhut kulmia valaisi.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
Ukkoa rukoelevi:<br>
"Oi Ukko, hyvä Jumala,<br>
mies on tarkka taivahinen,<br>
jymypilvien pitäjä,<br>
hattarojen hallitsija!<br>
Laaipa utuinen ilma,<br>
luopa pilvi pikkarainen,<br>
jonka suojassa menisin,<br>
kotihini koitteleisin<br>
luoksi ehtoisen emoni,<br>
tykö valtavanhempani!"<br>
Lenteä lekuttelevi,<br>
katsoi kerran jälkehensä:<br>
keksi harmoan havukan<br>
- sen silmät paloi tulena<br>
kuni pojan pohjolaisen,<br>
Pohjan entisen isännän.<br>
Sanoi harmoa havukka:<br>
"Ohoh Ahti veikkoseni!<br>
Muistatko muinaista sotoa,<br>
tasapäätä tappeloa?"<br>
Sanoi Ahti Saarelainen,<br>
virkkoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Havukkani, lintuseni!<br>
Käännäite kohin kotia!<br>
Sano tuonne tultuasi<br>
pimeähän Pohjolahan:<br>
'Kova on kokko kourin saa'a,<br>
kynälintu kynsin syöä.'"<br>
Jo kohta kotihin joutui<br>
luoksi ehtoisen emonsa<br>
suulla surkeannäöllä,<br>
syämellä synkeällä.<br>
Emo vastahan tulevi<br>
kulkiessansa kujoa,<br>
aitoviertä astuessa.<br>
Ennätti emo kysyä:<br>
"Poikueni, nuorempani,<br>
lapseni, vakavampani!<br>
Mit' olet pahoilla mielin<br>
Pohjolasta tullessasi?<br>
Onko sarkoin vaarrettuna<br>
noissa Pohjolan pioissa?<br>
Jos on sarkoin vaarrettuna,<br>
saat sinä paremman sarkan,<br>
taattosi soasta saaman,<br>
tavoittaman tappelosta."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Ken mun sarkoin vaarteleisi!<br>
Itse vaartaisin isännät,<br>
vaartaisin sata urosta,<br>
tuhat miestä tunnustaisin."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Mit' olet pahoilla mielin?<br>
Oletko voitettu orihin,<br>
herjattu hevosen varsoin?<br>
Jos olet voitettu orihin,<br>
ostaos ori parempi<br>
ison saamilla eloilla,<br>
vanhemman varustamilla!"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Ken mun herjaisi hevosin<br>
eli varsoin voitteleisi!<br>
Itse herjaisin isännät,<br>
voittaisin oron ajajat,<br>
miehet vankat varsoinensa,<br>
urohot orihinensa."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Mit' olet pahoilla mielin,<br>
kuta synke'in syämin<br>
Pohjolasta tultuasi?<br>
Oletko naisin naurettuna<br>
eli piioin pilkattuna?<br>
Jos olet naisin naurettuna<br>
eli piioin pilkattuna,<br>
toiset toiste pilkatahan,<br>
naiset vasta nauretahan."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Ken mun naisin naurattaisi<br>
eli piioin pilkkoaisi!<br>
Itse nauraisin isännät,<br>
kaikki piiat pilkkoaisin,<br>
nauraisin sataki naista,<br>
tuhat muuta morsianta."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Mi sinulla, poikueni?<br>
On sulle satunen saanut<br>
Pohjolassa käyessäsi,<br>
vainko liioin syötyäsi,<br>
syötyäsi, juotuasi<br>
olet öisillä sijoilla<br>
nähnyt outoja unia?"<br>
Silloin lieto Lemminkäinen<br>
sai tuossa sanoneheksi:<br>
"Akat noita arvelkohot<br>
öisiä unennäköjä!<br>
Muistan yölliset uneni,<br>
sen paremmin päivälliset.<br>
Oi emoni, vanha vaimo!<br>
Sääli säkkihin evästä,<br>
pane jauhot palttinahan,<br>
suolat riepuhun sovita!<br>
Pois tuli pojalle lähtö,<br>
matka maasta ottaminen,<br>
tästä kullasta ko'ista,<br>
kaunihista kartanosta:<br>
miehet miekkoja hiovat,<br>
kärestävät keihä'itä."<br>
Emo ennätti kysyä,<br>
vaivan nähnyt vaaitella:<br>
"Miksi miekkoja hiovat,<br>
kärestävät keihä'itä?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Siksi miekkoja hiovat,<br>
kärestävät keihä'itä:<br>
mun poloisen pään varalle,<br>
vasten kauloa katalan.<br>
Tuli työ, tapahtui seikka<br>
noilla Pohjolan pihoilla:<br>
tapoin pojan pohjolaisen,<br>
itsen Pohjolan isännän.<br>
Nousi Pohjola sotahan,<br>
takaturma tappelohon<br>
vasten vaivaista minua,<br>
yksinäisen ympärille."<br>
Emo tuon sanoiksi virkki,<br>
lausui vanhin lapsellensa:<br>
"Jo sanoin minä sinulle,<br>
jo vainen varoittelinki,<br>
yhä kielteä käkesin<br>
lähtemästä Pohjolahan.<br>
Mahoit olla oikeassa,<br>
eleä emon tuvilla,<br>
oman vanhemman varassa,<br>
kantajasi kartanossa,<br>
ei oisi sotoa saanut,<br>
tapahtunut tappeloa.<br>
"Kunne nyt, poikani poloinen,<br>
kunne, kannettu katala,<br>
lähet pillan piilentähän,<br>
työn pahan pakenentahan,<br>
ettei pää pahoin menisi,<br>
kaula kaunis katkeaisi,<br>
tukka turhi'in tulisi,<br>
hivus hieno lankeaisi?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"En tieä sitä sijoa,<br>
kunne painuisin pakohon<br>
pillojani piilemähän.<br>
Oi emoni, kantajani!<br>
Kunne käsket piilemähän?"<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"En mä tieä, kunne käsken,<br>
kunne käsken ja kehoitan.<br>
Menet männyksi mäelle,<br>
katajaksi kankahalle,<br>
tuho sielläki tulevi,<br>
kova onni kohtoavi:<br>
use'in mäkinen mänty<br>
pärepuiksi leikatahan,<br>
usei'in kataja kangas<br>
seipähiksi karsitahan.<br>
"Nouset koivuksi norolle<br>
tahikka lehtohon lepäksi,<br>
tuho sielläki tulisi,<br>
kova onni kohti saisi:<br>
use'in noroinen koivu<br>
pinopuiksi pilkotahan,<br>
use'in lepikkölehto<br>
hakatahan halmeheksi.<br>
"Menet marjaksi mäelle,<br>
puolukaksi kankahalle,<br>
näille maille mansikoiksi,<br>
mustikoiksi muille maille,<br>
tuho sielläki tulisi,<br>
kova onni kohtoaisi:<br>
noppisivat nuoret neiet,<br>
tinarinnat riipisivät.<br>
"Mene hauiksi merehen,<br>
siiaksi silajokehen,<br>
tuho sielläki tulisi,<br>
kova loppu loukahtaisi:<br>
mies nuori, noentolainen,<br>
veisi verkkonsa vesille,<br>
nuoret nuotalla vetäisi,<br>
vanhat saisi verkollansa.<br>
"Menet metsähän sueksi,<br>
korpimaille kontioksi,<br>
tuho sielläki tulisi,<br>
kova onni kohtoaisi:<br>
mies nuori, noen näköinen,<br>
kärestäisi keihä'änsä<br>
surmataksensa sutoset,<br>
metsän karhut kaataksensa."<br>
Silloin lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Itse tieän ilke'immät,<br>
paikat arvoan pahimmat,<br>
kussa surma suin pitäisi,<br>
kova loppu loukahtaisi.<br>
Oi emo, elättäjäni,<br>
maammo, maion-antajani!<br>
Kunne käsket piilemähän,<br>
kunne käsket ja kehoitat?<br>
Aivan on surma suun e'essä,<br>
paha päivä parran päällä,<br>
yksi päivä miehen päätä,<br>
tuskin täytehen sitänä."<br>
Silloin äiti Lemminkäisen<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Sanon ma hyvänki paikan,<br>
ani armahan nimitän,<br>
missä piillä pillomuksen,<br>
paeta pahan-alaisen:<br>
muistan maata pikkuruisen,<br>
tieän paikkoa palasen,<br>
syömätöintä, lyömätöintä,<br>
miekan miehen käymätöintä.<br>
Sie vanno valat ikuiset,<br>
valehettomat, vakaiset,<br>
kuunna, kymmennä kesänä<br>
et sotia käyäksesi<br>
hopeankana halulla<br>
tahi kullan tarpehella!"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Vannon mie valat vakaiset,<br>
en kesänä ensimäisnä,<br>
tok' en vielä toisnakana<br>
saa'a suurihin sotihin,<br>
noihin miekan melskehisin.<br>
Viel' on haavat hartioissa,<br>
syvät reiät ryntähissä<br>
entisistäkin iloista,<br>
mennehistä melskehistä<br>
suurilla sotamä'illä,<br>
miesten tappotanterilla."<br>
Silloin äiti Lemminkäisen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Otapa isosi pursi,<br>
lähe tuonne piilemähän<br>
ylitse meren yheksän,<br>
meri-puolen kymmenettä,<br>
saarehen selällisehen,<br>
luotohon merellisehen!<br>
Siell' ennen isosi piili,<br>
sekä piili jotta säilyi<br>
suurina sotakesinä,<br>
vainovuosina kovina;<br>
hyvä oli siellä ollaksensa,<br>
armas aikaellaksensa.<br>
Siellä piile vuosi, toinen,<br>
käy kotihin kolmannella<br>
tutuille ison tuville,<br>
vanhempasi valkamoille!"<br>



<hr/>
<h3 id="29">Yhdeksäskolmatta runo</h3>


Lemminkäinen, lieto poika,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
saapi säkkihin evästä,<br>
kesävoita vakkahansa,<br>
vuoeksensa voita syöä,<br>
toiseksi sianlihoa.<br>
Siitä läksi piilemähän,<br>
sekä läksi jotta joutui.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo lähenki, jo pakenen<br>
koko kolmeksi kesäksi,<br>
viitiseksi vuotoseksi.<br>
Heitän maat matojen syöä,<br>
lehot ilvesten levätä,<br>
pellot peuran piehtaroia,<br>
ahot hanhien asua.<br>
"Hyvästi, hyvä emoni!<br>
Kun tulevi Pohjan kansa,<br>
Pimentolan pitkä joukko<br>
päätäni kyselemähän,<br>
sanopa samonneheksi,<br>
minun täältä menneheksi<br>
saman kasken kaattuani,<br>
joka jo on leikattuna!"<br>
Vetäisi venon vesille,<br>
laski laivan lainehille<br>
teräksisiltä teloilta,<br>
vaskisilta valkamoilta.<br>
Veti puuhun purjehia,<br>
vaattehia varpapuuhun;<br>
itse istuvi perähän,<br>
laaittihe laskemahan<br>
kokan koivuisen nojahan,<br>
melan vartevan varahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Puhu, tuuli, purjehesen,<br>
ahava, aja alusta!<br>
Anna juosta puisen purren,<br>
mennä mäntyisen venehen<br>
saarelle sanattomalle,<br>
niemelle nimettömälle!"<br>
Tuuli tuuitti venoista,<br>
meren tyrsky työnnytteli<br>
selviä selän vesiä,<br>
ulapoita auke'ita;<br>
tuuitteli kuuta kaksi,<br>
kuun on kohta kolmannenki.<br>
Tuossa istui niemen neiet<br>
rannalla meren sinisen;<br>
katselevat, käänteleivät,<br>
silmät päin sinistä merta.<br>
Kenpä vuotti veljeänsä,<br>
toivoi taattonsa tulevan;<br>
sepä vasta varsin vuotti,<br>
joka vuotti sulhoansa.<br>
Kaukoa näkyvi Kauko,<br>
Kaukon laiva loitompata:<br>
on kuin pieni pilven lonka<br>
veen ja taivahan välillä.<br>
Niemen neiet arvelevat,<br>
saaren impyet sanovat:<br>
"Mipä tuo merellä outo,<br>
kupa kumma lainehilla?<br>
Kun ollet omainen laiva,<br>
saaren pursi purjeniekka,<br>
niin kohin kotia käänny,<br>
vasten saaren valkamoita:<br>
saisimme sanomat kuulla,<br>
viestit mailta vierahilta,<br>
rauhassako rantakansat<br>
vainko vainossa elävät."<br>
Tuuli purjetta punovi,<br>
aalto laivoa ajeli.<br>
Pian lieto Lemminkäinen<br>
luotti purren luotoselle,<br>
laski laivan saaren päähän,<br>
saaren niemyen nenähän.<br>
Sanoi tuonne saatuansa,<br>
tutkaeli tultuansa:<br>
"Onko saarella sijoa,<br>
maata saaren manterella<br>
veteä venettä maalle,<br>
purtta kuivalle kumota?"<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet vastoavat:<br>
"Onpa saarella sijoa,<br>
maata saaren manterella<br>
veteä venettä maalle,<br>
purtta kuivalle kumota:<br>
tääll' on valkamat varavat,<br>
rannat täynnänsä teloja,<br>
jos saisit saoin venehin,<br>
tulisit tuhansin pursin."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
veälti venehen maalle,<br>
purren puisille teloille.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Onko saarella tiloa,<br>
maata saaren manterella<br>
piillä miehen pienekkäisen,<br>
paeta vähäväkisen<br>
suurista sotajymyistä,<br>
terän miekan melskehistä?"<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet vastoavat:<br>
"Onpa saarella tiloa,<br>
maata saaren manterella<br>
piillä miehen pienekkäisen,<br>
paeta vähäväkisen:<br>
liiat meill' on linnat täällä,<br>
kalhot kartanot asua,<br>
jos saisi sa'an urosta,<br>
tulisi tuhannen miestä."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkki, noin nimesi:<br>
"Onko saarella tiloa,<br>
maata saaren manterella,<br>
pieni kolkka koivikkoa<br>
ja murunen muuta maata<br>
minun kaski kaatakseni,<br>
hyvä huuhta raatakseni?"<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet vastoavat:<br>
"Ei ole saarella tiloa,<br>
maata saaren manterella<br>
yhtä selkäsi sijoa,<br>
maata karpion aloa<br>
sinun kaski kaataksesi,<br>
hyvä huuhta raataksesi:<br>
saaren maat saroin jaettu,<br>
pellot pirstoin mittaeltu,<br>
aholoista arpa lyöty,<br>
nurmista keräjät käyty."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
kysyi kaunis Kaukomieli:<br>
"Onko saarella sijoa,<br>
maata saaren manterella<br>
minun laulut laulellani,<br>
pitkät virret vieretellä?<br>
Sanat suussani sulavat,<br>
ikenilläni itävät."<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet vastoavat:<br>
"Onpa saarella sijoa,<br>
maata saaren manterella<br>
sinun laulut laulellasi,<br>
hyvät virret vieretellä,<br>
lehot leikki lyöäksesi,<br>
tanner tanhuellaksesi."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
jopa loihe laulamahan.<br>
Lauloi pihlajat pihoille,<br>
tammet keskitanhu'ille,<br>
tammelle tasaiset oksat,<br>
joka oksallen omenan,<br>
omenalle kultapyörän,<br>
kultapyörälle käkösen:<br>
kun käki kukahtelevi,<br>
kulta suusta kuohahtavi,<br>
vaski leuoilta valuvi,<br>
hopea hohahtelevi<br>
kultaiselle kunnahalle,<br>
hope'iselle mäelle.<br>
Vielä lauloi Lemminkäinen,<br>
vielä lauloi ja saneli,<br>
lauloi hiekat helmilöiksi,<br>
kivet kaikki kiiltäviksi,<br>
puut kaikki punertaviksi,<br>
kukat kullankarvaisiksi.<br>
Siitä lauloi Lemminkäinen,<br>
lauloi kaivon kartanolle,<br>
kultakannen kaivon päälle,<br>
kultakapan kannen päälle,<br>
josta veikot vettä juovat,<br>
siskot silmiä pesevät.<br>
Lauloi lammin tanterelle,<br>
lampihin siniset sorsat,<br>
kulmat kulta, pää hopea,<br>
kaikki varpahat vasesta.<br>
Imehtivät immet saaren,<br>
niemen neiet kummeksivat<br>
Lemminkäisen laulantoa,<br>
urohon osoantoa.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Laulaisin hyvänki virren,<br>
kaunihinki kaikuttaisin,<br>
kun oisin katoksen alla,<br>
päässä pitkän pintapöyän.<br>
Kun ei täytyne tupoa,<br>
lainattane lattiata,<br>
jo puran sanat salolle,<br>
kaa'an virret viiakkohon."<br>
Saaren impyet sanovat,<br>
niemen neiet arvelevat:<br>
"On meillä tupia tulla,<br>
kalhot kartanot asua,<br>
vieä virtesi vilusta,<br>
sanat saa'a ulkoisesta."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
heti tultua tupahan<br>
lauloi tuopit tuonnempata<br>
päähän pitkän pintapöyän,<br>
tuopit täytehen olutta,<br>
kannut kaunihit simoa,<br>
va'it varpelaitehille,<br>
kupit kukkurakuvulle:<br>
olipa olutta tuopit,<br>
mettä kannut kannettuna,<br>
voita pantuna varalle<br>
ja siihen sianlihoa<br>
syöä lieto Lemminkäisen,<br>
Kaukomielen mielitellä.<br>
Kovin on korea Kauko:<br>
eipä syömähän rupea<br>
veitsettä hopeapäättä,<br>
kuraksetta kultaisetta.<br>
Sai veitsen hopeapäisen,<br>
lauloi kultaisen kuraksen;<br>
siitä syöpi kylliksensä,<br>
joi olutta onneksensa.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
käveli kyliä myöten<br>
saaren impien ilossa,<br>
kassapäien kauneussa.<br>
Kunnepäin on päätä käänti,<br>
siinä suuta suihkatahan,<br>
kunne kättänsä ojenti,<br>
siinä kättä käpsätähän.<br>
Kävi öillä öitsimässä,<br>
pime'illä pilkkoisilla.<br>
Ei ollut sitä kyleä,<br>
kuss' ei kymmenen taloa,<br>
eik' ollut sitä taloa,<br>
kuss' ei kymmenen tytärtä,<br>
eikäpä sitä tytärtä,<br>
ei sitä emosen lasta,<br>
kunk' ei vierehen venynyt,<br>
käsivartta vaivutellut.<br>
Tuhat tunsi morsianta,<br>
sa'an leskiä lepäsi.<br>
Kaht' ei ollut kymmenessä,<br>
kolmea koko sa'assa<br>
piikoa pitämätöintä,<br>
leskeä lepäämätöintä.<br>
Niinpä lieto Lemminkäinen<br>
eleä nutustelevi<br>
koko kolmisen keseä<br>
saaren suurissa kylissä;<br>
ihastutti saaren immet,<br>
kaikki lesketki lepytti.<br>
Jäi yksi lepyttämättä,<br>
yksi vanha impi rukka.<br>
Se on päässä pitkän niemen,<br>
kymmenennessä kylässä.<br>
Jo oli matka mielessänsä<br>
lähteä omille maille.<br>
Tuli vanha impi rukka,<br>
itse noin sanoiksi virkki:<br>
"Kauko rukka, miesi kaunis!<br>
Kun et muistane minua,<br>
annan täältä mennessäsi<br>
juosta purtesi kivehen."<br>
Ei kuullut kukotta nousta,<br>
kanan lapsetta karata<br>
senki impyen ilohon,<br>
naisen raukan naurantahan.<br>
Niin päivänä muutamana,<br>
iltana moniahana<br>
laati liiton noustaksensa<br>
ennen kuuta, kukkoaki.<br>
Nousi ennen liittoansa,<br>
ennen ehtoaikoansa.<br>
Läksi kohta kulkemahan,<br>
kylitse vaeltamahan<br>
senki impyen ilohon,<br>
naisen raukan naurantahan.<br>
Yöllä yksin käyessänsä,<br>
kulkiessansa kylitse<br>
tuonne niemen pitkän päähän,<br>
kymmenentehen kylähän,<br>
ei nähnyt sitä taloa,<br>
kuss' ei kolmea kotoa,<br>
ei nähnyt sitä kotoa,<br>
kuss' ei kolmea urosta,<br>
ei nähnyt sitä urosta,<br>
ku ei miekkoa hionut,<br>
tapparata tahkaellut<br>
pään varalle Lemminkäisen.<br>
Silloin lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi, päivyinen päivä nousi,<br>
armas aurinko kohosi<br>
mun, pojan poloisen, päälle,<br>
päälle kaulani katalan!<br>
Lempoko yhen urohon<br>
sovissansa suojelevi,<br>
vaipoissansa varjelevi,<br>
kaavuissansa kaitselevi<br>
päälle saaessa satojen,<br>
tuhansien tunkiessa!"<br>
Jäi neiet syliämättä,<br>
sylityt haloamatta.<br>
Jo vieri veneteloille<br>
luoksi purtensa poloinen:<br>
purs' on poltettu poroksi,<br>
kypeniksi kyyetelty!<br>
Jo tunsi tuhon tulevan,<br>
hätäpäivän päälle saavan.<br>
Alkoi veisteä venettä,<br>
uutta purtta puuhaella.<br>
Puita puuttui purren seppä,<br>
lautoja venon tekijä.<br>
Saapi puuta pikkuruisen,<br>
lautoa ani vähäisen:<br>
viisi värttinän murua,<br>
kuusi tainnan taittumoa.<br>
Siitä veistävi venosen,<br>
uuen purren puuhoavi.<br>
Teki tieolla venettä,<br>
tietoisilla tehtahilla;<br>
iski kerran: läksi laita,<br>
iski toisen: syntyi toinen,<br>
iski kerran kolmannenki:<br>
siitä sai koko venonen.<br>
Jo työnti venon vesille,<br>
laski laivan lainehille.<br>
Sanan virkki, noin nimesi,<br>
itse lausui ja pakisi:<br>
"Kupliksi, veno, vesille,<br>
lumpehiksi lainehille!<br>
Kokko, kolme sulkoasi,<br>
kokko, kolme, kaarne, kaksi<br>
varaksi vähän venehen,<br>
pahan purren parraspuuksi!"<br>
Astaiksen aluksehensa,<br>
vierähti venon perähän,<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin,<br>
kun ei saanut öitä olla<br>
eikä päiviä elellä<br>
saaren impien iloissa,<br>
kassapäien karkeloissa.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Pois tuli pojalle lähtö,<br>
matkansa majoilta näiltä,<br>
näistä impien iloista,<br>
kaunokaisten karkeloista.<br>
Vaan toki lähettyäni,<br>
minun täältä mentyäni<br>
eipä impyet iloinne,<br>
kassapäät ei kalketelle<br>
näillä tuhmilla tuvilla,<br>
kataloilla kartanoilla."<br>
Jopa itki saaren immet,<br>
niemen neiet vaikeroitsi:<br>
"Mitä läksit, Lemminkäinen,<br>
urkenit, urosten sulho?<br>
Läksitkö piikojen pyhyyttä<br>
vainko vaimojen vähyyttä?"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Lähe en piikojen pyhyyttä<br>
enkä vaimojen vähyyttä:<br>
saisin jos sataki naista,<br>
tuhat piikoa pi'ellä.<br>
Sitä läksin, Lemminkäinen,<br>
urkenin, urosten sulho,<br>
kun tuli kova ikävä,<br>
ikävä omia maita,<br>
oman maani mansikoita,<br>
oman vaaran vaapukoita,<br>
oman niemen neitosia,<br>
oman kartanon kanoja."<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
laski laivansa ulomma.<br>
Tuli tuuli, tuon puhalti,<br>
tuli aalto, tuon ajeli<br>
selälle meren sinisen,<br>
ulapalle aukealle.<br>
Jäivät raukat rannikolle,<br>
vienoiset vesikivelle,<br>
saaren immet itkemähän,<br>
kultaiset kujertamahan.<br>
Sini itki saaren immet,<br>
niemen neiet voikerrehti,<br>
kuni purjepuu näkyvi,<br>
rautahankki haimentavi.<br>
Ei he itke purjepuuta,<br>
rautahankkia haloa:<br>
itki purjepuun alaista,<br>
hankkinuoran haltijata.<br>
Itse itki Lemminkäinen,<br>
sini itki ja sureksi,<br>
kuni saaren maat näkyvi,<br>
saaren harjut haimentavi.<br>
Ei hän itke saaren maita,<br>
saaren harjuja haloa:<br>
itki saaren impy'itä,<br>
noita harjun hanhosia.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
laskevi sinistä merta.<br>
Laski päivän, laski toisen.<br>
Päivälläpä kolmannella<br>
nousi tuuli tuulemahan,<br>
ilman ranta riehkumahan,<br>
suuri tuuli luotehinen,<br>
kova tuuli koillistuuli:<br>
otti laian, otti toisen,<br>
vikelti koko venehen.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
kääntihe käsin vetehen,<br>
läksi sormin soutamahan,<br>
jaloilla meloamahan.<br>
Uituansa yön ja päivän,<br>
melke'in melattuansa<br>
näki pilven pikkuruisen,<br>
pilven longan luotehessa.<br>
Sepä maaksi muuttelihe,<br>
niemeksi panettelihe.<br>
Nousi niemelle talohon.<br>
Löyti emännän leipomassa,<br>
tyttäret taputtamassa:<br>
"Oi on ehtoinen emäntä!<br>
Kunpa nälkäni näkisit,<br>
asiani arvoaisit,<br>
juosten aittahan menisit,<br>
tuiskuna oluttupahan;<br>
toisit tuoppisen olutta,<br>
sirusen sianlihoa,<br>
sen panisit paistumahan,<br>
vuolaisisit voita päälle<br>
syöä miehen uupunehen,<br>
juoa uinehen urohon.<br>
Jo olen uinut yöt ja päivät<br>
meren aavan aaltoloita,<br>
joka tuuli turvanani,<br>
meren aallot armonani."<br>
Tuopa ehtoinen emäntä<br>
meni aittahan mäelle,<br>
vuoli voita aittasesta,<br>
sirusen sianlihoa;<br>
sen panevi paistumahan<br>
syöä miehen nälkähisen,<br>
tuopi tuopilla olutta<br>
juoa uinehen urohon.<br>
Antoi siitä uuen purren,<br>
varsin valmihin venehen,<br>
mennä miehen muille maille,<br>
kulkea kotiperille.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
päästyä kotiperille,<br>
tunsi maat on, tunsi rannat,<br>
sekä saaret jotta salmet,<br>
tunsi vanhat valkamansa,<br>
entiset elosijansa;<br>
mäet tunsi mäntyinensä,<br>
kummut kaikki kuusinensa<br>
- ei tunne tuvan aloa,<br>
seinän seisontasijoa:<br>
jo tuossa tuvan sijalla<br>
nuori tuomikko tohisi,<br>
männikkö tupamäellä,<br>
katajikko kaivotiellä!<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Tuoss' on lehto, jossa liikuin,<br>
kivet tuossa, joilla kiikuin,<br>
tuossa nurmet nukkeroimat,<br>
pientarehet piehtaroimat.<br>
Mikä vei tutut tupani,<br>
kuka kaunihit katokset?<br>
Tupa on poltettu poroksi,<br>
tuuli tuhkat korjannunna!"<br>
Loihe siitä itkemähän;<br>
itki päivän, itki toisen.<br>
Ei hän itkenyt tupoa<br>
eikä aittoa halannut:<br>
itki tuttua tuvassa,<br>
aitallista armastansa.<br>
Linnun lentävän näkevi,<br>
kokkolinnun liitelevän.<br>
Sai tuolta kyselemähän:<br>
"Oi sie kokko, lintuseni!<br>
Etkö saattaisi sanoa,<br>
miss' on entinen emoni,<br>
missä kaunis kantajani,<br>
ihana imettäjäni?"<br>
Ei kokko mitänä muista<br>
eikä tunne tuhma lintu:<br>
kokko tiesi kuolleheksi<br>
ja kaarne kaonneheksi,<br>
miekalla menetetyksi,<br>
tapetuksi tapparalla.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ohoh kaunis kantajani,<br>
ihana imettäjäni!<br>
Jo olet kuollut, kantajani,<br>
mennyt, ehtoinen emoni,<br>
liha mullaksi lahonnut,<br>
kuuset päälle kasvanehet,<br>
katajaiset kantapäihin,<br>
pajut sormien nenähän!<br>
"Kostohon minäki koito,<br>
kostoksi, kovaosainen,<br>
mittaelin miekkoani,<br>
kannoin kaunista asetta<br>
noilla Pohjolan pihoilla,<br>
Pimentolan pientarilla<br>
- surmaksi oman sukuni,<br>
kateheksi kantajani!"<br>
Katseleikse, käänteleikse:<br>
näki jälkeä hitusen,<br>
ruohossa rutistunutta,<br>
kanervassa katkennutta.<br>
Läksi tietä tietämähän,<br>
ojelvoista oppimahan.<br>
Tiehyt metsähän vetävi,<br>
ojelvoinen ottelevi.<br>
Vieri siitä virstan, toisen,<br>
pakeni palasen maata<br>
salon synkimmän sisähän,<br>
korven kolkan kainalohon.<br>
Näkevi salaisen saunan,<br>
piilopirtin pikkaraisen<br>
kahen kallion lomassa,<br>
kolmen kuusen kulman alla<br>
- siellä ehtoisen emonsa,<br>
tuon on valtavanhempansa.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
ihastui ikihyväksi.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Ohoh äiti armahani,<br>
oi emo, elättäjäni!<br>
Viel' olet, emo, elossa,<br>
vanhempani, valvehella,<br>
kun jo luulin kuolleheksi,<br>
kaiketi kaonneheksi,<br>
miekalla menetetyksi,<br>
keihä'ällä keksityksi!<br>
Itkin pois ihanat silmät,<br>
kasvon kaunihin kaotin."<br>
Sanoi äiti Lemminkäisen:<br>
"Viel' olen toki elossa,<br>
vaikkapa piti paeta,<br>
pistäitäni piilosalle<br>
tänne synkkähän salohon,<br>
korven kolkan kainalohon.<br>
Suori Pohjola sotoa,<br>
takajoukko tappeloa<br>
vasten vaivaista sinua<br>
ja kohti kovaosaista:<br>
poltti huonehet poroksi,<br>
kaikki kaatoi kartanomme."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Ellös olko milläkänä,<br>
milläkänä, tuollakana!<br>
Tuvat uuet tehtänehe,<br>
paremmat osattanehe,<br>
Pohjola so'ittanehe,<br>
Lemmon kansa kaattanehe."<br>
Siitä äiti Lemminkäisen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Viikon viivyit, poikueni,<br>
kauan, Kaukoni, elelit<br>
noilla mailla vierahilla,<br>
aina ouoilla ovilla,<br>
niemellä nimettömällä,<br>
saarella sanattomalla."<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Hyvä oli siellä ollakseni,<br>
lempi liehaellakseni.<br>
Puut siellä punalle paistoi,<br>
puut punalle, maat sinelle,<br>
hopealle hongan oksat,<br>
kullalle kukat kanervan.<br>
Siell' oli mäet simaiset,<br>
kalliot kananmunaiset;<br>
mettä vuoti kuivat kuuset,<br>
maitoa mahot petäjät,<br>
aian nurkat voita lypsi,<br>
seipähät valoi olutta.<br>
"Hyvä oli siellä ollakseni,<br>
armas aikaellakseni.<br>
Siitä oli paha elämä,<br>
siitä outo ollakseni:<br>
pelkäsivät piikojansa,<br>
luulivat lutuksiansa,<br>
noita kehnon kellukoita,<br>
paholaisen pallukoita<br>
pahasti piteleväni,<br>
ylimäärin öitsiväni.<br>
Minä piilin piikasia,<br>
varoin vaimon tyttäriä,<br>
kuin susi sikoja piili,<br>
havukat kylän kanoja."<br>



<hr/>
<h3 id="30">Kolmaskymmenes runo</h3>


Ahti poika, aino poika,<br>
lieto poika Lemminkäinen<br>
aamulla ani varahin,<br>
aivan aika-huomenessa<br>
astuihen alusmajoille,<br>
läksi laivavalkamoille.<br>
Siinä itki puinen pursi,<br>
hanka rauta haikeroitsi:<br>
"Mi minusta laatimasta,<br>
kurjasta kuvoamasta!<br>
Ei Ahti sotia soua<br>
kuunna, kymmennä kesänä<br>
hopeankana halulla,<br>
kullankana tarpehella."<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
iski purtta vanttuhulla,<br>
kirjasuulla kintahalla.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Elä huoli, hongan pinta,<br>
varpelaitainen, valita!<br>
Vielä saat sotia käyä,<br>
tappeloita tallustella:<br>
lienet täynnä soutajia<br>
päivän huomenen perästä."<br>
Astuvi emonsa luoksi,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Et nyt itkene, emoni,<br>
valittane, vanhempani,<br>
jos menen johonkuhunki,<br>
suorime sotatiloille.<br>
Juohtui juoni mieleheni,<br>
tuuma aivohon osasi<br>
kaatakseni Pohjan kansa,<br>
kostoakseni katalat."<br>
Emo estellä käkesi,<br>
varoitteli vaimo vanha:<br>
"Ellös menkö, poikaseni,<br>
noihin Pohjolan sotihin!<br>
Siellä surmasi tulevi,<br>
kuolemasi kohtoavi."<br>
Mitä huoli Lemminkäinen!<br>
Toki mietti mennäksensä,<br>
lähteäksensä lupasi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mistä saisin miehen toisen,<br>
sekä miehen jotta miekan<br>
Ahille soan avuksi,<br>
liioin voivalle lisäksi?<br>
"Onpa Tiera tieossani,<br>
Kuura kuulemaisissani!<br>
Siitä saanen miehen toisen,<br>
sekä miehen jotta miekan<br>
Ahille soan avuksi,<br>
liioin voivalle lisäksi."<br>
Kulkevi kylitse tuonne,<br>
teitse Tieran kartanohon.<br>
Sanoi sinne saatuansa,<br>
toimitteli tultuansa:<br>
"Tieraseni, tiettyiseni,<br>
armaiseni, ainoiseni!<br>
Tokko muistat muinaistamme,<br>
entistä elämätämme,<br>
kun ennen kahen kävimme<br>
suurilla sotatiloilla?<br>
Ei ollut sitä kyleä,<br>
kuss' ei kymmenen taloa;<br>
ei ollut sitä taloa,<br>
kuss' ei kymmenen urosta;<br>
ei ollut sitä urosta<br>
eikä miestä melkeätä,<br>
kuta emme kaatanehet<br>
ja kahen kapistanehet."<br>
Iso päätyi ikkunassa<br>
keihäsvartta vuolemassa,<br>
emo aitan kynnyksellä<br>
kirnua kolistamassa,<br>
veljekset veräjän suussa<br>
laitioita laatimassa,<br>
sisarekset sillan päässä<br>
vaippoja vanuttamassa.<br>
Virkkoi iso ikkunasta,<br>
emo aitan kynnykseltä,<br>
veljekset veräjän suusta,<br>
sisarekset sillan päästä:<br>
"Ei Tiera sotahan joua,<br>
Tieran tuura tappelohon!<br>
Tiera on tehnyt kuulun kaupan,<br>
ikikaupan iskenynnä:<br>
vast' on nainut naisen nuoren,<br>
ottanut oman emännän;<br>
viel' on nännit näppimättä,<br>
rinnat riuahuttamatta."<br>
Tiera päätyi kiukahalla,<br>
Kuura uunin korvasella:<br>
jalan kenki kiukahalla,<br>
toisen pankon partahalla,<br>
veräjällä vyöteleikse,<br>
ulkona kävysteleikse.<br>
Tempoi Tiera keihä'änsä;<br>
ei ole keiho suuren suuri<br>
eikä keiho pienen pieni,<br>
keiho keskikertahinen:<br>
heponen sulalla seisoi,<br>
varsa vaapui lappealla,<br>
susi ulvoi suoverolla,<br>
karhu karjui naulan tiessä.<br>
Sylkytteli keihoansa,<br>
sylkytteli, nyrskytteli:<br>
sylen syöksi keihäsvartta<br>
peltohon saviperähän,<br>
nurmehen nukattomahan,<br>
maahan mättähättömähän.<br>
Työnti Tiera keihä'änsä<br>
Ahin keihojen keselle,<br>
sekä läksi jotta joutui<br>
Ahille soan avuksi.<br>
Siitä Ahti Saarelainen<br>
lykkäsi venon vesille<br>
kuni kyyn kulon-alaisen<br>
eli käärmehen elävän.<br>
Läksi luoen luotehesen<br>
tuolle Pohjolan merelle.<br>
Silloin Pohjolan emäntä<br>
Pakkasen pahan lähetti<br>
tuolle Pohjolan merelle,<br>
ulapalle aukealle.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki,<br>
sekä käski jotta lausui:<br>
"Pakko poika pienokainen,<br>
oma kaunis kasvattini!<br>
Lähe tuonne, kunne käsken,<br>
kunne käsken ja kehoitan!<br>
Kylmä veitikän venonen,<br>
pursi lieto Lemminkäisen<br>
selvälle meren selälle,<br>
ulapalle aukealle!<br>
Kylmä itseki isäntä,<br>
jää'ä veitikkä vesille,<br>
jottei pääse päivinänsä,<br>
selviä sinä ikänä,<br>
kun en pääsne päästämähän,<br>
kerinne kehittämähän!"<br>
Pakkanen pahansukuinen<br>
ja poika pahantapainen<br>
läksi merta kylmämähän,<br>
aaltoja asettamahan.<br>
Jopa tuonne mennessänsä,<br>
maata matkaellessansa<br>
puut puri lehettömäksi,<br>
heinät helpehettömäksi.<br>
Sitte sinne saatuansa<br>
meren Pohjan partahalle,<br>
äärettömän äyrähälle,<br>
heti yönä ensimäisnä<br>
lahet kylmi, lammet kylmi,<br>
meren rannat rapsutteli;<br>
viel' ei merta kylmänynnä,<br>
aaltoja asettanunna.<br>
Pieni on peiponen selällä,<br>
västäräkki lainehilla:<br>
senki on kynnet kylmämättä,<br>
pää pieni palelematta.<br>
Äsken tuosta toisna yönä<br>
jopa suureksi sukeutui,<br>
heittihe hävyttömäksi,<br>
kovin kasvoi kauheaksi.<br>
Kylmi silloin täyen kylmän,<br>
väki pakkasen paleli:<br>
kylmi jäätä kyynäsvarren,<br>
satoi lunta sauvan varren,<br>
kylmi veitikän venehen,<br>
Ahin laivan lainehille.<br>
Aikoi kylmeä Ahinki,<br>
jääteä jalon urohon;<br>
jopa kynsiä kyseli,<br>
anoi alta varpahia.<br>
Siitä suuttui Lemminkäinen,<br>
siitä suuttui ja pahastui;<br>
tunki Pakkasen tulehen,<br>
työnti rautarauniohon.<br>
Käsin Pakkasen piteli,<br>
kovan ilman kouristeli.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Pakkanen, Puhurin poika,<br>
talven poika hyyelmöinen!<br>
Elä kylmä kynsiäni,<br>
vaai varpahuisiani<br>
eläkä koske korviani,<br>
elä päätäni palele!<br>
"Kyll' on sulla kylmämistä,<br>
paljoki palelemista<br>
ilman ihmisen ihotta,<br>
emon tuoman ruumihitta:<br>
kylmä soita, kylmä maita,<br>
kylmä kylmiä kiviä,<br>
palele vesipajuja,<br>
pane haavan pahkuroita,<br>
koivun kuoria kolota,<br>
närehiä näykkäele,<br>
elä ihmisen ihoa,<br>
karvoja kavon tekemän!<br>
"Kun et tuosta kyllin saane,<br>
kylmä muita kummempia!<br>
Kylmä kuumia kiviä,<br>
palavoita paateroita,<br>
rautaisia kallioita,<br>
vuoria teräksisiä,<br>
Vuoksen koskea kovoa,<br>
Imatrata ilkeätä,<br>
kurimuksen kulkun suuta,<br>
kinahmia kauheata!<br>
"Joko nyt sanon sukusi,<br>
kuuluttelen kunniasi?<br>
Tieänpä sinun sukusi,<br>
tieän kaiken kasvantasi:<br>
Pakkanen pajuilla syntyi,<br>
kova ilma koivikolla<br>
Pohjolan koan perässä,<br>
Pimentolan pirtin päässä<br>
ikiturmasta isosta,<br>
emosta epattomasta.<br>
"Kukas Pakkasen imetti,<br>
kovan ilman kostutteli,<br>
kun oli maammo maiotoinna,<br>
emonen utaretoinna?<br>
"Kyyhyt Pakkasen imetti,<br>
kyy imetti, käärme syötti<br>
nännillä nenättömillä,<br>
utarella uuttomalla;<br>
pohjaistuuli tuuitteli,<br>
vilu ilma viihytteli<br>
pahoilla pajupuroilla,<br>
here'illä hettehillä.<br>
"Sai poika pahantapainen,<br>
tuli turmion-alainen.<br>
Ei ollut nimeä vielä<br>
pojalla epäpäöllä.<br>
Pantihin nimi pahalle:<br>
pantihinpa Pakkaseksi.<br>
"Siitä aioilla ajeli,<br>
risukoissa ripsutteli;<br>
kesät heilui hettehissä,<br>
suurimmilla suon selillä;<br>
talvet mäiski männiköissä,<br>
pelmusi petäjiköissä,<br>
kolkkaeli koivikoissa,<br>
lepiköissä leyhkäeli.<br>
Kylmi puita ja pehuja,<br>
tasoitteli tanteria,<br>
puri puut lehettömäksi,<br>
kanervat kukittomaksi,<br>
pilvat hongista piristi,<br>
laski lastut mäntylöistä.<br>
"Joko nyt suureksi sukesit,<br>
ylenit ylen ehoksi,<br>
aioit kylmeä minua,<br>
kohotella korviani,<br>
alta jalkoja anella,<br>
päältä kynsiä kysellä?<br>
"Etp' on kylmäne minua,<br>
et pahoin palellekana!<br>
Tulen tungen sukkahani,<br>
kekälehet kenkähäni,<br>
hienot hiilet helmoihini,<br>
panun alle paulojeni,<br>
Pakkasen palelematta,<br>
kovan ilman koskematta.<br>
"Tuonne ma sinun manoan<br>
Pohjan pitkähän perähän.<br>
Sitte sinne tultuasi,<br>
kotihisi käytyäsi<br>
kylmä kattilat tulelle,<br>
hiilet uunin lietoselle,<br>
käet naisen taikinahan,<br>
poika neitosen povehen,<br>
utarihin uuhen maito,<br>
vatsahan hevosen varsa!<br>
"Et sinä sitä totelle,<br>
niin tuonne sinun manoan<br>
Hiien hiilien sekahan,<br>
Lemmon liesikiukahille.<br>
Siellä tungeite tulehen,<br>
asetu alasimelle<br>
sepän panna paljallansa,<br>
vasaralla valkkaella,<br>
panna paljalla lujasti,<br>
vasaralla vaikeasti!<br>
"Et totelle tuotakana,<br>
vääjänne väheäkänä,<br>
vielä muistan muunkin paikan,<br>
arvoan yhen aluen:<br>
vien suusi suven sijahan,<br>
kielesi kesän kotihin,<br>
jost' et pääse päivinäsi,<br>
selviä sinä ikänä,<br>
kun en tulle päästämähän<br>
ja käyne kerittämähän."<br>
Pakkanen, Puhurin poika,<br>
jo tunsi tuhon tulevan;<br>
alkoi armoa anella.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tehkämme sula sovinto<br>
toinen ei toistansa viata<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana!<br>
"Jos mun kuulet kylmäväksi,<br>
toiste tuhmin liikkuvaksi,<br>
niin tunge tulisijahan,<br>
vaivuttele valkeahan,<br>
sepän hiilien sekahan,<br>
alle ahjon Ilmarisen!<br>
Tahi vie suvehen suuni,<br>
kieleni kesän kotihin,<br>
etten pääse päivinäni,<br>
selviä sinä ikänä!"<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
jätti laivan jäätehesen,<br>
sotapurren puutoksehen,<br>
itse eellehen menevi.<br>
Tiera tuossa toisna miesnä<br>
väänti veitikän jälessä.<br>
Tallasi tasaista jäätä,<br>
sileätä siuotteli.<br>
Astui päivän, tuosta toisen;<br>
päivänäpä kolmantena<br>
jo näkyvi Nälkäniemi,<br>
kylä kurja kuumottavi.<br>
Astui alle niemen linnan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onko linnassa lihoa<br>
ja kalaista kartanossa<br>
urohille uupuneille,<br>
miehille väsynehille?"<br>
Ollut ei linnassa lihoa,<br>
ei kalaista kartanossa.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Tuli, polta tuhma linna,<br>
vesi vieköhön mokoman!"<br>
Itse eistyvi etemmä,<br>
ylös korpehen kohosi,<br>
matkoille majattomille,<br>
teille tietämättömille.<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
keritsi kiveltä villat,<br>
katkoi karvat kalliolta,<br>
suoritteli sukkasiksi,<br>
kiirehteli kintahiksi<br>
vilun suurihin sijoihin,<br>
Pakkasen palelemihin.<br>
Läksi tietä tietämähän,<br>
ojelvoista oppimahan:<br>
tiehyt metsähän vetävi,<br>
ojelvoinen ottelevi.<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Ohoh Tiera veikkoseni!<br>
Jo nyt jou'uimme johonki,<br>
kuuksi päiväksi kululle,<br>
ilman rannallen iäksi!"<br>
Tiera tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kostohonpa, koito raukat,<br>
kostohon, kovaosaiset,<br>
saimme suurehen sotahan<br>
pimeähän Pohjolahan<br>
- oman hengen heitteheksi,<br>
itsemme ikimenoksi<br>
näillä paikoilla pahoilla,<br>
teillä tietämättömillä.<br>
"Emme tuota tunnekana,<br>
emme tunne, emme tieä,<br>
mikä tie vetävi meiät,<br>
kuka juoni juohattavi<br>
kuolemahan korven päähän,<br>
kaatumahan kankahalle,<br>
korppien kotisijoille,<br>
variksien vainioille.<br>
"Siinä korpit siirtelevät,<br>
linnut liiat kantelevat:<br>
saavat lintuset lihoa,<br>
varikset varia verta,<br>
korpit noukan kostuketta<br>
meiän, raukan, raaoistamme;<br>
luumme luovat rauniolle,<br>
kantavat kivikarille.<br>
"Ei tieä emo poloinen<br>
eikä kantaja katala,<br>
missä liikkuvi lihansa,<br>
vierevi oma verensä,<br>
onko suuressa soassa,<br>
tasapäässä tappelossa,<br>
vaiko suurella selällä,<br>
lakehilla lainehilla,<br>
vai käypi käpymäkeä,<br>
vaelsi varvikkosaloa.<br>
"Ei emo mitänä tieä<br>
poloisesta poiastansa:<br>
emo tiesi kuolleheksi,<br>
kantaja kaonneheksi.<br>
Noinpa itkevi emoni,<br>
valittavi vanhempani:<br>
'Tuoll' on poikani, poloisen,<br>
tuolla, vaivaisen, varani<br>
Tuonen toukojen panossa,<br>
Kalman maien karhinnassa.<br>
Saapi nyt minun pojalta,<br>
minun, laiton, lapseltani,<br>
saapi jouset jouten olla,<br>
jalot kaaret kuivaella,<br>
lintuset hyvin lihota,<br>
pyyt lehossa pyrhistellä;<br>
kontiot kovin elellä,<br>
peurat pellon piehtaroia.'"<br>
Virkkoi lieto Lemminkäinen,<br>
sanoi kaunis Kaukomieli:<br>
"Niin on, niin, emo poloinen,<br>
niinpä, kantaja katala!<br>
Kasvatit kanoja parven,<br>
koko joukon joutsenia:<br>
tuli tuuli, niin hajotti,<br>
tuli lempo, niin levitti,<br>
yhet sinne, toiset tänne,<br>
jonnekunne kolmannetki.<br>
"Kyllä muistan muinaisenki,<br>
arvoan ajan paremman,<br>
kun kulimme kukkasina,<br>
marjoina omilla mailla:<br>
moni katsoi muotohomme,<br>
vartehemme valkotteli.<br>
Ei kuin nyt tätä nykyä,<br>
tällä inhalla iällä:<br>
yks' on tuuli tuttujamme,<br>
päivä ennen nähtyjämme;<br>
senki pilvet peittelevät,<br>
satehet salaelevat.<br>
"Vaan en huoli huolimahan,<br>
suuresti sureksimahan,<br>
jos immet hyvin eläisi,<br>
kassapäiset kalkettaisi,<br>
naiset kaikki naurusuulla,<br>
mesimielin morsiamet,<br>
ikävissä itkemättä,<br>
huolihin häviämättä.<br>
"Viel' ei meitä noiat noiu,<br>
noiat noiu, näe näkijät<br>
näille teille kuolevaksi,<br>
matkoille masenevaksi,<br>
nuorena nukahtavaksi,<br>
verevänä viereväksi.<br>
"Minkä noiat noitunevat,<br>
kunka nähnevät näkijät,<br>
kotihinsa koitukohon,<br>
majahansa maatukohon!<br>
Noitukohot itsiänsä,<br>
laulakohot lapsiansa,<br>
sukuansa surmatkohot,<br>
heimoansa herjatkohot!<br>
"Ei ennen minun isoni<br>
eikä valtavanhempani<br>
nouatellut noian mieltä,<br>
lahjoitellut lappalaista.<br>
Noin sanoi minun isoni,<br>
noin sanon minä itseki:<br>
varjele, vakainen Luoja,<br>
kaitse, kaunoinen Jumala,<br>
auta armokourallasi,<br>
väkevällä vallallasi<br>
miesten mielijuohtehista,<br>
akkojen ajatuksista,<br>
pakinoista partasuien,<br>
pakinoist' on parratointen!<br>
Ole ainaisna apuna,<br>
vakaisena vartijana,<br>
ettei poika pois tulisi,<br>
emon tuoma erkaneisi<br>
Luojan luomalta la'ulta,<br>
Jumalan sukeamalta!"<br>
Siitä lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
laati huolista hevoset,<br>
murehista mustat ruunat,<br>
päitset päivistä pahoista,<br>
satulat salavihoista.<br>
Hyppäsi hyvän selälle,<br>
hyvän laukin lautasille;<br>
ajoa ramuttelevi<br>
Tieran tuttavan keralla.<br>
Ajoi rannat raskutellen,<br>
hiekkarannat herskytellen<br>
luoksi ehtoisen emonsa,<br>
tykö valtavanhempansa.<br>
Siihen Kaukoni kaotan<br>
virrestäni viikommaksi,<br>
Tieran tielle toimittelen<br>
kotihinsa kulkemahan.<br>
Itse virren vierähytän,<br>
panen toiselle tolalle.<br>



<hr/>
<h3 id="31">Yhdesneljättä runo</h3>


Kasvatti emo kanoja,<br>
suuren joukon joutsenia.<br>
Kanat aialle asetti,<br>
joutsenet joelle saattoi.<br>
Tuli kokko, niin kohotti,<br>
tuli haukka, niin hajotti,<br>
siipilintu, niin sirotti:<br>
yhen kantoi Karjalahan,<br>
toisen vei Venäjän maalle,<br>
kolmannen kotihin heitti.<br>
Minkä vei Venäehelle,<br>
siitä kasvoi kaupanmiesi;<br>
minkä kantoi Karjalahan,<br>
siitä se Kalervo kasvoi;<br>
kunkapa kotihin heitti,<br>
se sikesi Untamoinen<br>
ison päiviksi pahoiksi,<br>
emon mielimurtehiksi.<br>
Untamoinen verkot laski<br>
Kalervon kalavetehen;<br>
Kalervoinen verkot katsoi,<br>
kalat konttihin kokosi.<br>
Untamo, utala miesi,<br>
sepä suuttui ja vihastui.<br>
Teki soan sormistansa,<br>
kämmenpäistänsä keräjät,<br>
toran nosti totkusilta,<br>
artin ahvenmaimasilta.<br>
Torelivat, tappelivat,<br>
eikä voita toinen toista:<br>
minkä toistansa tokaisi,<br>
sen sai itse vastahansa.<br>
Jopa tuosta toisen kerran,<br>
kahen, kolmen päivän päästä<br>
Kalervoinen kauran kylvi<br>
Untamon tuvan ta'aksi.<br>
Untamolan uljas uuhi<br>
söi Kalervon kaurakylvön.<br>
Kalervoisen kärtsä koira<br>
repi uuhen Untamolta.<br>
Untamo uhittelevi<br>
Kalervolle veljellensä,<br>
surmata su'un Kalervon,<br>
lyöä suuret, lyöä pienet,<br>
koko kansan kolhaella,<br>
tuvat polttoa poroksi.<br>
Laittoi miehet miekka vyölle,<br>
urohot ase kätehen,<br>
pojat pienet piikki vyölle,<br>
kaunot kassara olalle;<br>
läksi suurehen sotahan<br>
vasten veljeä omoa.<br>
Kalervoisen kaunis minjä<br>
istui ikkunan lähellä.<br>
Katsoi ulos ikkunasta,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onko tuo savu sakea<br>
vai onpi pimeä pilvi<br>
noien peltojen perillä,<br>
kujan uuen ulkopäässä?"<br>
Ei ollut ume umakka<br>
eikäpä savu sakea:<br>
ne oli Untamon urohot,<br>
tulla suorivat sotahan.<br>
Tuli Untamon urohot,<br>
saivat miehet miekka vyöllä.<br>
Kaatoivat Kalervon joukon,<br>
su'un suuren surmasivat,<br>
talon polttivat poroksi,<br>
tasoittivat tantereksi.<br>
Jäi yksi Kalervon impi<br>
kera vatsan vaivaloisen.<br>
Senpä Untamon urohot<br>
veivät kanssansa kotihin<br>
pirtin pienen pyyhkijäksi,<br>
lattian lakaisijaksi.<br>
Oli aikoa vähäisen;<br>
syntyi pieni poikalapsi<br>
emollen osattomalle.<br>
Miksi tuo nimitetähän?<br>
Emo kutsui Kullervoksi,<br>
Untamo sotijaloksi.<br>
Pantihinpa poika pieni,<br>
orpolapsi laitettihin<br>
tuutuhun tutajamahan,<br>
kätkyehen liekkumahan.<br>
Liekkui lapsi kätkyessä,<br>
lapsi liekkui, tukka löyhki.<br>
Liekkui päivän, liekkui toisen;<br>
jopa kohta kolmantena,<br>
kun tuo poika potkaisihe,<br>
potkaisihe, ponnistihe,<br>
katkaisi kapalovyönsä,<br>
pääsi päälle peittehensä,<br>
särki liekun lehmuksisen,<br>
kaikki riepunsa revitti.<br>
Nähtihin hyvä tulevan,<br>
keksittihin kelpoavan.<br>
Untamola vuottelevi<br>
tätä tästä kasvavaksi,<br>
mieltyväksi, miestyväksi,<br>
oike'in urostuvaksi,<br>
saavaksi sataisen orjan,<br>
tuhantisen turpuvaksi.<br>
Kasvoi kuuta kaksi, kolme.<br>
Jopa kuuna kolmantena<br>
poika polven korkeuisna<br>
alkoi itse arvaella:<br>
"Kunpa saisin suuremmaksi,<br>
vahvistuisin varreltani,<br>
kostaisin isoni kohlut,<br>
maksaisin emoni mahlat!"<br>
Saipa kuulla Untamoinen.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tästä saa sukuni surma,<br>
tästä kasvavi Kalervo!"<br>
Urohot ajattelevat,<br>
akat kaikki arvelevat,<br>
minne poika pantanehe,<br>
kunne surma saatanehe.<br>
Pannahanpa puolikkohon,<br>
työnnetähän tynnyrihin;<br>
siitä vieähän vetehen,<br>
lasketahan lainehesen.<br>
Käyähänpä katsomahan<br>
kahen, kolmen yön perästä,<br>
joko on hukkunut vetehen,<br>
kuollut poika puolikkohon!<br>
Ei ole hukkunut vetehen,<br>
kuollut poika puolikkohon!<br>
Poika oli pääsnyt puolikosta<br>
- istui aaltojen selässä<br>
vapa vaskinen käessä,<br>
siima silkkinen perässä;<br>
onkivi meren kaloja,<br>
merivettä mittoavi:<br>
melke'in meressä vettä,<br>
kun on kaksi kauhallista;<br>
oisko oike'in mitata,<br>
osa kolmatta tulisi.<br>
Untamo ajattelevi:<br>
"Mihin poika pantanehe,<br>
kunne tuo tuhottanehe,<br>
kusta surma saatanehe?"<br>
Käski orjansa kerätä<br>
koivuja, kovia puita,<br>
honkia satahavuja,<br>
tiettäviä tervaksia<br>
yhen poian polttimeksi,<br>
Kullervon kaottimeksi.<br>
Koottihin, keräeltihin<br>
koivuja, kovia puita,<br>
honkia satahavuja,<br>
tiettäviä tervaksia,<br>
tuohia tuhat rekeä,<br>
sata syltä saarnipuita.<br>
Tuli puihin tuiskattihin,<br>
roviohon roiskattihin,<br>
siihen poika paiskattihin<br>
keskelle tulen palavan.<br>
Paloi päivän, tuosta toisen,<br>
paloi päivän kolmannenki.<br>
Käytihin katsastamahan:<br>
poik' oli porossa polvin,<br>
kypenissä kyynäsvarsin,<br>
hiilikoukkunen käessä,<br>
millä tulta kiihottavi,<br>
hiiliä kokoelevi,<br>
katomatta karvankana,<br>
kutrisen kähertymättä!<br>
Untamo ä'itteleikse:<br>
"Mihin poika pantanehe,<br>
kunne tuo tuhottanehe,<br>
surma tuolle saatanehe?"<br>
Poika puuhun hirtetähän,<br>
tammehen ripustetahan.<br>
Kului yötä kaksi, kolme,<br>
saman verran päiviäki.<br>
Untamo ajattelevi:<br>
"Aik' on käyä katsomahan,<br>
joko Kullervo katosi,<br>
kuoli poika hirsipuuhun."<br>
Laittoi orjan katsomahan.<br>
Orja toi sanan takaisin:<br>
"Ei ole Kullervo kaonnut,<br>
kuollut poika hirsipuuhun!<br>
Poika puuta kirjoittavi<br>
pieni piikkonen käessä.<br>
Koko puu kuvia täynnä,<br>
täynnä tammi kirjoitusta:<br>
siinä miehet, siinä miekat,<br>
siinä keihä'ät sivulla."<br>
Mitäs autti Untamoisen<br>
tuon pojan katalan kanssa!<br>
Kuinka surmat suoritteli,<br>
kuinka kuolemat sukesi,<br>
poika ei puutu surman suuhun<br>
eikä kuole kuitenkana.<br>
Piti viimeinki väsyä<br>
suorimasta surmiansa,<br>
kasvatella Kullervoinen,<br>
orja poikana omana.<br>
Sanoi Untamo sanansa,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Kun elänet kaunihisti,<br>
aina siivolla asunet,<br>
saat olla talossa tässä,<br>
orjan töitä toimitella.<br>
Palkka pannahan jälestä,<br>
ansiosta arvatahan:<br>
vyöhyt vyöllesi korea<br>
tahi korvalle kolahus."<br>
Kun oli Kullervo kohonnut,<br>
saanut vartta vaaksan verran,<br>
tuopa työlle työnnetähän,<br>
raaolle rakennetahan,<br>
lapsen pienen katsontahan,<br>
sormi pienen souantahan:<br>
"Katso lasta kaunihisti,<br>
syötä lasta, syö itseki!<br>
Rievut virrassa viruta,<br>
pese pienet vaattehuiset!"<br>
Katsoi lasta päivän, kaksi:<br>
käen katkoi, silmän kaivoi.<br>
Siitä kohta kolmannella<br>
lapsen tauilla tapatti,<br>
rievut viskoi virran vieä,<br>
kätkyen tulella poltti.<br>
Untamo ajattelevi:<br>
"Ei tämä tähän sopiva<br>
lapsen pienen katsontahan,<br>
sormi pienen souantahan!<br>
En tieä, kuhun panisin,<br>
kulle työlle työnteleisin.<br>
Panenko kasken kaa'antahan?"<br>
Pani kasken kaa'antahan.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki:<br>
"Äsken lienen mies minäki,<br>
kun saan kirvehen kätehen,<br>
paljo katsoa parempi,<br>
entistäni armahampi:<br>
lienen mies viien veroinen,<br>
uros kuuen-kummallinen."<br>
Meni seppolan pajahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi on seppo veikkoseni!<br>
Taos mulle tapparainen!<br>
Tao kirves miestä myöten;<br>
rauta raatajan mukahan!<br>
Lähen kasken kaa'antahan,<br>
solkikoivun sorrantahan."<br>
Seppä tarpehen takovi,<br>
kirvehen kerittelevi.<br>
Saip' on kirves miestä myöten,<br>
rauta raatajan mukahan.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
hioi siitä kirvehensä;<br>
päivän kirvestä hiovi,<br>
illan vartta valmistavi.<br>
Suorihe kasken ajohon<br>
korkealle korpimaalle,<br>
parahasen parsikkohon,<br>
hirveähän hirsikköhön.<br>
Iski puuta kirvehellä,<br>
tempasi tasaterällä:<br>
kerralla hyvätki hirret,<br>
pahat puolella menevi.<br>
Vihoin kaatoi viisi puuta,<br>
kaiketi kaheksan puuta.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Lempo tuota raatakohon!<br>
Hiisi hirret kaatakohon!"<br>
Kavahutti kannon päähän,<br>
niin huhuta heiahutti,<br>
vihellytti, viuahutti.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sini kaski kaatukahan,<br>
koivu solki sortukahan,<br>
kuni ääni kuulunevi,<br>
kuni vierrevi vihellys!<br>
"Elköhön vesa venykö,<br>
elköhön koretko korsi<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
kaskessa Kalervon poian,<br>
otoksessa oivan miehen!<br>
"Ottaisiko maa orahan,<br>
nousisiko nuori laiho,<br>
sekä korsi korteuisi,<br>
jotta varsi varteuisi,<br>
elköhön tereä tehkö,<br>
varsi päätä valmistako!"<br>
Untamoinen, mies utala,<br>
kävi tuota katsomahan<br>
kaskea Kalervon poian,<br>
ajamoa uuen orjan:<br>
ei kaski kaselle tunnu,<br>
ajamaksi nuoren miehen.<br>
Untamo ajattelevi:<br>
"Ei tämä tähän sopiva!<br>
Hyvän hirsikön pilasi,<br>
kaatoi parsikon parahan!<br>
En tieä, kuhun panisin,<br>
kulle työlle työnteleisin.<br>
Panenko aitojen panohon?"<br>
Pani aitojen panohon.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
jopa aitoa panevi.<br>
Kohastansa kokkahongat<br>
aiaksiksi asettelevi,<br>
kokonansa korpikuuset<br>
seipähiksi pistelevi;<br>
veti vitsakset lujahan<br>
pisimmistä pihlajista;<br>
pani aian umpinaisen,<br>
veräjättömän kyhäsi.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Ku ei lintuna kohonne,<br>
kahen siiven siuotelle,<br>
elköhön ylitse pääskö<br>
aiasta Kalervon poian!"<br>
Untamo osaelevi<br>
tulla tuota katsomahan<br>
aitoa Kalervon poian,<br>
sotaorjan sortamoa.<br>
Näki aian aukottoman,<br>
raottoman, reiättömän,<br>
jok' oli pantu maaemästä,<br>
ylös pilvihin osattu.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei tämä tähän sopiva!<br>
Pani aian aukottoman,<br>
veräjättömän kyhäsi,<br>
tuon on nosti taivosehen,<br>
ylös pilvihin kohotti:<br>
en tuosta ylitse pääse<br>
enkä reiästä sisälle!<br>
En tieä, mihin panisin,<br>
kulle työlle työnteleisin.<br>
Panenko puimahan rukihit?"<br>
Pani puimahan rukihit.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
jo oli puimassa rukihit:<br>
pui rukihit ruumeniksi,<br>
olet kaunaksi kaotti.<br>
Tulipa isäntä tuohon,<br>
kävi itse katsomahan<br>
puintoa Kalervon poian,<br>
Kullervoisen kolkintoa:<br>
rukihit on ruumenina,<br>
olet kaunoina kahisi!<br>
Untamo ä'itteleikse:<br>
"Ei ole tästä raatajasta!<br>
Kulle työlle työntänenki,<br>
työnsä tuhmin turmelevi.<br>
Joko vien Venäehelle<br>
tahi kaupin Karjalahan<br>
Ilmariselle sepolle,<br>
sepon paljan painajaksi?"<br>
Möi siitä Kalervon poian,<br>
pani kaupan Karjalahan<br>
Ilmariselle sepolle,<br>
takojalle taitavalle.<br>
Minpä seppo tuosta antoi?<br>
Äijän seppo tuosta antoi:<br>
kaksi kattilarania,<br>
kolme koukun puoliskoa,<br>
viisi viikatekulua,<br>
kuusi kuokan kuolioa<br>
miehestä mitättömästä,<br>
orjasta epäpäöstä.<br>



<hr/>
<h3 id="32">Kahdesneljättä runo</h3>


Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön poika,<br>
hivus keltainen, korea,<br>
kengän kauto kaunokainen,<br>
jo kohta sepon ko'issa<br>
kysyi työtä iltasella<br>
isännältä iltaseksi,<br>
emännältä aamuseksi:<br>
"Työt tässä nimettäköhön,<br>
nimi työlle pantakohon,<br>
kulle työlle työntyminen,<br>
raaolle rakentuminen!"<br>
Seppo Ilmarin emäntä,<br>
tuopa tuossa arvelevi,<br>
kulle työlle uusi orja,<br>
raaolle rahan-alainen.<br>
Pani orjan paimeneksi,<br>
karjan suuren kaitsijaksi.<br>
Tuopa ilkoinen emäntä,<br>
sepän akka irvihammas,<br>
leipoi leivän paimenelle,<br>
kakun paksun paistelevi:<br>
kauran alle, vehnän päälle,<br>
keskelle kiven kutovi.<br>
Kakun voiti voiheralla,<br>
kuoren rasvalla rakenti,<br>
pani orjalle osaksi,<br>
palaseksi paimenelle.<br>
Itse orjoa opasti,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ellös tätä ennen syökö<br>
karjan mentyä metsälle!"<br>
Siitä Ilmarin emäntä<br>
laittoi karjan laitumelle.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Lasken lehmäni leholle,<br>
maion antajat aholle,<br>
hatasarvet haavikolle,<br>
kourusarvet koivikolle;<br>
työnnän kuuta ottamahan,<br>
talia tavottamahan<br>
ahomailta auke'ilta,<br>
leve'iltä lehtomailta,<br>
korke'ilta koivikoilta,<br>
mataloilta haavikoilta,<br>
kultaisilta kuusikoilta,<br>
hope'isilta saloilta.<br>
"Katso, kaunoinen Jumala,<br>
varjele, vakainen Luoja,<br>
varjele vahingon tieltä,<br>
kaitse kaikista pahoista,<br>
ettei tuskihin tulisi,<br>
häpe'ihin hämmentyisi!<br>
"Kuin katsoit katollisessa,<br>
alla varjon vartioitsit,<br>
niin katso katottomassa,<br>
vaali vartijattomassa,<br>
jotta karja kaunistuisi,<br>
eistyisi emännän vilja<br>
hyvänsuovan mieltä myöten,<br>
pahansuovan paitsi mieltä!<br>
"Kun lie kurjat paimeneni,<br>
ylen kainut karjapiiat,<br>
paju pannos paimeneksi,<br>
leppä lehmän katsojaksi,<br>
pihlaja pitelijäksi,<br>
tuomi tuojaksi kotihin<br>
emännäisen etsimättä,<br>
muun väen murehtimatta!<br>
"Kun ei paju paimentane,<br>
pihlaja hyvin pi'elle,<br>
leppä ei lehmiä ajane,<br>
tuomi ei kotihin tuone,<br>
niin pane parempiasi,<br>
työnnä luonnon tyttäriä<br>
minun viljan viitsijäksi,<br>
katsojaksi karjan kaiken!<br>
Paljo on piikoja sinulla,<br>
saoin käskyn kuulijoita,<br>
eläjiä ilman alla,<br>
luonnottaria hyviä.<br>
"Suvetar, valio vaimo,<br>
Etelätär, luonnon eukko,<br>
Hongatar, hyvä emäntä,<br>
Katajatar, kaunis neiti,<br>
Pihlajatar, piika pieni,<br>
Tuometar, tytär Tapion,<br>
Mielikki, metsän miniä,<br>
Tellervo, Tapion neiti!<br>
Katso'ote karjoani,<br>
viitsiöte viljoani<br>
kesä kaikki kaunihisti,<br>
lehen aika leppeästi,<br>
lehen puussa liehuessa,<br>
ruohon maassa roikatessa!<br>
"Suvetar, valio vaimo,<br>
Etelätär, luonnon eukko!<br>
Heitä hienot helmuksesi,<br>
esiliinasi levitä<br>
karjalleni katteheksi,<br>
pienilleni peitteheksi,<br>
vihoin tuulen tuulematta,<br>
vihoin saamatta satehen!<br>
"Kaitse karjani pahoista,<br>
varjele vahingon teiltä,<br>
noista soista soiluvista,<br>
lähtehistä läilyvistä,<br>
heiluvista hettehistä,<br>
pyöre'istä pyötiköistä,<br>
ettei tuskihin tulisi,<br>
häpe'ihin hämmentyisi,<br>
sorkka suohon sorkahtaisi,<br>
hettehesen herkähtäisi<br>
ylitse Jumalan tunnin,<br>
päitse aivon autuahan!<br>
"Tuo'os torvi tuonnempata,<br>
tuolta taivahan navalta,<br>
mesitorvi taivosesta,<br>
simatorvi maaemästä!<br>
Puhu tuohon torvehesi,<br>
kumahuta kuuluhusi:<br>
puhu kummut kukkahaksi,<br>
kangasvieret kaunihiksi,<br>
ahovieret armahaksi,<br>
lehtovieret leppeäksi,<br>
suovieret sulaksi meeksi,<br>
hetevieret vierteheksi!<br>
"Siitä syötä karjoani,<br>
raavahiani ravitse,<br>
syöttele metisin syömin,<br>
juottele metisin juomin!<br>
Syötä kullaista kuloa,<br>
hope'ista heinän päätä<br>
heraisista hettehistä,<br>
läikkyvistä lähtehistä,<br>
koskilta kohisevilta,<br>
jokiloilta juoksevilta,<br>
kultaisilta kunnahilta,<br>
hope'isilta ahoilta!<br>
"Kaivo kultainen kuvoa<br>
kahen puolen karjan maata,<br>
josta karja vettä joisi,<br>
simoa siretteleisi<br>
utarihin uhkuvihin,<br>
nisihin pakottavihin:<br>
saisi suonet soutamahan,<br>
maitojoet juoksemahan,<br>
maitopurot purkemahan,<br>
maitokosket kuohumahan,<br>
puhumahan maitoputket,<br>
maitohormit huokumahan,<br>
joka aika antamahan,<br>
joka vuoro vuotamahan<br>
ylitse vihanki suovan,<br>
pahansuovan sormiloitse,<br>
maion saamatta manalle,<br>
katehesen karjanannin!<br>
"Paljo on niitä ja pahoja,<br>
kut maion manalle vievät,<br>
katehesen karjanannin,<br>
lehmän tuoman toisialle;<br>
vähä on niitä ja hyviä,<br>
kut maion manalta saavat,<br>
piimänsä kylän piolta,<br>
tuorehensa toisialta.<br>
"Ei ennen minun emoni<br>
kysynyt kylästä mieltä,<br>
tointa toisesta talosta;<br>
sai se maitonsa manalta,<br>
piimänsä pitelijältä,<br>
tuorehensa toisialta.<br>
Antoi tulla tuonnempata,<br>
ehtiä etempätäki:<br>
tulla maion Tuonelasta,<br>
Manalasta, maankin alta,<br>
tulla yöllä yksinänsä,<br>
pimeällä piilokkali,<br>
kuulematta kunnottoman,<br>
kelvottoman keksimättä,<br>
vihansuovan sortamatta,<br>
katehen kaehtimatta.<br>
"Noin sanoi minun emoni,<br>
noin sanon minä itseki:<br>
minne viipyi lehmän vilja,<br>
kunne maitoni katosi?<br>
Onko viety vierahalle,<br>
kytketty kylän pihoille,<br>
mieron porttojen povehen,<br>
katehien kainalohon,<br>
vai on puihin puuttununna,<br>
metsihin menehtynynnä,<br>
levennynnä lehtomaille,<br>
kaonnunna kankahille?<br>
"Ei maito manalle joua,<br>
lehmän vilja vierahalle,<br>
mieron porttojen povehen,<br>
katehien kainalohon<br>
eikä puihin puuttumahan,<br>
metsihin menehtymähän,<br>
lehtoihin levenemähän,<br>
kaatumahan kankahalle.<br>
Maito koissa tarvitahan,<br>
ajan kaiken kaivatahan:<br>
koissa vuottavi emäntä<br>
katajainen rainta käessä.<br>
"Suvetar, valio vaimo,<br>
Etelätär, luonnon eukko!<br>
Käy nyt, syötä Syötikkini<br>
sekä juota Juotikkini,<br>
herustele Hermikkiä,<br>
tuorustele Tuorikkia,<br>
anna maito Mairikille,<br>
Omenalle uuet piimät<br>
hele'istä heinänpäistä,<br>
kaunihista kastikoista,<br>
mairehista maaemistä,<br>
metisistä mättähistä,<br>
nurmelta mesinukalta,<br>
maalta marjanvartiselta,<br>
kanervan-kukattarilta,<br>
heinän-helpehettäriltä,<br>
pilven piimätyttäriltä,<br>
taivahan-navattarilta,<br>
tuoa maitoiset maruet,<br>
aina uhkuvat utaret<br>
lypseä lyhyen vaimon,<br>
pienen piian piukutella!<br>
"Nouse, neitonen, norosta,<br>
hienohelma, hettehestä,<br>
neiti lämmin, lähtehestä,<br>
puhasmuotoinen, muasta!<br>
Ota vettä lähtehestä,<br>
jolla kastat karjoani,<br>
jotta karja kaunistuisi,<br>
eistyisi emännän vilja<br>
ennen käymistä emännän,<br>
katsomista karjapiian,<br>
emännän epäpätöisen,<br>
ylen kainun karjapiian.<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
lavekämmen karjan eukko!<br>
Työnnä pisin piikojasi,<br>
paras palkkalaisiasi,<br>
viitsimähän viljoani,<br>
katsomahan karjoani<br>
tänä suurena suvena,<br>
Luojan lämminnä kesänä,<br>
Jumalan suaitsemana,<br>
antamana armollisen!<br>
"Tellervo, Tapion neiti,<br>
metsän tyttö tylleröinen,<br>
utupaita, hienohelma,<br>
hivus keltainen, korea,<br>
jok' olet karjan kaitselija,<br>
viitsijä emännän viljan<br>
mieluisassa Metsolassa,<br>
tarkassa Tapiolassa!<br>
Kaitse karja kaunihisti,<br>
viitsi vilja virkeästi!<br>
"Kaitse kaunoisin kätösin,<br>
somin sormin suorittele,<br>
su'i ilveksen iholle,<br>
kampua kalan evälle,<br>
karvalle meren kapehen,<br>
metsän uuhen untuvalle!<br>
Illan tullen, yön pimeten,<br>
hämärien hämmetessä<br>
saata karjani kotihin,<br>
etehen hyvän emännän,<br>
hete heiluva selällä,<br>
maitolampi lautasilla!<br>
"Päivän mennessä majoille,<br>
iltalinnun laulellessa<br>
itse virki viljalleni,<br>
sano sarvijuonelleni:<br>
'Kotihinne, kourusarvet,<br>
maion antajat, majalle!<br>
Koissa on hyvä ollaksenne,<br>
maa imara maataksenne;<br>
korpi on kolkko käyäksenne,<br>
ranta raikutellaksenne.<br>
Kotihinne tullaksenne<br>
vaimot valkean tekevät<br>
nurmelle mesinukalle,<br>
maalle marjanvartiselle.'<br>
"Nyyrikki, Tapion poika,<br>
siniviitta viian poika!<br>
Tyvin pistä pitkät kuuset,<br>
latvoin lakkapäät petäjät<br>
sillaksi likasijoille,<br>
paikaksi pahoille maille,<br>
suosulihin, maasulihin,<br>
lätäkköihin läilyvihin!<br>
Anna käyä käyräsarven,<br>
haarasorkan sorkutella,<br>
joutua joka savulle<br>
viatoinna, vilpitöinnä,<br>
ilman suohon sortumatta,<br>
likahan litistymättä!<br>
"Kun ei karja tuosta huoli,<br>
yöksi ei kulkene kotihin,<br>
Pihlajatar, piika pieni,<br>
Katajatar, kaunis neiti,<br>
leikkoa lehosta koivu,<br>
ota vitsa viiakosta,<br>
käyös piiska pihlajainen,<br>
katajainen karjanruoska<br>
takoa Tapion linnan,<br>
tuolta puolen Tuomivaaran!<br>
Aja karja kartanolle,<br>
saunan lämmitä-panolle,<br>
kotihin kotoinen karja,<br>
metsän karja Metsolahan!<br>
"Otsonen, metsän omena,<br>
mesikämmen käyretyinen!<br>
Tehkämme sulat sovinnot,<br>
rajarauhat rapsakamme<br>
iäksemme, ilmaksemme,<br>
polveksemme, päiviksemme,<br>
ettet sorra sorkkasäärtä,<br>
kaa'a maion kantajata<br>
tänä suurena suvena,<br>
Luojan lämminnä kesänä!<br>
"Kun sa kuulet kellon äänen<br>
tahi torven toitotuksen,<br>
lyöte maata mättähälle,<br>
nurmelle nukahtamahan,<br>
tunge korvasi kulohon,<br>
paina pääsi mättähäsen!<br>
Tahi korpehen kokeos,<br>
saaos sammalhuonehesen,<br>
mene toisille mä'ille,<br>
muille kummuille kuvahu,<br>
jottei kuulu karjan kello<br>
eikä paimenen pakina!<br>
"Otsoseni, ainoiseni,<br>
mesikämmen, kaunoiseni!<br>
En sua kiellä kiertämästä<br>
enkä käymästä epeä;<br>
kiellän kielen koskemasta,<br>
suun ruman rupeamasta,<br>
hampahin hajottamasta,<br>
kämmenin käpyämästä.<br>
"Käyös kaarten karjamaita,<br>
piilten piimäkankahia,<br>
kierten kellojen remua,<br>
ääntä paimenen paeten!<br>
Konsa on karja kankahalla,<br>
sinä suolle soiverraite;<br>
kun karja solahti suolle,<br>
silloin korpehen kokeos!<br>
Karjan käyessä mäkeä<br>
astu sie mäen alatse;<br>
karjan käyessä alatse<br>
mene sie mäkeä myöten!<br>
Astuessansa aholla<br>
sinä viere viiakkoa;<br>
viiakkoa vierressänsä<br>
sinä astuos ahoa!<br>
Kule kullaisna käkenä,<br>
hope'isna kyyhkyläisnä,<br>
siirry siikana sivutse,<br>
veteleite veen kalana,<br>
viere villakuontalona,<br>
kule pellavaskupona,<br>
kätke kynnet karvoihisi,<br>
hampahat ikenihisi,<br>
jottei karja kammastuisi,<br>
pieni vilja pillastuisi!<br>
"Anna rauha raavahille,<br>
sorkkasäärille sovinto,<br>
käyä karjan kaunihisti,<br>
soreasti sorkutella<br>
poikki soista, poikki maista,<br>
halki korven kankahista,<br>
ettet koske konsakana,<br>
rupea rumanakana!<br>
"Muista muinainen valasi<br>
tuolla Tuonelan joella,<br>
kynsikoskella kovalla,<br>
Luojan polvien e'essä!<br>
Lupa sulle annettihin<br>
kolme kertoa kesässä<br>
käyä kellon kuuluvilla,<br>
tiukujen tirinämailla,<br>
vaan eipä sitä suattu<br>
eikä annettu lupoa<br>
ruveta rumille töille,<br>
häpeähän hämmentyä.<br>
"Jos sulle viha tulisi,<br>
hampahat halutteleisi,<br>
visko viitahan vihasi,<br>
honkihin pahat halusi!<br>
Hakkoa lahoa puuta,<br>
kaa'a koivunpökkelöitä,<br>
vääntele vesihakoja,<br>
määhki marjamättähiä!<br>
"Kun tulevi ruoan tarvis,<br>
syöä mielesi tekevi,<br>
syö'ös sieniä metsästä,<br>
murra muurahaiskekoja,<br>
juuria punaisen putken,<br>
Metsolan mesipaloja<br>
ilman ruokaruohoittani,<br>
minun henkiheinittäni!<br>
"Metsolan metinen amme<br>
hapata hihittelevi<br>
kultaisella kunnahalla,<br>
hope'isella mäellä:<br>
siin' on syöä syölähänki,<br>
juoa miehen juolahanki,<br>
eikä syöen syömät puutu,<br>
juoen juomiset vähene.<br>
"Niin teemme ikisovinnot,<br>
ikirauhat ratkoamme<br>
eleäksemme ehosti,<br>
kesän kaiken kaunihisti:<br>
maat on meillä yhtehiset,<br>
evähät erinomaiset.<br>
"Vaan jos tahtonet tapella,<br>
eleä soan tavalla,<br>
tapelkamme talvikauet,<br>
lumiajat luskailkamme!<br>
Suven tullen, suon sulaen,<br>
lätäkköjen lämmitessä<br>
ellös tänne tulkokana<br>
karjan kullan kuuluville!<br>
"Josp' on tullet näille maille,<br>
sattunet saloille näille,<br>
täällä aina ammutahan.<br>
Kun ei ampujat kotona,<br>
on meillä osaavat vaimot,<br>
emännät alinomaiset,<br>
jotka tiesi turmelevi,<br>
matkasi pahoin panevi,<br>
ettet koske konsakana,<br>
rupea rumanakana<br>
ylitse tahon Jumalan,<br>
päitse auvon autuahan.<br>
"Oi Ukko, ylijumala!<br>
Kun kuulet toen tulevan,<br>
muuta muiksi lehmäseni,<br>
kamahuta karjaseni,<br>
kiviksi minun omani,<br>
kantoloiksi kaunoiseni,<br>
kumman maata kulkiessa,<br>
vantturan vaeltaessa!<br>
"Kun ma otsona olisin,<br>
mesikämmennä kävisin,<br>
en mä noissa noin asuisi<br>
aina akkojen jaloissa.<br>
Onpa maata muuallaki,<br>
tarhoa taempanaki<br>
juosta miehen joutilahan,<br>
virattoman viiletellä,<br>
käyä halki kämmenpääsi,<br>
poikki pohkealihasi,<br>
sinisen salon sisässä,<br>
korven kuulun kainalossa.<br>
"Käpy- on kangas käyäksesi,<br>
hiekka helkytelläksesi,<br>
tie on tehty mennäksesi,<br>
meren ranta juostaksesi<br>
Pohjan pitkähän perähän,<br>
Lapin maahan laakeahan.<br>
Siell' on onni ollaksesi,<br>
armas aikaellaksesi,<br>
käyä kengättä kesällä,<br>
sykysyllä syylingittä<br>
suurimmilla suon selillä,<br>
leve'illä liettehillä.<br>
"Kun et tuonne mennekänä<br>
etkä oike'in osanne,<br>
ota juoni juostaksesi,<br>
polku poimetellaksesi<br>
tuonne Tuonelan salolle<br>
tahi Kalman kankahalle!<br>
Siell' on suohut sorkutella,<br>
kanervikko kaalaella,<br>
siellä Kirjos, siellä Karjos,<br>
siellä muita mullukoita<br>
rautaisissa rahkehissa,<br>
kymmenissä kytky'issä.<br>
Siellä laihatki lihovat,<br>
lihaviksi luutki saavat.<br>
"Lepy, lehto, kostu, korpi,<br>
lempeä, salo sininen!<br>
Anna rauha raavahille,<br>
sorkkasäärille sovinto<br>
tänä suurena suvena,<br>
Herran hellennä kesänä!<br>
"Kuippana, metsän kuningas,<br>
metsän hippa halliparta!<br>
Korjaele koiriasi,<br>
raivaele rakkiasi!<br>
Pistä sieni sieramehen,<br>
toisehen omenamarja,<br>
jottei henki haisahtele,<br>
tuuhahtele karjan tuuhku!<br>
Silmät silkillä sitele,<br>
korvat kääri käärehellä,<br>
jottei kuule kulkevia,<br>
ei näe käveleviä!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
ei vielä kovin varone,<br>
kiellä poies poikoasi,<br>
epeä äpärettäsi!<br>
Saattele saloilta näiltä,<br>
näiltä rannoilta rapoa,<br>
kape'ilta karjan mailta,<br>
leve'iltä liepehiltä!<br>
Kätke koirasi kolohon,<br>
rakkisi rapoa kiinni<br>
kultaisihin kytky'ihin,<br>
hihnoihin hope'isihin,<br>
jottei pilloa pitäisi,<br>
häpehiä hämmentäisi!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
ei vielä sitä varone,<br>
Ukko, kultainen kuningas,<br>
hope'inen hallitsija,<br>
kuule kultaiset sanani,<br>
armahaiset lauseheni!<br>
Paina panta pihlajainen<br>
ympäri nenän nykerän!<br>
Kun ei pihlaja pitäne,<br>
niin sä vaskesta valata;<br>
jos ei vaski vahva liene,<br>
panta rautainen rakenna!<br>
Vaan jos rauan ratkaisnehe,<br>
vielä mennehe vioille,<br>
syökse kultainen korento<br>
leukaluusta leukaluuhun,<br>
päät on päättele lujasti,<br>
kotkoa kovasti kiinni,<br>
ettei liiku liiat leuat,<br>
harvat hampahat hajoa,<br>
kun ei rauoin ratkottane,<br>
teräksillä temmottane,<br>
veitsillä veristettäne,<br>
kirvehellä kiskottane!"<br>
Siitä Ilmarin emäntä,<br>
tuo takojan tarkka vaimo,<br>
lehmät läävästä lähetti,<br>
laski karjan laitumelle,<br>
pani paimenen perähän,<br>
orjan lehmien ajohon.<br>



<hr/>
<h3 id="33">Kolmasneljättä runo</h3>


Kullervo, Kalervon poika,<br>
otti konttihin evästä,<br>
ajoi lehmät suota myöten,<br>
itse kangasta kapusi.<br>
Sanan virkki vierressänsä,<br>
kertoeli käyessänsä:<br>
"Voi minä poloinen poika,<br>
voi poika polon-alainen!<br>
Jo minä johonki jou'uin,<br>
jou'uin joutavan jälille,<br>
härän hännän paimeneksi,<br>
vasikkojen vaalijaksi,<br>
joka suon on sotkijaksi,<br>
maan pahan matelijaksi!"<br>
Istui maahan mättähälle,<br>
päätyi päivän rintehesen.<br>
Siinä virkki virsissänsä,<br>
lauluissansa noin lateli:<br>
"Paistapa, Jumalan päivä,<br>
Herran kehrä, hellittele<br>
sepon karjan kaitsijalle,<br>
poloiselle paimenelle,<br>
elä Ilmarin tuville,<br>
emännällen ensinkänä!<br>
Emäntä hyvin elävi,<br>
vehnäsiä viiltelevi,<br>
piirosia pistelevi,<br>
voita päälle vuolaisevi.<br>
Paimen parka kuivan leivän,<br>
kuivan kuoren kurskuttavi,<br>
kauraisen kavertelevi,<br>
lemettisen leikkoavi,<br>
olkisen ojentelevi,<br>
petäjäisen peiputtavi,<br>
veen lipillä luikkoavi<br>
märän mättähän nenästä.<br>
"Mene, päivä, viere, vehnä,<br>
alene, Jumalan aika!<br>
Kule, päivä, kuusikolle,<br>
viere, vehnä, vitsikölle,<br>
karkoa katajikolle,<br>
lennä leppien tasalle!<br>
Päästä paimenta kotihin<br>
voivatia vuolemahan,<br>
rieskoa repäisemähän,<br>
kakkaroita kaivamahan!"<br>
Silloin Ilmarin emäntä,<br>
paimenen pajattaessa,<br>
Kullervoisen kukkuessa,<br>
jo oli vuollut voivatinsa,<br>
itse rieskansa reväisnyt,<br>
kakkaransa kaivaellut;<br>
keittänyt vetisen vellin,<br>
kylmän kaalin Kullervolle,<br>
jos' oli rakki rasvan syönyt,<br>
Musti murkinan pitänyt,<br>
Merkki syönyt mielin määrin,<br>
Halli haukannut halunsa.<br>
Lintunen lehosta lauloi,<br>
pieni lintu pensahasta:<br>
"Jos oisi aika orjan syöä,<br>
isottoman illastella."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
katsoi pitkän päivän päälle.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo nyt on aika atrioia,<br>
aika ruoalle ruveta,<br>
evähiä etsiskellä."<br>
Ajoi lehmänsä levolle,<br>
karjan maata kankahalle;<br>
itse istui mättähälle,<br>
vihannalle turpehelle.<br>
Laski laukkunsa selästä,<br>
otti leivän laukustansa,<br>
katselevi, kääntelevi.<br>
Tuosta tuon sanoiksi virkki:<br>
"Moni on kakku päältä kaunis,<br>
kuorelta kovin sileä,<br>
vaan on silkkoa sisässä,<br>
akanoita alla kuoren."<br>
Veti veitsensä tupesta<br>
leivän leikkaellaksensa:<br>
veitsi vierähti kivehen,<br>
kasahutti kalliohon;<br>
terä vieri veitsosesta,<br>
katkesi kurauksuesta.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
katselevi veitsyttänsä,<br>
itse päätyi itkemähän.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Yks' oli veitsi veikkoutta,<br>
yksi rauta rakkautta,<br>
isän saamoa eloa,<br>
vanhemman varustamata;<br>
senki katkaisin kivehen,<br>
karahutin kalliohon,<br>
leipähän pahan emännän,<br>
pahan vaimon paistamahan!<br>
"Millä nyt maksan naisen naurun,<br>
naisen naurun, piian pilkan,<br>
akan ilkeän evähät,<br>
pahan porton paistannaiset?"<br>
Varis vaakkui varvikosta,<br>
varis vaakkui, korppi koikkui:<br>
"Oi on kurja kullansolki,<br>
ainoa Kalervon poika!<br>
Mit' olet mielellä pahalla,<br>
syämellä synkeällä?<br>
Ota vitsa viiakosta,<br>
koivu korven notkelmosta,<br>
aja suolle sontareiet,<br>
lehmät liejuhun levitä<br>
puolen suurille susille,<br>
toisen korven kontioille!<br>
"Kaikoa suet kokohon,<br>
karhut kaikki katrahasen!<br>
Suet pistä Pienikiksi,<br>
karhut Kyytäksi kyhäise,<br>
aja karjana kotihin,<br>
kirjavana kartanolle!<br>
Sillä maksat naisen naurun,<br>
pahan vaimon parjaukset."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Malta, malta, hiien huora!<br>
Jos itken isoni veistä,<br>
vielä itkenet itseki,<br>
itket lypsylehmiäsi."<br>
Otti vitsan viiakosta,<br>
katajaisen karjanruoskan;<br>
sorti suohon lehmäkarjan,<br>
härät murtohon murenti<br>
puoliksi susien syöä,<br>
puolen korven kontioille.<br>
Suet lausui lehmäsiksi,<br>
karhut karjaksi rakenti,<br>
minkä pisti Pienikiksi,<br>
kunka Kyytäksi kyhäisi.<br>
Lonkui päivä lounahasen,<br>
kiertyi keski-illoillensa,<br>
kulki kuusikon tasalle,<br>
lenti lehmäslypsykselle.<br>
Tuo pahainen paimen raiska,<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
ajoi kontiot kotihin,<br>
susikarjan kartanolle.<br>
Vielä neuvoi karhujansa,<br>
susillensa suin puheli:<br>
"Repäise emännän reisi,<br>
pure puoli pohkeata,<br>
kun tulevi katsomahan,<br>
lyykistäikse lypsämähän!"<br>
Teki luikun lehmän luista,<br>
härän sarvesta helinän,<br>
torven Tuomikin jalasta,<br>
pillin Kirjon kinterestä.<br>
Lujahutti luikullansa,<br>
toitahutti torvellansa<br>
kolmasti kotimäellä,<br>
kuuesti kujosten suussa.<br>
Tuop' on Ilmarin emäntä,<br>
sepon akka, selvä nainen,<br>
viikon maiotta viruvi,<br>
kesävoitta kellettävi.<br>
Kuuli suolta soittamisen,<br>
kajahuksen kankahalta.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Ole kiitetty, Jumala!<br>
Torvi soipi, karja saapi!<br>
Mist' on orja sarven saanut,<br>
torven raataja tavannut,<br>
kun tuo soitelleen tulevi,<br>
toitatellen torvettavi,<br>
puhki korvani puhuvi,<br>
läpi pääni läylentävi?"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Suolt' on orja sarven saanut,<br>
tuonut torven liettehestä.<br>
Jo nyt on karjasi kujalla,<br>
lehmät lääväpellon päässä;<br>
saaospa savun panohon,<br>
käyös lehmät lypsämähän!"<br>
Sepä Ilmarin emäntä<br>
käski muorin lypsämähän:<br>
"Käypä, muori, lypsämähän,<br>
raavahat rakentamahan!<br>
Enpä itse ennättäisi<br>
taikinan alustehelta."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ainapa hyvät emännät,<br>
taitavat taloiset vaimot<br>
itse ennen lehmät lypsi,<br>
itse raavahat rakenti."<br>
Siitä Ilmarin emäntä<br>
sai itse savupanolle,<br>
tuosta lypsylle tulevi.<br>
Katsoi kerran karjoansa,<br>
silmäeli siivatoita;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Karja on kaunihin näköinen,<br>
siivatat sileäkarvat,<br>
kaikki ilveksen iholla,<br>
metsän uuhen untuvalla,<br>
tuntuvilla tummelilla,<br>
nännillä näpähyvillä."<br>
Lyhmistihe lypsämähän,<br>
heittihe heruttamahan.<br>
Veti kerran, tuosta toisen,<br>
kohta kolmatta yritti:<br>
susi päälle suimastaikse,<br>
karhu päälle kuopaiseikse.<br>
Susi suun revittelevi,<br>
karhu kiskoi kinttusuonet,<br>
puri puolen pohkeata,<br>
katkoi kannan sääriluusta.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sillä kosti piian pilkan,<br>
piian pilkan, naisen naurun,<br>
pahan vaimon palkan maksoi.<br>
Ilmarin iso emäntä<br>
itse loihe itkemähän,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Pahoin teit sä, paimo parka!<br>
Ajoit kontiot kotihin,<br>
suet suurille pihoille!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
tuopa tuohon vastaeli:<br>
"Pahoin tein mä, paimen parka,<br>
et hyvin, emäntä parka!<br>
Leivoit sie kivisen leivän,<br>
kakun paistoit kallioisen:<br>
ve'in veitseni kivehen,<br>
karahutin kalliohon<br>
- ainoan isoni veitsen,<br>
sukukuntani kuraksen!"<br>
Sanoi Ilmarin emäntä:<br>
"Oi sie paimo, armas paimo!<br>
Myöstytäpä miettehesi,<br>
perin lausu lausehesi,<br>
päästä suen suutehista,<br>
karhun kynnestä kavista!<br>
Mie sun paioilla parannan,<br>
kaatioilla kaunistelen,<br>
syötän voilla, vehnäsillä,<br>
juotan rieskamaitosilla;<br>
vuoen syötän raatamatta,<br>
toisen työlle työntämättä.<br>
"Kun et jou'u päästämähän,<br>
käy pian kerittämähän,<br>
kohta kaaun kuolijaksi,<br>
muutun mullan muotoiseksi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kun on kuollet, kuolkosipa,<br>
kaotkosi, kun kaonnet!<br>
Sija on maassa mennehillä,<br>
kalmassa kaonnehilla,<br>
maata mahtavaisimmanki,<br>
leve'immänki levätä."<br>
Sanoi Ilmarin emäntä:<br>
"Oi Ukko, ylijumala!<br>
Jou'uttele jousi suuri,<br>
katso kaaresi parahin,<br>
pane vaskinen vasama<br>
tuon tulisen jousen päälle!<br>
Työnnytä tulinen nuoli,<br>
ammu vaskinen vasama,<br>
ammu kautta kainaloien,<br>
halki hartiolihojen:<br>
kaa'a tuo Kalervon poika,<br>
ammu kurja kuolijaksi<br>
nuolella teräsnenällä,<br>
vasamalla vaskisella!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi Ukko, ylijumala!<br>
Elä sie minua ammu!<br>
Ammu Ilmarin emäntä,<br>
kaota katala nainen<br>
siirtymättänsä sijalta,<br>
kulkematta kunnekana!"<br>
Siitä Ilmarin emäntä,<br>
tuo tarkan takojan nainen,<br>
vieri kohta kuolijaksi,<br>
kaatui kattilanoeksi<br>
oman pirttinsä pihalle,<br>
kape'ille kartanoille.<br>
Se oli meno nuoren naisen,<br>
kanssa kaunihin emännän,<br>
jot' oli viikon valvateltu,<br>
vuosin kuusin kuulusteltu<br>
Ilmarin iki-iloksi,<br>
sepon kuulun kunniaksi.<br>



<hr/>
<h3 id="34">Neljäsneljättä runo</h3>


Kullero, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
hivus keltainen, korea,<br>
kengän kauto kaunokainen,<br>
itse läksi astumahan<br>
luota seppo Ilmarisen,<br>
ennenkuin isäntä saisi<br>
naisen kuolon korvihinsa,<br>
painuisi pahoille mielin,<br>
tapahtuisi tappelohon.<br>
Läksi soitellen seposta,<br>
ilon lyöen Ilman mailta,<br>
kullervoiten kankahalla,<br>
patakoitellen palolla:<br>
suo sorahti, maa järähti,<br>
kangas vastahan kajahti<br>
Kullervoisen soitantoa,<br>
ilkeän ilonpitoa.<br>
Kuului se sepon pajahan.<br>
Seppo seisottui pajassa,<br>
sai kujalle kuulemahan,<br>
kartanolle katsomahan,<br>
mikä soitanta salolla,<br>
kullervointa kankahalla.<br>
Jo näki toet totiset,<br>
valehettomat, vakaiset:<br>
näki naisen nukkunehen,<br>
kaunoisensa kaatunehen,<br>
kaatunehen kartanolle,<br>
kellistynehen keolle.<br>
Siihen seppo seisottihe<br>
syämellä synkeällä.<br>
Puuttui yöksi itkemähän,<br>
viikoksi vetistämähän.<br>
Mieli ei tervoa parempi,<br>
syän ei syttä valkeampi.<br>
Itse Kullervo käveli,<br>
astui eelle jonnekunne,<br>
päivän korpia kovia,<br>
hiien hirsikankahia.<br>
Illan tullen, yön pimeten<br>
päätyi maahan mättähälle.<br>
Siinä istuvi isotoin,<br>
armotoin ajattelevi:<br>
"Mikä lie minunki luonut,<br>
kuka kurjaisen kuvannut<br>
kuuksi päiväksi kululle,<br>
iäkseni ilman alle?<br>
"Kotihinsa muut menevät,<br>
majoillensa matkoavat:<br>
mull' on korvessa kotini,<br>
kankahalla kartanoni,<br>
tuulessa tulisijani,<br>
satehessa saunan löyly.<br>
"Ellöspä, hyvä Jumala,<br>
elkösi sinä ikänä<br>
luoko lasta luonnotointa<br>
eikä aivan armotointa,<br>
isotointa alle ilman,<br>
emotointa ensinkänä,<br>
niinkuin loit minun, Jumala,<br>
minun kurjaisen kuvasit,<br>
loit kuin lokkien sekahan,<br>
karille meren kajavan!<br>
Päivä pääskyille tulevi,<br>
varpusille valkenevi,<br>
ilo ilman lintusille;<br>
ei minulle milloinkana,<br>
tule ei päivä polvenensa,<br>
ei ilo sinä ikänä!<br>
"En tieä tekijätäni<br>
enkä tunne tuojoani.<br>
Liekö telkkä tielle tehnyt,<br>
sorsa suolle suorittanut,<br>
tavi rannalle takonut,<br>
koskelo kiven kolohon?<br>
"Piennä jäin minä isosta,<br>
matalana maammostani.<br>
Iso kuoli, äiti kuoli,<br>
kuoli muu sukuni suuri;<br>
jätti mulle jäiset kengät,<br>
sukat uhkuiset unohti;<br>
jätti jäisille jälille,<br>
pyöriville portahille,<br>
joka suohon sortumahan,<br>
likahan litistymähän...<br>
Vaan en nyt iällä tällä,<br>
en mä vielä jouakana<br>
soille sotkuportahiksi,<br>
silloiksi likasijoille.<br>
Enkä sinnes suohon sorru,<br>
kunnes kannan kahta kättä,<br>
viittä sormea viritän,<br>
kynttä kymmentä ylennän."<br>
Jopa juohtui mielehensä,<br>
puuttui aivohon ajatus<br>
käyä Untamon kylähän,<br>
kostoa isonsa kohlut,<br>
ison kohlut, maammon mahlat,<br>
itsensä pahoin-piännät.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vuota, vuota, Untamoinen,<br>
maltapa, sukuni surma!<br>
Kun tulen minä sotahan,<br>
tokko saan tuvat tuhaksi,<br>
kartanot kekälehiksi?"<br>
Tuli akka vastahansa,<br>
siniviitta viian eukko.<br>
Hänpä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kunne läksit, Kullervoinen,<br>
kaaloat, Kalervon poika?"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Juohtui mielehen minulle,<br>
puuttui aivohon ajatus<br>
mennä tuonne toisialle,<br>
käyä Untamon kylähän,<br>
kostoa sukuni surma,<br>
ison kohlut, maammon mahlat,<br>
polttoa tuvat tuhaksi,<br>
kypeniksi kyyetellä."<br>
Akka tuo sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Ei ole surmattu sukusi,<br>
viel' ei kaatunut Kalervo.<br>
On sulla iso elossa,<br>
maammo maille tervehenä."<br>
"Oi on armas akkaseni!<br>
Sano, armas akkaseni:<br>
missäpä minun isoni,<br>
kussa kaunis kantajani?"<br>
"Tuollapa sinun isosi,<br>
tuolla kaunis kantajasi<br>
Lapin laajalla rajalla,<br>
kalalammin laitehella."<br>
"Oi on armas akkaseni!<br>
Sano, armas akkaseni:<br>
mitenkä mä sinne pääsnen,<br>
kuten kulkea osannen?"<br>
"Hyvä on sinne päästäksesi,<br>
ouonkin osataksesi,<br>
korven kolkka käyäksesi,<br>
joen ranta juostaksesi.<br>
Astut päivän, tuosta toisen,<br>
astut kohta kolmannenki,<br>
kulet kohti luotehesen.<br>
Vaara vastahan tulevi:<br>
sie astu alatse vaaran,<br>
käy vaaran vasenta puolta!<br>
Tuostapa joki tulevi<br>
oikealle puolellesi:<br>
käy sitä joen sivua<br>
kolmen kosken kuohumitse!<br>
Tulet niemen tutkaimehen,<br>
pääyt päähän pitkän kaiskun;<br>
tupa on niemen tutkaimessa,<br>
kalasauna kaiskun päässä:<br>
siinäpä iso elävi,<br>
siinä kaunis kantajasi,<br>
siinäpä sisaresiki,<br>
kaksi kaunista tytärtä."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
läksi tuosta astumahan.<br>
Astui päivän, tuosta toisen,<br>
astui kohta kolmannenki,<br>
kulki kohti luotehesen.<br>
Tuli vaara vastahansa:<br>
hän astui alaisin puolin,<br>
vaaran lievettä vasenta.<br>
Joutuvi joelle tuosta:<br>
astuvi joen sivua,<br>
jokivarrutta vasenta.<br>
Kulki kolmen kosken kautta,<br>
tuli niemen tutkaimehen,<br>
päätyi päähän pitkän niemen:<br>
tupa oli niemen tutkaimessa,<br>
kalasauna kaiskun päässä.<br>
Meni hän tupahan tuosta<br>
- eipä tunneta tuvassa:<br>
"Mistä vieras veen takoa,<br>
kusta kulkijain kotoisin?"<br>
"Etkö tunne poikoasi,<br>
tunne et lastasi omoa,<br>
jonka Untamon urohot<br>
veivät kanssansa kotihin<br>
ison vaaksan varrellisna,<br>
emon värttinän pituisna?"<br>
Emo ennätti sanoa,<br>
vaimo vanha lausuella:<br>
"Ohoh poikani poloinen,<br>
ohoh kurja kullansolki!<br>
Ettäpäs elävin silmin<br>
näitä maita matkaelet,<br>
kun jo itkin kuolleheksi,<br>
jo kauan kaonneheksi!<br>
"Kaks' oli poikoa minulla,<br>
kaksi kaunista tytärtä.<br>
Niist' oli osattomalta<br>
kaksi vanhinta kaonnut:<br>
poika suurehen sotahan,<br>
tyttö tietämättömihin.<br>
Poikani tuli takaisin,<br>
eipä tyttö tullekana."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
itse ennätti kysyä:<br>
"Kunne tyttösi katosi,<br>
minne sai sisarueni?"<br>
Emo tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Tuonne tyttöni katosi,<br>
tuonne sai sisaruesi:<br>
läksi marjahan metsälle,<br>
alle vaaran vaapukkahan;<br>
sinnepä kana katosi,<br>
lintu kuoli liian surman,<br>
surmahan sanattomahan,<br>
nimen tietämättömähän.<br>
"Kenen tyttöä ikävä?<br>
Kenen muun, kun ei emonsa!<br>
Emon etso eellimäisnä,<br>
emon etso, emon kaiho.<br>
Läksinpä, emo poloinen,<br>
etsimähän tyttöäni;<br>
juoksin korvet kontiona,<br>
salot saukkona samosin.<br>
Etsin päivän, tuosta toisen,<br>
etsin kohta kolmannenki.<br>
Päivän kolmannen perästä,<br>
viikon päästä viimeistäki<br>
nousin suurelle mäelle,<br>
korkealle kukkulalle.<br>
Huusin tuosta tyttöäni,<br>
kaonnutta kaihoelin:<br>
'Missä olet, tyttöseni?<br>
Tule jo, tyttöni, kotihin!'<br>
"Noinpa huusin tyttöäni,<br>
kaonnutta kaipaelin.<br>
Vaarat vastahan saneli,<br>
kankahat kajahtelivat:<br>
'Elä huua tyttöäsi,<br>
elä huua, hoilaele!<br>
Ei se saa sinä ikänä,<br>
ei paloa polvenansa<br>
emon entisen tiloille,<br>
taaton vanhan valkamoille.'"<br>



<hr/>
<h3 id="35">Viidesneljättä runo</h3>


Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
sai tuosta elelemähän<br>
alla varjon vanhempien;<br>
ei saanut älyämähän,<br>
miehen mieltä ottamahan,<br>
kun oli kaltoin kasvateltu,<br>
tuhmin lasna tuuiteltu<br>
luona kalton kasvattajan,<br>
tuon on tuhman tuuittajan.<br>
Poika työlle työnteleikse,<br>
raaolle rakenteleikse.<br>
Kaalasi kalastamahan,<br>
nuotan suuren souantahan.<br>
Itse tuossa noin sanovi,<br>
airo käessä arvelevi:<br>
"Veänkö väen mukahan,<br>
souan tarmoni takoa<br>
vai veän asun mukahan,<br>
souan tarpehen takoa?"<br>
Perimies perältä lausui,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jos veät väen mukahan,<br>
souat tarmosi takoa,<br>
et vetäne purtta poikki<br>
etkä hankoja hajalle."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
veälti väen mukahan,<br>
souti tarmonsa takoa:<br>
souti poikki puiset hangat,<br>
katajaiset kaaret katkoi,<br>
venon haapaisen hajotti.<br>
Sai Kalervo katsomahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei sinusta soutajaksi!<br>
Souit poikki puiset hangat,<br>
katajaiset kaaret katkoit,<br>
koko haapion hajotit!<br>
Mene nuotan tarvontahan!<br>
Lienet tarpoja parempi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
meni nuotan tarvontahan.<br>
Itse tuossa tarpoimelta<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tarvonko olan takoa,<br>
panen miehuuen nojassa<br>
vai panen asun mukahan,<br>
tarvon tarpehen takoa?"<br>
Vetäjä sanansa virkki:<br>
"Mi on siitä tarpojasta,<br>
ku ei tarvo olan takoa,<br>
pane miehuuen nojassa!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
tarpaisi olan takoa,<br>
pani miehuuen nojassa:<br>
ve'en velliksi seotti,<br>
tarpoi nuotan tappuroiksi,<br>
kalat liivaksi litsotti.<br>
Sai Kalervo katsomahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei sinusta tarpojaksi!<br>
Tarvoit nuotan tappuroiksi,<br>
ruumeniksi pullot rouhit,<br>
selykset paloin paloitit!<br>
Lähe viemähän vetoja,<br>
maarahoja maksamahan!<br>
Lienet matkassa parempi,<br>
taipalella taitavampi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
hivus keltainen, korea,<br>
kengän kauto kaunokainen,<br>
läksi viemähän vetoja,<br>
maajyviä maksamahan.<br>
Vietyä vetoperänsä,<br>
maajyväset maksettua<br>
rekehensä reutoaikse,<br>
kohennaikse korjahansa.<br>
Alkoi kulkea kotihin,<br>
matkata omille maille.<br>
Ajoa järyttelevi,<br>
matkoansa mittelevi<br>
noilla Väinön kankahilla,<br>
ammoin raatuilla ahoilla.<br>
Neiti vastahan tulevi,<br>
hivus kulta hiihtelevi<br>
noilla Väinön kankahilla,<br>
ammoin raatuilla ahoilla.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
jo tuossa piättelevi;<br>
alkoi neittä haastatella,<br>
haastatella, houkutella:<br>
"Nouse, neito, korjahani,<br>
taaksi maata taljoilleni!"<br>
Neiti suksilta sanovi,<br>
hiihtimiltä hiioavi:<br>
"Surma sulle korjahasi,<br>
tauti taaksi taljoillesi!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
iski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmivyöllä.<br>
Virkku juoksi, matka joutui,<br>
tie vieri, reki rasasi.<br>
Ajoa järyttelevi,<br>
matkoansa mittelevi<br>
selvällä meren selällä,<br>
ulapalla aukealla.<br>
Neiti vastahan tulevi,<br>
kautokenkä kaaloavi<br>
selvällä meren selällä,<br>
ulapalla aukealla.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
hevoista piättelevi,<br>
suutansa sovittelevi,<br>
sanojansa säätelevi:<br>
"Tule korjahan, korea,<br>
maan valio, matkoihini!"<br>
Neiti vastahan sanovi,<br>
kautokenkä kalkuttavi:<br>
"Tuoni sulle korjahasi,<br>
Manalainen matkoihisi!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
iski virkkua vitsalla,<br>
helähytti helmivyöllä.<br>
Virkku juoksi, matka joutui,<br>
reki vieri, tie lyheni.<br>
Ajavi karettelevi,<br>
matkoansa mittelevi<br>
noilla Pohjan kankahilla,<br>
Lapin laajoilla rajoilla.<br>
Neiti vastahan tulevi,<br>
tinarinta riioavi<br>
noilla Pohjan kankahilla,<br>
Lapin laajoilla rajoilla.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
hevoistansa hillitsevi,<br>
suutansa sovittelevi,<br>
sanojansa säätelevi:<br>
"Käy, neito, rekoseheni,<br>
armas, alle vilttieni,<br>
syömähän omeniani,<br>
puremahan päähkeniä!"<br>
Neiti vastahan sanovi,<br>
tinarinta riuskuttavi:<br>
"Sylen, kehno, kelkkahasi,<br>
retkale, rekosehesi!<br>
Vilu on olla viltin alla,<br>
kolkko korjassa eleä."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
koppoi neion korjahansa,<br>
reualti rekosehensa,<br>
asetteli taljoillensa,<br>
alle viltin vieretteli.<br>
Neiti tuossa noin sanovi,<br>
tinarinta riitelevi:<br>
"Päästä pois minua tästä,<br>
laske lasta vallallensa<br>
kunnotointa kuulemasta,<br>
pahalaista palvomasta,<br>
tahi potkin pohjan puhki,<br>
levittelen liistehesi,<br>
korjasi pilastehiksi,<br>
rämäksi re'en retukan!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
aukaisi rahaisen arkun,<br>
kimahutti kirjakannen;<br>
näytteli hope'itansa,<br>
verkaliuskoja levitti,<br>
kultasuita sukkasia,<br>
vöitänsä hopeapäitä.<br>
Verat veivät neien mielen,<br>
raha muutti morsiamen,<br>
hopea hukuttelevi,<br>
kulta kuihauttelevi.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
tuossa neittä mairotteli,<br>
kuihutteli, kutkutteli,<br>
käsi orosen ohjaksissa,<br>
toinen neitosen nisoissa.<br>
Siinä neitosen kisasi,<br>
tinarinnan riu'utteli<br>
alla vaipan vaskikirjan,<br>
päällä taljan taplikkaisen.<br>
Jo antoi Jumala aamun,<br>
toi Jumala toisen päivän.<br>
Niin neiti sanoiksi virkki,<br>
kysytteli, lausutteli:<br>
"Mist' olet sinä sukuisin,<br>
kusta, rohkea, rotuisin?<br>
Lienet suurtaki sukua,<br>
isoa isän aloa."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En ole sukua suurta,<br>
enkä suurta enkä pientä,<br>
olen kerran keskimäistä:<br>
Kalervon katala poika,<br>
tuhma poika tuiretuinen,<br>
lapsi kehjo keiretyinen.<br>
Vaan sano oma sukusi,<br>
oma rohkea rotusi,<br>
jos olet sukua suurta,<br>
isoa isän aloa!"<br>
Neiti varsin vastoavi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En ole sukua suurta,<br>
enkä suurta enkä pientä,<br>
olen kerran keskimäistä:<br>
Kalervon katala tyttö,<br>
tyhjä tyttö tuiretuinen,<br>
lapsi kehjo keiretyinen.<br>
"Ennen lasna ollessani<br>
emon ehtoisen eloilla<br>
läksin marjahan metsälle,<br>
alle vaaran vaapukkahan.<br>
Poimin maalta mansikoita,<br>
alta vaaran vaapukoita;<br>
poimin päivän, yön lepäsin.<br>
Poimin päivän, poimin toisen;<br>
päivälläpä kolmannella<br>
en tiennyt kotihin tietä:<br>
tiehyt metsähän veteli,<br>
ura saatteli salolle.<br>
"Siinä istuin jotta itkin.<br>
Itkin päivän jotta toisen;<br>
päivänäpä kolmantena<br>
nousin suurelle mäelle,<br>
korkealle kukkulalle.<br>
Tuossa huusin, hoilaelin.<br>
Salot vastahan saneli,<br>
kankahat kajahtelivat:<br>
'Elä huua, hullu tyttö,<br>
elä, mieletöin, melua!<br>
Ei se kuulu kumminkana,<br>
ei kuulu kotihin huuto.'<br>
"Päivän päästä kolmen, neljän,<br>
viien, kuuen viimeistäki<br>
kohennihin kuolemahan,<br>
heitihin katoamahan.<br>
Enkä kuollut kuitenkana,<br>
en mä kalkinen kaonnut!<br>
"Oisin kuollut, kurja raukka,<br>
oisin katkennut, katala,<br>
äsken tuosta toisna vuonna,<br>
kohta kolmanna kesänä<br>
oisin heinänä helynnyt,<br>
kukoistellut kukkapäänä,<br>
maassa marjana hyvänä,<br>
punaisena puolukkana,<br>
nämät kummat kuulematta,<br>
haikeat havaitsematta."<br>
Sai toki sanoneheksi,<br>
kerran kertoelleheksi:<br>
heti repsahti re'estä,<br>
siitä juoksihe jokehen,<br>
kosken kuohu'un kovahan,<br>
palavahan pyörtehesen.<br>
Siihen surmansa sukesi,<br>
kuolemansa kohtaeli;<br>
löyti turvan Tuonelassa,<br>
armon aaltojen seassa.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
pyyhältihe korjastansa,<br>
alkoi itkeä isosti,<br>
valitella vaikeasti:<br>
"Voi poloinen, päiviäni,<br>
voipa, kurja, kummiani,<br>
kun pi'in sisarueni,<br>
turmelin emoni tuoman!<br>
Voi isoni, voi emoni,<br>
voi on valtavanhempani!<br>
Minnekä minua loitte,<br>
kunne kannoitte katalan?<br>
Parempi olisin ollut<br>
syntymättä, kasvamatta,<br>
ilmahan sikeämättä,<br>
maalle tälle täytymättä.<br>
Eikä surma suorin tehnyt,<br>
tauti oike'in osannut,<br>
kun ei tappanut minua,<br>
kaottanut kaksiöisnä."<br>
Veitsin länkensä levitti,<br>
rauoin rahnoi rahkehensa,<br>
hyppäsi hyvän selälle,<br>
hyvän laukin lautasille.<br>
Ajavi palasen maata,<br>
pikkaraisen piirrältävi,<br>
päätyvi ison pihoille,<br>
oman taaton tanterelle.<br>
Emo päätyvi pihalle:<br>
"Oi emoni, kantajani!<br>
Kun oisit, emo kuluni,<br>
synnyteltäissä minua<br>
pannut saunahan savua,<br>
lyönyt saunan salpa päälle,<br>
tukahuttanut savuhun,<br>
kaottanut kaksiöisnä,<br>
vienyt hurstilla vetehen,<br>
upotellut uutimella,<br>
luonut tuutusen tulehen,<br>
liekun lietehen sysännyt!<br>
"Oisiko kylä kysynyt:<br>
'Missä tuutunen tuvasta,<br>
mitä sauna salpa päällä?'<br>
Sinä oisit vastannunna:<br>
'Tuutusen tulessa poltin,<br>
liekun liesivalkeassa.<br>
Saunassa te'in ituja,<br>
ma'ustelin maltahia.'"<br>
Emo ennätti kysyä,<br>
vanhempansa tutkaella:<br>
"Mi sinulla, poikaseni,<br>
mikä kumma kuulumassa?<br>
On kuin Tuonelta tulisit,<br>
Manalalta matkoaisit!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo nyt on kummat kuulununna,<br>
turmiot tapahtununna,<br>
kun pi'in oman sisaren,<br>
turmelin emoni tuoman!<br>
"Tulin viennästä vetojen,<br>
maarahojen maksannasta.<br>
Päätyi neito vastahani;<br>
mie tuota kisauttelin:<br>
se oli sisarueni,<br>
se oman emoni lapsi!<br>
"Se jo surmansa sukesi,<br>
kuolemansa kohtaeli<br>
kosken kuohu'un kovahan,<br>
palavahan pyörtehesen.<br>
Itse en nyt tieäkänä,<br>
arvoa, älyäkänä,<br>
kunne surmani sukean,<br>
kunne, kurja, kuoletaime:<br>
suuhun ulvovan sutosen,<br>
karhun kiljuvan kitahan<br>
vainko vatsahan valahan,<br>
meren hauin hampahisin?"<br>
Emo tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ellös menkö, poikaseni,<br>
suuhun ulvovan sutosen,<br>
karhun kiljuvan kitahan<br>
eläkä vatsahan valahan,<br>
hauin hirmun hampahisin!<br>
Onpa suurta Suomen nientä,<br>
sankoa Savon rajoa<br>
piillä miehen pillojansa,<br>
hävetä pahoja töitä,<br>
piillä vuotta viisi, kuusi,<br>
ynnähän yheksän vuotta,<br>
kunnes aika armon tuopi,<br>
vuoet huolen huojentavi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Enkä lähe piilemähän,<br>
en, paha, pakenemahan!<br>
Lähen surman suun esille,<br>
Kalman kartanon oville,<br>
suurille sotasijoille,<br>
miesten tappotanterille:<br>
viel' on Unto oikeana,<br>
mies katala kaatamatta,<br>
kostamatta taaton kohlut,<br>
maammon mahlat maksamatta,<br>
muistamatta muutki vaivat,<br>
itseni hyvin-piännät."<br>



<hr/>
<h3 id="36">Kuudesneljättä runo</h3>


Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
siitä suorikse sotahan,<br>
vainotielle valmistaikse.<br>
Hioi hetken miekkoansa,<br>
toisen keihoa teroitti.<br>
Emo tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ellös, poikani poloinen,<br>
saako suurehen sotahan,<br>
menkö miekan melskehesen!<br>
Ken suotta sotahan saapi,<br>
tahallansa tappelohon,<br>
se soassa surmatahan,<br>
tapetahan tappelossa,<br>
miekkoihin menetetähän,<br>
kalpoihinsa kaaetahan.<br>
"Lähet vuohella sotahan,<br>
kaurihilla tappelohon.<br>
Pian vuohi voitetahan,<br>
kauris kaatahan likahan:<br>
tulet koiralla kotihin,<br>
sammakolla saat piha'an."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"En mä silloin suohon sorru<br>
enkä kaau kankahalle,<br>
korppien kotisijoille,<br>
variksien vainioille,<br>
kun sorrun sotatiloille,<br>
vaivun vainotanterille.<br>
Somap' on sotahan kuolla,<br>
kaunis miekan kalskehesen!<br>
Sorea sotainen tauti:<br>
äkin poika pois tulevi,<br>
potematta pois menevi,<br>
laihtumatta lankeavi."<br>
Tuon emo sanoiksi virkki:<br>
"Kun sinä sotahan kuolet,<br>
mitä jääpi taatollesi<br>
vanhan päivänsä varaksi?"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kuolkohon kujarikoille,<br>
kaatukohon kartanolle!"<br>
"Mitä jääpi maammollesi<br>
vanhan päivänsä varaksi?"<br>
"Kuolkohon kupo sylihin,<br>
läävähän läkähtyköhön!"<br>
"Mitä jääpi veikollesi<br>
päivän vastaisen varaksi?"<br>
"Metsähän menettyköhön,<br>
vainiolle vaipukohon!"<br>
"Mitä jääpi siskollesi<br>
päivän vastaisen varaksi?"<br>
"Kaivotielle kaatukohon,<br>
sotkutielle sortukohon!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
kohta lähtevi ko'ista.<br>
Sanovi sanan isolle:<br>
"Hyvästi, hyvä isoni!<br>
Itketkö sinä minua,<br>
koskas kuulet kuolleheksi,<br>
kansasta kaonneheksi,<br>
sortuneheksi su'usta?"<br>
Tuon isä sanoiksi virkki:<br>
"En minä sinua itke,<br>
jospa kuulen kuolleheksi:<br>
poika toinen tehtänehe,<br>
poika paljoa parempi,<br>
äijeä älykkähämpi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Enkä itke mie sinua,<br>
kuulisinko kuolleheksi.<br>
Saan minä mokoman taaton:<br>
suun savesta, pään kivestä,<br>
silmät suolta karpaloista,<br>
parran kuivista kuloista,<br>
jalat raian haarukasta,<br>
muun lihan lahosta puusta."<br>
Virkkoi siitä veikollensa:<br>
"Jää hyvästi, veikkoseni!<br>
Itketkö sinä minua,<br>
koskas kuulet kuolleheksi,<br>
kansasta kaonneheksi,<br>
sortuneheksi su'usta?"<br>
Veikko tuon sanoiksi virkki:<br>
"En itke minä sinua,<br>
josko kuulen kuolleheksi:<br>
veli toinen saatanehe,<br>
veli paljoa parempi,<br>
kahta mointa kaunihimpi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Enkä itke mie sinua,<br>
kuulisinko kuolleheksi.<br>
Saan minä mokoman veljen:<br>
pään kivestä, suun savesta,<br>
silmät suolta karpaloista,<br>
hiukset kuivista kuloista,<br>
jalat raian haarukasta,<br>
muun lihan lahosta puusta."<br>
Sanoi siitä siskollensa:<br>
"Hyvästi, sisarueni!<br>
Itketkö sinä minua,<br>
koskas kuulet kuolleheksi,<br>
kansasta kaonneheksi,<br>
sortuneheksi su'usta?"<br>
Noin sisar sanoiksi virkki:<br>
"En itke minä sinua,<br>
josko kuulen kuolleheksi:<br>
veli toinen saatanehe,<br>
veli paljoa parempi,<br>
äijeä älykkähämpi."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Enkä itke mie sinua,<br>
kuulisinko kuolleheksi.<br>
Saan minä mokoman siskon:<br>
pään kivestä, suun savesta,<br>
silmät suolta karpaloista,<br>
hiukset kuivista kuloista,<br>
korvat lammin lumpehista,<br>
varren vaahteren vesasta."<br>
Sanoi siitä äitillensä:<br>
"Äitiseni, armaiseni,<br>
minun kaunis kantajani,<br>
kultainen kulettajani!<br>
Itketkö sinä minua,<br>
koskas kuulet kuolleheksi,<br>
kansasta kaonneheksi,<br>
sortuneheksi su'usta?"<br>
Tuon emo sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Et älyä äitin mieltä,<br>
arvoa emon syäntä.<br>
Itkenpä minä sinua,<br>
kun sun kuulen kuolleheksi,<br>
väestä vähenneheksi,<br>
sortuneheksi su'usta:<br>
itken tulville tupamme,<br>
siltalauat lainehille,<br>
kujat kaikki kuurullani,<br>
läävät länkämöisilläni;<br>
lumet itken iljeniksi,<br>
iljenet suliksi maiksi,<br>
sulat maat vihottaviksi,<br>
vihottavat viereviksi.<br>
"Mit' en itkeä ilenne,<br>
kut' en voine voivotella,<br>
itkeä inehmisissä,<br>
itken saunassa saloa,<br>
yliset kulasvesille,<br>
saunan lauat lainehille."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
läksi soitellen sotahan,<br>
iloitellen tappelohon.<br>
Soitti suolla, soitti maalla,<br>
kajahutti kankahalla,<br>
rojahutti ruohokossa,<br>
kulahutteli kulossa.<br>
Vieri viestinen jälestä,<br>
sai sanoma korvihinsa:<br>
"Jo iso kotona kuoli,<br>
vaipui valtavanhempasi.<br>
Käypäs tuota katsomahan,<br>
kuten kuollut hauatahan!"<br>

Kullervo, Kalervon poika,<br>
hänpä varsin vastaeli:<br>
"Kun lie kuollut, kuolkahansa!<br>
On meillä kotona ruuna,<br>
millä maahan vietäkähän,<br>
kalmahan katettakahan!"<br>
Soitti suolla mennessänsä,<br>
patakoitteli palolla.<br>
Vieri viestinen jälestä,<br>
sai sanoma korvihinsa:<br>
"Jo veli kotona kuoli,<br>
vaipui lapsi vanhempasi.<br>
Käypäs tuota katsomahan,<br>
kuten kuollut hauatahan!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
hänpä varsin vastaeli:<br>
"Kun lie kuollut, kuolkahansa!<br>
On siellä ori kotona,<br>
millä maahan vietäkähän,<br>
kalmahan katettakahan!"<br>
Soitti suolla käyessänsä,<br>
kullervoitsi kuusikossa.<br>
Vieri viestinen jälestä,<br>
sai sanoma korvihinsa:<br>
"Jo sisar kotona kuoli,<br>
vaipui lapsi vanhempasi.<br>
Käypäs tuota katsomahan,<br>
kuten kuollut hauatahan!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
hänpä varsin vastaeli:<br>
"Kun lie kuollut, kuolkahansa!<br>
On meillä kotona tamma,<br>
millä maahan vietäkähän,<br>
kalmahan katettakahan!"<br>
Kulaten kulossa astui,<br>
heläellen heinikossa.<br>
Vieri viestinen jälestä,<br>
sai sanoma korvihinsa:<br>
"Kuoli ehtoinen emosi,<br>
kaatui maire maammuesi.<br>
Käypäs tuota katsomahan,<br>
miten miero hautoavi!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi minä poloinen poika,<br>
kun kuoli emo minulta,<br>
uupui uutimen tekijä,<br>
vaipui vaipan kirjoittaja,<br>
pitkän piustan kehreäjä,<br>
väkivärttinän vetäjä;<br>
enk' ollut luona luopuessa,<br>
läsnä hengen lähtiessä!<br>
Lie kuollut kovin viluhun<br>
vainko leivän puuttehesen?<br>
"Kuollut koissa pestäköhön<br>
Saksan saippuavesillä,<br>
silkkihin si'eltäköhön,<br>
palttinoihin pantakohon!<br>
Siitä maahan vietäköhön,<br>
kalmahan katettakohon,<br>
itkuvirsin vietäköhön,<br>
laulaen lasettakohon!<br>
En vielä kotihin joua:<br>
viel' on Unto kostamatta,<br>
mies katala kaatamatta,<br>
ilkeä hävittämättä."<br>
Meni soitellen sotahan,<br>
ilon lyöen Untolahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi Ukko, ylijumala!<br>
Jos nyt mulle miekan saisit<br>
sekä kalvan kaunihimman,<br>
joka joukolle pitäisi,<br>
saattaisi satalu'ulle!"<br>
Saip' on miekan mielehisen,<br>
kalvan kaikkien parahan,<br>
jolla kaatoi kaiken kansan,<br>
joukon Untamon hävitti.<br>
Tuvat poltteli poroksi,<br>
kypeniksi kyyetteli:<br>
kivet jätti kiukahista,<br>
pitkän pihlajan pihoista.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
jo tuosta kotihin kääntyi<br>
ison entisen tuville,<br>
vanhempansa vainioille:<br>
tupa on tyhjä tultuansa,<br>
autio avattuansa;<br>
ei tulla likistämähän,<br>
käyä kättä antamahan.<br>
Antoi kättä hiilokselle:<br>
hiilet kylmät hiiloksessa.<br>
Tuosta tunsi tultuansa:<br>
ei ole emo elossa.<br>
Pisti kättä kiukahalle:<br>
kivet kylmät kiukahassa.<br>
Tuosta tunsi tultuansa:<br>
ei ole iso elossa.<br>
Loi on silmät sillan päälle:<br>
silta kaikki siivomatta.<br>
Tuosta tunsi tultuansa:<br>
ei ole sisar elossa.<br>
Vieri valkamavesille:<br>
ei venettä valkamassa.<br>
Tuosta tunsi tultuansa:<br>
ei ole veli elossa.<br>
Loihe siitä itkemähän;<br>
itki päivän, itki toisen.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi on ehtoinen emoni!<br>
Mitäs mulle tänne heitit<br>
eläessä tällä maalla?<br>
"Et kuule, emo, minua,<br>
jos ma silmillä siherrän<br>
eli kulmilla kujerran,<br>
päälaella lausuelen!"<br>
Emo hauasta havasi,<br>
alta mullan muistuttavi:<br>
"Jäihän multa Musti koira<br>
käyäksesi metsämaille.<br>
Ota koirasi keralle,<br>
mene tuonne metsämaille,<br>
ylös korpehen kohoa<br>
metsän tyttöjen tyköhön,<br>
sinipiikojen pihalle,<br>
havulinnan liepehille,<br>
evähiä etsimähän,<br>
antia anelemahan!"<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
otti koiransa keralle,<br>
läksi tietä telkkimähän,<br>
korpehen kohoamahan.<br>
Kävi matkoa vähäisen,<br>
astui tietä pikkaraisen;<br>
tuli tuolle saarekselle,<br>
tuolle paikalle tapahtui,<br>
kuss' oli piian pillannunna,<br>
turmellut emonsa tuoman.<br>
Siin' itki ihana nurmi,<br>
aho armahin valitti,<br>
nuoret heinät hellitteli,<br>
kuikutti kukat kanervan<br>
tuota piian pillamusta,<br>
emon tuoman turmelusta:<br>
eikä nousnut nuori heinä,<br>
kasvanut kanervan kukka,<br>
ylennyt sijalla sillä,<br>
tuolla paikalla pahalla,<br>
kuss' oli piian pillannunna,<br>
emon tuoman turmellunna.<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
tempasi terävän miekan;<br>
katselevi, kääntelevi,<br>
kyselevi, tietelevi.<br>
Kysyi mieltä miekaltansa,<br>
tokko tuon tekisi mieli<br>
syöä syyllistä lihoa,<br>
viallista verta juoa.<br>
Miekka mietti miehen mielen,<br>
arvasi uron pakinan.<br>
Vastasi sanalla tuolla:<br>
"Miks' en söisi mielelläni,<br>
söisi syyllistä lihoa,<br>
viallista verta joisi?<br>
Syön lihoa syyttömänki,<br>
juon verta viattomanki."<br>
Kullervo, Kalervon poika,<br>
sinisukka äijön lapsi,<br>
pään on peltohon sysäsi,<br>
perän painoi kankahasen,<br>
kären käänti rintahansa,<br>
itse iskihe kärelle.<br>
Siihen surmansa sukesi,<br>
kuolemansa kohtaeli.<br>
Se oli surma nuoren miehen,<br>
kuolo Kullervo urohon,<br>
loppu ainakin urosta,<br>
kuolema kovaosaista.<br>
Silloin vanha Väinämöinen,<br>
kunpa kuuli kuolleheksi,<br>
Kullervon kaonneheksi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Elkötte, etinen kansa,<br>
lasta kaltoin kasvatelko<br>
luona tuhman tuuittajan,<br>
vierahan väsyttelijän!<br>
Lapsi kaltoin kasvattama,<br>
poika tuhmin tuuittama<br>
ei tule älyämähän,<br>
miehen mieltä ottamahan,<br>
vaikka vanhaksi eläisi,<br>
varreltansa vahvistuisi."<br>



<hr/>
<h3 id="37">Seitsemäsneljättä runo</h3>


Se on seppo Ilmarinen<br>
naista itki illat kaiket,<br>
yöt itki unettomana,<br>
päivät einehettömänä;<br>
aamut aikaisin valitti,<br>
huomeniset huokaeli,<br>
kun oli kuollut nuori nainen,<br>
kaunis kalmahan katettu.<br>
Eipä kääntynyt käessä<br>
vaskinen vasaran varsi,<br>
kuulunut pajasta kalke<br>
yhen kuuhuen kululla.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"En tieä, poloinen poika,<br>
miten olla, kuin eleä.<br>
Istun yön eli makoan,<br>
äijä on yötä, tunti tuhma,<br>
vaivoja, matala mahti.<br>
"Ikävät on iltaseni,<br>
apeat on aamuseni,<br>
äsken yöllä äitelämpi,<br>
havatessa haikeampi.<br>
Ei ole iltoja ikävä,<br>
ei apea aamujani,<br>
mure muita aikojani:<br>
ihanaistani ikävä,<br>
apeainen armastani,<br>
mure mustakulmaistani.<br>
"Jo vainen iällä tällä<br>
use'in minun utuisen<br>
keskiöisissä unissa<br>
koura tyhjeä kokevi,<br>
käsi vaalivi valetta<br>
kupehelta kummaltaki."<br>
Seppo naisetta elävi,<br>
puolisotta vanhenevi.<br>
Itki kuuta kaksi, kolme.<br>
Niinpä kuulla neljännellä<br>
poimi kultia mereltä,<br>
hope'ita lainehilta;<br>
keräsi kekosen puita,<br>
kolmekymmentä rekoista;<br>
puunsa poltti hiililöiksi,<br>
hiilet ahjohon ajeli.<br>
Otti noita kultiansa,<br>
valitsi hope'itansa<br>
sykysyisen uuhen verran,<br>
verran talvisen jäniksen.<br>
Työnti kullat kuumentohon,<br>
ajoi ahjohon hopeat,<br>
pani orjat lietsomahan,<br>
palkkalaiset painamahan.<br>
Orjat lietsoi löyhytteli,<br>
palkkalaiset painatteli<br>
kintahattomin kätösin,<br>
hatuttoman hartioisen.<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
ahjoa kohentelevi,<br>
pyyti kullaista kuvaista,<br>
hope'ista morsianta.<br>
Ei orjat hyvästi lietso<br>
eikä paina palkkalaiset.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse löihe lietsomahan.<br>
Lietsahutti kerran, kaksi,<br>
niin kerralla kolmannella<br>
katsoi ahjonsa alusta,<br>
lietsehensä liepehiä,<br>
mitä ahjosta ajaikse,<br>
tungeikse tulisijasta.<br>
Uuhi ahjosta ajaikse,<br>
lähetäikse lietsehestä,<br>
karva kulta, toinen vaski,<br>
kolmas on hopeakarva.<br>
Muut tuota ihastelevi,<br>
ei ihastu Ilmarinen.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Se susi sinuista toivoi!<br>
Toivon kullaista sopua,<br>
hope'ista puolisoa."<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
uuhen työntävi tulehen.<br>
Liitti kultia lisäksi,<br>
hope'ita täytteheksi,<br>
pani orjat lietsomahan,<br>
palkkalaiset painamahan.<br>
Orjat lietsoi löyhytteli,<br>
palkkalaiset painatteli<br>
kintahattomin kätösin,<br>
hatuttoman hartioisen.<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
ahjoa kohentelevi,<br>
pyyti kullaista kuvoa,<br>
hope'ista morsianta.<br>
Ei orjat hyvästi lietso<br>
eikä paina palkkalaiset.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse loihe lietsomahan.<br>
Lietsahutti kerran, kaksi,<br>
niin kerralla kolmannella<br>
katsoi ahjonsa alusta,<br>
lietsehensä liepehiä,<br>
mitä ahjosta ajaikse,<br>
lähetäikse lietsehestä.<br>
Varsa ahjosta ajaikse,<br>
lähetäikse lietsehestä,<br>
harja kulta, pää hopea,<br>
kaikki vaskesta kaviot.<br>
Muut tuota hyvin ihastui,<br>
ei ihastu Ilmarinen.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Se susi sinuista toivoi!<br>
Toivon kullaista sopua,<br>
hope'ista puolisoa."<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
varsan työntävi tulehen.<br>
Liitti kultia lisäksi,<br>
hope'ita täytteheksi,<br>
pani orjat lietsomahan,<br>
palkkalaiset painamahan.<br>
Orjat lietsoi löyhytteli,<br>
palkkalaiset painatteli<br>
kintahattomin kätösin,<br>
hatuttoman hartioisen.<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
ahjoa kohentelevi,<br>
pyyti kullaista kuvoa,<br>
hope'ista morsianta.<br>
Ei orjat hyvästi lietso<br>
eikä paina palkkalaiset.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse loihe lietsomahan.<br>
Lietsahutti kerran, kaksi,<br>
niin kerralla kolmannella<br>
katsoi ahjonsa alusta,<br>
lietsehensä liepehiä,<br>
mitä ahjosta ajaikse,<br>
lähetäikse lietsehestä.<br>
Neiti ahjosta ajaikse,<br>
kultaletti lietsehestä,<br>
pää hopea, kassa kulta,<br>
varsi kaikki kaunokainen.<br>
Muut tuota pahoin pelästyi,<br>
ei pelästy Ilmarinen.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
takoi kullaista kuvoa,<br>
takoi yön levähtämättä,<br>
päivän pouahuttamatta.<br>
Jalat laati neitoselle,<br>
jalat laati, käet kuvasi:<br>
eipä jalka nousekana,<br>
käänny käet syleilemähän.<br>
Takoi korvat neiollensa:<br>
eipä korvat kuulekana.<br>
Niin sovitti suun sorean,<br>
suun sorean, sirkut silmät.<br>
Saanut ei sanoa suuhun<br>
eikä silmähän suloa.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Oisi tuo sorea neito,<br>
kun oisi sanallisena,<br>
mielellisnä, kielellisnä."<br>
Saattoi siitä neitosensa<br>
utuisehen uutimehen,<br>
pehme'ille pääaloille,<br>
sulkkuisille vuotehille.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
lämmitti kylyn utuisen,<br>
laati saunan saipuaisen;<br>
vastat varpaiset varusti,<br>
vettä kolme korvollista,<br>
jolla peiponen peseikse,<br>
pulmunen puhasteleikse<br>
noista kullan kuonasista.<br>
Kylpi seppo kyllitellen,<br>
valelihe vallotellen.<br>
Neien vierehen venähti<br>
utuisehen uutimehen,<br>
teltahan teräksisehen,<br>
rankisehen rautaisehen.<br>
Siinä seppo Ilmarinen<br>
heti yönä ensimäisnä<br>
kyllä peitettä kysyvi,<br>
vaippoja varustelevi,<br>
kahet, kolmet karhuntaljat,<br>
viiet, kuuet villavaipat,<br>
maata kera puolisonsa,<br>
tuon on kultaisen kuvansa.<br>
Se oli kylki kyllä lämmin,<br>
ku oli vasten vaippojansa;<br>
ku oli nuorta neittä vasten,<br>
vasten kullaista kuvoa,<br>
se oli kylki kylmimässä,<br>
oli hyyksi hyytymässä,<br>
meren jääksi jäätymässä,<br>
kiveksi kovoamassa.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Ei tämä hyvä minulle!<br>
Vienen neien Väinölähän<br>
Väinämöiselle varaksi,<br>
polviseksi puolisoksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi."<br>
Viepi neien Väinölähän.<br>
Sitte sinne tultuansa<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi sie vanha Väinämöinen!<br>
Tuossa on sinulle tyttö,<br>
neiti kaunis katsannolta,<br>
eik' ole suuri suun piolta,<br>
kovin leuoilta leveä."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
katsahti kuvoa tuota,<br>
luopi silmät kullan päälle.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Miksi toit minulle tuota,<br>
tuota kullan kummitusta?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Miksi muuksi kuin hyväksi!<br>
Polviseksi puolisoksi,<br>
kainaloiseksi kanaksi."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Oi on seppo veikkoseni!<br>
Tunge neitosi tulehen,<br>
tao kaikiksi kaluiksi,<br>
tahi vie Venäehelle,<br>
saata Saksahan kuvasi<br>
rikkahien riian naia,<br>
suurien soan kosia!<br>
Ei sovi minun su'ulle,<br>
ei minullen itselleni<br>
naista kullaista kosia,<br>
hope'ista huolitella."<br>
Siitä kielti Väinämöinen,<br>
epäsi suvannon sulho,<br>
kielti kansan kasvavaisen,<br>
epäsi yleneväisen<br>
kullalle kumartamasta,<br>
hopealle horjumasta.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Elkätte, pojat poloiset,<br>
vasta kasvavat urohot,<br>
ollette elonkeraiset<br>
elikkä elottomatki,<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
naista kullaista kosiko,<br>
hope'ista huolitelko!<br>
Kylmän kulta kuumottavi,<br>
vilun huohtavi hopea."<br>



<hr/>
<h3 id="38">Kahdeksasneljättä runo</h3>


Tuop' on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
heitti kultaisen kuvansa,<br>
hope'isen neitosensa.<br>
Pisti varsan valjahisin,<br>
ruskean re'en etehen,<br>
itse istuvi rekehen,<br>
kohennaikse korjahansa.<br>
Lähteäksensä lupasi<br>
sekä mietti mennäksensä<br>
pyytämähän Pohjolasta<br>
toista Pohjolan tytärtä.<br>
Sai päivän ajaneheksi,<br>
tuosta toisen vierneheksi;<br>
päivälläpä kolmannella<br>
tuli Pohjolan pihalle.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
itse päätyvi pihalle.<br>
Sai tuossa sanelemahan,<br>
kääntihe kyselemähän<br>
oman lapsensa oloa,<br>
asuntoa armahansa<br>
miniänä miehelässä,<br>
naisena anoppelassa.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ellös nyt, anoppiseni,<br>
ellös sie kyselkö tuota,<br>
elämiä tyttäresi,<br>
asuntoa armahasi!<br>
Jo sen on surma suin pi'ellyt,<br>
kova loppu loukahtanut.<br>
Maassa on jo marjaseni,<br>
kankahassa kaunoiseni,<br>
mustakulmani kulossa,<br>
hopeani heinikossa.<br>
Läksin toista tyttöäsi,<br>
nuorempata neitoasi.<br>
Annapa, anoppiseni,<br>
työnnä toinen tyttäresi<br>
naisen entisen eloille,<br>
sijalle sisaruensa!"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Pahoin tein minä poloinen,<br>
pahoinpa, polon-alainen,<br>
kun ma lapseni lupasin,<br>
työnsin sulle toisenkana<br>
nuorena nukahtamahan,<br>
verevänä vieremähän:<br>
annoin kuin sutosen suuhun,<br>
karhun kiljuvan kitahan.<br>
"En nyt toista annakana,<br>
en mä työnnä tyttöäni<br>
nokiesi nuohojaksi,<br>
karstojesi kaapijaksi.<br>
Ennen työnnän tyttäreni,<br>
laitan lapseni vakavan<br>
koskehen kohisevahan,<br>
palavahan pyörtehesen,<br>
Manalan matikan suuhun,<br>
Tuonen hauin hampahisin."<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa,<br>
käänti päätä käiväräistä.<br>
Itse tunkihe tupahan,<br>
alle kattojen ajoihe.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tulepa minulle, tyttö,<br>
sijalle sisaruesi,<br>
naisen entisen eloille<br>
mesileivän leipojaksi,<br>
oluen osoajaksi!"<br>
Lauloi lapsi lattialta,<br>
sekä lauloi jotta lausui:<br>
"Pois on, liika, linnastamme,<br>
mies outo, ovilta näiltä!<br>
Tukon linnoa tuhosit,<br>
palan linnoa pahensit<br>
kerran ennen käytyäsi,<br>
ovillen osattuasi.<br>
"Neitonen, sinä sisari!<br>
Elä sulho'on ihastu,<br>
elä sulhon suun pitohon<br>
eläkä jalkoihin jaloihin!<br>
Sulholl' on suen ikenet,<br>
revon koukut kormanossa,<br>
karhun kynnet kainalossa,<br>
veren juojan veitsi vyöllä,<br>
jolla päätä piirtelevi,<br>
selkeä sirettelevi."<br>
Neiti itse noin saneli<br>
Ilmariselle sepolle:<br>
"En lähe minä sinulle<br>
enkä huoli huitukoille!<br>
Tapoit naisen ennen naiun,<br>
surmasit sisarueni:<br>
vielä tappaisit minunki,<br>
surmoaisit itseniki.<br>
Onpa tässä neitosessa<br>
paremmanki miehen verta,<br>
kaunihimman varren kauppa,<br>
koreamman korjan täysi,<br>
paikoille paremmillenki,<br>
isommille istuimille,<br>
ei sepon sysisijoille,<br>
miehen tuhmaisen tulille."<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa.<br>
Saautti tytön samassa,<br>
käärälti käpälihinsä,<br>
läksi tuiskuna tuvasta,<br>
riepsahti rekensä luoksi;<br>
työnnälti tytön rekehen,<br>
koksahutti korjahansa.<br>
Läksi kohta kulkemahan,<br>
valmistui vaeltamahan,<br>
käsi ohjassa orosen,<br>
toinen neien nännisillä.<br>
Neiti itki ja urisi,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Sain nyt suolle karpalohon,<br>
vehkahan vesiperille;<br>
tuonne ma kana katoan,<br>
kuolen, lintu, liian surman!<br>
"Kuule, seppo Ilmarinen!<br>
Kun et laskene minua,<br>
potkin korjasi paloiksi,<br>
sären reen repalehiksi,<br>
potkin poikki polvillani,<br>
sären säärivarsillani."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Sentähen sepon rekosen<br>
laiat rautahan rakettu,<br>
jotta potkia pitävi,<br>
hyvän immen heiskaroia."<br>
Neitonen kujertelevi,<br>
vyö vaski valittelevi,<br>
sormiansa murtelevi,<br>
katkovi kätösiänsä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kun et laskene minua,<br>
laulaime meren kalaksi,<br>
syvän aallon siikaseksi."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Etpä sinä sinne pääse:<br>
minä haukina jälessä."<br>
Neitonen kujertelevi,<br>
vyö vaski valittelevi,<br>
sormiansa murtelevi,<br>
katkovi kätösiänsä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kun et laskene minua,<br>
metsähän menetteleime,<br>
kärpäksi kiven kolohon."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Etpä sinä sinne pääse:<br>
minä saukkona jälessä."<br>
Neitonen kujertelevi,<br>
vyö vaski valittelevi,<br>
sormiansa murtelevi,<br>
katkovi kätösiänsä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kun et laskene minua,<br>
kiuruna kiverteleime<br>
taaksi pilven piilemähän."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Etpä sinä sinne pääse:<br>
minä kokkona jälessä."<br>
Kulki matkoa palasen,<br>
ajoi tietä pikkuruisen.<br>
Jo hepo höryeleikse,<br>
luppakorva luonteleikse.<br>
Neiti päätänsä kohotti,<br>
näki jälkiä lumessa.<br>
Kysytteli, lausutteli:<br>
"Mi on tästä poikki juosnut?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Jänö on juosnut siitä poikki."<br>
Neiti parka huokaiseikse,<br>
huokaiseikse, henkäiseikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi minua, kurja raukka!<br>
Parempi minun olisi,<br>
parempi oletteleisi<br>
jänön juoksevan jälillä,<br>
koukkupolven polkemilla,<br>
kuin tämän kosijan reessä,<br>
viirunaaman viltin alla.<br>
Jänön on karvat kaunihimmat,<br>
jänön suumalo somempi."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
puri huulta, väänti päätä;<br>
ajoa kahattelevi.<br>
Ajoi matkoa palasen:<br>
taas hepo höryeleikse,<br>
luppakorva luonteleikse.<br>
Neiti päätänsä kohotti,<br>
näki jälkiä lumessa.<br>
Kysytteli, lausutteli:<br>
"Mi on tästä poikki juosnut?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Repo on juosnut siitä poikki."<br>
Neiti parka huokaiseikse,<br>
huokaiseikse, henkäiseikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi minua, kurja raukka!<br>
Parempi minun olisi,<br>
parempi oletteleisi<br>
revon reyhkävän re'essä,<br>
aina käyvän ahkiossa,<br>
kuin tämän kosijan reessä,<br>
viirunaaman viltin alla.<br>
Revon on karvat kaunihimmat,<br>
revon suumalo somempi."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
puri huulta, väänti päätä;<br>
ajoa kahattelevi.<br>
Ajoi matkoa palasen:<br>
taas hepo höryeleikse,<br>
luppakorva luonteleikse.<br>
Neiti päätänsä kohotti,<br>
näki jälkiä lumessa.<br>
Kysytteli, lausutteli:<br>
"Mi on tästä poikki juosnut?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Hukka on juosnut siitä poikki."<br>
Neiti parka huokaiseikse,<br>
huokaiseikse, henkäiseikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi minua, kurja raukka!<br>
Parempi minun olisi,<br>
parempi oletteleisi<br>
hukan hurskavan jälillä,<br>
alakärsän askelilla,<br>
kuin tämän kosijan reessä,<br>
viirunaaman viltin alla.<br>
Hukan on karva kaunihimpi,<br>
hukan suumalo somempi."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
puri huulta, väänti päätä.<br>
Ajoa kahattelevi<br>
yöksi uutehen kylähän.<br>
Matkalta väsynehenä<br>
seppo nukkuvi sike'in<br>
- toinen naista naurattavi<br>
mieheltä unekkahalta.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
aamulla havattuansa<br>
murti suuta, väänti päätä,<br>
murti mustoa haventa.<br>
Sanoi seppo Ilmarinen,<br>
itse mietti, noin nimesi:<br>
"Joko luome laulamahan,<br>
laulan moisen morsiamen<br>
metsähän metsän omaksi<br>
vai vetehen veen omaksi?<br>
"En laula metsän omaksi:<br>
metsä kaikki kaihostuisi;<br>
enkäpä ve'en omaksi:<br>
vieroaisi veen kalaset.<br>
Ennen kaa'an kalvallani,<br>
menettelen miekallani."<br>
Miekka mietti miehen kielen,<br>
arvasi uron pakinan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei liene minua luotu<br>
naisia menettämähän,<br>
kataloita kaatamahan."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
jopa loihe laulamahan,<br>
syäntyi sanelemahan.<br>
Lauloi naisensa lokiksi<br>
luo'olle lekottamahan,<br>
veen karille kaikkumahan,<br>
nenät nienten niukumahan,<br>
vastatuulet vaapumahan.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
rekehensä reutoaikse.<br>
Ajoa kahattelevi<br>
alla päin, pahoilla mielin;<br>
matkasi omille maille,<br>
tuli maille tuttaville.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tiellä vastahan tulevi.<br>
Sai tuosta sanelemahan:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen!<br>
Mit' olet pahoilla mielin,<br>
kahta kallella kypärin<br>
Pohjolasta tullessasi?<br>
Miten Pohjola elävi?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Mi on Pohjolan eleä!<br>
Siell' on sampo jauhamassa,<br>
kirjokansi kallumassa:<br>
päivän jauhoi syötäviä,<br>
päivän toisen myötäviä,<br>
kolmannen kotipitoja.<br>
"Jotta sanon kuin sanonki,<br>
vielä kerran kertaelen:<br>
mi on Pohjolan eleä,<br>
kun on sampo Pohjolassa!<br>
Siin' on kyntö, siinä kylvö,<br>
siinä kasvo kaikenlainen,<br>
siinäpä ikuinen onni."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen!<br>
Minne heitit naisen nuoren,<br>
kunne kuulun morsiamen,<br>
kun sa tyhjänä tuletki,<br>
aina naisetta ajelet?"<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Lauloin ma mokoman naisen<br>
meren luo'olle lokiksi.<br>
Nyt se lokkina lojuvi,<br>
kajavana kaakahtavi,<br>
kiljuvi vesikivillä,<br>
kariloilla kaljahuvi."<br>



<hr/>
<h3 id="39">Yhdeksäsneljättä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Lähtekämme Pohjolahan<br>
hyvän sammon saa'antahan,<br>
kirjokannen katsantahan!"<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei ole sampo saatavana,<br>
kirjokansi tuotavana<br>
pimeästä Pohjolasta,<br>
summasta Sariolasta!<br>
Siell' on sampo saatettuna,<br>
kirjokansi kannettuna<br>
Pohjolan kivimäkehen,<br>
vaaran vaskisen sisähän<br>
yheksän lukon ta'aksi;<br>
siihen juuret juurruteltu<br>
yheksän sylen syvähän,<br>
yksi juuri maaemähän,<br>
toinen vesiviertehesen,<br>
kolmas on kotimäkehen."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Veli seppo, veikkoseni!<br>
Lähtekämme Pohjolahan<br>
tuon on sammon saa'antahan!<br>
Laatikamme laiva suuri,<br>
johon sampo saatetahan,<br>
kirjokansi kannetahan<br>
Pohjolan kivimäestä,<br>
vaaran vaskisen sisästä,<br>
yheksän lukon takoa!"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Vakavampi maisin matka.<br>
Lempo menköhön merelle,<br>
surma suurelle selälle!<br>
Siellä tuuli turjuttaisi,<br>
siellä viskaisi vihuri,<br>
saisi sormet soutimeksi,<br>
kämmenet käsimeloiksi."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Vakavampi maisin matka,<br>
vakavampi, vaikeampi,<br>
vielä muuten mutkaisempi.<br>
Lysti on venon vesillä,<br>
purren juosta jolkutella,<br>
ve'et väljät välkytellä,<br>
selät selvät seurustella:<br>
tuuli purtta tuuittavi,<br>
aalto laivoa ajavi,<br>
länsituuli läikyttävi,<br>
etelä e'elle viepi.<br>
Vaan kuitenki kaikitenki,<br>
kun et mieline merisin,<br>
niin on maisin matkatkamme,<br>
rantaisin ratustelkamme!<br>
"Tao nyt mulle uusi miekka,<br>
tee miekka tuliteräinen,<br>
jolla hurttia hutelen,<br>
Pohjan kansan kaikottelen<br>
saaessa otolle sammon<br>
tuonne kylmähän kylähän,<br>
pimeähän Pohjolahan,<br>
summahan Sariolahan!"<br>
Tuo on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
tunki rautoja tulehen,<br>
teräksiä hiiloksehen,<br>
kultia koko piosen,<br>
hope'ita kourallisen.<br>
Laittoi orjat lietsomahan,<br>
palkkalaiset painamahan.<br>
Orjat lietsoi löyhytteli,<br>
hyvin painoi palkkalaiset:<br>
rauta vellinä venyvi,<br>
teräs taipui tahtahana,<br>
hopea vetenä välkkyi,<br>
kulta läikkyi lainehena.<br>
Siitä seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
katsoi alle ahjoksensa,<br>
lietsimensä liepehelle:<br>
näki miekan syntyväksi,<br>
pää kullan kuvauvaksi.<br>
Otti ainehet tulesta,<br>
tempasi hyvät takehet<br>
ahjosta alasimelle,<br>
vasarille, valkkamille.<br>
Takoi miekan mieltä myöten,<br>
kalvan kaikkien parahan,<br>
jonka kullalla kuvasi,<br>
hopealla huolitteli.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuli tuota katsomahan.<br>
Sai miekan tuliteräisen<br>
kätehensä oikeahan.<br>
Katselevi, kääntelevi;<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Onko miekka miestä myöten,<br>
kalpa kantajan mukahan?"<br>
Olipa miekka miestä myöten,<br>
kalpa kantajan mukahan,<br>
jonka kuu kärestä paistoi,<br>
päivä paistoi lappeasta,<br>
tähet västistä välötti,<br>
hevonen terällä hirnui,<br>
kasi naukui naulan päässä,<br>
penu putkessa puhusi.<br>
Sylkytteli miekkoansa<br>
vuoren rautaisen raossa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jo minä terällä tällä<br>
vaikka vuoret poikki löisin,<br>
kalliot kaha jakaisin!"<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Milläpä minä poloinen,<br>
millä, tuima, turveleime,<br>
hyöteleime, vyöteleime<br>
maan varalle, veen varalle?<br>
Joko luustoihin lueime,<br>
rautapaitoihin paneime,<br>
teräsvöihin telkitäime?<br>
Mies on luustossa lujempi,<br>
rautapaiassa parempi,<br>
teräsvyössä tenhoisampi."<br>
Lähteä luku tulevi,<br>
liitto käyä kerkiävi.<br>
Yks' on vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen<br>
läksivät hevon hakuhun,<br>
kuloharjan kuuntelohon,<br>
suvikunnan suitset vyöllä,<br>
varsan valjahat olalla.<br>
Kahen etsivät hevoista,<br>
päätä puitse katselevat,<br>
tarkasti tähystelevät<br>
ympäri salon sinisen:<br>
löytivät hevon lehosta,<br>
kuloharjan kuusikosta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen<br>
painoi päähän kullan päitset,<br>
suvikunnan suitset suuhun.<br>
Ajoa ratustelevat<br>
kahen miehen rantamaata:<br>
kuului rannalta kujerrus,<br>
valitanta valkamalta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Siell' on impi itkemässä,<br>
kana kaikerrehtamassa!<br>
Joko käymme katsomahan,<br>
likeltä tähystämähän?"<br>
Itse astuvi likemmä,<br>
meni luota katsomahan.<br>
Eipä impi itkekänä<br>
eikä kaikerra kananen:<br>
oli pursi itkemässä,<br>
venonen valittamassa.<br>
Virkki vanha Väinämöinen<br>
luoksi purren päästyänsä:<br>
"Mitä itket, puinen pursi,<br>
vene hankava, valitat?<br>
Itketkö sä puisuuttasi,<br>
hankavuuttasi haveksit?"<br>
Pursi puinen vastoavi,<br>
vene hankava sanovi:<br>
"Vesille venosen mieli<br>
tervaisiltaki teloilta,<br>
mieli neien miehelähän<br>
korkeastaki ko'ista.<br>
Sitä itken, pursi raukka,<br>
vene vaivainen, valitan:<br>
itken viejäistä vesille,<br>
laskijaista lainehille.<br>
"Sanottihin tehtäessä,<br>
laulettihin laitettaissa<br>
saatavan sotivenettä,<br>
vainopurtta puuhattavan,<br>
tuovan täyteni eloa,<br>
alustani aartehia:<br>
ei ole sotahan saatu,<br>
eloteillen ensinkänä!<br>
"Muut purret, pahatki purret,<br>
ne aina sotia käyvät,<br>
tappeloita tallustavat;<br>
kolme kertoa kesässä<br>
tuovat täytensä rahoja,<br>
alustansa aartehia.<br>
Minä, veistämä venonen,<br>
satalauta laaittama,<br>
tässä lahon lastuillani,<br>
venyn veistännäisilläni.<br>
Pahimmatki maan matoset<br>
alla kaarien asuvat,<br>
linnut ilman ilke'immät<br>
pesän pielessä pitävät,<br>
kaikki korven konnikatki<br>
kokillani koksentavat.<br>
Oisi kahta kaunihimpi,<br>
kahta, kolmea parempi<br>
olla mäntynä mäellä,<br>
petäjänä kankahalla,<br>
oksilla oravan juosta,<br>
penun alla pyörähellä."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki:<br>
"Elä itke, puinen pursi,<br>
vene hankava, havise!<br>
Kohta saat sotia käyä,<br>
tappeloita tallustella.<br>
"Lienet pursi Luojan luoma,<br>
Luojan luoma, tuojan tuoma,<br>
syrjin syökseite vetehen,<br>
laion aalloillen ajaite,<br>
ilman kouran koskematta,<br>
käen päälle käyttämättä,<br>
olkapään ojentamatta,<br>
käsivarren vaalimatta!"<br>
Pursi puinen vastoavi,<br>
vene hankava sanovi:<br>
"Eipä muu sukuni suuri<br>
eikä veljeni, venoset,<br>
lähe työnnyttä vesille,<br>
laskematta lainehille,<br>
kun ei kourin koskettane,<br>
käsivarsin käännettäne."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Jos ma sun vesille työnnän,<br>
joko juokset soutamatta,<br>
airoilla avittamatta,<br>
huoparilla huopimatta,<br>
puhumatta purjehesen?"<br>
Pursi puinen vastoavi,<br>
vene hankava sanovi:<br>
"Eipä muu sukuni suuri<br>
eikä toinen joukkioni<br>
juokse sormin soutamatta,<br>
airoilla avittamatta,<br>
huoparilla huopimatta,<br>
puhumatta purjehesen."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuosta tuon sanoiksi virkki:<br>
"Joko juokset soutamalla,<br>
airoilla avittamalla,<br>
huoparilla huopimalla,<br>
puhumalla purjehesen?"<br>
Pursi puinen vastoavi,<br>
vene hankava sanovi:<br>
"Jo vainen sukuni muuki,<br>
kaikki veljeni, venoset,<br>
juoksi sormin soutamalla,<br>
airoilla avittamalla,<br>
huoparilla huopimalla,<br>
puhumalla purjehesen."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
heitti hiekalle hevosen,<br>
painoi puuhun marhaminnan,<br>
ohjat oksalle ojenti,<br>
lykkäsi venon vesille,<br>
lauloi purren lainehille.<br>
Kysytteli puista purtta,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi sie kaareva venonen,<br>
pursi puinen, hankaniekka!<br>
Ootko kaunis kannannalta,<br>
kuin oot kaunis katsonnalta?"<br>
Pursi puinen vastoavi,<br>
vene hankava sanovi:<br>
"Oonpa kaunis kannannalta<br>
sekä pohjalta sijava:<br>
soutoa sa'an urohon,<br>
ilman istua tuhannen."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
lauloa hyrähtelevi.<br>
Lauloi ensin laitapuolen<br>
sukapäitä sulhosia,<br>
sukapäitä, piipioja,<br>
saapasjalkoja jaloja.<br>
Lauloi toisen laitapuolen<br>
tinapäitä tyttäriä,<br>
tinapäitä, vaskivöitä,<br>
kultasormia somia.<br>
Lauloi vielä Väinämöinen<br>
teljot täytehen väkeä,<br>
ne on vanhoa väkeä,<br>
iän kaiken istunutta,<br>
kuss' oli vähän sijoa<br>
nuorukaisilta esinnä.<br>
Itse istuvi perähän,<br>
kokan koivuisen kuvulle,<br>
lasketteli laivoansa.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Juokse, pursi, puittomia,<br>
vene, väljiä vesiä!<br>
Kule kuplina merellä,<br>
lumpehina lainehilla!"<br>
Pani sulhot soutamahan,<br>
neiet ilman istumahan.<br>
Sulhot souti, airot notkui:<br>
eipä matka eistykänä.<br>
Pani neiet soutamahan,<br>
sulhot ilman istumahan.<br>
Neiet souti, sormet notkui:<br>
eipä matka eistykänä.<br>
Muutti vanhat soutamahan,<br>
nuoret päältä katsomahan.<br>
Vanhat souti, päät vapisi:<br>
eipä vielä matka eisty.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
itse istui soutamahan:<br>
jopa juoksi puinen pursi,<br>
pursi juoksi, matka joutui.<br>
Loitos kuului airon loiske,<br>
kauas hankojen hamina.<br>
Soutavi sorehtelevi:<br>
teljot rytkyi, laiat notkui,<br>
airot piukki pihlajaiset,<br>
airon pyörät pyinä vinkui,<br>
terät teirinä kukerti,<br>
nenä joikui joutsenena,<br>
perä kaarskui kaarnehena,<br>
hangat hanhina havisi.<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
laskea karehtelevi<br>
perässä punaisen purren,<br>
melan vartevan varassa.<br>
Niemi matkalla näkyvi,<br>
kylä kurja kuumottavi.<br>
Ahti niemellä asuvi,<br>
Kauko niemen kainalossa.<br>
Kalatuutta Kauko itki,<br>
leivätyyttä Lemminkäinen,<br>
Ahti aitan pieneyttä,<br>
veitikkä osan vähyyttä.<br>
Veisti laitoja venehen,<br>
uuen purren pohjapuuta<br>
päässä pitkän nälkäniemen,<br>
paltalla kylän katalan.<br>
Se oli korvalta korea,<br>
silmältä sitäi parempi.<br>
Loi silmänsä luotehelle,<br>
käänti päätä päivän alle:<br>
kaaren kaukoa näkevi,<br>
pilven longan loitompata.<br>
Eipä kaari ollutkana<br>
eikä pieni pilven lonka:<br>
oli pursi kulkemassa,<br>
venonen vaeltamassa<br>
selvällä meren selällä,<br>
ulapalla aukealla;<br>
mies puhas perässä purren,<br>
mies sorea soutimilla.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"En mä tunne tuota purtta,<br>
keksi kelvoista venettä;<br>
souten Suomesta tulevi,<br>
airon iske'in iästä,<br>
melan luoen luotehesen."<br>
Jo huhuta huikahutti,<br>
mäjellytti, mäikähytti,<br>
huuti mies nenästä niemen,<br>
verevä vesien poikki:<br>
"Kenen on veno vesillä,<br>
kenen laiva lainehilla?"<br>
Miehet purresta puhuvat<br>
sekä vaimot vastoavat:<br>
"Mi olet mies metsän asuja,<br>
uros korven kolkuttaja,<br>
kun et tunne tuota purtta,<br>
keksi Väinölän venettä,<br>
et tunne peräurosta<br>
etkä miestä airollista?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Jo tunnen peränpitäjän<br>
ja älyän airollisen:<br>
vaka vanha Väinämöinen<br>
itse on perän piossa,<br>
Ilmarinen airollisna.<br>
Minnekkä menette, miehet,<br>
kunne läksitte, urohot?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Kohti pohjaista kulemme,<br>
kohti kuohuja kovia,<br>
lakkipäitä lainehia:<br>
sampoa tapoamahan,<br>
kirjokantta katsomahan<br>
Pohjolan kivimäestä,<br>
vaaran vaskisen sisästä."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Ohoh vanha Väinämöinen!<br>
Otapa minua, miestä,<br>
urohoksi kolmanneksi,<br>
kun saat sammon nostantahan,<br>
kirjokannen kannantahan!<br>
Vielä mieki miesnä maksan,<br>
jos saisi tapella tarve:<br>
annan käskyn kämmenille,<br>
olkapäilleni opaston."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
otti miehen matkoihinsa,<br>
veitikän venosehensa.<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
jo tulla tuhuttelevi,<br>
käyä luikerrehtelevi.<br>
Tuopi laian tullessansa<br>
venehesen Väinämöisen.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Oisi puuta purressani,<br>
laitoa venehessäni,<br>
parahiksi painoaki.<br>
Miksi laitat laitoasi,<br>
puuta purtehen liseät?"<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Ei vara venettä kaa'a,<br>
tuki suovoa tuhoa.<br>
Use'in merellä Pohjan<br>
tuuli laitoa kysyvi,<br>
vastatuuli varppehia."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Sentähen sotavenosen<br>
rinta rautahan rakettu<br>
ja tehty teräsnenähän,<br>
jottei tuulen tuiki vieä<br>
eikä viskoa vihurin."<br>



<hr/>
<h3 id="40">Neljäskymmenes runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
laskea karehtelevi<br>
tuon on pitkän niemen päästä,<br>
kylän kurjan kuuluvilta.<br>
Laski laulellen vesiä,<br>
ilon lyöen lainehia.<br>
Neiet niemien nenissä<br>
katselevat, kuuntelevat:<br>
"Mi lienee ilo merellä,<br>
mikä laulu lainehilla,<br>
ilo entistä parempi,<br>
laulu muita laatuisampi?"<br>
Laski vanha Väinämöinen,<br>
laski päivän maavesiä,<br>
päivän toisen suovesiä,<br>
kolmannen kosen vesiä.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
muisti muutaman sanansa<br>
korvalla tulisen kosken,<br>
pyhän virran pyörtehessä.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Heitä, koski, kuohuminen,<br>
vesi vankka, vellominen!<br>
Kosken tyttö, kuohuneiti!<br>
Istuite kihokivelle,<br>
kihopaaelle paneite!<br>
Sylin aaltoja aseta,<br>
käsin kääri käppyröitä,<br>
kourin kuohuja kohenna,<br>
jottei riusko rinnoillemme<br>
eikä päällemme päräjä!<br>
"Akka aaltojen-alainen,<br>
vaimo kuohun-korvallinen!<br>
Nouse kourin kuohun päälle,<br>
yskin aallollen ylene<br>
kuohuja kokoamahan,<br>
vaahtipäitä vaalimahan,<br>
jottei syytöintä syseä,<br>
viatointa vierettele!<br>
"Kivet keskellä jokea,<br>
paaet kuohun kukkuralla<br>
otsansa alentakohon,<br>
päälakensa painakohon<br>
matkalta punaisen purren,<br>
tieltä tervaisen venehen!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
Kivi-Kimmo, Kammon poika,<br>
väännä reikä vääntimellä,<br>
puhkaise purasimella<br>
keskelle kosen kiveä,<br>
pahan paaen palleahan,<br>
juosta purren puuttumatta,<br>
venehen vikaumatta!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
veen isäntä, vuon alio,<br>
kivet saata sammaliksi,<br>
hauin vuoluksi venonen<br>
kuohuja kulettaessa,<br>
mäkipäitä mentäessä!<br>
"Neiti kosken-korvallinen,<br>
impi virran-vierellinen!<br>
Kehreäs utuinen lanka<br>
utuisesta kuontalosta!<br>
Veä lankasi ve'elle,<br>
sinerväsi lainehelle,<br>
jota pitkin purren juosta,<br>
tervarinnan teuotella,<br>
mennä miehen melkeänki,<br>
äkkiouonkin osata!<br>
"Melatar on, mielivaimo!<br>
Ota mieluisa melasi,<br>
jollapa piät pereä,<br>
noitivirrat viilettelet<br>
katehen koan e'etse,<br>
noian ikkunan alatse!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
Ukko, taivahan jumala,<br>
piä miekalla pereä,<br>
tuijota tupettomalla,<br>
jotta juosta puisen purren,<br>
mennä mäntyisen venehen!"<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
laskea karehtelevi.<br>
Laski louhien lomitse<br>
noita kuohuja kovia;<br>
eikä puutu puinen pursi,<br>
vene tietäjän takellu.<br>
Äsken tuonne tultuansa<br>
noille väljille vesille<br>
puuttui pursi juoksemasta,<br>
venonen pakenemasta.<br>
Pursi puuttuvi lujahan,<br>
vene vieremättömäksi.<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
toinen lieto Lemminkäinen<br>
pistivät melan merehen,<br>
lastun kuusen lainehesen;<br>
päästeä nytystelevät<br>
tuota purtta puutoksesta:<br>
ei ota venonen juosta<br>
eikä pääse puinen pursi.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi sie lieto Lemmin poika!<br>
Kallistaite katsomahan,<br>
miss' on pursi puuttumassa,<br>
venonen takistumassa<br>
näillä väljillä vesillä,<br>
vienolla alantehella,<br>
kivelläkö vai haolla<br>
vaiko muulla vastuksella!"<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
pyörähtihe katsomahan.<br>
Katsovi venosen alle,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei ole veno kivellä,<br>
ei kivellä, ei haolla:<br>
vene on hauin hartioilla,<br>
ve'en koiran konkkaluilla!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jotaki joessa onpi,<br>
hakojaki, haukiaki.<br>
Kun lie hauin hartioilla,<br>
ve'en koiran konkkaluilla,<br>
veä miekalla vetehen,<br>
katkaise kala kaheksi!"<br>
Se on lieto Lemminkäinen,<br>
poika, veitikkä verevä,<br>
miekan vyöltänsä vetävi,<br>
luunpurijan puoleltansa.<br>
Veti miekalla meryttä,<br>
alta laian laskettavi:<br>
itse vierähti vetehen,<br>
kourin aaltohon kohahti.<br>
Siitä seppo Ilmarinen<br>
tarttui tukkahan urosta,<br>
nostalti merestä miehen.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kaikki on mieheksi kyhätty,<br>
pantu parran kantajaksi,<br>
lisäksi satalu'ulle,<br>
tuhannelle täytteheksi!"<br>
Miekan vyöltänsä vetävi,<br>
tupestansa tuiman rauan,<br>
jolla kalhaisi kaloa,<br>
alta laian läimähytti:<br>
miekka murskaksi mureni,<br>
eipä hauki tiennytkänä.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei ole teissä puolta miestä,<br>
ei urosta kolmannesta!<br>
Kun konsa tulevi tarve,<br>
miehen mieltä vaaitahan,<br>
silloin mieli melkeässä,<br>
kaikki toimi toisialla."<br>
Itse miekkansa veälti,<br>
tempasi terävän rauan.<br>
Työnti miekkansa merehen,<br>
alle laian langetteli<br>
kalahauin hartioihin,<br>
ve'en koiran konkkaluihin.<br>
Miekka luottihe lujahan,<br>
kitasihin kiinnittihe.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
nostalti kaloa tuota,<br>
veti haukia ve'estä:<br>
hauki katkesi kaheksi;<br>
pursto pohjahan putosi,<br>
pää kavahti karpahasen.<br>
Jo otti venonen juosta,<br>
pääsi pursi puutoksesta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
luotti purren luotoselle,<br>
ravahutti rantasehen.<br>
Katselevi, kääntelevi<br>
tuota hauin pääpaloa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ken on vanhin sulholoista,<br>
sepä hauki halkomahan,<br>
kala viploin viiltämähän,<br>
pää paloiksi pahkomahan!"<br>
Miehet purresta puhuvat,<br>
vaimot lausui laitasilta:<br>
"Saajanpa käet sulimmat,<br>
sormet pyytäjän pyhimmät."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
veti veitsen huotrastansa,<br>
kyleltänsä kylmän rauan,<br>
jolla hauin halkaisevi,<br>
pahkovi kalan paloiksi.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ken on nuorin neitosista,<br>
sepä hauki keittämähän<br>
murkinaisiksi muruiksi,<br>
kalaisiksi lounahiksi!"<br>
Kävi neiet keittämähän<br>
- kävi kilvan kymmenenki.<br>
Siitä hauki keitetähän,<br>
murkinoiahan muruina.<br>
Jäipä luita luotoselle,<br>
kalanluita kalliolle.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
noita tuossa katselevi,<br>
katselevi, kääntelevi.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mikä tuostaki tulisi,<br>
noista hauin hampahista,<br>
leveästä leukaluusta,<br>
jos oisi sepon pajassa,<br>
luona taitavan takojan,<br>
miehen mahtavan käsissä?"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen:<br>
"Ei tule tyhjästä mitänä,<br>
kalan ruotasta kalua,<br>
ei seponkana pajassa,<br>
luona taitavan takojan,<br>
miehen mahtavan käsissä."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Näistäpä toki tulisi<br>
kalanluinen kanteloinen,<br>
kun oisi osoajata,<br>
soiton luisen laatijata."<br>
Kun ei toista tullutkana,<br>
ei ollut osoajata,<br>
soiton luisen laatijata,<br>
vaka vanha Väinämöinen<br>
itse loihe laatijaksi,<br>
tekijäksi teentelihe.<br>
Laati soiton hauinluisen,<br>
suoritti ilon ikuisen.<br>
Kust' on koppa kanteletta?<br>
Hauin suuren leukaluusta.<br>
Kust' on naulat kanteletta?<br>
Ne on hauin hampahista.<br>
Kusta kielet kanteletta?<br>
Hivuksista Hiien ruunan.<br>
Jo oli soitto suorittuna,<br>
valmihina kanteloinen,<br>
soitto suuri hauinluinen,<br>
kantelo kalaneväinen.<br>
Tuli tuohon nuoret miehet,<br>
tuli nainehet urohot,<br>
tuli pojat puol'-ikäiset<br>
sekä pienet piikalapset,<br>
tytöt nuoret, vaimot vanhat,<br>
naiset keskikertaisetki,<br>
kanteletta katsomahan,<br>
soittoa tähyämähän.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
käski nuoren, käski vanhan,<br>
käski keskikertaisenki<br>
soittamahan sormillansa<br>
tuota ruotaista romua,<br>
kalanluista kanteletta.<br>
Soitti nuoret, soitti vanhat,<br>
soitti keskikertaisetki.<br>
Nuoret soitti, sormet notkui,<br>
vanhat väänti, pää vapisi:<br>
ei ilo ilolle nousnut,<br>
soitto soitolle ylennyt.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oi te pojat puol'älyiset,<br>
teki tyttäret typerät<br>
sekä muu katala kansa!<br>
Ei ole teissä soittajata,<br>
oike'in osoajata!<br>
Tuokatte minulle soitto,<br>
kantakatte kanteloinen<br>
kahen polven pystyn päähän,<br>
kynnen kymmenen nenähän!"<br>
Siitä lieto Lemminkäinen<br>
saip' on kantelon käsille,<br>
ilon itsensä likemmä,<br>
soiton alle sormiensa.<br>
Soittoa sovittelevi,<br>
kanteletta kääntelevi:<br>
eipä soitto soitakana,<br>
ei ilo iloakana.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Ei ole tässä nuorisossa,<br>
kansassa kasuavassa<br>
eikä vanhassa väessä<br>
tuon on soiton soittajaista,<br>
tuon ilon iloajaista.<br>
Joko Pohjola paremmin<br>
saisi soiton soittamahan,<br>
tuon ilon iloamahan,<br>
jospa laitan Pohjolahan?"<br>
Laittoi soiton Pohjolahan,<br>
saatatti Sariolahan.<br>
Soitti pojat Pohjolassa,<br>
soitti pojat jotta piiat,<br>
soitti miehet naisekkahat<br>
sekä naiset miehekkähät.<br>
Itsekin emäntä soitti,<br>
tuota käänti, tuota väänti,<br>
tuota sormin suoritteli,<br>
kynsin kymmenin piteli.<br>
Soitti pojat Pohjolassa,<br>
soitti kansa kaikenlainen.<br>
Ei ilo ilolle tunnu<br>
eikä soitto soitannalle:<br>
kielet kierohon kävivät,<br>
jouhet parkuivat pahasti,<br>
ääni kaikkui karkeasti,<br>
soitto julmasti sorisi.<br>
Sokea sopessa nukkui,<br>
ukko vanha uunin päällä.<br>
Ukko uunilta havannut,<br>
kiukahalta kirsahtanut<br>
urahti unisijalta,<br>
nurahutti nurkastansa:<br>
"Heretkätte, heittäkätte,<br>
luokatte, lopettakatte!<br>
Puhki korvani puhuvi,<br>
läpi pääni läylentävi,<br>
kaikki käypi karvoilleni,<br>
viepi viikoksi uneni!<br>
"Jos ei soitto Suomen kansan<br>
vasta vaikuta ilolle<br>
eli uuvuta unehen,<br>
maku'usen maanittele,<br>
niin vetehen visko'otte,<br>
aaltoihin upottaotte,<br>
tahi viekötte takaisin,<br>
soitto tuonne saattaotte<br>
miehen tehnehen käsille,<br>
sormille sovittelijan!"<br>
Soitto kielin kerkiävi,<br>
kantelo sanoin kajahui:<br>
"En vielä vetehen joua,<br>
alle aaltojen asetu!<br>
Ennen soitan soittajalla,<br>
vangun vaivan nähnehellä."<br>
Jopa vietihin visusti,<br>
kannettihin kaunihisti<br>
miehen laatijan kätehen,<br>
pyytänehen polvuksille.<br>



<hr/>
<h3 id="41">Yhdesviidettä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
sormiansa suorittavi,<br>
peukaloitansa pesevi.<br>
Istuiksen ilokivelle,<br>
laulupaaelle paneikse<br>
hope'iselle mäelle,<br>
kultaiselle kunnahalle.<br>
Otti soiton sormillensa,<br>
käänti käyrän polvillensa,<br>
kantelen kätensä alle.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tulkohonpa kuulemahan,<br>
ku ei liene ennen kuullut<br>
iloa ikirunojen,<br>
kajahusta kanteloisen!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
alkoi soittoa somasti<br>
hauinruotaista romua,<br>
kalanluista kanteletta.<br>
Sormet nousi notkeasti,<br>
peukalo ylös keveni.<br>
Jo kävi ilo ilolle,<br>
riemu riemulle remahti,<br>
tuntui soitto soitannalle,<br>
laulu laululle tehosi.<br>
Helähteli hauin hammas,<br>
kalan pursto purkaeli,<br>
ulvosi upehen jouhet,<br>
jouhet ratsun raikkahuivat.<br>
Soitti vanha Väinämöinen.<br>
Ei ollut sitä metsässä<br>
jalan neljän juoksevata,<br>
koivin koikkelehtavata,<br>
ku ei tullut kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Oravat ojentelihe<br>
lehväseltä lehväselle;<br>
tuohon kärpät kääntelihe,<br>
aioillen asettelihe.<br>
Hirvet hyppi kankahilla,<br>
ilvekset piti iloa.<br>
Heräsi susiki suolta,<br>
nousi karhu kankahalta<br>
petäjäisestä pesästä,<br>
kutiskosta kuusisesta.<br>
Susi juoksi suuret matkat,<br>
karhu kankahat samosi;<br>
viimein aiallen asettui,<br>
veräjälle vieretäikse:<br>
aita kaatui kalliolle,<br>
veräjä aholle vieri.<br>
Siitä kuusehen kuvahti,<br>
petäjähän pyörähytti<br>
soitantoa kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Tapiolan tarkka ukko,<br>
itse Metsolan isäntä,<br>
ja kaikki Tapion kansa,<br>
sekä piiat jotta poiat,<br>
kulki vuoren kukkulalle<br>
soittoa tajuamahan.<br>
Itseki metsän emäntä,<br>
Tapiolan tarkka vaimo,<br>
sinisukkahan siroikse,<br>
punapaulahan paneikse;<br>
loihe koivun konkelolle,<br>
lepän lengolle levahti<br>
kanteloista kuulemahan,<br>
soittoa tajuamahan.<br>
Mi oli ilman lintujaki,<br>
kahen siiven sirkovia,<br>
ne tulivat tuiskutellen,<br>
kiiätellen kiirehtivät<br>
kunnioa kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Kokko kun kotona kuuli<br>
sen sorean Suomen soiton,<br>
heitti pentunsa pesähän;<br>
itse loihe lentämähän<br>
soittohon sulan urohon,<br>
Väinämöisen vääntelöhön.<br>
Korkealta kokko lenti,<br>
halki pilvien havukka,<br>
allit aalloilta syviltä,<br>
joutsenet sulilta soilta.<br>
Pieniäki peiposia,<br>
lintuja livertäviä,<br>
sirkkuja satalukuisin,<br>
leivoja liki tuhatta<br>
ilmassa ihastelivat,<br>
hartioilla haastelivat,<br>
tehessä isän iloa,<br>
soitellessa Väinämöisen.<br>
Itse ilman luonnottaret,<br>
ilman impyet ihanat,<br>
iloa imehtelivät,<br>
kanteloista kuuntelivat;<br>
mikä ilman vempelellä,<br>
taivon kaarella kajotti,<br>
mikä pienen pilven päällä,<br>
rusoreunalla rehotti.<br>
Tuo Kuutar, korea impi,<br>
neiti Päivätär pätevä<br>
pitelivät pirtojansa,<br>
niisiänsä nostelivat,<br>
kultakangasta kutoivat,<br>
hope'ista helskyttivät<br>
äärellä punaisen pilven,<br>
pitkän kaaren kannikalla.<br>
Kunpa saivat kuullaksensa<br>
tuon sorean soiton äänen,<br>
jo pääsi piosta pirta,<br>
suistui sukkula käestä,<br>
katkesihe kultarihmat,<br>
helkähti hopeaniiet.<br>
Ei sitä oloista ollut,<br>
ei ollut ve'essäkänä<br>
evän kuuen kulkevata,<br>
kalaparvea parasta,<br>
ku ei tullut kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Uipi hauit hangotellen,<br>
ve'en koirat vengotellen,<br>
lohet luo'oilta samosi,<br>
siikaset syväntehiltä.<br>
Säret pienet, ahvenetki,<br>
mujehetki, muut kalatki<br>
rinnoin ruokohon ajaikse,<br>
rantahan rakenteleikse<br>
virttä Väinön kuulemahan,<br>
soittoa tajuamahan.<br>
Ahto, aaltojen kuningas,<br>
ve'en ukko ruohoparta,<br>
ve'en kalvolle veäikse,<br>
luikahaikse lumpehelle;<br>
siinä kuunteli iloa.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"En ole mointa ennen kuullut<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
soitantoa Väinämöisen,<br>
iloa ikirunojan!"<br>
Sisarekset sotkottaret,<br>
rannan ruokoiset kälykset,<br>
hiipoivat hivuksiansa,<br>
hapsiansa harjasivat<br>
harjalla hopeapäällä,<br>
sukimella kultaisella.<br>
Saivat kuulla äänen ouon,<br>
tuon on soitannan sorean:<br>
sulkahti suka vetehen,<br>
haihtui harja lainehesen.<br>
Jäi hivukset hiipomatta,<br>
tukat kesken suorimatta.<br>
Itseki ve'en emäntä,<br>
ve'en eukko ruokorinta,<br>
jopa nousevi merestä<br>
ja lapaikse lainehesta;<br>
ruokorintahan rivahti,<br>
väännäikse vesikarille<br>
tuota ääntä kuulemahan,<br>
soitantoa Väinämöisen,<br>
kun oli ääni kummanlainen,<br>
soitanto ylen sorea.<br>
Se siihen sike'in nukkui,<br>
vaipui maata vatsallehen<br>
kirjavan kiven selälle,<br>
paaen paksun pallealle.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
soitti päivän, soitti toisen.<br>
Ei ollut sitä urosta<br>
eikä miestä urheata,<br>
ollut ei miestä eikä naista<br>
eikä kassan kantajata,<br>
kellen ei itkuksi käynyt,<br>
kenen syäntä ei sulannut.<br>
Itki nuoret, itki vanhat,<br>
itki miehet naimattomat,<br>
itki nainehet urohot,<br>
itki pojat puol'-ikäiset,<br>
sekä pojat jotta neiet,<br>
jotta pienet piikasetki,<br>
kun oli ääni kummanlainen,<br>
ukon soitanto suloinen.<br>
Itsensäki Väinämöisen<br>
kyynel vieri kyykähteli.<br>
Tippui tilkat silmistänsä,<br>
vierivät vesipisarat,<br>
karkeammat karpaloita,<br>
herkeämmät hernehiä,<br>
pyöreämmät pyyn munia,<br>
päreämmät päitä pääskyn.<br>
Ve'et vieri silmästänsä,<br>
toiset toisesta noruvi.<br>
Putosivat poskipäille,<br>
kaunihille kasvoillensa,<br>
kaunihilta kasvoiltansa<br>
leve'ille leuoillensa,<br>
leve'iltä leuoiltansa<br>
rehe'ille rinnoillensa,<br>
rehe'iltä rinnoiltansa<br>
päteville polvillensa,<br>
päteviltä polviltansa<br>
jalkapöyille jaloille,<br>
jalkapöyiltä jaloilta<br>
maahan alle jalkojensa<br>
läpi viien villavaipan,<br>
kautta kuuen kultavyönsä,<br>
seitsemän sinihamosen,<br>
sarkakauhtanan kaheksan.<br>
Vierivät vesipisarat<br>
luota vanhan Väinämöisen<br>
rannalle meren sinisen,<br>
rannalta meren sinisen<br>
alle selvien vesien,<br>
päälle mustien murien.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Onko tässä nuorisossa,<br>
nuorisossa kaunoisessa,<br>
tässä suuressa su'ussa,<br>
isossa isän alassa<br>
kyyneleni poimijata<br>
alta selvien vesien?"<br>
Nuoret tuossa noin sanovi<br>
sekä vanhat vastoavi:<br>
"Ei ole tässä nuorisossa,<br>
nuorisossa kaunoisessa,<br>
tässä suuressa su'ussa,<br>
isossa isän alassa<br>
kyynelesi poimijata<br>
alta selvien vesien."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Kenpä toisi kyyneleni,<br>
poimisi vesipisarat<br>
alta selvien vesien,<br>
saisi multa sulkaturkin."<br>
Tuli korppi koikotellen.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Käyös, korppi, kyyneleni<br>
alta selvien vesien!<br>
Annan sulle sulkaturkin."<br>
Eipä korppi saanutkana.<br>
Kuuli tuon sininen sotka,<br>
niin tuli sininen sotka.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Use'in, sininen sotka,<br>
suullasi sukelteleihet,<br>
ve'essä vilotteleihet:<br>
käypä, poimi kyyneleni<br>
alta selvien vesien!<br>
Saat sinä parahan palkan:<br>
annan sulle sulkaturkin."<br>
Kävi sotka poimimahan<br>
Väinämöisen kyyneleitä<br>
alta selvien vesien,<br>
päältä mustien murien.<br>
Poimi kyynelet merestä,<br>
kantoi Väinölle kätehen:<br>
jo oli muiksi muuttunehet,<br>
kasvanehet kaunoisiksi,<br>
helmiksi heristynehet,<br>
simpsukoiksi siintynehet,<br>
kuningasten kunnioiksi,<br>
valtojen iki-iloiksi.<br>



<hr/>
<h3 id="42">Kahdesviidettä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen,<br>
kolmas lieto Lemmin poika,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
läksi selvälle merelle,<br>
lake'ille lainehille<br>
tuonne kylmähän kylähän,<br>
pimeähän Pohjolahan,<br>
miehen syöjähän sijahan,<br>
urohon upottajahan.<br>
Kenpä tuossa soutajaksi?<br>
Yks' on seppo Ilmarinen.<br>
Sepä tuossa soutajaksi<br>
airoillen ylimäisille;<br>
toinen lieto Lemminkäinen<br>
airoillen alimaisille.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse istuihe perähän.<br>
Laskea karehtelevi;<br>
laski halki lainehien,<br>
noien kuohujen kovien,<br>
lakkipäien lainehien<br>
vasten Pohjan valkamoita,<br>
ennen tiettyjä teloja.<br>
Jopa tuonne tultuansa,<br>
matkan päähän päästyänsä<br>
vetivät venosen maalle,<br>
tempasivat tervarinnan<br>
teloille teräksisille,<br>
valkamoille vaskisille.<br>
Tulivat tuville tuosta,<br>
pian pistihe sisälle.<br>
Kysyi Pohjolan emäntä,<br>
tutkaeli tullehilta:<br>
"Mipä miehillä sanoma,<br>
urohilla uusi tieto?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tuopa tuohon vastoavi:<br>
"Sammosta sanomat miesten,<br>
kirjokannesta urosten:<br>
saimme sampuen jaolle,<br>
kirjokannen katselulle."<br>
Itse Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei pyyssä kahen jakoa,<br>
oravassa miehen kolmen.<br>
Hyvä on sampuen hyrätä,<br>
kirjokannen kahnatella<br>
Pohjolan kivimäessä,<br>
vaaran vaskisen sisässä.<br>
Hyvä olla itseniki<br>
sammon suuren haltijana."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kun et antane osoa,<br>
tuota sammon toista puolta,<br>
niin on kaiken kantanemme,<br>
vienemme venehesemme."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
tuo tuosta pahoin pahastui.<br>
Kutsui Pohjolan kokohon,<br>
nuoret miehet miekkoinensa,<br>
urohot asehinensa<br>
pään varalle Väinämöisen.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
kävi kanteloisehensa,<br>
itse istui soittamahan,<br>
alkoi soittoa somasti.<br>
Tuota kaikki kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän,<br>
miehet mielellä hyvällä,<br>
naiset suulla nauravalla,<br>
urohot vesissä silmin,<br>
pojat maassa polvillansa.<br>
Väkeä väsyttelevi,<br>
rahvahaista raukaisevi:<br>
kaikki nukkui kuuntelijat<br>
sekä vaipui katselijat;<br>
nukkui nuoret, nukkui vanhat<br>
Väinämöisen soitantohon.<br>
Siitä viisas Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
tapasi on taskuhunsa,<br>
kulki kukkaroisehensa.<br>
Ottavi uniset neulat,<br>
voiteli unella silmät,<br>
ripset ristihin panevi,<br>
painoi luomet lukkosehen<br>
väeltä väsyneheltä,<br>
urohilta uinuvilta:<br>
pani pitkähän unehen,<br>
viikommaksi nukkumahan<br>
koko Pohjolan perehen<br>
ja kaiken kyläisen kansan.<br>
Meni sammon saa'antahan,<br>
kirjokannen katsontahan<br>
Pohjolan kivimäestä,<br>
vaaran vaskisen sisästä,<br>
yheksän lukon takoa,<br>
takasalvan kymmenennen.<br>
Tuossa vanha Väinämöinen<br>
lauloa hyrähtelevi<br>
vaaran vaskisen ovilla,<br>
kivilinnan liepehillä:<br>
jopa liikkui linnan portit,<br>
järkkyi rautaiset saranat.<br>
Itse seppo Ilmarinen,<br>
tuopa tuossa toisna miesnä.<br>
Voilla voiti lukkoloita,<br>
saranoita rasvasilla,<br>
jottei ukset ulvahuisi<br>
eikä naukuisi saranat.<br>
Lukot sormin luksutteli,<br>
salvat kuokalla kohotti:<br>
jo lukot lusuna vieri,<br>
ovet vahvat aukieli.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi sie lieto Lemmin poika,<br>
ylimäinen ystäväni!<br>
Mene sampo ottamahan,<br>
kirjokansi kiskomahan!"<br>
Tuopa lieto Lemminkäinen<br>
tahi kaunis Kaukomieli,<br>
kyllä kärkäs käskemättä,<br>
kehumattaki kepeä,<br>
meni sammon saa'antahan,<br>
kirjokannen kiskontahan.<br>
Sanoi tuonne mennessänsä,<br>
kerskaeli käyessänsä:<br>
"Mi lienee minussa miestä,<br>
urosta Ukon pojassa,<br>
senpä sampo siirtyköhön,<br>
kirjokansi kääntyköhön<br>
jalan oikean avulla,<br>
takakannan koskemalla!"<br>
Siirrytteli Lemminkäinen,<br>
siirrytteli, käännytteli,<br>
sylin sampoa syleili,<br>
polvin maassa puuhaeli:<br>
eipä sampo liikukana,<br>
kirjokansi kallukana;<br>
sen oli juuret juurruteltu<br>
yheksän sylen syvähän.<br>
Hyvä on härkä Pohjolassa,<br>
jok' on vahva vartalolta,<br>
ylen sitkeä sivulta,<br>
suonilta kovin sorea;<br>
sen on syltä sarvet pitkät,<br>
puolentoista turpa paksu.<br>
Otti härän heinikosta,<br>
auran pellon pientarelta;<br>
sillä kynti sammon juuret,<br>
kirjokannen kiinnittimet:<br>
saipa sampo liikkumahan,<br>
kirjokansi kallumahan.<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen,<br>
kolmas lieto Lemminkäinen<br>
saattelivat sammon suuren<br>
Pohjolan kivimäestä,<br>
vaaran vaskisen sisästä.<br>
Veivät sen venosehensa,<br>
latjasivat laivahansa.<br>
Saivat sammon purtehensa,<br>
kirjokannen kaarillensa;<br>
työntivät venon vesille,<br>
satalauan lainehille.<br>
Tyrskähti veno vetehen,<br>
läksi laioin lainehesen.<br>
Kysyi seppo Ilmarinen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Minne sampo saatetahan,<br>
kunnepa kuletetahan<br>
näiltä paikoilta pahoilta,<br>
poloisesta Pohjolasta?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Tuonne sampo saatetahan,<br>
kirjokansi kaimatahan<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen,<br>
siellä onnen ollaksensa,<br>
ainian asuaksensa.<br>
On siellä vähän sijoa,<br>
toki paikkoa palanen,<br>
syömätöintä, lyömätöintä,<br>
miekan miehen käymätöintä."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
läksi poies Pohjolasta,<br>
läksi mielellä hyvällä,<br>
iloten omille maille.<br>
Itse tuossa noin saneli:<br>
"Käänny, pursi, Pohjolasta,<br>
käännäite kohen kotia,<br>
perin maille vierahille!<br>
"Tuuittele, tuuli, purtta,<br>
soutele, vesi, venettä,<br>
anna airoillen apua,<br>
huoparille huoitusta<br>
noilla väljillä vesillä,<br>
ulapoilla auke'illa!<br>
"Oisiko airot pikkaraiset,<br>
soutajat vähäväkiset,<br>
pienoiset peränpitäjät,<br>
lapset laivan hallitsijat,<br>
anna, Ahto, airojasi,<br>
venettäsi, veen isäntä,<br>
airot uuet ja paremmat,<br>
mela toinen ja lujempi,<br>
itse airoillen asetu,<br>
sovitaite soutamahan!<br>
Anna juosta puisen purren,<br>
rautahangan hakkaella<br>
halki kuohujen kovien,<br>
lakkipäien lainehien!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laskea karehtelevi.<br>
Itse seppo Ilmarinen,<br>
toinen lieto Lemminkäinen,<br>
nepä tuossa soutelevat,<br>
soutelevat, joutelevat<br>
selviä selän vesiä,<br>
lake'ita lainehia.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Olipa ennen aikoinani,<br>
oli vettä soutajalla<br>
sekä virttä laulajalla.<br>
Vaan ei nyt, nykyisin aioin<br>
tuota kuulla kulloinkana<br>
venehessä vierentätä,<br>
lainehilla laulantata."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ei vesillä vieremistä,<br>
lainehilla laulamista!<br>
Laulu laiskana pitävi,<br>
virret sou'un viivyttävi.<br>
Päivä kultainen kuluisi,<br>
yöhyt kesken yllättäisi<br>
näillä väljillä vesillä,<br>
lake'illa lainehilla."<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Aika kuitenki kuluvi,<br>
päivä kaunis karkelevi,<br>
yö tulla tuhuttelevi,<br>
hämärä häkyttelevi,<br>
jos et laula polvenasi,<br>
hyrehi sinä ikänä."<br>
Laski vanha Väinämöinen<br>
selkeä meren sinisen,<br>
laski päivän, laski toisen.<br>
Päivänäpä kolmantena<br>
tuo on lieto Lemminkäinen<br>
kerran toisen kertaeli:<br>
"Miks' et laula, Väinämöinen,<br>
hyrehi, hyväntöläinen,<br>
hyvän sammon saatuasi,<br>
tien oikein osattuasi?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
hänpä varman vastoavi:<br>
"Varahainen laulannaksi,<br>
aikainen ilonpioksi.<br>
Äsken laulanta sopisi,<br>
ilon teentä kelpoaisi,<br>
kun omat ovet näkyisi,<br>
omat ukset ulvahtaisi."<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Oisinko itse perässä,<br>
lauleleisin voiessani,<br>
kukkuisin kyetessäni;<br>
ehk' ei toiste voiakana,<br>
ei kyllin kyetäkänä.<br>
Kun et lauloa luvanne,<br>
itse laululle rupean."<br>
Siinä lieto Lemminkäinen,<br>
tuo on kaunis Kaukomieli,<br>
suutansa sovittelevi,<br>
säveltänsä säätelevi.<br>
Sai itse hyräilemähän,<br>
loihe, kurja, kukkumahan<br>
äreällä äänellänsä,<br>
käreällä kulkullansa.<br>
Lauloi lieto Lemminkäinen,<br>
karjahteli Kaukomieli;<br>
suu liikkui, järisi parta,<br>
leukapielet lonkaeli.<br>
Laulu kuului loitommalle,<br>
vierähys vesien poikki,<br>
kuului kuutehen kylähän,<br>
seitsemän selän ylitse.<br>
Kurki istui kannon päässä,<br>
märän mättähän nenässä,<br>
sormiluitansa lukevi,<br>
jalkojansa nostelevi.<br>
Sepä säikähti kovasti<br>
Lemminkäisen laulantata.<br>
Päästi kurki kumman kulkun,<br>
säikähti pahan sävelen;<br>
heti loihe lentämähän,<br>
lenti poikki Pohjolahan.<br>
Sitte tuonne tultuansa,<br>
Pohjan suolle saatuansa<br>
vielä parkaisi pahasti,<br>
äkeästi ärjähteli:<br>
sillä Pohjolan herätti,<br>
pahan vallan valveutti.<br>
Nousi Pohjolan emäntä<br>
unen pitkän maattuansa.<br>
Kävi karjakartanohon,<br>
juoksi riistariihen luoksi;<br>
katselevi karjoansa,<br>
elojansa arvelevi:<br>
ei ollut karjoa kaonnut,<br>
riistettynä riistojansa.<br>
Jo kävi kivimäelle,<br>
vaaran vaskisen ovelle.<br>
Sanoi tuonne tultuansa:<br>
"Voi, poloinen, päiviäni!<br>
Jop' on täällä vieras käynyt,<br>
kaikki lukot lonkaellut,<br>
liikutellut linnan portit,<br>
särkenyt saranarauat!<br>
Oisko täältä sampo saatu,<br>
otettu omin lupinsa?"<br>
Jo oli sieltä sampo saatu,<br>
anastettu kirjokansi<br>
Pohjolan kivimäestä,<br>
vaaran vaskisen sisästä,<br>
yheksän lukon takoa,<br>
takasalvan kymmenennen.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
tuo tuosta pahoin pahastui,<br>
katsoi valtansa vajuvan,<br>
alenevan arvionsa.<br>
Uutarta rukoelevi:<br>
"Ututyttö, terhenneiti!<br>
Seulo seulalla utua,<br>
terhenistä tepsuttele,<br>
laske talma taivahalta,<br>
auer ilmasta alenna<br>
selvälle meren selälle,<br>
ulapalle aukealle,<br>
jottei päästä Väinämöisen,<br>
osata uvantolaisen!<br>
"Kun ei tuosta kyllin tulle,<br>
Iku-Turso, Äijön poika,<br>
nosta päätäsi merestä,<br>
lakkoasi lainehesta!<br>
Kaataos Kalevan miehet,<br>
upota uvantolaiset,<br>
hävitä häjyt urohot<br>
alle aaltojen syvien!<br>
Saata sampo Pohjolahan<br>
venehestä vierimättä!<br>
"Kun ei tuosta kyllin tulle,<br>
oi Ukko, ylijumala,<br>
ilman kultainen kuningas,<br>
hope'inen hallitsija,<br>
rakenna rajuinen ilma,<br>
nosta suuri säien voima!<br>
Luo tuuli, lähetä aalto<br>
aivan vastahan venettä,<br>
jottei päästä Väinämöisen,<br>
kulkea uvantolaisen!"<br>
Ututyttö, neiti terhen,<br>
u'un huokuvi merelle,<br>
sumun ilmahan sukesi;<br>
piti vanhan Väinämöisen<br>
kokonaista kolme yötä<br>
sisässä meren sinisen<br>
pääsemättänsä perille,<br>
kulkematta kunnekana.<br>
Yön kolmen levättyänsä<br>
sisässä meren sinisen<br>
virkki vanha Väinämöinen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Ei ole mies pahempikana,<br>
uros untelompikana<br>
u'ulla upottaminen,<br>
terhenellä voittaminen."<br>
Veti vettä kalvallansa,<br>
merta miekalla sivalti.<br>
Sima siukui kalvan tiestä,<br>
mesi miekan roiskehesta:<br>
nousi talma taivahalle,<br>
utu ilmoillen yleni.<br>
Selvisi meri sumusta,<br>
meren aalto auteresta;<br>
meri suureksi sukeutui,<br>
maailma isoksi täytyi.<br>
Oli aikoa vähäinen,<br>
pirahteli pikkarainen.<br>
Jo kuului kova kohina<br>
viereltä veno punaisen;<br>
nousi kuohu korkeaksi<br>
vasten purtta Väinämöisen.<br>
Siinä seppo Ilmarinen<br>
toki säikähti kovasti:<br>
veret vieri kasvoiltansa,<br>
puna poskilta putosi.<br>
Veti viltin päänsä päälle,<br>
yli korvien kohenti,<br>
peitti kasvot kaunihisti,<br>
silmänsä sitäi paremmin.<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
katsoi vierellä vesiä,<br>
loi silmät sivulle purren.<br>
Näki kummoa vähäisen:<br>
Iku-Turso, Äijön poika,<br>
vieressä veno punaisen<br>
nosti päätänsä merestä,<br>
lakkoansa lainehesta.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
saipa korvat kourihinsa.<br>
Korvista kohottelevi,<br>
kysytteli, lausutteli,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Iku-Turso, Äijön poika!<br>
Miksi sie merestä nousit,<br>
kuksi aallosta ylenit<br>
etehen imehnisille,<br>
saanikka Kalevan poian?"<br>
Iku-Turso, Äijön poika,<br>
eikä tuo ihastu tuosta<br>
eikä tuo kovin pelästy<br>
eikä varsin vastaele.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tarkoin toiste tutkaeli,<br>
kolmasti kovin kysyvi:<br>
"Iku-Turso, Äijön poika!<br>
Miksi sie merestä nousit,<br>
kuksi aallosta ylenit?"<br>
Iku-Turso, Äijön poika,<br>
jo kerralla kolmannella<br>
sanan vastaten sanovi:<br>
"Siksi mie merestä nousin,<br>
siksi aallosta ylenin:<br>
oli mielessä minulla<br>
surmata suku Kalevan,<br>
saa'a sampo Pohjolahan.<br>
Kun nyt lasket lainehisin,<br>
heität vielä herjan hengen,<br>
enpä toiste tullekana<br>
etehen imehnisille."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
heitti herjan lainehisin.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Iku-Turso, Äijön poika!<br>
Ellös sie merestä nousko,<br>
ellös aallosta yletkö<br>
etehen imehnisille<br>
tämän päivyen perästä!"<br>
Senpä päivyen perästä<br>
ei Turso merestä nouse<br>
etehen imehnisille,<br>
kuni kuuta, aurinkoa,<br>
kuni päiveä hyveä,<br>
ilmoa ihailtavata.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laski eelle laivoansa.<br>
Oli aikoa vähäinen,<br>
pirahteli pikkarainen.<br>
Jo Ukko, ylijumala,<br>
itse ilmojen isäntä,<br>
virkki tuulet tuulemahan,<br>
säät rajut rajuamahan.<br>
Nousi tuulet tuulemahan,<br>
säät rajut rajuamahan.<br>
Kovin läikkyi länsituuli,<br>
luoetuuli tuikutteli;<br>
enemmän etelä tuuli,<br>
itä inkui ilkeästi;<br>
kauheasti kaakko karjui,<br>
pohjonen kovin porasi.<br>
Tuuli puut lehettömäksi,<br>
havupuut havuttomaksi,<br>
kanervat kukattomaksi,<br>
heinät helpehettömäksi.<br>
Nosti mustia muria<br>
päälle selvien vesien.<br>
Kovin silloin tuulet tuuli,<br>
aallot hakkasi alusta.<br>
Veivät harpun hauinluisen,<br>
kantelon kalaneväisen<br>
väen Vellamon hyväksi,<br>
Ahtolan iki-iloksi.<br>
Ahto aalloilta havainnut,<br>
Ahon lapset lainehilta;<br>
ottivat sorean soiton,<br>
kotihinsa korjasivat.<br>
Siinä vanhan Väinämöisen<br>
ve'et silmihin vetihe.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Sinne sattui saalahani,<br>
meni mielisoittimeni,<br>
katosi iki-iloni!<br>
En tuota enämpi saane<br>
sinä ilmoisna ikänä<br>
hauin hampahan iloa,<br>
kalanluista luikutusta."<br>
Itse seppo Ilmarinen,<br>
tuopa tuiki tuskautui.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Voi, poloinen, päiviäni,<br>
kun läksin selille näille,<br>
ulapoille auke'ille,<br>
polin puulle pyörivälle,<br>
varvalle vapisevalle!<br>
Jo on tukka tuulta nähnyt,<br>
hivus säätä hirveätä,<br>
parta päiviä pahoja,<br>
nähnyt näilläki vesillä;<br>
harvoin on havaita tainnut<br>
tuulta ennen tuon näöistä,<br>
noita kuohuja kovia,<br>
lakkipäitä lainehia.<br>
Jo nyt on tuuli turvanani,<br>
meren aalto armonani!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tuopa tuossa arvelevi:<br>
"Ei venossa vieremistä,<br>
purressa parahtamista!<br>
Itku ei hä'ästä päästä,<br>
parku päivistä pahoista."<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Vesi, kiellä poikoasi,<br>
laine, lastasi epeä,<br>
Ahto, aaltoja aseta,<br>
Vellamo, ve'en väkeä,<br>
ettei parsku parraspuille,<br>
pääse päälle kaarieni!<br>
"Nouse, tuuli, taivahalle,<br>
ylös pilvihin ajaite,<br>
sukuhusi, syntyhysi,<br>
heimohon, perehesesi!<br>
Elä kaa'a puista purtta,<br>
vierrä hongaista venettä!<br>
Ennen kaa'a puut palolla,<br>
kuuset kummuilla kumoa!"<br>
Se on lieto Lemminkäinen,<br>
itse kaunis Kaukomieli,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tule, kokko turjalainen!<br>
Tuopa kolme sulkoasi,<br>
kokko, kolme, kaarne, kaksi<br>
varaksi vähän venehen,<br>
pahan purren parraspuuksi!"<br>
Itse laitoa lisäsi,<br>
varppehia valmisteli;<br>
liitti tuohon liikalaiat,<br>
koko sylen korkeuiset,<br>
aallon käymättä ylitse,<br>
partahille parskumatta.<br>
Jo oli kyllin laitoaki,<br>
venehessä varppehia<br>
tuulen tuiman tuikutella,<br>
aallon ankaran lykätä,<br>
kuohuja kulettaessa,<br>
mäkipäitä mentäessä.<br>



<hr/>
<h3 id="43">Kolmasviidettä runo</h3>


Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
kutsui Pohjolan kokohon.<br>
Pani joukon jousihinsa,<br>
laittoi miehet miekkoihinsa;<br>
rakenteli Pohjan purren,<br>
suoritti sotavenosen.<br>
Latoi miehet laivahansa,<br>
suoritti sotaurohot,<br>
kuni sotka poikasensa,<br>
tavi lapsensa latovi:<br>
sata miestä miekallista,<br>
tuhat jousella urosta.<br>
Kohenteli purjepuita,<br>
vaatevarpoja varasi;<br>
nosti puuhun purjehia,<br>
vaattehia varpapuihin,<br>
kuin on pitkän pilven longan,<br>
pilven tönkän taivahalla.<br>
Siitä läksi laskemahan,<br>
sekä läksi jotta joutui<br>
sampoa tapoamahan<br>
venehestä Väinämöisen.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
laskevi sinistä merta.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki,<br>
puhui purtensa perästä:<br>
"Oi sie lieto Lemmin poika,<br>
ylimäinen ystäväni!<br>
Nouse purjepuun nenähän,<br>
vaatevarpahan ravaha!<br>
Katsaise etinen ilma,<br>
tarkkoa takainen taivas,<br>
onko selvät ilman rannat,<br>
onko selvät vai sekavat!"<br>
Tuopa lieto Lemminkäinen,<br>
poika, veitikkä verevä,<br>
hyvin kärkäs käskemättä,<br>
kehumattaki kepeä,<br>
nousi purjepuun nenähän,<br>
vaatevarpahan ravahti.<br>
Katsoi iät, katsoi lännet,<br>
katsoi luotehet, etelät,<br>
katsoi poikki Pohjan rannan.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Selvänä etinen ilma,<br>
taakea takainen taivas:<br>
pieni on pilvi pohjosessa,<br>
pilven lonka luotehessa."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Jo vainen valehtelitki!<br>
Ei se pilvi ollekana,<br>
pilven lonka lienekänä:<br>
se on pursi purjehinen.<br>
Katso toiste tarkemmasti!"<br>
Katsoi toiste, katsoi tarkoin.<br>
Sanovi sanalla tuolla:<br>
"Saari kaukoa näkyvi,<br>
etähältä haamottavi;<br>
havukoita haavat täynnä,<br>
koivut kirjokoppeloita."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Jo vainen valehtelitki!<br>
Havukoita ei ne olle<br>
eikä kirjokoppeloita:<br>
ne on Pohjan poikasia.<br>
Katso tarkoin kolmannesti!"<br>
Se on lieto Lemminkäinen<br>
katsoi kerran kolmannenki.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Jo tulevi Pohjan pursi,<br>
satahanka hakkoavi!<br>
Sata on miestä soutimilla,<br>
tuhat ilman istumassa!"<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
jo tunsi toet totiset.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Soua, seppo Ilmarinen,<br>
soua, lieto Lemminkäinen,<br>
soutakatte, kaikki kansa,<br>
jotta juoksisi venonen,<br>
pursi eestä ennättäisi!"<br>
Souti seppo Ilmarinen,<br>
souti lieto Lemminkäinen,<br>
souti kansa kaikenlainen.<br>
Lyllyivät melat lylyiset,<br>
hangat piukki pihlajaiset,<br>
vene honkainen vapisi;<br>
nenä hyrski hylkehenä,<br>
perä koskena kohisi,<br>
vesi kiehui kelloloissa,<br>
vaahti palloissa pakeni.<br>
Kilvan kiskoivat urohot,<br>
miehet veikaten vetivät:<br>
eipä matka eistykänä,<br>
ei pakene puinen pursi<br>
eestä purren purjehisen,<br>
tuon on Pohjolan venehen.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
jo tunsi tuhon tulevan,<br>
hätäpäivän päälle saavan.<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
miten olla, kuin eleä.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Vielä mä tuohon mutkan muistan,<br>
keksin kummoa vähäisen."<br>
Tavoittihe tauloihinsa,<br>
tunkihe tuluksihinsa.<br>
Otti piitä pikkuruisen,<br>
tauloa taki vähäisen;<br>
ne merehen mestoavi<br>
yli olkansa vasemman.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tuosta tulkohon karinen,<br>
salasaari kasvakohon,<br>
johon juosta Pohjan purren,<br>
satahangan halkiella<br>
meren myrskyn hiertimessä,<br>
lainehen rapa'imessa!"<br>
Se siitä kariksi kasvoi,<br>
loihe luo'oksi merehen,<br>
itähän pitemmin puolin,<br>
poikkipuolin pohjosehen.<br>
Tulla puikki Pohjan pursi,<br>
halki aallon hakkoavi:<br>
jopa joutuvi karille,<br>
puuttui luotohon lujasti.<br>
Lenti poikki puinen pursi,<br>
satakaari katkieli;<br>
mastot maiskahti merehen,<br>
purjehet putoelivat<br>
noiksi tuulen vietäviksi,<br>
ahavan ajeltaviksi.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
jaloin juoksevi vetehen,<br>
läksi purtta nostamahan,<br>
laivoa kohottamahan.<br>
Ei ota vene yletä<br>
eikä pursi liikahella:<br>
kaikk' oli kaaret katkennunna,<br>
kaikki hangatki hajalla.<br>
Arvelee, ajattelevi.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Mikäs neuvoksi tulevi,<br>
kukas pannahan etehen?"<br>
Jopa muiksi muutaltihe,<br>
tohti toisiksi ruveta.<br>
Otti viisi viikatetta,<br>
kuusi kuokan kuolioa:<br>
nepä kynsiksi kyhäsi,<br>
kohenteli kouriksensa;<br>
puolen purtta särkynyttä:<br>
senpä allensa asetti;<br>
laiat siiviksi sivalti,<br>
peräpuikon purstoksensa;<br>
sata miestä siiven alle,<br>
tuhat purston tutkaimehen,<br>
sata miestä miekallista,<br>
tuhat ampujaurosta.<br>
Levitäikse lentämähän,<br>
kokkona kohotteleikse.<br>
Lenteä lekuttelevi<br>
tavoitellen Väinämöistä:<br>
siipi pilviä sipaisi,<br>
toinen vettä vieprahteli.<br>
Veen emonen, vaimo kaunis,<br>
hänpä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Oi on vanha Väinämöinen!<br>
Käännä päätä päivän alta,<br>
luo'os silmät luotehesen,<br>
katso taaksesi vähäisen!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
käänti päätä päivän alta,<br>
luopi silmät luotehesen,<br>
katsoi taaksensa vähäisen:<br>
jo tulevi Pohjan eukko,<br>
lintu kumma liitelevi,<br>
harte'ista kuin havukka,<br>
vaakalintu vartalolta!<br>
Yllättävi Väinämöisen.<br>
Lenti purjepuun nenähän,<br>
vaatevarpahan rapasi,<br>
päähän pielen seisotaikse:<br>
oli pursi päin pu'ota,<br>
laiva laioin kallistua.<br>
Siinä seppo Ilmarinen<br>
heitäikse Jumalahansa,<br>
Luojahansa luotteleikse.<br>
Sanovi sanalla tuolla:<br>
"Varjele, vakainen Luoja,<br>
kaitse, kaunoinen Jumala,<br>
ettei poika pois tulisi,<br>
emon lapsi lankeaisi<br>
Luojan luomalta lu'ulta,<br>
Jumalan sukeamalta!<br>
"Ukko, julkinen jumala,<br>
itse taatto taivahinen!<br>
Tuo mulle tulinen turkki,<br>
päälleni panuinen paita,<br>
jonka suojasta sotisin<br>
ja takoa tappeleisin,<br>
ettei pää pahoin menisi,<br>
tukka turhi'in tulisi<br>
rauan kirkkahan kisassa,<br>
terän tuiman tutkaimessa!"<br>
Itse vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ohoh Pohjolan emäntä!<br>
Joko saat jaolle sammon<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen?"<br>
Sanoi Pohjolan emäntä:<br>
"En lähe jakohon sammon<br>
sinun kanssasi, katala,<br>
kerallasi, Väinämöinen!"<br>
Itse sampoa tavoitti<br>
venehestä Väinämöisen.<br>
Siinä lieto Lemminkäinen<br>
miekan vyöltänsä vetäisi,<br>
tempasi terävän rauan<br>
vasemmalta puoleltansa;<br>
kokon kourille kokevi,<br>
räpylöille räimilöivi.<br>
Iski lieto Lemminkäinen,<br>
sekä iski jotta lausui:<br>
"Maahan miehet, maahan miekat,<br>
maahan untelot urohot,<br>
sa'at miehet siiven alta,<br>
kymmenet kynän nenästä!"<br>
Virkki tuossa Pohjan eukko,<br>
puhui purjepuun nenästä:<br>
"Oi sie lieto, Lemmin poika,<br>
Kauko rukka, mies katala!<br>
Pettelit oman emosi,<br>
valehtelit vanhempasi:<br>
sanoit et käyväsi sotoa<br>
kuunna, kymmennä kesänä<br>
kullankana tarpehella,<br>
hopeankana halulla!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
arvasi ajan olevan,<br>
tunsi hetken tulleheksi.<br>
Jo veti melan merestä,<br>
tammen lastun lainehesta;<br>
sillä kalhaisi kavetta,<br>
iski kynsiä kokolta:<br>
muut kynnet meni muruiksi,<br>
jäi yksi sakarisormi.<br>
Pojat siiviltä putosi,<br>
melskahti merehen miehet,<br>
sata miestä siiven alta,<br>
tuhat purstolta urosta.<br>
Itse kokko kopsahtihe,<br>
kapsahutti kaaripuille,<br>
kuni puusta koppeloinen,<br>
kuusen oksalta orava.<br>
Siitä sampoa tavoitti<br>
sormella nimettömällä.<br>
Sammon vuoalti vetehen,<br>
kaatoi kaiken kirjokannen<br>
punapurren laitimelta<br>
keskelle meren sinisen:<br>
siinä sai muruiksi sampo,<br>
kirjokansi kappaleiksi.<br>
Niin meni muruja noita,<br>
sammon suuria paloja<br>
alle vienojen vesien,<br>
päälle mustien murien;<br>
ne jäivät ve'en varaksi,<br>
ahtolaisten aartehiksi.<br>
Siitäp' ei sinä ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana<br>
vesi puuttune varoja,<br>
ve'en Ahto aartehia.<br>
Jäipä toisia muruja,<br>
pienempäisiä paloja<br>
selälle meren sinisen,<br>
meren laajan lainehille,<br>
tuulen tuuiteltavaksi,<br>
aaltojen ajeltavaksi.<br>
Niitä tuuli tuuitteli,<br>
meren läikkä läikytteli<br>
selällä meren sinisen,<br>
meren laajan lainehilla.<br>
Tuuli maalle työnnytteli,<br>
aalto rannallen ajeli.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
näki tyrskyn työntelevän,<br>
hyrskyn maalle hylkeävän,<br>
aallon rannallen ajavan<br>
noita sampuen muruja,<br>
kirjokannen kappaleita.<br>
Hän tuosta toki ihastui.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Tuost' on siemenen sikiö,<br>
alku onnen ainiaisen,<br>
tuosta kyntö, tuosta kylvö,<br>
tuosta kasvu kaikenlainen!<br>
Tuosta kuu kumottamahan,<br>
onnen päivä paistamahan<br>
Suomen suurille tiloille,<br>
Suomen maille mairehille!"<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vielä mä tuohon mutkan muistan,<br>
mutkan muistan, keinon keksin<br>
kynnöllesi, kylvöllesi,<br>
karjoillesi, kasvuillesi,<br>
kuillesi kumottaville,<br>
päivillesi paistaville:<br>
tungen kuuhuen kivehen,<br>
päivän kätken kalliohon;<br>
annan pakkasen palella,<br>
vilun ilman viivytellä<br>
kyntöjäsi, kylvöjäsi,<br>
elojasi, toukojasi;<br>
saatan rautaisen rakehen,<br>
teräksisen tellittelen<br>
halmehillesi hyville,<br>
parahille pelloillesi.<br>
Nostan karhun kankahalta,<br>
harvahampahan havuilta<br>
ruuniasi ruhtomahan,<br>
tammojasi tappamahan,<br>
karjojasi kaatamahan,<br>
lehmiä levittämähän.<br>
Kansan tauilla tapatan,<br>
surmoan sukusi kaiken,<br>
ettei kuulla kuun ikänä<br>
maailmassa mainittavan."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei minua laula lappi<br>
eikä tunge turjalainen!<br>
Jumalall' on ilman viitta,<br>
Luojalla avaimet onnen,<br>
ei katehen kainalossa,<br>
vihansuovan sormen päässä.<br>
"Kun ma luome Luojahani,<br>
turvoan Jumalahani,<br>
saa se toukat touoistani,<br>
viholliset viljastani,<br>
tonkimasta toukojani,<br>
kasvujani kaatamasta,<br>
orahia ottamasta,<br>
viljoa vihoamasta.<br>
"Sinä, Pohjolan emäntä,<br>
tunge turmiot kivehen,<br>
pahat paina kalliohon,<br>
vaivat vuorehen valitse,<br>
elä kuuta kulloinkana,<br>
aurinkoa milloinkana!<br>
"Anna pakkasen palella,<br>
vilun ilman viivytellä<br>
omia orahiasi,<br>
kylvämiäsi jyviä!<br>
Sa'a rauaista raetta,<br>
teräksistä telkyttele<br>
oman auran kääntämille,<br>
Pohjan peltojen perille!<br>
"Nosta karhu kankahalta,<br>
viiasta vihainen kissa,<br>
korvesta koverakoura,<br>
havun alta harvahammas<br>
Pohjolan kujan perille,<br>
Pohjan karjan käytäville!"<br>
Siitä Pohjolan emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jo minulta valta vaipui,<br>
jo aleni arvioni:<br>
eloni meni merehen,<br>
sampo särkyi lainehisin!"<br>
Läksi itkien kotihin,<br>
polotellen pohjosehen.<br>
Ei saanut sanottavata<br>
koko sammosta kotihin;<br>
veipä kuitenki vähäisen<br>
sormella nimettömällä:<br>
kantoi kannen Pohjolahan,<br>
sai rivan Sariolahan.<br>
Siit' on polo Pohjolassa,<br>
elo leivätöin Lapissa.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse maalle mentyänsä<br>
löyti sampuen muruja,<br>
kirjokannen kappaleita<br>
rannalta merelliseltä,<br>
hienoiselta hietiköltä.<br>
Saattoi sampuen muruset,<br>
kirjokannen kappalehet<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen,<br>
kasvamahan, karttumahan,<br>
saamahan, satoamahan<br>
olu'iksi ohraisiksi,<br>
leiviksi rukihisiksi.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Anna, Luoja, suo, Jumala,<br>
anna onni ollaksemme,<br>
hyvin ain' eleäksemme,<br>
kunnialla kuollaksemme<br>
suloisessa Suomenmaassa,<br>
kaunihissa Karjalassa!<br>
"Varjele, vakainen Luoja,<br>
kaitse, kaunoinen Jumala,<br>
miesten mielijuohtehista,<br>
akkojen ajatuksista!<br>
Kaa'a maalliset katehet,<br>
ve'elliset velhot voita!<br>
"Ole puolla poikiesi,<br>
aina lastesi apuna,<br>
aina yöllisnä tukena,<br>
päivällisnä vartijana,<br>
vihoin päivän paistamatta,<br>
vihoin kuun kumottamatta,<br>
vihoin tuulen tuulematta,<br>
vihoin saamatta satehen,<br>
pakkasen palelematta,<br>
kovan ilman koskematta!<br>
"Aita rautainen rakenna,<br>
kivilinna liitättele<br>
ympäri minun eloni,<br>
kahen puolen kansoani,<br>
maasta saaen taivosehen,<br>
taivosesta maahan asti,<br>
asukseni, ainokseni,<br>
tuekseni, turvakseni,<br>
jottei liika liioin söisi,<br>
vastus viljalta vitaisi<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana!"<br>



<hr/>
<h3 id="44">Neljäsviidettä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
arvelevi aivossansa:<br>
"Nytpä soitanto sopisi,<br>
ilon teentä kelpoaisi<br>
näillä uusilla oloilla,<br>
kaunihilla kartanoilla!<br>
Vaan on kantele kaonnut,<br>
iloni iäti mennyt<br>
kalaisehen kartanohon,<br>
lohisehen louhikkohon,<br>
meren hauan haltijoille,<br>
Vellamon ikiväelle.<br>
Eikä tuota tuonekana,<br>
Ahto antane takaisin.<br>
"Oi on seppo Ilmarinen!<br>
Taoit ennen, taoit eilen,<br>
taopa tänäki päänä!<br>
Tao rautainen harava,<br>
haravahan piit tiheät,<br>
piit tiheät, varsi pitkä,<br>
jolla lainehet haroan,<br>
laposille aallot lasken,<br>
meren ruoikot ru'olle,<br>
rannat kaikki karhikoille,<br>
soitto jälle saa'akseni,<br>
kantelo tavatakseni<br>
kalaisesta kaartehesta,<br>
lohisesta louhikosta!"<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takoi rautaisen haravan<br>
varren vaskisen keralla.<br>
Piit takoi satoa syltä,<br>
varren viittä valmisteli.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
otti rautaisen haravan.<br>
Astui tietä pikkaraisen,<br>
kulki matkoa palasen<br>
teloille teräksisille,<br>
vaskisille valkamoille.<br>
Tuoss' oli purtta, kaksi purtta,<br>
kaksi valmista venettä<br>
teloilla teräksisillä,<br>
vaskisilla valkamoilla:<br>
yksi pursi uusi pursi,<br>
toinen pursi vanha pursi.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
virkki uuelle venolle:<br>
"Lähepä, veno, vesille,<br>
pursi, aalloillen ajaite<br>
käsivarren kääntämättä,<br>
peukalon pitelemättä!"<br>
Läksipä veno vesille,<br>
pursi aalloillen ajoihe.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse istuihe perähän;<br>
läksi merta luutimahan,<br>
lainetta lakaisemahan.<br>
Luopi lumpehet kokohon,<br>
haravoipi rannan raiskat,<br>
ruoposteli ruo'on ruutut,<br>
ruo'on ruutut, kaislan kaitut,<br>
joka hauanki harasi,<br>
karit kaikki karhieli:<br>
eipä saanut, ei tavannut<br>
hauinluista soittoansa,<br>
ikimennyttä iloa,<br>
kaonnutta kanteloa.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
astuvi kohen kotia<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kaiken kallella kypärin.<br>
Itse tuon sanoiksi kertoi:<br>
"Ei tuota enämpi olle<br>
hauin hampahan iloa,<br>
kalanluista luikutusta!"<br>
Astuessansa ahoa,<br>
saloviertä vierressänsä<br>
kuuli koivun itkeväksi,<br>
puun visan vetistäväksi.<br>
Jopa luoksi luontelihe,<br>
lähemmäksi laittelihe.<br>
Kysytteli, lausutteli:<br>
"Mit' itket, ihana koivu,<br>
puu vihanta, vierettelet,<br>
vyöhyt valkea, valitat?<br>
Ei sua sotahan vieä,<br>
ei tahota tappelohon."<br>
Koivu taiten vastaeli,<br>
itse virkki puu vihanta:<br>
"Niinpä muutamat sanovi,<br>
moniahat arvelevi<br>
elävän minun ilossa,<br>
riemussa remuelevan:<br>
minä hoikka huolissani,<br>
ikävissäni iloitsen,<br>
panen pakkopäivissäni,<br>
murehissa murmattelen.<br>
"Typeryyttä, tyhjä, itken,<br>
vajauttani valitan,<br>
kun olen osatoin, raukka,<br>
tuiki, vaivainen, varatoin<br>
näillä paikoilla pahoilla,<br>
lake'illa laitumilla.<br>
"Osalliset, onnelliset<br>
tuota toivovat alati<br>
kesän kaunihin tulevan,<br>
suven suuren lämpiävän.<br>
Toisinpa minä typerä,<br>
minä vaivainen varoan<br>
- kuoreni kolottavaksi,<br>
lehtivarvat vietäväksi!<br>
"Useinpa minun utuisen,<br>
use'in, utuisen raukan,<br>
lapset kerkeän keväimen<br>
luokseni lähenteleikse,<br>
veitsin viisin viiltelevät<br>
halki mahlaisen mahani.<br>
Paimenet pahat kesällä<br>
vievät vyöni valkeaisen,<br>
ken lipiksi, ken tupeksi,<br>
kenpä marjatuohiseksi.<br>
"Use'in minun utuisen,<br>
use'in, utuisen raukan,<br>
tytöt allani asuvat,<br>
vierelläni viehkuroivat,<br>
lehvät päältä leikkelevät,<br>
varvat vastoiksi sitovat.<br>
"Use'in minä utuinen,<br>
use'in, utuinen raukka,<br>
kaaetahan kaskipuiksi,<br>
pinopuiksi pilkotahan.<br>
Kolmasti tänäi kesänä,<br>
tänä suurena suvena<br>
miehet allani asuivat,<br>
kirvestänsä kitkuttivat<br>
mun poloisen pään menoksi,<br>
heikon henkeni lähöksi.<br>
"Se oli ilo kesästä,<br>
riemu suuresta suvesta.<br>
Ei ole talvi sen parempi,<br>
lumen aika armahampi.<br>
"Jopa aina aikaisehen<br>
mure muo'on muuttelevi,<br>
pääni painuvi pahaksi,<br>
kasvot käypi kalveaksi<br>
muistellessa mustat päivät,<br>
pahat ajat arvellessa.<br>
"Siitä tuuli tuskat tuopi,<br>
halla huolet haike'immat:<br>
tuuli vie vihannan turkin,<br>
halla kaunihin hamehen.<br>
Niin minä vähävarainen,<br>
minä, koito koivu raukka,<br>
jään aivan alastomaksi,<br>
varsin vaattehettomaksi<br>
vilussa värisemähän,<br>
pakkasessa parkumahan."<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Elä itke, puu vihanta,<br>
vesa lehti, vierettele,<br>
vyöhyt valkea, valita!<br>
Saat sinä olevan onnen,<br>
elon uuen armahamman;<br>
kohta itkenet ilosta,<br>
riemusta remahutellet."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
koivun soitoksi kuvasi.<br>
Veisteli kesäisen päivän,<br>
kalkutteli kanteletta<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen.<br>
Veisti kopan kanteletta,<br>
emäpuun iloa uutta,<br>
kopan koivusta lujasta,<br>
emäpuun visaperästä.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Tuoss' on koppa kanteletta,<br>
emäpuu iki-iloa.<br>
Mistä naulat saatanehe,<br>
vääntimet perittänehe?"<br>
Kasvoi tammi tanhualla,<br>
puu pitkä pihan perällä,<br>
tammessa tasaiset oksat,<br>
joka oksalla omena,<br>
omenalla kultapyörä,<br>
kultapyörällä käkönen.<br>
Kun käki kukahtelevi,<br>
sanoin viisin virkkelevi,<br>
kulta suusta kumpuavi,<br>
hopea valahtelevi<br>
kultaiselle kunnahalle,<br>
hope'iselle mäelle:<br>
siitä naulat kantelehen,<br>
vääntimet visaperähän!<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Sain ma naulat kantelehen,<br>
vääntimet visaperähän.<br>
Vielä uupuvi vähäisen,<br>
viittä kieltä kanteloinen.<br>
Mistä tuohon kielet saisin,<br>
äänöset asetteleisin?"<br>
Läksi kieltä etsimähän.<br>
Astuvi ahoa myöten:<br>
istui immikkö aholla,<br>
nuori neitonen norolla.<br>
Ei se impi itkenynnä,<br>
ei varsin ilonnutkana;<br>
ilman lauloi itseksensä:<br>
lauloi iltansa kuluksi,<br>
sulhon toivossa tulevan,<br>
armahansa aikehessa.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuonne kengättä kepitti,<br>
ilman hampsi hattaratta.<br>
Sitte sinne tultuansa<br>
alkoi hapsia anella.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Anna, impi, hapsiasi,<br>
hieprukka, hivuksiasi<br>
kanteloisen kielosiksi,<br>
ääniksi ilon ikuisen!"<br>
Antoi impi hapsiansa,<br>
hienoja hivuksiansa;<br>
antoi hasta viisi, kuusi<br>
sekä seitsemän hivusta:<br>
siit' on kielet kantelessa,<br>
ääntimet iki-ilossa.<br>
Saip' on soitto valmihiksi.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
istuiksen alakivelle,<br>
paatiselle portahalle.<br>
Otti kantelon käsille,<br>
ilon itsensä lähemmä.<br>
Kären käänti taivahalle,<br>
ponnen polville tukesi:<br>
ääniä asettelevi,<br>
säveliä sääntelevi.<br>
Sai äänet asetetuksi,<br>
soittonsa sovitetuksi,<br>
niin käänti alakäsille,<br>
poikkipuolin polvillensa.<br>
Laski kynttä kymmenkunnan,<br>
viisi sormea viritti<br>
kielille kapahumahan,<br>
sävelille hyppimähän.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
kun on soitti kanteletta<br>
käsin pienin, hoikin sormin,<br>
peukaloin ulos kiverin,<br>
jopa virkki puu visainen,<br>
vesa lehti vieretteli,<br>
kukahti käkösen kulta,<br>
hivus impyen ilosi.<br>
Sormin soitti Väinämöinen,<br>
kielin kantelo kajasi:<br>
vuoret loukkui, paaet paukkui,<br>
kaikki kalliot tärähti,<br>
kivet laikkui lainehilla,<br>
somerot vesillä souti,<br>
petäjät piti iloa,<br>
kannot hyppi kankahilla.<br>
Kälykset Kalevan naiset,<br>
kesken kirjan neulomisen<br>
ne tuohon jokena juoksi,<br>
kaikki virtana vilisi,<br>
nuoret naiset naurusuulla,<br>
emännät ilolla mielin<br>
soitteloa kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Mi oli miehiä lähellä,<br>
ne kaikki lakit käessä;<br>
mi oli akkoja lähellä,<br>
ne kaikki käsi posella.<br>
Tyttäret vesissä silmin,<br>
pojat maassa polvillansa<br>
kanteloista kuuntelivat,<br>
iloa imehtelivät.<br>
Sanoivat samalla suulla,<br>
yhen kielen kerkesivät:<br>
"Ei ole tuota ennen kuultu<br>
noin suloista soitantoa,<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana!"<br>
Kuuluvi sorea soitto,<br>
kuului kuutehen kylähän.<br>
Eik' ollut sitä otusta,<br>
ku ei tullut kuulemahan<br>
tuota soittoa suloista,<br>
kajahusta kanteloisen.<br>
Mi oli metsän eläintä,<br>
kyykistyivät kynsillehen<br>
kanteloista kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Ilman linnut lentäväiset<br>
varvuille varustelihe,<br>
veen kalaset kaikenlaiset<br>
rantahan rakentelihe.<br>
Matosetki maanalaiset<br>
päälle mullan muuttelihe<br>
- käänteleivät, kuuntelevat<br>
tuota soittoa suloista,<br>
kantelen iki-iloa,<br>
Väinämöisen väännätystä.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
kyllä soitteli somasti,<br>
kajahutti kaunihisti.<br>
Soitti päivän, soitti toisen<br>
yhtehen rupeamahan,<br>
yhen aamun atriahan,<br>
yhen vyönsä vyötäntähän,<br>
yhen paitansa panohon.<br>
Kun hän soitteli kotona,<br>
huonehessa honkaisessa,<br>
niin katot kajahtelivat,<br>
permannot pemahtelivat;<br>
laet lauloi, ukset ulvoi,<br>
kaikki ikkunat iloitsi,<br>
kiukoa kivinen liikkui,<br>
patsas patvinen pajahti.<br>
Kun hän kulki kuusikossa,<br>
vaelti petäjikössä,<br>
kuusoset kumartelihe,<br>
männyt mäellä kääntelihe,<br>
käpöset keolle vieri,<br>
havut juurelle hajosi.<br>
Kun hän liikahti lehossa<br>
tahi astahti aholla,<br>
lehot leikkiä pitivät,<br>
ahot ainoista iloa,<br>
kukat kulkivat kutuhun,<br>
vesat nuoret notkahteli.<br>



<hr/>
<h3 id="45">Viidesviidettä runo</h3>


Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
sai sanoman korvihinsa<br>
Väinölän eleleväksi,<br>
Kalevalan kasvavaksi<br>
sammon saauilla muruilla,<br>
kirjokannen kappaleilla.<br>
Tuo tuota kovin kaehti.<br>
Itse aina arvelevi,<br>
minkä surman suorittaisi,<br>
kunka kuoleman kokisi<br>
tuolle Väinölän väelle,<br>
kansalle kalevalaisten.<br>
Ukkoa rukoelevi,<br>
Pauannetta palvoavi:<br>
"Oi Ukko, ylijumala!<br>
Kaataos Kalevan kansa<br>
rakehilla rautaisilla,<br>
neuloilla teräsnenillä!<br>
Tahikka tauilla tapata,<br>
surmoa suku katala,<br>
miehet pitkille pihoille,<br>
naiset läävän lattioille!"<br>
Tyttö oli Tuonelan sokea,<br>
Loviatar, vaimo vanha,<br>
pahin Tuonen tyttäriä,<br>
ilke'in manattaria,<br>
alku kaikille pahoille,<br>
tuhansille turmioille.<br>
Sill' oli muoto mustanlainen,<br>
iho inhon-karvallinen.<br>
Tuopa musta Tuonen tyttö,<br>
ulappalan umpisilmä,<br>
teki tielle vuotehensa,<br>
pahnansa pahalle maalle.<br>
Selin tuulehen makasi,<br>
kaltoin säähän karkeahan,<br>
perin viimahan viluhun,<br>
kohin päivänkoittehesen.<br>
Tuli suuri tuulen puuska,<br>
iästä iso vihuri,<br>
tuuli tuhman raskahaksi,<br>
kostutti kohulliseksi<br>
aholla vesattomalla,<br>
maalla mättähättömällä.<br>
Kantoi kohtua kovoa,<br>
vatsantäyttä vaikeata;<br>
kantoi kuuta kaksi, kolme,<br>
neljännenki, viiennenki,<br>
kuuta seitsemän, kaheksan,<br>
ympäri yheksän kuuta,<br>
vaimon vanha'an lukuhun<br>
kuuta puolen kymmenettä.<br>
Yheksännen kuun lopulla,<br>
kuun alulla kymmenennen<br>
kohtu kääntyvi kovaksi,<br>
painuvi pakolliseksi;<br>
eikä synny syntyminen,<br>
luovu luomaiset sikiöt.<br>
Siirrälti sijan aloa,<br>
paneutti toisen paikan.<br>
Meni portto poikimahan,<br>
tulen lautta lapsimahan<br>
kahen kallion välihin,<br>
viien vuoren viukelohon:<br>
eipä tuolla synty synny,<br>
luovu luomainen sikiö.<br>
Etsi synnytössijoa,<br>
vatsansa vajennusmaata<br>
heiluvilla hettehillä,<br>
läikkyvillä lähtehillä:<br>
ei siellä sijoa saanut,<br>
vajennusta vatsallensa.<br>
Synnytteli poikiansa,<br>
vajenteli vatsoansa<br>
kuohussa tulisen kosken,<br>
ve'en vankan vääntehessä,<br>
alla kolmen kosken koprun,<br>
alla äyrähän yheksän;<br>
vaan ei vielä synty synny,<br>
kehnon kohtu ei kevene.<br>
Alkoi itkeä iletys,<br>
parkua paha kuvatus.<br>
Ei tieä, mihin menisi,<br>
kunne kulkea pitäisi<br>
vatsansa vajentamahan,<br>
poikiansa poikimahan.<br>
Puhui pilvestä Jumala,<br>
lausui Luoja taivahalta:<br>
"Tuoll' on suolla kolmisoppi<br>
rannalla meryttä vasten,<br>
pimeässä Pohjolassa,<br>
sangassa Sariolassa.<br>
Mene sinne poikimahan,<br>
kohtusi keventämähän!<br>
Siellä silma tarvitahan,<br>
väkeäsi vuotetahan."<br>
Tuopa musta Tuonen tyttö,<br>
ilkeä Manalan impi,<br>
tuli Pohjolan tuville,<br>
Sariolan saunan maille<br>
latomahan lapsiansa,<br>
saamahan sikiöitänsä.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
vei tuon saunahan saloa,<br>
kylin kylpyhuonehesen,<br>
kyläkunnan kuulematta,<br>
sanan saamatta kylähän.<br>
Lämmitti saloa saunan,<br>
rikenehen riuahutti;<br>
oluella ukset voiti,<br>
kasti kaljalla saranat,<br>
jottei ukset ulvonunna,<br>
saranat narahtanunna.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kave eukko, luonnon tyttö,<br>
kave kultainen, korea,<br>
jok' olet vanhin vaimoloita,<br>
ensin emä itselöitä!<br>
Juokse polvesta merehen,<br>
vyö lapasta lainehesen,<br>
ota kiiskiltä kinoa,<br>
matehelta nuljaskata,<br>
jolla voiat luun lomia,<br>
sivelet sivuja myöten,<br>
päästät piian pintehistä,<br>
vaimon vatsanvääntehistä,<br>
tästä tuskasta kovasta,<br>
vatsantyöstä vaikeasta!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
oi Ukko, ylijumala,<br>
tule tänne tarvittaissa,<br>
käy tänne kutsuttaessa!<br>
Tääll' on piika pintehessä,<br>
vaimo vatsanvääntehessä<br>
saunassa savun seassa,<br>
kylän kylpyhuonehessa.<br>
"Ota kultainen kurikka<br>
kätehesi oikeahan!<br>
Sillä haittoja hajota,<br>
pihtipuoliset porota,<br>
lukot Luojan lonkahuta,<br>
takasalvat poikki taita<br>
mennä suuren, mennä pienen,<br>
kulkea vähäväkisen!"<br>
Siinä tuo paha pahennus,<br>
Tuonen tyttö umpisilmä<br>
jopa vatsansa vajenti,<br>
latoi lapsensa vihaiset<br>
alla vaipan vaskikirjan,<br>
alla uutimen utuisen.<br>
Teki poikoa yheksän<br>
yhtenä kesäisnä yönä,<br>
yhen löylyn lyötävillä,<br>
yhen saunan saatavilla,<br>
yhestä vatsan väestä,<br>
kohuntäyestä kovasta.<br>
Nimitteli poikiansa,<br>
laaitteli lapsiansa,<br>
kuin kuki tekemiänsä,<br>
itse ilmi luomiansa:<br>
minkä pisti pistokseksi,<br>
kunka änkäsi ähyksi,<br>
minkä laati luuvaloksi,<br>
kunka riieksi risasi;<br>
minkä painoi paiseheksi,<br>
kunka ruohutti ruveksi,<br>
minkä syöjäksi sysäsi,<br>
kunka ruhtosi rutoksi.<br>
Jäi yksi nimittämättä,<br>
poika pahnan-pohjimmainen.<br>
Senpä sitte käski tuonne,<br>
työnti velhoiksi vesille,<br>
noi'iksi noroperille,<br>
katehiksi kaikin paikoin.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
muut on käski käyä tuonne<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen.<br>
Ärrytti äkäiset luomat,<br>
tavattomat tauit työnti<br>
vasten Väinölän väkeä,<br>
surmaksi su'un Kalevan.<br>
Pojat Väinölän potevi,<br>
läsivi Kalevan kansa<br>
tautia tavattomia,<br>
nimen tietämättömiä:<br>
alta lattiat lahovi,<br>
päältä peite märkänevi.<br>
Silloin vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
läksi päitä päästämähän,<br>
henkiä lunastamahan,<br>
läksi Tuonelle sotahan,<br>
kera tauin tappelohon.<br>
Saattoi saunan lämpimäksi,<br>
kivet löylyn lyötäväksi<br>
puuhu'illa puhtahilla,<br>
ve'en tuomilla haloilla.<br>
Vei on vettä verhossansa,<br>
kantoi vastat varjossansa,<br>
hauteli haluiset vastat,<br>
satalatvat lauhutteli.<br>
Löi siitä simaisen löylyn,<br>
mesilöylyn löyhäytti<br>
läpi kuumien kivien,<br>
palavojen paaterojen.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tule nyt löylyhyn, Jumala,<br>
iso ilman, lämpimähän<br>
tekemähän terveyttä,<br>
rauhoa rakentamahan!<br>
Pyyhi pois pyhät kipunat,<br>
pyhät saastat sammuttele,<br>
lyötä maahan liika löyly,<br>
paha löyly pois lähetä,<br>
ettei polta poikiasi,<br>
turmele tekemiäsi!<br>
"Minkä vettä viskaelen<br>
noille kuumille kiville,<br>
se me'eksi muuttukohon,<br>
simaksi sirahtakohon!<br>
Juoskohon joki metinen,<br>
simalampi laikkukohon<br>
läpi kiukahan kivisen,<br>
läpi saunan sammalisen!<br>
"Ei nyt meitä syyttä syöä<br>
eikä tauitta tapeta,<br>
ei luvatta suuren Luojan,<br>
ilman surmatta Jumalan.<br>
Kenpä meitä syyttä söisi,<br>
suuhunsa omat sanansa,<br>
päähänsä pahat panonsa,<br>
ajatukset itsehensä!<br>
"Jos ei minussa miestä liene,<br>
urosta Ukon pojassa<br>
rikkehistä riisumahan,<br>
päättehistä päästämähän,<br>
onp' on itsessä Ukossa,<br>
joka pilviä pitävi,<br>
poutapilvessä asuvi,<br>
hattaroissa hallitsevi.<br>
"Oi Ukko, ylijumala,<br>
pilven-päällinen jumala!<br>
Tule tänne tarvittaissa,<br>
ajaite anottaessa<br>
nämä tuskat tuntemahan,<br>
hätäpäivät häätämähän,<br>
rikonnaiset riisumahan,<br>
puutunnaiset purkamahan!<br>
"Tuo mulle tulinen miekka,<br>
säkehinen säilä kanna,<br>
jolla ma pahat pitelen,<br>
ilkeät iki asetan,<br>
tuskat tuulen teitä myöten,<br>
kivut aavoillen ahoille!<br>
"Tuonne ma kipuja kiistän,<br>
tuonne tuskia manoan<br>
kivisihin kellarihin,<br>
rautaisihin raunioihin,<br>
kiviä kivistämähän,<br>
paasia pakottamahan.<br>
Ei kivi kipuja itke,<br>
paasi ei vaivoja valita,<br>
vaikka paljo pantahisi,<br>
määrättä mätettähisi.<br>
"Kiputyttö, Tuonen neiti,<br>
joka istut kipukivellä<br>
joen kolmen juoksevassa,<br>
veen kolmen jaka'imessa<br>
jauhaen kipukiveä,<br>
Kipuvuorta väännätellen!<br>
Käy kivut kereämähän<br>
kitahan kiven sinisen,<br>
tahi vieretä vetehen,<br>
syytäise meren syvähän,<br>
tuulen tuntumattomahan,<br>
päivän paistamattomahan!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
Kivutar, hyvä emäntä,<br>
Vammatar, valio vaimo,<br>
tule kanssa, käy keralla<br>
tekemähän terveyttä,<br>
rauhoa rakentamahan!<br>
Tee kivut kivuttomaksi,<br>
vammat värjymättömäksi,<br>
jotta saisi sairas maata,<br>
huono huoletta levätä,<br>
tuskahinen tunnin olla,<br>
vikahinen vieretellä!<br>
"Ota kivut kippasehen,<br>
vaivat vaskivakkasehen,<br>
kivut tuonne vieäksesi,<br>
vammat vaivutellaksesi<br>
keskelle Kipumäkeä,<br>
Kipuvuoren kukkulata!<br>
Siellä keittäös kipuja<br>
pikkuisessa kattilassa,<br>
yhen sormen mentävässä,<br>
peukalon mahuttavassa!<br>
"Kivi on keskellä mäkeä,<br>
reikä keskellä kiveä,<br>
jok' on väätty vääntiällä,<br>
puhkaistu purasimella:<br>
siihen kivut kiskotahan,<br>
pahat vammat vallatahan,<br>
tuskat tuimat tungetahan,<br>
pakkopäivät painetahan<br>
öin yrittämättömiksi,<br>
päivin pääsemättömiksi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
vielä voiteli vikoja,<br>
noita vammoja valeli<br>
yheksillä voitehilla,<br>
kaheksilla katsehilla.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Oi Ukko, ylijumala,<br>
mies on vanha taivahinen!<br>
Iätä iästä pilvi,<br>
nosta lonka luotehesta,<br>
länkä lännestä lähetä!<br>
Sa'a mettä, sa'a vettä<br>
kipehille voitehiksi,<br>
vammoille valantehiksi!<br>
"En minä mitänä voine,<br>
kun ei Luojani luvanne.<br>
Avun Luoja antakohon,<br>
avun tuokohon Jumala<br>
minun silmin nähtyäni,<br>
käsin päällä käytyäni,<br>
suin sulin puheltuani,<br>
hengin henkäeltyäni!<br>
"Kuhun ei käteni käyne,<br>
käyköhön käet Jumalan;<br>
kuhun ei sormeni sopine,<br>
sopikohon Luojan sormet!<br>
Luojan on somemmat sormet,<br>
Luojan kämmenet käpeät.<br>
"Tule nyt, Luoja, loitsimahan,<br>
Jumala, puhelemahan,<br>
kaikkivalta, katsomahan!<br>
Tehkös yöllä terveheksi,<br>
päivällä imanteheksi,<br>
jottei tuska päällä tunnu,<br>
kipu keskeä kivistä,<br>
pakko ei syämehen paneite,<br>
jottei tunnu pikkuistana,<br>
vaivoa vähäistäkänä<br>
sinä ilmoisna ikänä,<br>
kuuna kullan valkeana!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
sillä riisui rikkehiä,<br>
purkaeli puuttehia.<br>
Poies poisti poikenluomat,<br>
paranti pahat panoset,<br>
päästi kansan kuolemasta,<br>
Kalevan katoamasta.<br>



<hr/>
<h3 id="46">Kuudesviidettä runo</h3>


Sai sanoma Pohjolahan,<br>
tieto kylmähän kylähän<br>
Väinölän vironneheksi,<br>
Kalevalan pääsneheksi<br>
noista nostamavioista,<br>
tauista tavattomista.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
tuo tuosta kovin pahastui.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Vielä muistan muunki keinon,<br>
toki toisen tien osoan:<br>
nostan karhun kankahalta,<br>
korvesta koverakouran<br>
päälle Väinölän elojen,<br>
Kalevalan karjan päälle."<br>
Nosti karhun kankahalta,<br>
kontion kovilta mailta<br>
noille Väinölän ahoille,<br>
Kalevalan karjamaille.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen!<br>
Taos mulle uusi keihäs,<br>
tao keiho kolmisulka<br>
varren vaskisen keralla!<br>
Ois' otso otettavana,<br>
rahakarva kaattavana<br>
ruuniani ruhtomasta,<br>
tammojani tahtomasta,<br>
kaatamasta karjoani,<br>
lehmiä levittämästä."<br>
Seppo keihyen takovi,<br>
eikä pitkän, ei lyhyen,<br>
takoi keskilaaullisen:<br>
sen susi sulalla seisoi,<br>
kontio terän kohalla,<br>
hirvi hiihti suoverossa,<br>
varsa varrella samosi,<br>
peura potki ponnen päässä.<br>
Satoi siitä uutta lunta,<br>
hiukan hienoista vitiä,<br>
sykysyisen uuhen verran,<br>
verran talvisen jäniksen.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Mieleni minun tekevi,<br>
mieli käyä Metsolassa<br>
metsän tyttöjen tykönä,<br>
sinipiikojen pihoilla.<br>
"Lähen miehistä metsälle,<br>
urohista ulkotöille.<br>
Ota, metsä, miehiksesi,<br>
urohiksesi, Tapio!<br>
Auta onni ottamahan,<br>
metsän kaunis kaatamahan!<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
Tellervo, Tapion vaimo!<br>
Kytke kiinni koiroasi,<br>
rakentele rakkiasi<br>
kuusamisehen kujahan,<br>
talahasen tammisehen!<br>
"Otsonen, metsän omena,<br>
mesikämmen källeröinen!<br>
Kun kuulet minun tulevan,<br>
miehen aimo astelevan,<br>
kytke kynnet karvoihisi,<br>
hampahat ikenihisi,<br>
ettei koske konsakana,<br>
liikuta lipeänänä!<br>
"Otsoseni, ainoiseni,<br>
mesikämmen, kaunoiseni!<br>
Lyöte maata mättähälle,<br>
kaunihille kalliolle,<br>
hongat päällä huojumassa,<br>
kuuset päällä kuulumassa!<br>
Siinä, otso, pyörteleite,<br>
mesikämmen, käänteleite,<br>
kuni pyy pesänsä päällä,<br>
hanhi hautomaisillansa!"<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
kuuli koiran haukkuvaksi,<br>
penun julki juttavaksi<br>
pikkusilmäisen pihalla,<br>
tasakärsän tanhu'illa.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Luulin kukkuvan käkösen,<br>
lempilinnun laulelevan;<br>
ei käki kukahakana,<br>
lempilintu laulakana:<br>
tääll' on koirani komehin,<br>
otukseni oivallisin<br>
otsosen tuvan ovella,<br>
miehen kaunon kartanolla!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
siinä otsosen tapasi;<br>
säteriset sängyt kaati,<br>
sijat kultaiset kumosi.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Ole kiitetty, Jumala,<br>
ylistetty, Luoja yksin,<br>
kun annoit otson osaksi,<br>
salon kullan saalihiksi!"<br>
Katselevi kultoansa.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Otsoseni, ainoiseni,<br>
mesikämmen, kaunoiseni!<br>
Elä suutu suottakana!<br>
En minä sinua kaannut:<br>
itse vierit vempeleltä,<br>
hairahit havun selältä,<br>
puhki puiset kaatiosi,<br>
halki haljakan havuisen.<br>
Sykysyiset säät lipeät,<br>
päivät pilviset pimeät.<br>
"Metsän kultainen käkönen,<br>
kaunis karva röyhetyinen!<br>
Heitä nyt kylmille kotosi,<br>
asuinmaasi autiaksi,<br>
koivunoksainen kotosi,<br>
vasunvarpainen majasi!<br>
Lähe, kuulu, kulkemahan,<br>
metsän auvo, astumahan,<br>
käymähän, käpeäkenkä,<br>
sinisukka, sipsomahan<br>
näiltä pieniltä pihoilta,<br>
kape'ilta käytäviltä<br>
urohoisehen väkehen,<br>
miehisehen joukkiohon!<br>
Ei siellä pahoin pi'etä,<br>
ei eletä kehnon lailla:<br>
sima siellä syötetähän,<br>
mesi nuori juotetahan<br>
tulevalle vierahalle,<br>
saavalle käkeävälle.<br>
"Lähe nyt tästä kuin lähetki,<br>
tästä pienestä pesästä<br>
alle kuulun kurkihirren,<br>
alle kaunihin katoksen!<br>
Niin sä luikkaos lumella,<br>
kuni lumme lammin päällä,<br>
niin sä haihaos havulla,<br>
kuni oksalla orava!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen,<br>
astui soitellen ahoja,<br>
kajahellen kankahia<br>
kera kuulun vierahansa,<br>
kanssa karvalallusensa.<br>
Jo soitto tupahan kuului,<br>
alle kattojen kajahus.<br>
Virkahti väki tuvassa,<br>
kansa kaunis vieretteli:<br>
"Kuulkottes tätä kumua,<br>
salon soittajan sanoja,<br>
käpylinnun kälkytystä,<br>
metsän piian pillin ääntä!"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse ennätti pihalle.<br>
Vierähti väki tuvasta,<br>
kansa kaunis lausutteli:<br>
"Joko on kulta kulkemassa,<br>
hopea vaeltamassa,<br>
rahan armas astumassa,<br>
tenka tietä poimimassa?<br>
Mesijänkö metsä antoi,<br>
ilveksen salon isäntä,<br>
koska laulaen tulette,<br>
hyreksien hiihtelette?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuossa tuon sanoiksi virkki:<br>
"Sanomiks' on saukko saatu,<br>
virsiksi Jumalan vilja;<br>
sillä laulaen tulemme,<br>
hyreksien hiihtelemme.<br>
"Eikä saukko ollekana,<br>
eikä saukko eikä ilves:<br>
itse on kuulu kulkemassa,<br>
salon auvo astumassa,<br>
mies vanha vaeltamassa,<br>
verkanuttu vieremässä.<br>
Kun lie suotu vierahamme,<br>
ovet auki paiskatkatte,<br>
vaan kun lie vihattu vieras,<br>
kiinni lyökätte lujahan!"<br>
Väki vastaten sanovi,<br>
kansa kaunis vieretteli:<br>
"Terve, otso, tultuasi,<br>
mesikämmen, käytyäsi<br>
näille pestyille pihoille,<br>
kaunoisille kartanoille!<br>
"Tuota toivoin tuon ikäni,<br>
katsoin kaiken kasvinaian<br>
soivaksi Tapion torven,<br>
metsän pillin piukovaksi,<br>
kulkevaksi metsän kullan,<br>
saavaksi salon hopean<br>
näille pienille pihoille,<br>
kape'ille käytäville.<br>
"Toivoin kuin hyveä vuotta,<br>
katsoin kuin kesän tuloa,<br>
niinkuin suksi uutta lunta,<br>
lyly liukasta lipua,<br>
neiti nuorta sulhokaista,<br>
punaposki puolisoa.<br>
"Illat istuin ikkunoissa,<br>
aamut aitan portahilla,<br>
veräjillä viikkokauet,<br>
kuukauet kujaisten suussa,<br>
talvikauet tanhu'illa.<br>
Lumet seisoin tanteriksi,<br>
tanteret suliksi maiksi,<br>
sulat maat somerikoiksi,<br>
somerikot hiesukoiksi,<br>
hiesukot vihottaviksi.<br>
Ajattelin aamut kaiket,<br>
päivät päässäni pitelin,<br>
missä viikon otso viipyi,<br>
salon armas aikaeli,<br>
oisiko Virohon viernyt,<br>
maasta Suomen sorkehtinut."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Minne vienen vierahani,<br>
kulettanen kultaiseni?<br>
Tokko laittanen latohon,<br>
pannen pahnahuonehesen?"<br>
Väki vastaten sanovi,<br>
kansa kaunis vieretteli:<br>
"Tuonne vienet vierahamme,<br>
kulettanet kultaisemme<br>
alle kuulun kurkihirren,<br>
alle kaunihin katoksen.<br>
Siell' on syömät suoriteltu,<br>
juomaneuvot jou'uteltu,<br>
kaikki sillat siivottuna,<br>
lakaistuna lattiaiset;<br>
kaikki vaimot vaatehtinna<br>
pukemihin puhtahisin,<br>
sore'ihin pääsomihin,<br>
valke'ihin vaattehisin."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Otsoseni, lintuseni,<br>
mesikämmen, kääröseni!<br>
Viel' on maata käyäksesi,<br>
kangasta kavutaksesi.<br>
"Lähes nyt, kulta, kulkemahan,<br>
armas, maata astumahan,<br>
mustasukka, muikumahan,<br>
verkahousu, vieremähän,<br>
käymähän tiaisen teitä,<br>
varpusen vaeltamia<br>
alle viien viilohirren,<br>
alle kuuen kurkiaisen!<br>
"Varo'otte, vaimo raukat,<br>
ettei karja kammastuisi,<br>
pieni vilja pillastuisi,<br>
vikoisi emännän vilja<br>
tullessa otson tuville,<br>
karvaturvan tunkeitessa!<br>
"Pois on, pojat, porstuasta,<br>
piiat, pihtipuolisista<br>
uron tullessa tupahan,<br>
astuessa aimo miehen!<br>
"Metsän otsonen, omena,<br>
metsän kaunis källeröinen!<br>
Ellös piikoja pelätkö,<br>
kassapäitä kammastelko<br>
eläkä vaimoja varoa,<br>
sure sylttysukkaisia!<br>
Mi on akkoja tuvassa,<br>
ne on kaikki karsinahan<br>
miehen tullessa tupahan,<br>
astuessa aika poian!"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Terve tänneki, Jumala,<br>
alle kuulun kurkiaisen,<br>
alle kaunihin katoksen!<br>
Mihin nyt heitän hempuseni,<br>
lasken karvalalluseni?"<br>
Väki vastahan sanovi:<br>
"Terve, terve tultuasi!<br>
Tuohon liitä lintusesi,<br>
kulettele kultaisesi<br>
petäjäisen pienan päähän,<br>
rautaisen rahin nenähän<br>
turkin tunnusteltavaksi,<br>
karvojen katseltavaksi!<br>
"Elä, otso, tuosta huoli<br>
eläkä pane pahaksi,<br>
jos tulevi turkin tunti,<br>
karvojen katsanto-aika!<br>
Ei tuhota turkkiasi,<br>
karvojasi ei katsota<br>
herjojen hetalehiksi,<br>
vaivaisien vaattehiksi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
otatti otsolta turkin,<br>
pani aitan parven päähän;<br>
lihat liitti kattilahan,<br>
kuparihin kullattuhun,<br>
vaskipohjahan patahan.<br>
Jo oli pa'at tulella,<br>
vaskilaiat valkealla,<br>
täpittynä, täytettynä<br>
liioilla lihamuruilla;<br>
suolat saatettu sekahan,<br>
jotk' oli tuotu tuonnempata,<br>
saatu suolat Saksanmaalta,<br>
Vienan pääliltä vesiltä,<br>
souttu Suolasalmen kautta,<br>
laivan päältä laskettuna.<br>
Kun oli keitto keitettynä,<br>
saatu kattilat tulelta,<br>
jopa saalis saatettihin,<br>
käpylintu käytettihin<br>
päähän pitkän pintapöyän<br>
kultaisihin kuppiloihin<br>
simoa sirettämähän,<br>
olosia ottamahan.<br>
Petäjäst' oli pöytä tehty,<br>
va'it vaskesta valettu,<br>
lusikkaiset hopeasta,<br>
veitset kullasta kuvattu.<br>
Kupit kaikki kukkusilla,<br>
va'it varpelaitasilla<br>
metsän mieliantehia,<br>
salon kullan saalihia.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kummun ukko kultarinta,<br>
Tapion talon isäntä,<br>
Metsolan metinen vaimo,<br>
metsän ehtoisa emäntä,<br>
mies puhas, Tapion poika,<br>
mies puhas, punakypärä,<br>
Tellervo, Tapion neiti,<br>
kanssa muu Tapion kansa!<br>
Tule nyt häihin härkösesi,<br>
pitkävillasi pitoihin!<br>
Nyt on kyllin kystä syöä,<br>
kyllin syöä, kyllin juoa,<br>
kyllin itsensä piteä,<br>
kyllin antoa kylälle."<br>
Väki tuossa noin sanovi,<br>
kansa kaunis vieretteli:<br>
"Miss' on otso syntynynnä,<br>
rahankarva kasvanunna?<br>
Tokko tuo olilla syntyi,<br>
kasvoi saunan karsinassa?"<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei otso olilla synny<br>
eikä riihiruumenilla!<br>
Tuoll' on otso synnytelty,<br>
mesikämmen käännytelty<br>
luona kuun, malossa päivän,<br>
otavaisen olkapäillä,<br>
ilman impien tykönä,<br>
luona luonnon tyttärien.<br>
"Astui impi ilman äärtä,<br>
neiti taivahan napoa,<br>
kävi pilven piirtä myöten,<br>
taivahan rajoa myöten<br>
sukassa sinertävässä,<br>
kirjavassa kaplukassa,<br>
villavakkanen käessä,<br>
karvakoppa kainalossa.<br>
Viskoi villan pään vesille,<br>
laski karvan lainehille.<br>
Tuota tuuli tuuitteli,<br>
ilma lieto liikutteli,<br>
ve'en henki heilutteli,<br>
aalto rannalle ajeli,<br>
rannalle salon simaisen,<br>
nenähän metisen niemen.<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
Tapiolan tarkka vaimo,<br>
koppoi kuontalon vesiltä,<br>
villat hienot lainehilta.<br>
"Siitä liitti liukkahasti,<br>
kapaloitsi kaunihisti<br>
vaahterisehen vasuhun,<br>
kaunoisehen kätkyehen.<br>
Nostatti kapalonuorat,<br>
vitjat kultaiset kuletti<br>
oksalle olovimmalle,<br>
lehvälle leve'immälle.<br>
"Tuuitteli tuttuansa,<br>
liekutteli lempeänsä<br>
alla kuusen kukkalatvan,<br>
alla penseän petäjän.<br>
Siinä otsosen sukesi,<br>
jalokarvan kasvatteli<br>
vieressä metisen viian,<br>
simaisen salon sisässä.<br>
"Kasvoi otso kaunihiksi,<br>
yleni ylen ehoksi:<br>
lyhyt jalka, lysmä polvi,<br>
tasakärsä talleroinen,<br>
pää levyt, nenä nykerä,<br>
karva kaunis röyhetyinen.<br>
Ei ollut vielä hampahia<br>
eikä kynsiä kyhätty.<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
'Kyheäisin kynnet tuolle,<br>
kanssa hampahat hakisin,<br>
kun tuo ei vioille saisi,<br>
painuisi pahoille töille.'<br>
"Niin otso valansa vannoi<br>
polvilla metsän emännän,<br>
eessä julkisen Jumalan,<br>
alla kasvon kaikkivallan,<br>
ei tehäksensä pahoa,<br>
ruveta rumille töille.<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
Tapiolan tarkka vaimo,<br>
läksi hammasta hakuhun,<br>
kynsiä kyselemähän<br>
pihlajilta piuke'ilta,<br>
katajilta karke'ilta,<br>
jukaisilta juurikoilta,<br>
kesunkannoilta kovilta:<br>
eipä sieltä kynttä saanut<br>
eikä hammasta tavannut.<br>
"Honka kasvoi kankahalla,<br>
kuusi kummulla yleni,<br>
hongassa hopeaoksa,<br>
kultaoksa kuusosessa:<br>
ne kapo käsin tavoitti,<br>
niistä kynsiä kyhäsi,<br>
niitä liitti leukaluuhun,<br>
ikenihin istutteli.<br>
"Siitä laski lallokkinsa,<br>
ulos lempensä lähetti;<br>
pani suota soutamahan,<br>
viitoa vitaisemahan,<br>
ahoviertä astumahan,<br>
kangasta kapuamahan.<br>
Käski käyä kaunihisti,<br>
soreasti sorkutella,<br>
elellä ajat iloiset,<br>
kulutella kuulut päivät<br>
suon selillä, maan navoilla,<br>
kisakangasten perillä,<br>
käyä kengättä kesällä,<br>
sykysyllä syylingittä;<br>
asua ajat pahemmat,<br>
talvikylmät kyhmästellä<br>
tuomisen tuvan sisässä,<br>
havulinnan liepehellä,<br>
kengällä korean kuusen,<br>
katajikon kainalossa,<br>
alla viien villavaipan,<br>
alla kaapuan kaheksan.<br>
"Sieltä sain nyt saalihini,<br>
ehätin tämän eräni."<br>
Väki nuori noin sanovi,<br>
väki vanha virkkelevi:<br>
"Mitä tehen metsä mieltyi,<br>
metsä mieltyi, korpi kostui,<br>
ihastui salon isäntä,<br>
taipui ainoinen Tapio,<br>
jotta antoi ainokkinsa,<br>
menetti mesikkisensä?<br>
Oliko keihon keksimistä<br>
eli nuolen noutamista?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Hyvin meihin metsä mieltyi,<br>
metsä mieltyi, korpi kostui,<br>
ihastui salon isäntä,<br>
taipui ainoinen Tapio.<br>
"Mielikki, metsän emäntä,<br>
Tellervo, Tapion neiti,<br>
metsän neiti muoto kaunis,<br>
metsän piika pikkarainen,<br>
läksi tietä neuvomahan,<br>
rastia rakentamahan,<br>
tien vieriä viittomahan,<br>
matkoa opastamahan.<br>
Veisti pilkat pitkin puita,<br>
rastit vaaroihin rakenti<br>
jalon otsosen oville,<br>
rahasaaren rantehille.<br>
"Sitte sinne tultuani,<br>
perillen osattuani<br>
ei ollut keihon keksimistä,<br>
ampuen ajelemista:<br>
itse vieri vempeleltä,<br>
horjahti havun selältä;<br>
risut rikkoi rintapäänsä,<br>
varvut vatsansa hajotti."<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Otsoseni, ainoiseni,<br>
lintuseni, lempiseni!<br>
Päästä nyt tänne pääripasi,<br>
pujota puraisimesi,<br>
heitä harvat hampahasi,<br>
liitä leukasi leveät!<br>
Eläkä pane pahaksi,<br>
jos meille mikä tulisi,<br>
luien luske, päien pauke,<br>
kova hammasten kolina!<br>
"Jo otan nenän otsolta<br>
nenän entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Otan ma otsolta korvan<br>
korvan entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Otan ma otsolta silmän<br>
silmän entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Otan ma otsan otsolta<br>
otsan entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Otan ma otsolta turvan<br>
turvan entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Otan ma otsolta kielen<br>
kielen entisen avuksi;<br>
en ota osattomaksi<br>
enkä aivan ainoaksi.<br>
"Sen nyt mieheksi sanoisin,<br>
urohoksi arvoaisin,<br>
joka umpiluut lukisi,<br>
saisi sarjahampahuiset<br>
leuasta teräksisestä<br>
rusamilla rautaisilla."<br>
Eipä toista tullutkana,<br>
ei ollut urosta tuota.<br>
Itse umpiluut lukevi,<br>
sarjahampahat sanovi<br>
alla luisten polviensa,<br>
rautaisten rusamiensa.<br>
Otti hampahat otsolta.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Metsän otsonen, omena,<br>
metsän kaunis källeröinen!<br>
Nyt on matka käyäksesi,<br>
retki reiahellaksesi<br>
tästä pienestä pesästä,<br>
matalaisesta majasta<br>
korkeampahan kotihin,<br>
avarampahan asuhun.<br>
"Lähe nyt, kulta, kulkemahan,<br>
rahan armas, astumahan,<br>
sivutse sikojen teistä,<br>
poikki porsasten poluista<br>
vasten varvikkomäkeä,<br>
kohti vuorta korkeata<br>
petäjähän penseähän,<br>
honkahan havusatahan!<br>
Hyvä siin' on ollaksesi,<br>
armas aikaellaksesi<br>
- kuuluvilla karjan kellon,<br>
luona tiukujen tirinän."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
jo tuli kotihin tuolta.<br>
Väki nuori noin sanovi,<br>
kansa kaunis lausutteli:<br>
"Minne saatit saalihisi,<br>
kunne ennätit eräsi?<br>
Lienet jäälle jättänynnä,<br>
uhkuhun upottanunna,<br>
suomutihin sortanunna,<br>
kaivanunna kankahasen."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Enpä jäälle jättänynnä,<br>
uhkuhun upottanunna:<br>
siinä koirat siirteleisi,<br>
linnut liiat peitteleisi;<br>
enkä suohon sortanunna,<br>
kaivanunna kankahasen:<br>
siinä toukat turmeleisi,<br>
söisi mustat muurahaiset.<br>
"Tuonne saatin saalihini,<br>
ehätin erän vähäni<br>
kultakunnahan kukulle,<br>
vaskiharjun hartioille.<br>
Panin puuhun puhtahasen,<br>
honkahan havusatahan,<br>
oksalle olovimmalle,<br>
lehvälle leve'immälle<br>
iloksi inehmisille,<br>
kunnioiksi kulkijoille.<br>
"Ikenin panin itähän,<br>
silmin loin on luotehesen.<br>
Enkä aivan latvasehen:<br>
oisin luonut latvasehen,<br>
siinä tuuli turmeleisi,<br>
ahava pahoin panisi;<br>
enkä pannut maavarahan:<br>
oisin pannut maavarahan,<br>
siat siinä siirteleisi,<br>
alakärsät käänteleisi."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laikahtihe laulamahan<br>
illan kuulun kunniaksi,<br>
päivän päätyvän iloksi.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Piä nyt, pihti, valkeata,<br>
jotta lauloa näkisin!<br>
Lauloa luku tulevi,<br>
suuni soia tahtelevi."<br>
Siinä lauloi jotta soitti,<br>
pitkin iltoa iloitsi.<br>
Lausui laulunsa lopulla,<br>
itse virkki viimeiseksi:<br>
"Anna toisteki, Jumala,<br>
vastaki, vakainen Luoja,<br>
näin näissä ilottavaksi,<br>
toiste toimiteltavaksi,<br>
näissä häissä pyylypoian,<br>
pitkävillaisen pioissa!<br>
"Anna ainaki, Jumala,<br>
toisteki, totinen Luoja,<br>
rastia rakettaviksi,<br>
puita pilkoteltaviksi<br>
urohoisessa väessä,<br>
miehisessä joukkiossa!<br>
"Anna ainaki, Jumala,<br>
toisteki, totinen Luoja,<br>
soivaksi Tapion torven,<br>
metsän pillin piukovaksi<br>
näillä pienillä pihoilla,<br>
kape'illa kartanoilla!<br>
Päivät soisin soitettavan,<br>
illat tehtävän iloa<br>
näillä mailla, mantereilla,<br>
Suomen suurilla tiloilla,<br>
nuorisossa nousevassa,<br>
kansassa kasuavassa."<br>



<hr/>
<h3 id="47">Seitsemäsviidettä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen<br>
kauan soitti kanteletta,<br>
sekä soitti jotta lauloi,<br>
jotta ilmankin iloitsi.<br>
Soitto kuului kuun tupihin,<br>
ilo päivän ikkunoille.<br>
Kuu tuvastahan tulevi,<br>
astui koivun konkelolle,<br>
päivä päätyi linnastansa,<br>
loihe latvahan petäjän<br>
kanteletta kuulemahan,<br>
iloa imehtimähän.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
siitä päivän kiinni saapi,<br>
kuuhuen käsin tavoitti,<br>
kuun on koivun konkelolta,<br>
päivän latvasta petäjän.<br>
Ne kohta kotihin saattoi,<br>
pimeähän Pohjolahan.<br>
Kätki kuun kumottamasta<br>
kirjarintahan kivehen,<br>
lauloi päivän paistamasta<br>
vuorehen teräksisehen.<br>
Itse tuossa noin saneli:<br>
"Ellös täältä ilman pääskö,<br>
nousko, kuu, kumottamahan,<br>
pääskö, päivä, paistamahan,<br>
kun en käyne päästämähän,<br>
itse tulle noutamahan<br>
yheksän orihin kanssa,<br>
yhen tamman kantamalla!"<br>
Kun oli kuun kulettanunna<br>
sekä päivän saattanunna<br>
Pohjolan kivimäkehen,<br>
rautaisehen kalliohon,<br>
jopa valkean varasti,<br>
tulen Väinölän tuvilta:<br>
sai tuvat tulettomaksi,<br>
pirtit valkeattomaksi.<br>
Jo oli yö alinomainen,<br>
pitkä, pilkkoisen pimeä.<br>
Oli yö Kalevalassa,<br>
noilla Väinölän tuvilla<br>
sekä tuolla taivahassa,<br>
Ukon ilman istuimilla.<br>
Tukela on tuletta olla,<br>
vaiva suuri valkeatta,<br>
ikävä inehmisien,<br>
ikävä itsen Ukonki.<br>
Tuo Ukko, ylijumala,<br>
itse ilman suuri luoja,<br>
alkoi tuota ouostella.<br>
Arvelee, ajattelevi,<br>
mikä kumma kuun e'essä,<br>
mikä terhen päivän tiessä,<br>
kun ei kuu kumotakana<br>
eikä päivä paistakana.<br>
Astui pilven äärtä myöten,<br>
taivahan rajoa myöten<br>
sukassa sinertävässä,<br>
kirjavassa kaplukassa;<br>
kävi kuuta etsimähän,<br>
päiveä tapoamahan:<br>
eipä kuuta löyäkänä,<br>
päiveä tapoakana.<br>
Tulta iski ilman Ukko,<br>
valahutti valkeata<br>
miekalla tuliterällä,<br>
säilällä säkenevällä;<br>
iski tulta kyntehensä,<br>
järskytti jäsenehensä<br>
ylähällä taivosessa,<br>
tähtitarhojen tasalla.<br>
Saipa tulta iskemällä.<br>
Kätkevi tulikipunan<br>
kultaisehen kukkarohon,<br>
hope'isehen kehä'än.<br>
Antoi neien tuuitella,<br>
ilman immen vaapotella<br>
kuun uuen kuvoamaksi,<br>
uuen auringon aluksi.<br>
Neiti pitkän pilven päällä,<br>
impi ilman partahalla<br>
tuota tulta tuuitteli,<br>
valkeaista vaapotteli<br>
kultaisessa kätkyessä,<br>
hihnoissa hope'isissa.<br>
Hope'iset orret notkui,<br>
kätkyt kultainen kulisi,<br>
pilvet liikkui, taivot naukui,<br>
taivon kannet kallistihe<br>
tulta tuuiteltaessa,<br>
valkeaista vaapottaissa.<br>
Impi tulta tuuitteli,<br>
vaapotteli valkeaista,<br>
tulta sormilla somitti,<br>
käsin vaali valkeaista:<br>
tuli tuhmalta putosi,<br>
valkea varattomalta,<br>
kätösiltä kääntelijän,<br>
sormilta somittelijan.<br>
Taivas reikihin repesi,<br>
ilma kaikki ikkunoihin.<br>
Kirposi tulikipuna,<br>
suikahti punasoronen,<br>
läpi läikkyi taivosista,<br>
puhki pilvistä pirisi,<br>
läpi taivahan yheksän,<br>
halki kuuen kirjokannen.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Veli, seppo Ilmarinen!<br>
Lähtekämme katsomahan,<br>
saakamme opastumahan,<br>
mikä tuo tuli tulonen,<br>
outo valkea valahti<br>
yläisistä taivosista<br>
alaisihin maaemihin,<br>
jos olisi kuun kehänen<br>
eli päivän pyöryläinen!"<br>
Läksivät urosta kaksi.<br>
Astuivat, ajattelivat,<br>
miten tuonne tullaksensa<br>
ja kuten osataksensa<br>
tulen siirtymäsijoille,<br>
valkean valantomaille.<br>
Joki joutuvi etehen,<br>
melkeän meren tapainen.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
alkoi veisteä venettä,<br>
alla korven kolkutella.<br>
Toinen seppo Ilmarinen<br>
laati kuusesta meloja,<br>
petäjästä järkäleitä.<br>
Sai venonen valmihiksi<br>
hankoinensa, airoinensa;<br>
niin veivät venon vesille.<br>
Soutelevat, joutelevat<br>
ympäri Nevan jokea,<br>
Nevan nientä kiertelevät.<br>
Ilmatar, ihana impi,<br>
vanhin luonnon tyttäristä,<br>
tuopa vastahan tulevi<br>
puhutellen, lausutellen:<br>
"Mitä miehiä olette,<br>
kuinka teitä kutsutahan?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Merimiehiä olemme,<br>
minä vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen.<br>
Vaan sano oma sukusi,<br>
kuin sinua kutsutahan!"<br>
Vaimo tuon sanoiksi virkki:<br>
"Minä olen vanhin vaimoksia,<br>
vanhin ilman impilöitä,<br>
ensin emä itselöitä,<br>
joll' on vihki viien vaimon,<br>
muoto kuuen morsiamen.<br>
Minne te menette, miehet,<br>
kunne läksitte, urohot?"<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Tukehtui tulonen meiltä,<br>
vaipui meiltä valkeainen.<br>
Viikon on tuletta oltu,<br>
pime'issä piileskelty.<br>
Nyt on meillä mielessämme<br>
mennä tulta tietämähän,<br>
jok' on tullut taivahasta,<br>
päältä pilvien pu'onnut."<br>
Vaimo tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Tuli on tuima tie'ettävä,<br>
valkeainen vaaittava.<br>
Jo teki tuli tekoset,<br>
valkea vahingot laati!<br>
Tuikahti tulikipuna,<br>
putosi punakeränen<br>
Luojan luomilta tiloilta,<br>
Ukon ilman iskemiltä<br>
läpi taivahan tasaisen,<br>
halki tuon ihalan ilman,<br>
puhki reppänän retuisen,<br>
kautta kuivan kurkihirren<br>
Tuurin uutehen tupahan,<br>
Palvoisen laettomahan.<br>
"Sitte sinne tultuansa<br>
Tuurin uutehen tupahan<br>
panihe pahoille töille,<br>
löihe töille törke'ille:<br>
rikkoi rinnat tyttäriltä,<br>
neitosilta nännit näppi,<br>
turmeli pojalta polvet,<br>
isännältä parran poltti.<br>
"Äiti lastansa imetti<br>
kätkyessä vaivaisessa.<br>
Tuohon tultua tulonen<br>
jo teki pahinta työtä:<br>
poltti lapsen kätkyestä,<br>
poltti paarmahat emolta.<br>
Se lapsi meni Manalle,<br>
toki poika Tuonelahan,<br>
ku oli luotu kuolemahan,<br>
katsottu katoamahan<br>
tuskissa tulen punaisen,<br>
vaike'issa valkeaisen.<br>
"Niin emo enemmän tiesi,<br>
ei emo Manalle mennyt;<br>
se tunsi tulen manata,<br>
valkeaisen vaivutella<br>
läpi pienen neulansilmän,<br>
halki kirvehen hamaran,<br>
puhki kuuman tuuran putken,<br>
pitkin pellon pientaretta."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse ennätti kysyä:<br>
"Kunne tulet tuosta läksi,<br>
kunne kiiähti kipunat<br>
Tuurin pellon pientarelta?<br>
Metsällenkö vai merelle?"<br>
Vaimo vastaten sanovi,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Tuli tuosta mennessänsä,<br>
valkeainen vierressänsä<br>
ensin poltti paljo maita,<br>
paljo maita, paljo soita;<br>
viimein vierähti vetehen,<br>
aaltoihin Aluen järven:<br>
se oli syttyä tulehen,<br>
säkehinä säihkyellä.<br>
"Kolmasti kesäisnä yönä,<br>
yheksästi syksy-yönä,<br>
kuohui kuusien tasalle,<br>
ärjyi päälle äyrähien<br>
tuon tuiman tulen käsissä,<br>
varin valkean väessä.<br>
"Kuohui kuiville kalansa,<br>
arinoille ahvenensa.<br>
Kalat tuossa katselevat,<br>
ahvenet ajattelevat,<br>
miten olla, kuin eleä:<br>
ahven itki aittojansa,<br>
kalat kartanoisiansa,<br>
kiiski linnoa kivistä.<br>
"Läksi ahven kyrmyniska,<br>
tavoitti tulisoroista:<br>
eipä ahven saanutkana.<br>
Niin meni sinervä siika:<br>
se nieli tulisorosen,<br>
vajotteli valkeaisen.<br>
"Jo vettyi Aluen järvi,<br>
pääsi päältä äyrästensä<br>
sijallensa entiselle<br>
yhtenä kesäisnä yönä.<br>
"Oli aikoa vähäisen:<br>
tuli tuska nielijälle,<br>
vaikea vajottajalle,<br>
pakko paljo syönehelle.<br>
"Uiskenteli, kuiskenteli.<br>
Uipi päivän, uipi toisen<br>
siikasaarien sivuja,<br>
lohiluotojen lomia,<br>
tuhannen nenätse niemen,<br>
sa'an saaren kainalotse.<br>
Joka niemi neuvon pisti,<br>
joka saari sai sanoman:<br>
'Ei ole vienossa ve'essä,<br>
Aluessa ankehessa<br>
kalan kurjan nielijätä,<br>
katalan kaottajata<br>
näissä tuskissa tulosen,<br>
vaivannoissa valkeaisen.'<br>
"Niin kuuli kulea kuuja,<br>
nieli tuon sinervän siian.<br>
Oli aikoa vähäisen:<br>
tuli tuska nielijälle,<br>
vaikea vajottajalle,<br>
pakko paljo syönehelle.<br>
"Uiskenteli, kuiskenteli.<br>
Uipi päivän, uipi toisen<br>
lohiluotojen lomia,<br>
kalahauin kartanoita,<br>
tuhannen nenitse niemen,<br>
sa'an saaren kainaloitse.<br>
Joka niemi neuvon pisti,<br>
joka saari sai sanoman:<br>
'Ei ole vienossa ve'essä,<br>
Aluessa ankehessa<br>
kalan kurjan appajata,<br>
katalan kaottajata<br>
tuskissa tulen palavan,<br>
vaivannoissa valkeaisen.'<br>
"Niin tuli halea hauki,<br>
nieli tuon kulean kuujan.<br>
Oli aikoa vähäisen:<br>
tuli tuska nielijälle,<br>
vaikea vajottajalle,<br>
pakko paljo syönehelle.<br>
"Uiskenteli, kuiskenteli.<br>
Uipi päivän, uipi toisen<br>
lokkiluotojen lomitse,<br>
kajavan kivikaritse,<br>
tuhannen nenätse niemen,<br>
sa'an saaren kainalotse.<br>
Joka niemi neuvon pisti,<br>
joka saari sai sanoman:<br>
'Ei ole vienossa ve'essä,<br>
Aluessa ankehessa<br>
kalan kurjan nielijätä,<br>
katalan kaottajata<br>
tuskissa tulen palavan,<br>
vaivannoissa valkeaisen.'"<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
toinen seppo Ilmarinen<br>
nuotan niinisen kutovi,<br>
katajaisen kaikuttavi;<br>
sen painoi pajuvesillä,<br>
raian kuorilla rakenti.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
työnti naiset nuottaselle.<br>
Läksi naiset nuottaselle,<br>
sisarekset silpomahan.<br>
Soutelevat, luitelevat<br>
niemi nientä, saari saarta,<br>
lohiluotojen lomatse,<br>
siikasaarien sivutse<br>
ruskeahan ruoikkohon,<br>
kaunihisen kaislikkohon.<br>
Pyritähän, pyyetähän,<br>
ve'etähän, vellotahan<br>
- nurin nuotta potketahan,<br>
väärin veetähän apaja:<br>
ei saa'a sitä kaloa,<br>
kuta kilvoin pyyetähän.<br>
Veljekset vesille läksi,<br>
miehet nuotalle menevät.<br>
Pohetahan, potketahan,<br>
ve'etähän, vennotahan<br>
lahen suita, luo'on päitä,<br>
Kalevan kivikaria:<br>
ei saa'a kaloa tuota,<br>
mitä tarkoin tarvittihin.<br>
Tullut ei halea hauki<br>
vienoilta lahen vesiltä<br>
eikä suurelta selältä:<br>
kalat pienet, verkot harvat.<br>
Jo tuossa kalat valitti,<br>
hauki hauille sanovi,<br>
kysyi siika säynähältä,<br>
lohi toiselta lohelta:<br>
"Joko kuoli kuulut miehet,<br>
katosi Kalevan poiat,<br>
liinanuotan nuikuttajat,<br>
lankapaulan laaittajat,<br>
suuren tarpoimen talujat,<br>
pitkän varren vaikuttajat?"<br>
Kuuli vanha Väinämöinen.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei ole kuollehet urohot,<br>
kaatunut Kalevan kansa.<br>
Yksi kuoli, kaksi syntyi,<br>
joill' on tarpoimet paremmat,<br>
varret vaaksoa pitemmät,<br>
nuotat kahta kauheammat."<br>



<hr/>
<h3 id="48">Kahdeksasviidettä runo</h3>


Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
tuosta tuumille tulevi,<br>
ajeleiksen arveloille<br>
nuotan liinaisen kutoa,<br>
satahisen saautella.<br>
Jopa tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Onko liinan kylväjätä,<br>
kylväjätä, kyntäjätä,<br>
verkko valmistellakseni,<br>
satasilmä saa'akseni<br>
kalan kurjan tappajaksi,<br>
katalan kaottajaksi?"<br>
Löytähän vähäisen maata,<br>
paikkoa palamatointa<br>
suurimmalla suon selällä,<br>
kahen kantosen lomassa.<br>
Kannon juuri kaivetahan:<br>
sieltä löytyi liinan siemen<br>
Tuonen toukan kätköksestä,<br>
maan maon varustamista.<br>
Olipa tuhkia läjänen,<br>
koko kuivia poroja<br>
purren puisen polttamilta,<br>
venehen kyettämiltä.<br>
Siihen liina kylvettihin,<br>
kypenihin kynnettihin,<br>
rannallen Aluen järven,<br>
peltohon saviperähän.<br>
Siitä silloin taimi nousi,<br>
pensi pellavas peritöin,<br>
liina liitotoin yleni<br>
yhtenä kesäisnä yönä.<br>
Yöllä liina kylvettihin,<br>
kuutamella kynnettihin,<br>
perattihin, koirittihin,<br>
nyhettihin, riivittihin,<br>
terävästi temmottihin,<br>
rotevasti rohkittihin.<br>
Vietihin likohon liina;<br>
sai pian lionneheksi.<br>
Nopeasti nostettihin,<br>
kiirehesti kuivattihin.<br>
Kohta tuotihin kotihin,<br>
pian luista luistettihin,<br>
loteasti loukuttihin,<br>
lipeästi lipsuttihin.<br>
Hapeasti harjattihin,<br>
hämysillä häpsittihin,<br>
joutui kohta kuontalolle,<br>
välehemmin värttinälle,<br>
yhtenä kesäisnä yönä,<br>
kahen päivyen kesellä.<br>
Sen sisaret kehreävät,<br>
kälykset kävylle lyövät,<br>
veljet verkoksi kutovat,<br>
apet ainoille panevat.<br>
Siinäkö käpynen kääntyi,<br>
palautui painopalko,<br>
kun sai nuotta valmihiksi,<br>
lankapaula laaituksi<br>
yhtenä kesäisnä yönä,<br>
vielä puolessa sitäki!<br>
Saipa nuotta valmihiksi,<br>
lankapaula laaituksi,<br>
perältä satoa syltä,<br>
siulat seitsentä satoa.<br>
Sen kivestivät somasti,<br>
lau'ustivat laatuisasti.<br>
Nuoret nuotalle menevät,<br>
vanhat koissa arvelevat:<br>
tokko tuota saatanehe,<br>
mitä mielin pyyetähän?<br>
Ve'etähän, vennotahan,<br>
pyyetähän, pynnetähän:<br>
ve'etähän pitkin vettä,<br>
pohetahan poiken vettä.<br>
Saa'ahan vähän kaloja:<br>
kiiskiä kirokaloja,<br>
ahvenia ruotaisia,<br>
särkiä sapikkahia;<br>
ei saatu sitä kaloa,<br>
kuta vasten nuotta tehty.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Oi on seppo Ilmarinen!<br>
Lähtekämme itse tuonne,<br>
kera verkkojen vesille!"<br>
Läksivät urosta kaksi,<br>
veivät verkkonsa vesille.<br>
Yksi siula heitettihin<br>
saarehen selällisehen,<br>
siula toinen heitettihin<br>
niittykannan niemeksehen;<br>
nostin tuonne laaitahan<br>
vanhan Väinön valkamahan.<br>
Pohetahan, potketahan,<br>
ve'etähän, vennätähän.<br>
Saa'ahan kaloja kyllin:<br>
ihveniä, ahvenia,<br>
tuimenia, taimenia,<br>
lahnoja, lohikaloja,<br>
kaikkia ve'en kaloja;<br>
ei saa'a kaloa tuota,<br>
kuta vasten nuotta tehty,<br>
lankapaula laaittuna.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
vielä verkkoja lisäsi;<br>
jatkoi siuloja sivulta<br>
viiellä sylisa'alla,<br>
köyttä saalla seitsemällä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Viekämme syville verkot,<br>
etemmä ehättäkämme,<br>
vetäkämme vettä vielä<br>
toki toinenkin apajas!"<br>
Verkot vietihin syville,<br>
ennätettihin etemmä;<br>
ve'ettihin vettä vielä<br>
toki toinenkin apajas.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Vellamo, ve'en emäntä,<br>
ve'en eukko ruokorinta!<br>
Tules paian muuttelohon,<br>
vaattehen vajehtelohon!<br>
Sinull' on rytinen paita,<br>
merenvaahtivaippa päällä,<br>
tuulen tyttären tekemä,<br>
Aallottaren antelema:<br>
minä annan liinapaian,<br>
panen aivan aivinaisen;<br>
se on Kuuttaren kutoma,<br>
Päivättären kehreämä.<br>
"Ahto, aaltojen isäntä,<br>
satahauan hallitsija!<br>
Ota virpi viittä syltä,<br>
salko seitsentä tapoa,<br>
jolla selät seuruelet,<br>
meren pohjat meuruelet,<br>
nostat ruotaisen romuen,<br>
kaiotat kalaisen karjan<br>
tämän nuotan nostimille,<br>
satalauan laskimille,<br>
kalaisista kaartehista,<br>
lohisista loukeroista,<br>
suurilta selän navoilta,<br>
synkiltä syväntehiltä,<br>
päivän paistamattomilta,<br>
hiekan hieromattomilta!"<br>
Pikku mies merestä nousi,<br>
uros aalloista yleni;<br>
seisovi meren selällä.<br>
Siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Onko tarve tarpojata,<br>
puun pitkän pitelijätä?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Onpa tarve tarpojata,<br>
puun pitkän pitelijätä."<br>
Mies pieni, uros vähäinen,<br>
hongan rannalta hotaisi,<br>
puun pitkän petäjiköstä,<br>
paaen painoi tarpoimeksi.<br>
Kyselevi, lauselevi:<br>
"Tarvonko väen mukahan,<br>
oike'in olan takoa,<br>
vai tarvon asun mukahan?"<br>
Vanha viisas Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Jos tarvot asun mukahan,<br>
äijä on siinä tarpomista."<br>
Mies pieni, uros vähäinen,<br>
jo nyt tuossa tarpaisevi,<br>
tarpovi asun mukahan;<br>
kaiotti kaloja paljon<br>
tuon on nuotan nostimille,<br>
satalauan laskimille.<br>
Seppo airoilla asuvi;<br>
vaka vanha Väinämöinen<br>
itse on nuotan nostajana,<br>
lankapaulan lappajana.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen:<br>
"Jo nyt on kalainen karja<br>
tämän nuotan nostimilla,<br>
satalauan laskimilla."<br>
Siitä nuotta nostetahan,<br>
puretahan, puistetahan<br>
venehesen Väinämöisen:<br>
saa'ahan kalainen karhi,<br>
kut' oli vasten nuotta tehty,<br>
lankapaula laaittuna.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
viiletti venehen maalle<br>
sivuhun sinisen sillan,<br>
päähän portahan punaisen.<br>
Siivosi kalaisen karhin,<br>
purki ruotaisen romuen:<br>
sai sieltä halean hauin,<br>
kut' oli viikon pyyettynä.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuossa arvelevi:<br>
"Ruohinko käsin ruveta<br>
ilman rautarukkasitta,<br>
kivisittä kintahitta,<br>
vaskisitta vanttuhitta?"<br>
Senpä kuuli Päivän poika.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Minä hauin halkoaisin,<br>
tohtisin käsiksi käyä,<br>
kun oisi isoni puukko,<br>
veitsi valtavanhempani."<br>
Vieri veitsi taivosesta,<br>
puukko pilvistä putosi,<br>
pää kulta, terä hopea,<br>
vieri vyölle Päivän poian.<br>
Niin pätevä Päivän poika<br>
tuon veitsen käsin tavoitti;<br>
sillä hauin halkaisevi,<br>
suu levän levittelevi.<br>
Vatsassa halean hauin<br>
löytähän kulea kuuja;<br>
vatsassa kulean kuujan,<br>
siell' oli sileä siika.<br>
Halkaisi sileän siian:<br>
sai sieltä sinikeräsen<br>
siian suolen soukerosta,<br>
kolmannesta koukerosta.<br>
Kehitti sinikeräsen:<br>
sisältä sinikeräsen<br>
putosi punakeränen.<br>
Purki tuon punakeräsen:<br>
keskeltä punakeräsen<br>
tapasi tulisorosen,<br>
jok' oli tullut taivosesta,<br>
puhki pilvien pu'onnut,<br>
päältä taivosen kaheksan,<br>
ilmalta yheksänneltä.<br>
Väinämöisen arvellessa,<br>
millä tuota vietänehe<br>
tupihin tulettomihin,<br>
pime'ihin pirttilöihin,<br>
jopa tuikahti tulonen,<br>
pääsi käestä Päivän poian.<br>
Poltti parran Väinämöisen;<br>
sepolta sitäi pahemmin<br>
tuli poltti poskipäitä,<br>
käsiänsä kärventeli.<br>
Meni siinä mennessänsä<br>
aalloitse Aluen järven.<br>
Karkasi katajikolle,<br>
niin paloi katajakangas;<br>
kohautti kuusikkohon:<br>
poltti kuusikon komean.<br>
Vieri vieläkin etemmä,<br>
poltti puolen Pohjan maata,<br>
sakaran Savon rajoa,<br>
kahen puolen Karjalata.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse läksi astumahan,<br>
ylös korpehen kohosi<br>
tuon tuiman tulen jälille.<br>
Tapasi tulosen tuolta<br>
kahen kannon juuren alta,<br>
leppäpökkelön sisästä,<br>
lahokannon kainalosta.<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Tulonen, Jumalan luoma,<br>
luoma Luojan, valkeainen!<br>
Syyttäpä menit syville,<br>
asiatta aivan kauas!<br>
Teet paremmin, kun paloat<br>
kivisehen kiukahasen,<br>
kytkeihet kypenihisi,<br>
himmennäihet hiilihisi,<br>
päivällä pi'eltäväksi<br>
kotapuissa koivuisissa,<br>
yöllä piileteltäväksi<br>
kehän kultaisen kuvussa."<br>
Tempasi tulikipunan<br>
palavoihin pakkuloihin,<br>
koivun kääpihin kovihin,<br>
vaskisehen kattilahan.<br>
Kantoi tulta kattilassa,<br>
koivun kuorella kuletti<br>
nenähän utuisen niemen,<br>
päähän saaren terhenisen:<br>
sai tuvat tulelliseksi,<br>
pirtit valkealliseksi.<br>
Itse seppo Ilmarinen<br>
syrjin syöstihe merehen,<br>
veäikse vesikivelle,<br>
rantapaaelle paneikse<br>
tuskissa tulen palavan,<br>
vaike'issa valkeaisen.<br>
Siinä tulta tummenteli,<br>
valkeaista varventeli.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tulonen, Jumalan luoma,<br>
panu, poika Aurinkoisen!<br>
Mikä sun pani pahaksi,<br>
jotta poltit poskiani,<br>
kuumotit kupehiani,<br>
ääriäni ärjöttelit?<br>
"Millä nyt tulta tummentelen,<br>
valkeaista varventelen,<br>
teen tulen tehottomaksi,<br>
valkean varattomaksi,<br>
ettei viikkoa vihoisi,<br>
kovin kauan karvastaisi?<br>
"Tule, tytti, Turjan maalta,<br>
neiti, laskeite Lapista<br>
hyyssä sukka, jäässä kenkä,<br>
hallassa hamehen helmat,<br>
hyinen kattila käessä,<br>
jäinen kauha kattilassa!<br>
Viskoa vilua vettä,<br>
riittehistä ripsuttele<br>
paikoille palanehille,<br>
tulen tuhmille vihoille!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
tule, poika, Pohjolasta,<br>
lapsi, täyestä Lapista,<br>
mies pitkä, Pimentolasta,<br>
korpikuusien kokoinen,<br>
suopetäjän suuruhinen,<br>
hyiset kintahat käessä,<br>
hyiset saappahat jalassa,<br>
hyinen lakki päälaella,<br>
hyinen vyöhyt vyölle vyötty!<br>
"Tuo'os hyytä Pohjolasta,<br>
jäätä kylmästä kylästä!<br>
Paljo on hyytä Pohjolassa,<br>
jäätä kylmässä kylässä:<br>
hyyss' on virrat, jäässä järvet,<br>
ilmat kaikki iljenessä;<br>
hyiset hyppivät jänikset,<br>
jäiset karhut karkelevat<br>
keskellä lumimäkeä,<br>
lumivaaran liepehellä;<br>
hyiset joutsenet joluvat,<br>
jäiset sorsat soutelevat<br>
keskellä lumijokea,<br>
jäisen kosken korvaksella.<br>
"Hyytä kelkalla vetäös,<br>
jäätä reellä reutoellos<br>
tuiman tunturin laelta,<br>
vaaran vankan liepeheltä!<br>
Sillä hyyllä hyy'yttele,<br>
jäävilulla jäähyttele<br>
tulen viemiä vikoja,<br>
panun tuiki paahtamia!<br>
"Kun ei tuosta kyllin liene,<br>
oi Ukko ylijumala,<br>
Ukko, pilvien pitäjä,<br>
hattarojen hallitsija,<br>
iätä iästä pilvi,<br>
jänkä lännestä lähetä,<br>
syrjin yhtehen syseä,<br>
lomatusten loukahuta!<br>
Sa'a hyytä, sa'a jäätä,<br>
sa'a voietta hyveä<br>
paikoille palanehille,<br>
vian tuiki tullehille!"<br>
Sillä seppo Ilmarinen<br>
tuota tulta tummenteli,<br>
valkeata vaimenteli.<br>
Sai seppo paranneheksi,<br>
entisellehen ehoksi<br>
tuimista tulen vioista.<br>



<hr/>
<h3 id="49">Yhdeksäsviidettä runo</h3>


Ain' on päivä paistamatta,<br>
kuu kulta kumottamatta<br>
noilla Väinölän tuvilla,<br>
Kalevalan kankahilla.<br>
Vilu viljalle tulevi,<br>
karjoille olo kamala,<br>
outo ilman lintusille,<br>
ikävä imehnoisille,<br>
kun ei konsa päivyt paista<br>
eikä kuuhuet kumota.<br>
Hauki tiesi hauan pohjat,<br>
kokko lintujen kulennan,<br>
tuuli haahen päiväyksen;<br>
ei tieä imehnon lapset,<br>
milloin aamu alkanevi,<br>
milloin yö yrittänevi<br>
nenässä utuisen niemen,<br>
päässä saaren terhenisen.<br>
Nuoret neuvoa pitävät,<br>
ikäpuolet arvelevat,<br>
kuinka kuutta lietänehe,<br>
päivättä elettänehe<br>
noilla raukoilla rajoilla,<br>
poloisilla Pohjan mailla.<br>
Neiet neuvoa pitävät,<br>
orpanat osaelevat.<br>
Päätyvät sepon pajahan.<br>
Sanovat sanalla tuolla:<br>
"Nouse, seppo, seinän alta,<br>
takoja, kiven takoa<br>
takomahan uutta kuuta,<br>
uutta auringon keheä!<br>
Pah' on kuun kumottamatta,<br>
outo päivän paistamatta."<br>
Nousi seppo seinän alta,<br>
takoja kiven takoa<br>
takomahan uutta kuuta,<br>
uutta auringon kehäistä.<br>
Kuun on kullasta kuvasi,<br>
hopeasta päivän laati.<br>
Tuli vanha Väinämöinen,<br>
ovelle asetteleikse.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Oi on seppo veikkoseni!<br>
Mitä paukutat pajassa,<br>
ajan kaiken kalkuttelet?"<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kuuta kullaista kuvoan,<br>
hope'ista aurinkoa<br>
tuonne taivahan laelle,<br>
päälle kuuen kirjokannen."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Jo nyt laait joutavia!<br>
Ei kumota kulta kuuna,<br>
paista päivänä hopea."<br>
Seppo kuuhuen kuvasi,<br>
takoi päivän valmihiksi.<br>
Noita nosteli halulla,<br>
kaunihisti kannatteli,<br>
kuun on kuusen latvasehen,<br>
päivän pitkän männyn päähän.<br>
Hiki vieri viejän päästä,<br>
kaste kantajan otsasta<br>
työssä tuiki työlähässä,<br>
nostannassa vaikeassa.<br>
Saipa kuun kohotetuksi,<br>
auringon asetetuksi,<br>
kuun on kuusen kukkuralle,<br>
päivyen petäjän päähän:<br>
eipä kuu kumotakana<br>
eikä päivyt paistakana.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Nyt on aika arvan käyä,<br>
miehen merkkiä kysyä,<br>
minne meiltä päivä päätyi,<br>
kunne meiltä kuu katosi."<br>
Itse vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
leikkasi lepästä lastut,<br>
laittoi lastut laaullensa,<br>
kävi arvat kääntämähän,<br>
sormin arvat suortamahan.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Kysyn Luojalta lupoa,<br>
vaain varsin vastinetta.<br>
Sano totta, Luojan merkki,<br>
juttele, Jumalan arpa:<br>
minne meiltä päivä päätyi,<br>
kunne meiltä kuu katosi,<br>
kun ei ilmoisna ikänä<br>
nähä noita taivahalla?<br>
"Sano, arpa, syytä myöten,<br>
elä miehen mieltä myöten,<br>
tuo tänne toet sanomat,<br>
varmat liitot liikahuta!<br>
Jos arpa valehteleisi,<br>
niin arvo alennetahan:<br>
arpa luoahan tulehen,<br>
merkki miesten poltetahan."<br>
Toi arpa toet sanomat,<br>
merkki miesten vastoavi:<br>
sanoi päivän saaneheksi,<br>
kuun tuonne kaonneheksi<br>
Pohjolan kivimäkehen,<br>
vaaran vaskisen sisähän.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
siitä tuon sanoiksi virkki:<br>
"Jos ma nyt lähen Pohjolahan,<br>
Pohjan poikien poluille,<br>
saan ma kuun kumottamahan,<br>
päivä kullan paistamahan."<br>
Jopa läksi jotta joutui<br>
pimeähän Pohjolahan.<br>
Astui päivän, astui toisen:<br>
päivänäpä kolmantena<br>
jo näkyvi Pohjan portti,<br>
kivikummut kuumottavi.<br>
Ensin huuti huikahutti<br>
tuolla Pohjolan joella:<br>
"Tuokatte venettä tänne<br>
joen poikki päästäkseni!"<br>
Kun ei huuto kuulununna<br>
eikä tuotuna venettä,<br>
keräsi kekosen puita,<br>
kuivan kuusen lehväsiä;<br>
teki tulen rantaselle,<br>
saavutti savun sakean.<br>
Tuli nousi taivahalle,<br>
savu ilmahan sakeni.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
itse päätyi ikkunahan.<br>
Katsoi tuonne salmen suuhun,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mi tuolla tuli palavi,<br>
tuolla saaren salmen suulla?<br>
Pieni on sotatuliksi,<br>
suuri nuottavalke'iksi."<br>
Itse poika pohjolaisen<br>
pian pistihe pihalle<br>
katsomahan, kuulemahan,<br>
tarkasti tähyämähän:<br>
"On tuolla joen takana<br>
mies kempi kävelemässä."<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
jo huhusi toisen kerran:<br>
"Tuo venettä, Pohjan poika,<br>
Väinämöiselle venettä!"<br>
Niin sanovi Pohjan poika,<br>
itse lausui, vastaeli:<br>
"Ei täältä venehet joua.<br>
Tule sormin soutimina,<br>
kämmenin käsimeloina<br>
poikki Pohjolan joesta!"<br>
Siinä vanha Väinämöinen<br>
arvelee, ajattelevi:<br>
"Sep' ei miesi lienekänä,<br>
ku on tieltä myösteleikse."<br>
Meni haukina merehen,<br>
siikana silajoelle,<br>
pian uipi salmen poikki,<br>
välehen välin samosi.<br>
Astui jalan, astui toisen,<br>
Pohjan rannalle rapasi.<br>
Niin sanovi Pohjan poiat,<br>
paha parvi pauhoavi:<br>
"Käypä Pohjolan pihalle!"<br>
Meni Pohjolan pihalle.<br>
Pohjan poikaset sanovat,<br>
paha parvi pauhoavi:<br>
"Tules Pohjolan tupahan!"<br>
Meni Pohjolan tupahan;<br>
jalan polki porstuahan,<br>
laski kääkähän kätensä,<br>
siitä tunkihe tupahan,<br>
ajoihe katoksen alle.<br>
Siellä miehet mettä juovat,<br>
simoa sirettelevät,<br>
miehet kaikki miekka vyöllä,<br>
urohot sota-aseissa<br>
pään varalle Väinämöisen,<br>
surmaksi suvantolaisen.<br>
Nuo kysyivät tullehelta,<br>
sanoivat sanalla tuolla:<br>
"Ku sanoma kurjan miehen,<br>
tuuma uinehen urohon?"<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kuusta on sanomat kummat,<br>
päivästä iki-imehet.<br>
Minnes meiltä päivä päätyi,<br>
kunnes meiltä kuu katosi?"<br>
Pohjan poikaset sanovi,<br>
paha parvi lausueli:<br>
"Tuonne teiltä päivä päätyi,<br>
päivä päätyi, kuu katosi<br>
kirjarintahan kivehen,<br>
rautaisehen kalliohon.<br>
Sielt' ei pääse päästämättä,<br>
selviä selittämättä."<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Kun ei kuu kivestä pääsne,<br>
pääsne päivä kalliosta,<br>
käykämme käsirysyhyn,<br>
ruvetkamme miekkasille!"<br>
Veti miekan, riisti rauan,<br>
tempasi tupesta tuiman,<br>
jonka kuu kärestä paistoi,<br>
päivä västistä välähyi,<br>
hepo seisovi selällä,<br>
kasi naukui naulan tiessä.<br>
Mittelivät miekkojansa,<br>
koittelivat korttiansa:<br>
olipa pikkuista pitempi<br>
miekka vanhan Väinämöisen,<br>
yhtä ohrasen jyveä,<br>
olen kortta korkeampi.<br>
Mentihin ulos pihalle,<br>
tasarinnan tanterelle.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
löip' on kerran leimahutti,<br>
löipä kerran, löipä toisen:<br>
listi kuin naurihin napoja,<br>
lippasi kuin liinan päitä<br>
päitä Pohjan poikasien.<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
kävi kuuta katsomahan,<br>
päiveä kerittämähän<br>
kirjarinnasta kivestä,<br>
vuoresta teräksisestä,<br>
rautaisesta kalliosta.<br>
Astui tietä pikkuruisen,<br>
kulki matkoa vähäisen,<br>
niin näki vihannan saaren.<br>
Saarell' on komea koivu,<br>
koivun alla paasi paksu,<br>
alla paaen kallioinen,<br>
yheksin ovia eessä,<br>
saoin salpoja ovilla.<br>
Keksi piirtämän kivessä,<br>
valeviivan kalliossa.<br>
Veti miekkansa tupesta,<br>
kirjoitti kivehen kirjan<br>
miekalla tuliterällä,<br>
säilällä säkenevällä:<br>
katkesi kivi kaheksi,<br>
paasi kolmeksi pakahtui.<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
katsovi kiven rakohon:<br>
siellä kyyt olutta juovat,<br>
maot vierrettä vetävät<br>
kirjavan kiven sisässä,<br>
maksankarvaisen malossa.<br>
Sanoi vanha Väinämöinen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Sentähen emäntä raukat<br>
vähemmin olutta saavat,<br>
kunp' on kyyt oluen juovat,<br>
maot viertehen vetävät."<br>
Leikkasip' on pään maolta,<br>
katkoi kaulan käärmeheltä.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Elköhön sinä ikänä,<br>
tämän päivyen perästä<br>
kyyt juoko olosiamme,<br>
maot mallasjuomiamme!"<br>
Siitä vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
kourin koitteli ovia,<br>
salpoja sanan väellä:<br>
ei ovet käsin avau,<br>
salvat ei sanoista huoli.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Akka mies asehitoinna,<br>
konna kirves-kuokatoinna."<br>
Kohta lähtevi kotia,<br>
alla päin, pahoilla mielin,<br>
kun ei vielä kuuta saanut<br>
eikä päiveä tavannut.<br>
Sanoi lieto Lemminkäinen:<br>
"Ohoh vanha Väinämöinen!<br>
Miks'et ottanut minua<br>
kanssasi karehtijaksi?<br>
Oisi lukot luikahtanna,<br>
takasalvat taittununna,<br>
pääsnyt kuu kumottamahan,<br>
nousnut päivä paistamahan."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei salvat sanoilla taitu,<br>
lukot loihulla murene<br>
eikä kourin koskemalla,<br>
käsivarsin vääntämällä."<br>
Meni sepponsa pajahan.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen!<br>
Taos kuokka kolmihaara,<br>
tao tuuria tusina,<br>
avaimia aika kimppu,<br>
jolla kuun kivestä päästän,<br>
päivän päästän kalliosta!"<br>
Se on seppo Ilmarinen,<br>
takoja iän-ikuinen,<br>
takoi miehen tarpehia;<br>
takoi tuuria tusinan,<br>
avaimia aika kimpun,<br>
kelpo kimpun keihä'itä,<br>
eikä suurta eikä pientä,<br>
takoi kerran keskoisia.<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
siitti siivet sulkinensa,<br>
levahutti lentämähän.<br>
Lenteli liki kotia,<br>
tuosta loihe loitommaksi,<br>
poikki Pohjolan merestä<br>
sepon Ilmarin pajalle.<br>
Aukoi seppo ikkunansa,<br>
katsoi, kuin tulisi tuuli:<br>
ei ollut tulento tuulen,<br>
oli harmoa havukka.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mit' olet, otus, hakeva,<br>
istut alla ikkunani?"<br>
Lintu kielelle paneikse,<br>
havukkainen haastelevi:<br>
"Ohoh seppo Ilmarinen,<br>
takoja alinomainen,<br>
kuin olet kovin osaava,<br>
varsin taitava takoja!"<br>
Sanoi seppo Ilmarinen,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Ei tuo kumma ollekana,<br>
jos olen takoja tarkka,<br>
kun olen taivoa takonut,<br>
ilman kantta kalkutellut."<br>
Lintu kielelle paneikse,<br>
havukkainen haastelevi:<br>
"Mitä, seppo, siitä laait,<br>
kuta, rautio, rakennat?"<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan vastaten sanovi:<br>
"Taon kaularenkahaista<br>
tuolle Pohjolan akalle,<br>
jolla kiinni kytketähän<br>
vaaran vankan liepehesen."<br>
Louhi, Pohjolan emäntä,<br>
Pohjan akka harvahammas,<br>
jo tunsi tuhon tulevan,<br>
hätäpäivän päälle saavan.<br>
Heti loihe lentämähän,<br>
pääsi poies Pohjolahan.<br>
Laski kuun kivestä irti,<br>
päästi päivän kalliosta.<br>
Itse muuksi muutaltihe,<br>
kyhäisihe kyyhkyseksi;<br>
lenteä lekuttelevi<br>
sepon Ilmarin pajahan.<br>
Lenti lintuna ovelle,<br>
kyyhkysenä kynnykselle.<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Mitä, lintu, tänne lennit,<br>
tulit, kyyhky, kynnykselle?"<br>
Vastasi otus ovelta,<br>
virkkoi kyyhky kynnykseltä:<br>
"Tuota lienen kynnyksellä<br>
sanomata saattamassa:<br>
jopa kuu kivestä nousi,<br>
päivä pääsi kalliosta."<br>
Se on seppo Ilmarinen<br>
kävi itse katsomahan.<br>
Astuvi pajan ovelle,<br>
katsoi tarkan taivahalle:<br>
katsoi kuun kumottavaksi,<br>
näki päivän paistavaksi.<br>
Meni luoksi Väinämöisen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Ohoh vanha Väinämöinen,<br>
laulaja iän-ikuinen!<br>
Käypä kuuta katsomahan,<br>
päiveä tähyämähän!<br>
Jo ovat tarkoin taivahalla,<br>
sijoillansa muinaisilla."<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
itse pistihe pihalle,<br>
varsin päätänsä kohotti,<br>
katsahtavi taivahalle:<br>
kuu oli nousnut, päivä pääsnyt,<br>
taivon aurinko tavannut.<br>
Silloin vanha Väinämöinen<br>
sai itse sanelemahan.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Terve, kuu, kumottamasta,<br>
kaunis, kasvot näyttämästä,<br>
päivä kulta, koittamasta,<br>
aurinko, ylenemästä!<br>
"Kuu kulta, kivestä pääsit,<br>
päivä kaunis, kalliosta,<br>
nousit kullaisna käkenä,<br>
hope'isna kyyhkyläisnä<br>
elollesi entiselle,<br>
matkoillesi muinaisille.<br>
"Nouse aina aamusilla<br>
tämän päivänki perästä!<br>
Teepä meille terveyttä,<br>
siirrä saama saatavihin,<br>
pyytö päähän peukalomme,<br>
onni onkemme nenähän!<br>
"Käy nyt tiesi tervehenä,<br>
matkasi imantehena,<br>
päätä kaari kaunihisti,<br>
pääse illalla ilohon!"<br>



<hr/>
<h3 id="50">Viideskymmenes runo</h3>


Marjatta, korea kuopus,<br>
se kauan kotona kasvoi,<br>
korkean ison kotona,<br>
emon tuttavan tuvilla.<br>
Piti viiet vitjat poikki,<br>
kuuet renkahat kulutti<br>
isonsa ava'imilla,<br>
helmassa helottavilla.<br>
Puolen kynnystä kulutti<br>
helevillä helmoillansa,<br>
puolen hirttä päänsä päältä<br>
sile'illä silkillänsä,<br>
puolet pihtipuolisia<br>
hienoilla hiansa suilla,<br>
siltalaahkon lattiata<br>
kautokengän-kannoillansa.<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
tuo on piika pikkarainen,<br>
piti viikoista pyhyyttä,<br>
ajan kaiken kainoutta.<br>
Syöpi kaunista kaloa,<br>
petäjätä pehmeätä,<br>
ei syönyt kananmunia,<br>
kukerikun riehkatuita,<br>
eikä lampahan lihoa,<br>
ku oli ollut oinahilla.<br>
Emo käski lypsämähän:<br>
eipä mennyt lypsämähän.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei neiti minun näköinen<br>
koske sen lehmän nisähän,<br>
jok' on häilynyt härillä,<br>
kun ei hiehoista herune,<br>
vasikkaisista valune."<br>
Iso käski orin rekehen:<br>
ei istu orin rekehen.<br>
Veikko vei emähevosen:<br>
neiti tuon sanoiksi virkki:<br>
"En istu hevon rekehen,<br>
joka lie orilla ollut,<br>
kun ei varsaset vetäne,<br>
kuletelle kuutiaiset."<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
aina piikoina elävä,<br>
neitosena niekottava,<br>
kassapäänä kainustava,<br>
päätyi karjanpaimeneksi,<br>
läksi lammasten keralle.<br>
Lampahat meni mäkeä,<br>
vuonat vuoren kukkulata;<br>
neiti asteli ahoa,<br>
lepikköä leyhytteli<br>
käen kullan kukkuessa,<br>
hope'isen hoilatessa.<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
katselevi, kuuntelevi.<br>
Istui marjamättähälle,<br>
vaipui vaaran rintehelle.<br>
Tuossa tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"Kuku, kultainen käkönen,<br>
hope'inen, hoilattele,<br>
tinarinta, riukuttele,<br>
Saksan mansikka, sanele,<br>
käynkö viikon villapäänä,<br>
kauan karjanpaimenena<br>
näillä aavoilla ahoilla,<br>
leve'illä lehtomailla!<br>
Kesosenko, kaksosenko,<br>
viitosenko, kuutosenko,<br>
vainko kymmenen keseä<br>
tahi ei täytehen tätänä?"<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
viikon viipyi paimenessa.<br>
Paha on olla paimenessa,<br>
tyttölapsen liiatenki:<br>
mato heinässä matavi,<br>
sisiliskot siuottavi.<br>
Ei mato maellutkana,<br>
sisilisko siuotellut.<br>
Kirkui marjanen mäeltä,<br>
puolukkainen kankahalta:<br>
"Tule, neiti, noppimahan,<br>
punaposki, poimimahan,<br>
tinarinta, riipimähän,<br>
vyö vaski, valitsemahan,<br>
ennenkuin etana syöpi,<br>
mato musta muikkoavi!<br>
Sata on saanut katsomahan,<br>
tuhat ilman istumahan,<br>
sata neittä, tuhat naista,<br>
lapsia epälukuisin,<br>
ei ken koskisi minuhun,<br>
poimisi minun poloisen."<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
meni matkoa vähäisen,<br>
meni marjan katsantahan,<br>
punapuolan poimintahan<br>
hyppysillähän hyvillä,<br>
kätösillä kaunihilla.<br>
Keksi marjasen mäeltä,<br>
punapuolan kankahalta:<br>
on marja näkemiänsä,<br>
puola ilmoin luomiansa,<br>
ylähähkö maasta syöä,<br>
alahahko puuhun nousta!<br>
Tempoi kartun kankahalta,<br>
jolla marjan maahan sorti.<br>
Niinpä marja maasta nousi<br>
kaunoisille kautoloille,<br>
kaunoisilta kautoloilta<br>
puhtahille polviloille,<br>
puhtahilta polviloilta<br>
heleville helmasille.<br>
Nousi siitä vyörivoille,<br>
vyörivoilta rinnoillensa,<br>
rinnoiltansa leuoillensa,<br>
leuoiltansa huulillensa;<br>
siitä suuhun suikahutti,<br>
keikahutti kielellensä,<br>
kieleltä keruksisihin,<br>
siitä vatsahan valahti.<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
tuosta tyytyi, tuosta täytyi,<br>
tuosta paksuksi panihe,<br>
lihavaksi liittelihe.<br>
Alkoi pauloitta asua,<br>
ilman vyöttä völlehtiä,<br>
käyä saunassa saloa,<br>
pime'issä pistelläitä.<br>
Emo aina arvelevi,<br>
äitinsä ajattelevi:<br>
"Mi on meiän Marjatalla,<br>
ku meiän kotikanalla,<br>
kun se pauloitta asuvi,<br>
aina vyöttä völlehtivi,<br>
käypi saunassa saloa,<br>
pime'issä pisteleikse?"<br>
Lapsi saattavi sanoa,<br>
lapsi pieni lausuella:<br>
"Se on meiän Marjatalla,<br>
sepä Kurjetta rukalla,<br>
kun oli paljon paimenessa,<br>
kauan karjassa käveli."<br>
Kantoi kohtua kovoa,<br>
vatsantäyttä vaikeata<br>
kuuta seitsemän, kaheksan,<br>
ynnähän yheksän kuuta,<br>
vaimon vanha'an lukuhun<br>
kuuta puolen kymmenettä.<br>
Niin kuulla kymmenennellä<br>
impi tuskalle tulevi:<br>
kohtu kääntyvi kovaksi,<br>
painuvi pakolliseksi.<br>
Kysyi kylpyä emolta:<br>
"Oi, emoni, armahani!<br>
Laita suojoa sijoa,<br>
lämpymyttä huonehutta<br>
piian pieniksi pyhiksi,<br>
vaimon vaivahuoneheksi!"<br>
Emo saattavi sanoa,<br>
oma vanhin vastaella:<br>
"Voi sinua, hiien huora!<br>
Kenen oot makaelema?<br>
Ootko miehen naimattoman<br>
eli nainehen urohon?"<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
tuop' on tuohon vastoavi:<br>
"En ole miehen naimattoman<br>
enkä nainehen urohon.<br>
Menin marjahan mäelle,<br>
punapuolan poimentahan,<br>
otin marjan mielelläni,<br>
toisen kerran kielelläni.<br>
Se kävi kerustimille,<br>
siitä vatsahan valahti:<br>
tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin,<br>
tuosta sain kohulliseksi."<br>
Kysyi kylpyä isolta:<br>
"Oi isoni, armahani!<br>
Anna suojoa sijoa,<br>
lämpymyttä huonehutta,<br>
jossa huono hoivan saisi,<br>
piika piinansa pitäisi!"<br>
Iso saattavi sanoa,<br>
taatto taisi vastaella:<br>
"Mene, portto, poikemmaksi,<br>
tulen lautta, tuonnemmaksi,<br>
kontion kivikoloihin,<br>
karhun louhikammioihin,<br>
sinne, portto, poikimahan,<br>
tulen lautta, lapsimahan!"<br>
Marjatta, korea kuopus,<br>
tuop' on taiten vastaeli:<br>
"En mä portto ollekana,<br>
tulen lautta lienekänä.<br>
Olen miehen suuren saava,<br>
jalon synnyn synnyttävä,<br>
joll' on valta vallallenki,<br>
väki Väinämöisellenki."<br>
Jo on piika pintehissä,<br>
minne mennä, kunne käyä,<br>
kusta kylpyä kysellä.<br>
Sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Piltti, pienin piikojani,<br>
paras palkkalaisiani!<br>
Käypä kylpyä kylästä,<br>
saunoa Saraojalta,<br>
jossa huono hoivan saisi,<br>
piika piinansa pitäisi!<br>
Käy pian, välehen jou'u,<br>
välehemmin tarvitahan!"<br>
Piltti, piika pikkarainen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Keltä mä kysyn kylyä,<br>
keltä aihelen apua?"<br>
Sanoi meiän Marjattainen,<br>
itse virkki, noin nimesi:<br>
"Kysy Ruotuksen kylyä,<br>
saunoa Sarajan-suista!"<br>
Piltti, piika pikkarainen,<br>
tuo oli nöyrä neuvottava,<br>
kärkäs ilman käskemättä,<br>
kehumattaki kepeä,<br>
utuna ulos menevi,<br>
savuna pihalle saapi.<br>
Kourin helmansa kokosi,<br>
käsin kääri vaattehensa,<br>
sekä juoksi jotta joutui<br>
kohin Ruotuksen kotia.<br>
Mäet mätkyi mennessänsä,<br>
vaarat notkui noustessansa,<br>
kävyt hyppi kankahalla,<br>
someret hajosi suolla.<br>
Tuli Ruotuksen tupahan,<br>
sai sisälle salvoksehen.<br>
Ruma Ruotus paitulainen<br>
syöpi, juopi suurten lailla<br>
päässä pöyän paioillansa,<br>
aivan aivinaisillansa.<br>
Lausui Ruotus ruoaltansa,<br>
tiuskui tiskinsä nojalta:<br>
"Mitä sie sanot, katala?<br>
Kuta, kurja, juoksentelet?"<br>
Piltti, piika pikkarainen,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Läksin kylpyä kylästä,<br>
saunoa Saraojalta,<br>
jossa huono hoivan saisi:<br>
avun ange tarvitseisi."<br>
Ruma Ruotuksen emäntä<br>
käet puuskassa käveli,<br>
liehoi sillan liitoksella,<br>
laahoi keskilattialla.<br>
Itse ennätti kysyä,<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
"Kellen kylpyä kyselet,<br>
kellen aihelet apua?"<br>
Sanoi Piltti, pieni piika:<br>
"Kysyn meiän Marjatalle."<br>
Ruma Ruotuksen emäntä<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Ei kylyt kylähän joua,<br>
ei saunat Sarajan suulta.<br>
On kyly kytömäellä,<br>
hepohuone hongikossa<br>
tuliporton poiat saa'a,<br>
lautan lapsensa latoa:<br>
kun hevonen hengännevi,<br>
niinp' on siinä kylpeötte!"<br>
Piltti, piika pikkarainen,<br>
pian pistihe takaisin,<br>
sekä juoksi jotta joutui.<br>
Sanoi tultua ta'atse:<br>
"Ei ole kylpyä kylässä,<br>
saunoa Saraojalla.<br>
Ruma Ruotuksen emäntä<br>
sanan virkkoi, noin nimesi:<br>
'Ei kylyt kylähän joua,<br>
ei saunat Sarajan suulta.<br>
On kyly kytömäellä,<br>
hepohuone hongikossa<br>
tuliporton poiat saa'a,<br>
lautan lapsensa latoa:<br>
kun hevonen hengännevi,<br>
niin on siinä kylpeköhön!'<br>
Niinp' on, niin sanoi mokomin,<br>
niinpä vainen vastaeli."<br>
Marjatta, matala neiti,<br>
tuosta täytyi itkemähän.<br>
Itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Lähteä minun tulevi<br>
niinkuin muinenki kasakan<br>
eli orjan palkollisen<br>
- lähteä kytömäelle,<br>
käyä hongikkokeolle!"<br>
Käsin kääri vaattehensa,<br>
kourin helmansa kokosi;<br>
otti vastan varjoksensa,<br>
lehen lempi suojaksensa.<br>
Astua taputtelevi<br>
vatsanvaivoissa kovissa<br>
huonehesen hongikkohon,<br>
tallihin Tapiomäelle.<br>
Sanovi sanalla tuolla,<br>
lausui tuolla lausehella:<br>
"Tule, Luoja, turvakseni,<br>
avukseni, armollinen,<br>
näissä töissä työlähissä,<br>
ajoissa ani kovissa!<br>
Päästä piika pintehestä,<br>
vaimo vatsanvääntehestä,<br>
ettei vaivoihin vajoisi,<br>
tuskihinsa tummeneisi!"<br>
Niin perille päästyänsä<br>
itse tuon sanoiksi virkki:<br>
"Henkeäs, hyvä hevonen,<br>
huokoas, vetäjä varsa,<br>
kylylöyly löyhäytä,<br>
sauna lämpöinen lähetä,<br>
jotta, huono, hoivan saisin!<br>
Avun, ange, tarvitseisin."<br>
Henkäsi hyvä hevonen,<br>
huokasi vetäjä varsa<br>
vatsan kautta vaivaloisen:<br>
min hevonen hengähtävi,<br>
on kuin löyly lyötäessä,<br>
viskattaessa vetonen.<br>
Marjatta, matala neiti,<br>
pyhä piika pikkarainen,<br>
kylpi kylyn kyllältänsä,<br>
vatsan löylyn vallaltansa.<br>
Teki tuonne pienen poian,<br>
latoi lapsensa vakaisen<br>
heinille hevosen luoksi,<br>
sorajouhen soimen päähän.<br>
Pesi pienen poikuensa,<br>
kääri kääreliinahansa;<br>
otti pojan polvillensa,<br>
laittoi lapsen helmahansa.<br>
Piiletteli poiuttansa,<br>
kasvatteli kaunoistansa,<br>
kullaista omenuttansa,<br>
hope'ista sauvoansa.<br>
Sylissänsä syöttelevi,<br>
käsissänsä kääntelevi.<br>
Laski pojan polvillensa,<br>
lapsen lantehuisillensa,<br>
alkoi päätänsä sukia,<br>
hapsiansa harjaella.<br>
Katoi poika polviltansa,<br>
lapsi lannepuoliltansa.<br>
Marjatta, matala neiti,<br>
tuosta tuskille tulevi.<br>
Rapasihe etsimähän.<br>
Etsi pientä poiuttansa,<br>
kullaista omenuttansa,<br>
hope'ista sauvoansa<br>
alta jauhavan kivosen,<br>
alta juoksevan jalaksen,<br>
alta seulan seulottavan,<br>
alta korvon kannettavan,<br>
puiten puut, jaellen ruohot,<br>
hajotellen hienot heinät.<br>
Viikon etsi poiuttansa,<br>
poiuttansa, pienuttansa.<br>
Etsi mäiltä, männiköiltä,<br>
kannoilta, kanervikoilta,<br>
katsoen joka kanervan,<br>
joka varvikon vatoen,<br>
kaivellen katajajuuret,<br>
ojennellen puien oksat.<br>
Astua ajattelevi,<br>
käyä kääperöittelevi:<br>
Tähti vastahan tulevi.<br>
Tähelle kumarteleikse:<br>
"Oi Tähti, Jumalan luoma!<br>
Etkö tieä poiuttani,<br>
miss' on pieni poikueni,<br>
kultainen omenueni?"<br>
Tähti taisi vastaella:<br>
"Tietäisinkö, en sanoisi.<br>
Hänpä on minunki luonut<br>
näille päiville pahoille,<br>
kylmillä kimaltamahan,<br>
pime'illä pilkkimähän."<br>
Astua ajattelevi,<br>
käyä kääperöittelevi:<br>
Kuuhut vastahan tulevi.<br>
Niin Kuulle kumarteleikse:<br>
"Oi Kuuhut, Jumalan luoma!<br>
Etkö tieä poiuttani,<br>
miss' on pieni poikueni,<br>
kultainen omenueni?"<br>
Kuuhut taisi vastaella:<br>
"Tietäisinkö, en sanoisi.<br>
Hänpä on minunki luonut<br>
näille päiville pahoille,<br>
yksin öillä valvomahan,<br>
päivällä makoamahan."<br>
Astua ajattelevi,<br>
käyä kääperöittelevi:<br>
päätyi Päivyt vastahansa.<br>
Päivälle kumarteleikse:<br>
"Oi Päivyt, Jumalan luoma!<br>
Etkö tieä poiuttani,<br>
miss' on pieni poikueni,<br>
kultainen omenueni?"<br>
Päivyt taiten vastaeli:<br>
"Kyllä tieän poikuesi!<br>
Hänpä on minunki luonut<br>
näille päiville hyville,<br>
kullassa kulisemahan,<br>
hopeassa helkkimähän.<br>
"Jopa tieän poikuesi!<br>
Voi, poloinen, poiuttasi!<br>
Tuoll' on pieni poikuesi,<br>
kultainen omenuesi,<br>
onp' on suossa suonivyöstä,<br>
kankahassa kainalosta."<br>
Marjatta, matala neiti,<br>
etsi suolta poikoansa.<br>
Poika suolta löyettihin,<br>
tuolta tuotihin kotia.<br>
Siitä meiän Marjatalle<br>
kasvoi poika kaunokainen.<br>
Ei tieä nimeä tuolle,<br>
millä mainita nimellä.<br>
Emo kutsui kukkaseksi,<br>
vieras vennon joutioksi.<br>
Etsittihin ristijätä,<br>
katsottihin kastajata.<br>
Tuli ukko ristimähän,<br>
Virokannas kastamahan.<br>
Ukko tuon sanoiksi virkki,<br>
itse lausui, noin nimesi:<br>
"En mä risti riivattua,<br>
katalata kastakana,<br>
kun ei ensin tutkittane,<br>
tutkittane, tuomittane."<br>
Kenpä tuohon tutkijaksi,<br>
tutkijaksi, tuomariksi?<br>
Vaka vanha Väinämöinen,<br>
tietäjä iän-ikuinen,<br>
sepä tuohon tutkijaksi,<br>
tutkijaksi, tuomariksi!<br>
Vaka vanha Väinämöinen<br>
tuop' on tuossa tuomitsevi:<br>
"Kun lie poika suolta saatu,<br>
maalta marjasta si'ennyt,<br>
poika maahan pantakohon,<br>
marjamättähän sivulle,<br>
tahi suolle vietäköhön,<br>
puulla päähän lyötäköhön!"<br>
Puhui poika puolikuinen,<br>
kaksiviikkoinen kajahui:<br>
"Ohoh sinua, ukko utra,<br>
ukko utra, unteloinen,<br>
kun olet tuhmin tuominnunna,<br>
väärin laskenna lakia!<br>
Eipä syistä suuremmista,<br>
töistä tuhmemmistakana<br>
itseäsi suolle viety<br>
eikä puulla päähän lyöty,<br>
kun sa miesnä nuorempana<br>
lainasit emosi lapsen<br>
oman pääsi päästimeksi,<br>
itsesi lunastimeksi.<br>
"Ei sinua silloinkana,<br>
eip' on vielä suolle viety,<br>
kun sa miesnä nuorempana<br>
menettelit neiet nuoret<br>
alle aaltojen syvien,<br>
päälle mustien mutien."<br>
Ukko risti ripsahutti,<br>
kasti lapsen kapsahutti<br>
Karjalan kuninkahaksi,<br>
kaiken vallan vartijaksi.<br>
Siitä suuttui Väinämöinen,<br>
jopa suuttui ja häpesi.<br>
Itse läksi astumahan<br>
rannalle merelliselle.<br>
Tuossa loihe laulamahan,<br>
lauloi kerran viimeisensä:<br>
lauloi vaskisen venehen,<br>
kuparisen umpipurren.<br>
Itse istuvi perähän,<br>
läksi selvälle selälle.<br>
Virkki vielä mennessänsä,<br>
lausui lähtiellessänsä:<br>
"Annapas ajan kulua,<br>
päivän mennä, toisen tulla,<br>
taas minua tarvitahan,<br>
katsotahan, kaivatahan<br>
uuen sammon saattajaksi,<br>
uuen soiton suorijaksi,<br>
uuen kuun kulettajaksi,<br>
uuen päivän päästäjäksi,<br>
kun ei kuuta, aurinkoa<br>
eikä ilmaista iloa."<br>
Siitä vanha Väinämöinen<br>
laskea karehtelevi<br>
venehellä vaskisella,<br>
kuutilla kuparisella<br>
yläisihin maaemihin,<br>
alaisihin taivosihin.<br>
Sinne puuttui pursinensa,<br>
venehinensä väsähtyi.<br>
Jätti kantelon jälille,<br>
soiton Suomelle sorean,<br>
kansalle ilon ikuisen,<br>
laulut suuret lapsillensa.<br>

* * *<br>

Suuni jo sulkea pitäisi,<br>
kiinni kieleni sitoa,<br>
laata virren laulannasta,<br>
heretä heläjännästä.<br>
Hevonenki hengähtävi<br>
matkan pitkän mentyänsä,<br>
rautanenki raukeavi<br>
kesäheinän lyötyänsä,<br>
vetonenki vierähtävi<br>
joen polvet juostuansa,<br>
tulonenki tuikahtavi<br>
yön pitkän palettuansa;<br>
niin miks' ei runo väsyisi,<br>
virret vienot vierähtäisi<br>
illan pitkiltä iloilta,<br>
päivänlaskun laulannoilta?<br>
Noin kuulin saneltavaksi,<br>
toisin tutkaeltavaksi:<br>
"Eipä koski vuolaskana<br>
laske vettänsä loputen,<br>
eikä laulaja hyväinen<br>
laula tyynni taitoansa.<br>
Mieli on jäämähän parempi<br>
kuin on kesken katkemahan."<br>
Niin luonen, lopettanenki,<br>
herennenki, heittänenki.<br>
Kerin virteni kerälle,<br>
sykkyrälle syylättelen,<br>
panen aitan parven päähän,<br>
luisten lukkojen sisälle,<br>
jost' ei pääse päivinänsä,<br>
selviä sinä ikänä<br>
ilman luien lonsumatta,<br>
leukojen leveämättä,<br>
hammasten hajoamatta,<br>
kielen keikkelehtämättä.<br>
Mitäs tuosta, jos ma laulan,<br>
jos ma paljoki pajahan,<br>
jos laulan jokaisen lakson,<br>
joka kuusikon kujerran!<br>
Ei ole emo elossa,<br>
oma vanhin valvehella<br>
eikä kulta kuulemassa,<br>
oma armas oppimassa:<br>
on mua kuuset kuulemassa,<br>
hongan oksat oppimassa,<br>
koivun lehvät lempimässä,<br>
pihlajat pitelemässä.<br>
Piennä jäin minä emosta,<br>
matalana maammostani.<br>
Jäin kuin kiuruksi kivelle,<br>
rastahaksi rauniolle,<br>
kiuruna kivertämähän,<br>
rastahana raikkumahan,<br>
vaimon vierahan varahan,<br>
ehtohon emintimäisen.<br>
Se mun karkotti, katalan,<br>
ajoi lapsen armottoman<br>
tuulipuolelle tupoa,<br>
pohjaispuolelle kotia,<br>
vieä tuulen turvatointa,<br>
ahavaisen armotointa.<br>
Sainpa, kiuru, kiertämähän,<br>
lintu kurja, kulkemahan,<br>
vieno, maita vieremähän,<br>
vaivainen, vaeltamahan,<br>
joka tuulen tuntemahan,<br>
ärjynnän älyämähän,<br>
vilussa värisemähän,<br>
pakkasessa parkumahan.<br>
Moni nyt minulla onpi,<br>
usea olettelevi<br>
virkkaja vihaisen äänen,<br>
äänen tuiman tuikuttaja.<br>
Ken se kieltäni kirosi,<br>
kenpä ääntä ärjähteli;<br>
soimasi sorisevani,<br>
lausui liioin laulavani,<br>
pahasti pajattavani,<br>
väärin virttä vääntäväni.<br>
Elkätte, hyvät imeiset,<br>
tuota ouoksi otelko,<br>
jos ma, lapsi, liioin lauloin,<br>
pieni, pilpatin pahasti!<br>
En ole opissa ollut,<br>
käynyt mailla mahtimiesten,<br>
saanut ulkoa sanoja,<br>
loitompata lausehia.<br>
Muut kaikki oli opissa,<br>
mie en joutanut kotoa<br>
emon ainoan avusta,<br>
yksinäisen ympäriltä.<br>
Piti oppia kotona,<br>
oman aitan orren alla,<br>
oman äitin värttinöillä,<br>
veikon veistoslastusilla,<br>
senki piennä, pikkaraisna,<br>
paitaressuna pahaisna.<br>
Vaan kuitenki kaikitenki<br>
la'un hiihin laulajoille,<br>
la'un hiihin, latvan taitoin,<br>
oksat karsin, tien osoitin.<br>
Siitäpä nyt tie menevi,<br>
ura uusi urkenevi<br>
laajemmille laulajoille,<br>
runsahammille runoille,<br>
nuorisossa nousevassa,<br>
kansassa kasuavassa.<br>
</body>
</html>